Johtamisosaaminen koostuu monista johtajan tiedoista, taidoista ja toimintatavoista. Aikaisemmassa tutkimuksessa on kuvattu monia johtamisosaamisalueita, jotka on tässä tutkimuksessa luokiteltu sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Johtamisosaamista on käsitelty eniten hoitotieteen julkaisuissa ja jonkin verran lääketieteen julkaisuissa myös aihetta käsiteltiin. Vähiten aiheesta löytyi tietoa sosiaalipuolen tutkimuksista. Taulukossa 1 on esitetty 14 johtamisen osaamis-aluetta ja johtamisosaaminen on syntetisoitu kolmeen eri osa-alueeseen; 1. vaikuttava asiakas- ja potilastyön johtaminen, 2. näyttöön perustuva toiminta ja toimintakulttuurin muutos, 3. asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus. Seuraavissa luvuissa johtamisosaamista kuvataan em. osaamisalueit-tain.
2.2.1 Vaikuttava asiakas- ja potilastyön johtaminen
Hyvä johtaja pystyy tehokkaasti johtamaan ja kehittämään omaa toimintaansa. Hän pyrkii hyvään tulokseen niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta. Johtamalla henkilöstöään kohti parempia suorituksia ja kehittämällä heidän osaamistaan, hän samalla kehittää toimintaa koko ajan. Hän joh-taa tiimejä kohti yhä parempia tuloksia ja paranjoh-taa tiimien toiminta edellytyksiä. (Ponti & Devet 2012.) Keskeistä johtajan toiminnassa on organisaation rakenteen hallitseminen ja toiminnan koko-naisuuden ymmärtäminen. Johtamisessa vaaditaan myös sosiaali- terveydenhuollon toiminnan eri-tyispiireiden ymmärtämistä. Johtajan roolissa on olennaista ymmärtää toiminnan ydintehtävä ja sen merkityksen johtamisosaamiseen. Osallistuminen terveyspolitiikkaan on tärkeää ja se mahdollistaa terveydenhuollon palvelujen kehittämisen. Kansallinen ennaltaehkäisyn ja yhtenäisten toimintamal-lien kehittäminen mahdollistaa tulevaisuuden hoitotyön suuntaan vaikuttamisen. (Clarge ym. 2014.) Erinomainen johtaja on sitoutunut, kannustava ja kärsivällinen ja hän pyrkii jakamaan tietoa ja tu-kee henkilöstöään erilaisissa elämäntilanteissa. Hän omaa hyvät vuorovaikutustaidot, toimii rooli-mallina henkilöstölle ja vie eteenpäin asioita, niin omassa organisaatiossaan, kuin sen ulkopuolelle-kin. Hoitotyön johtajan perustaitoja ovat erilaisten prosessien arviointi ja kehittäminen, johtamisen suunnan ymmärtäminen, saada muut toimimaan halutulla tavalla, henkilöstön tukeminen ja vahvis-taminen ja yhteisen tulevaisuuden vision luominen. (Wilkes ym. 2015, Leach & McFarland 2014.) Korkeimmalle johtamisen ominaisuuksista nostetaan visionäärinen johtaminen, tehokkaiden tiimien ja monimutkaisten prosessien johtaminen. Erinomaisia johtajia tarvitaan hoitajien rekrytoimiseksi, koska hoitotyön tekijöistä on pulaa tulevaisuudessa, muutoksen johtaminen on osa koko
terveyden-huoltoa ja tehokkaita ja viihtyisiä työympäristöjä arvostetaan. Hyviä johtajan ominaisuuksia ovat myös innovaatioiden tukeminen, strategian jalkauttaminen ja toiminnan kehittäminen strategian mukaiseksi. Tulevaisuudessa hoitotyön johtajat kohtaavat yhä enemmän monenlaisia haasteita.
Erinomainen hoitotyön johtaja vaikuttaa eniten hyvän ja toimivan organisaatiokulttuurin kehittymi-seen, toimivaan työympäristöön ja hyvään hoitamisen tasoon. Toimivassa työyhteisössä henkilöstön sitoutuminen ja työssä viihtyminen ovat korkealla tasolla. (Leach & McFarland 2014, Al-Yami ym.
2018.)
