• Ei tuloksia

Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen

Johtajat kuvasivat vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtamista neljästä eri näkökulmasta; hyvät johtamisen ominaisuudet, johtamisen prosessi, johtamisen prosessin kehittäminen ja osaamisen joh-taminen (Kuvio 1).

Kuvio 2. Vaikuttava asiakas- ja potilastyön johtaminen Hyvät johtajan ominaisuudet

Haastatellut toivat esille useita hyvinä johtamisen ominaisuuksina useita johtajan osaamisalueita.

Sosiaaliset taidot ja yhteistyötaidot nähtiin tärkeinä hyvän johtajan osaamisalueina, ja useat korosti-vat, että helposti lähestyttävä, positiivinen ja avoin johtaja koetaan myös hyvän johtajan ominai-suuksina. Hän kannustaa työntekijöitä kehittymään ja innostaa omalla esimerkillään. Hän on tasa-puolinen ja tarvittaessa jämäkkä, hän uskaltaa puuttua epäkohtiin tai epäasialliseen käyttäytymiseen.

Hyvä johtaja osaa vastaanottaa ja antaa palautetta, sekä positiivista että rakentavaa palautetta. Hän arvostaa työntekijöitään ja tunnistaa työntekijöiden voimavarat. Hän on visionäärinen ja hän pystyy ymmärrettävästi jakamaan omaa näkemystään, ja hänen työtään ohjaa sisäinen motivaatio.

Vaikuttavan asiakas- ja

”Mun johtamistyön vahvuudet on tuota niin, hyvät vuorovaikutustaidot, tasapuolisuus ja olen helposti lähestyttävä.Ja koen että mulla on vahvaa osaamista substanssista ja useista muutoksista ja ne tuo niitä vahvuuksia siihen johtamiseen”

”Minä pidän itseäni hyvänä kuuntelijana ja se on minusta tärkeä ominaisuus johtami-sessa”

Haastateltavat kokivat tärkeäksi johtajan riittävän koulutustason ja uskon omaan johtamisosaami-seensa. Tiedonhakun oman työnsä kehittämisessä koettiin tärkeäksi. Asiakas ja potilastyön johtami-sessa tarvitaan sotessa monialaista ja moniammatillista johtamista, ja johtajalla tulee olla selkeä visio, mitä kohti ollaan menossa.

”Kyllähän mä itse kouluttaudun koko ajan ja tota johtamisosaaminen ja sen tutkimus mitä siitä tehdään, niin kiinnostaa koko ajan.”

Modernit johtamisen menetelmät

Haastateltavat nostivat esiin voimavaralähtöisen toimintatavan johtamisen menetelmänä ja se koet-tiin tärkeäksi lähestymistavaksi. Muutos lähtee johtajasta ja johtajalta vaaditaan hyviä muutoksen johtamisen taitoja. Sote- muutoksessa toimintojen yhdistyminen ja yhtenäisen organisaatiokulttuu-rin rakentaminen vaativat ratkaisukeskeistä toimintatapaa. Yhteistyö muuttuu ja kehittyy, vuorovai-kutus eri toimijoiden kanssa lisääntyy ja koko johtajan toimintakenttä muuttuu. Tulee pystyä ajatte-lemaan laajemmin ja kehittää yhtenäiset prosessit eri toimijoiden välille. Kilpailu muiden toimijoi-den kanssa haastaa johtajan toimintaa, ja voi parhaimmillaan kehittää hoidon vaikuttavuutta ja laa-tua.

”Varmasti on hyvä, että jokainen esimiestasolla oleva johtaja jotenkin kouluttautuu siihen johtamiseen ja tota koska sinänsä vaikka organisaatio muuttuu niin, muutos lähtee johtajista ja jos lähin esimiestaso ei ole hyvin kouluttautunut, niin työntekijät-kään eivät ole kouluttautumisesta kiinnostunut, jos ei esimiestyöntekijät-kään tee mitään eikä tie-dä yhtään mitään.”

Haastateltavat korostivat henkilöstön muutoksen johtamisen ja valmentavan johtamisen tärkeyttä, jotta toimintatapojen muutos toisi yhä vaikuttavampia palveluita. Johtajalta vaaditaan substanssin tuntemista ja hyvää ihmisten johtamista ja kehittämisessä keskeistä on potilas/asiakaslähtöisyys.

Johtamisosaaminen koettiin tärkeäksi ja pohdittiin, miten saadaan pidettyä hyvät osaajat ja johtaa osaamista ja sen kehittämistä. Sote muutos nähtiin mahdollisuutena kehittää palveluja ja parantaa kustannustehokkuutta.

”Se ei ole enää yhden ammattiryhmän johtamista, mutta se on paljon monialaisempaa ja moniammatillista johtamista ja työntekijöiden valmentamista siihen, kuin nykyisin ja se osaamisen johtaminen niin kun korostuu, koska tää työ muuttuu koko ajan.”

”Jotenkin toivoisi toiminnot yhdistyisivät ja vuorovaikutus lisääntyisi toimijoiden kes-ken.”

Tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhdistävä organisaation johtaminen

Talouden johtaminen ja budjettivastuu ovat osa johtajan työtä ja riippuen organisaation toiminnasta, se vastuu oli joko ylilääkärillä, ylihoitajalla tai osastonhoitajalla. Osa kertoi, että ettei heillä ole tarkkoja tietoja taloudesta käytettävissä ja osa haastateltavista kertoi saavansa tarkat tiedot budjetin tilanteesta joka kuukausi.

”Joka päivä täällä meillä osastonhoitaja on budjettivastuussa apulaisylilääkärin kanssa tästä omasta yksiköstä. Raportit tulee kuukausittain ja tulee nootit, jos on men-ty budjetissa yli.”

Tällä hetkellä sote-uudistus koetaan vaikeaksi hahmottaa ja epäselväksi kokonaisuudeksi. Muutok-sesta ei ole selkeitä linjauksia eikä oikein tiedetä mihin ollaan menossa. Myös lakimuutosten kes-keneräisyys ja päätösten viivästyminen on aiheuttanut johtajissa turhautumista.

”Tähän en osaa oikein vastata, kun se liittyy tähän samaan soppaan soteen koko tuo maakuntahallinto, että millainen se tulee olemaan ja en tiiä oikein, että samalla taval-la ajattelen, kun siitä sotestakin, että joltaval-lakin tavaltaval-la se niin kun taval-laajenee tää, että pi-täis ymmärtää niin ku laajemmin, eikä vaan niinku oman talon tai oman yksikön sisäl-lä niitä asioita, vaan hyvin paljon syvemmin.”

Useat haastateltavat toivat esiin, että toimintamallit ovat eri organisaatioiden välillä sekä organisaa-tion sisälläkin hyvin erilaisia, ja yhtenäisten toimintamallien kehittäminen on jatkossa keskeistä.

Yhtenäisten prosessien ja keskeisten käytänteiden yhtenäistäminen parantaa potilasturvallisuutta ja edistää potilaan kokemaa hoidon laatua, kun kaikilla on siitä samanlainen näkemys.

”Haasteena on tietysti se, että on niin paljon monenlaisia käytänteitä, ihan mahdot-tomasti, että saadaan niitä yhdenmukaisiksi.”

Osa haastateltavista kuitenkin toi esille, ettei kovinkaan moni asia sote-uudistuksessa muutu. Asi-akkaiden/potilaiden tarpeet pysyvät ennallaan ja tarvitaan samanlaisia palveluja kuin nytkin. Palve-lujen kehittämisen tarpeet ovat olemassa ilman sote uudistustakin ja ammattilaisten osaamista

kehi-tetään vastaamaan muuttuvia tarpeita. Kuitenkin toimintakentän laajeneminen nähtiin sote- uudis-tuksen tuomaksi.

”Mulla on jotenkin ruusuine kuva sote uudistuksesta ja tota ei ne työt muutu eikä ne osaamisvaatimukset dramaattisesti muutu, totta kai uusia ulottuvuuksia ja osaamisia ja joustavuuksia ja muuta pitää olla, mutta samoja potilaitahan me hoidetaan. ” Hyvä johtaminen korostuu, jotta luodaan hyvinvoivia työyhteisöjä, jossa jokaisen työntekijän osaamista kehitetään ja jaksamista tuetaan ja otetaan yksilöllisesti huomioon. Hyvinvoiva työyhtei-sö tuottaa parempaa laatua ja potilaskokemusta ja nähtiin tärkeänä, että sitä edistetään työyhteityöyhtei-söis- työyhteisöis-sä.

”Tässä on niin paljon hyvää eli vanha ja hyvä kannattaa säilyttää”

”Mä olen uuden polven johtaja siinä mielessä, että mun tehtävä on mahdollistaa ja tukea muutoksessa siinä mielessä, että työntekijä kuullaan. En koe olevani millään ja-lustalla, mutta toki että olen ajan tasalla mitä muutoksia tulee ja pyritään työntekijöi-den kanssa miettiä millä me saadaan ne toteutettua. Jotenkin pyrkii olemaan, sillä samalla puolella työntekijöiden kanssa. Kuitenkin antaa sitä suuntaa ja visiota siihen tulevaan.”

Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen

Haastatteluissa nousi esiin, että osaamisen johtamisessa koulutuksen merkitys työntekijöiden kehit-tämisessä ja muutoksen läpiviemisessä on keskeistä. Rekrytoinnin kehittäminen maakunnalliseen malliin voisi tuoda paremmat ja vaikuttavammat mahdollisuudet osaajien houkuttelemiseksi maa-kuntaan. Työnohjaus nähtiin tärkeänä työntekijöiden jaksamisen tukemisena ja johtajan tehtävänä on se mahdollistaa. Työnohjauksen merkitys korostuu varsinkin muutosprosesseissa ja Sote-uudistuksessa työnohjaus koettiin tärkeäksi henkilöstön tukikeinoksi.

”Niin Kun me saadaan niin hyvinvoivaksi nää työyhteisöt, tällä hetkellä se ei vielä oo, mutta se on mun se toive, että työyhteisöt antavat voimaa, enemmän kuin aikaisem-min.”

”Ja sitten se kun suunnitellaan sitä keskitettyä yksikköä, niin mä toivoisin, että se te-kee henkilöstöhallintoa, hommaa sijaisia, se olisi palveluyksikkö näille jotka tuottaa sitä peruspalvelua.”

” Työnohjausta tulisi käyttää nyt muutoksessa ja tukea sillä tavalla työntekijöiden jak-samista, se on liian vähäistä.”