Terveys - ja sosiaalialla tarvitaan innovaatioita työn toteuttamiseen valtavien tulevaisuuden haastei-den vuoksi. Johtajien tulee käydä jatkuvaa keskustelua ja verkostoitua, löytääkseen uusia innovatii-visia tapoja toimia ja selvitä hankalista ennakoimattomista tilanteista. Kyky ratkaista ongelmia ja voimaannuttaa henkilöstöä, on merkittävää johtamisosaamista, ja tuottaa kehitystä sekä laaduk-kaampia palveluja. (Gantz ym. 2012, Leach & McFarland 2014.) Erinomainen johtaja vaikuttaa eniten hyvän ja toimivan organisaatiokulttuurin kehittymiseen, koko työympäristön kehittymiseen ja hyvään hoitamisen tasoon. Erinomaisia johtajia tarvitaan hoitajien rekrytoimiseksi, koska hoito-työn tekijöistä on pulaa tulevaisuudessa. (Leach & McFarland 2014, Ponti &Devet 2012.) Tervey-denhuollon kehittämisessä on havaittu monia ongelmia, kuten esimerkiksi organisaatiorakenne, johtamisen ongelmat ja kehittämistä tukevien rakenteiden puuttuminen (Godfrey ym. 2014). Johta-misosaamisena nousevat myös kyvyt käsitellä informaatiota ja hallita tietojärjestelmiä (Fearly ym.
2015, Shariff 2014, Eneh ym. 2012).
Hoitotyön tekijöistä ja lääkäreistä on vajetta tulevaisuudessa ja siksi osaavia johtajia tarvitaan osaa-van henkilöstön rekrytoimiseksi (Leach & McFarland 2014, Berghout ym. 2017). On tärkeää tun-nistaa ne potentiaaliset tulevaisuuden johtajat, ja antaa heille mahdollisuus johtajana kasvuun. Tu-kea tarvitaan johtajille siinä prosessissa, ja sitä voidaan toteuttaa erilaisilla menetelmillä ja mento-roinnilla. Tulevaisuuden johtajan tulee saada kehittää taitojaan, ja siinä kasvussa he tarvitsevat tu-kea ja tietojärjestelmiä johtamisen tueksi. (Wilkes ym. 2015, Berghout ym. 2017, Hartzell ym.
2017.)
Johtajan tärkeä tehtävä on strategian jalkauttaminen ja toiminnan kehittäminen strategian mukaisek-si. Globaaleita haasteita asettavat väestön ikääntyminen, vähenevät terveydenhuollon investoinnit ja taloudellinen tuki, sekä laadun ylläpitäminen näistä edellä mainituista haasteista huolimatta. (Gantz ym. 2012, Leach & McFarland 2014, Shariff 2014.) Tulevaisuuden johtajan tulee saada kehittää taitojaan, ja siinä kasvussa he tarvitsevat tukea ja tietojärjestelmiä johtamisen tueksi. Korkeimmalle johtamisen ominaisuuksista nostetaan visionäärinen johtaminen, ja tulevaisuudessa johtajat kohtaa-vat yhä enemmän monimutkaisia haasteita. (Leach & McFarland 2014, Wilkes ym. 2015.) On
tär-keää tunnistaa potentiaaliset tulevaisuuden johtajat, ja antaa heille mahdollisuus johtajana kasvuun, ja tukea heitä siinä prosessissa erilaisilla menetelmillä ja mentoroinnilla (Wilkes ym. 2015). Hoito-työ tulee tarvitsemaan innovaatioita hoitoHoito-työn toteuttamiseen, valtavien tulevaisuuden haasteiden vuoksi. Hoitotyön johtajien tulee käydä jatkuvaa keskustelua ja verkostoitua, löytääkseen uudenlai-sia innovatiiviuudenlai-sia tapoja toimia ja selvitä haasteista. (Gantz ym. 2012, Hølge-Hazelton ym. 2016.)
2.2.2 Näyttöön perustuvan toiminta ja toimintakulttuurin muutos
Tärkeä johtajan toiminnassa on näyttöön perustuvan työn johtaminen (Leach & McFarland 2014, Stantonin ym 2011, Goergen ja Loveringin 2013, Hølge-Hazelton ym. 2016). Johtajan taidot näky-vät siinä, millaista hoitotyötä hänen hoitajansa tuottavat, ja minkälainen vaikutus näillä hoitotyön toimenpiteillä on potilaan, sekä potilaan läheisten elämään. Osallistuminen terveyspolitiikkaan on jatkossakin tärkeää, ja se mahdollistaa myös tulevaisuuden terveydenhuollon palvelujen kehittämi-sen. (Gerard ym. 2015, Shariff 2014, Eneh ym. 2012.) Näyttöön perustuvien tiimien valmentamisel-la, kehitetään koko tiimin osaamista, vertaamalla sitä viimeisimpään tieteelliseen näyttöön. Tämä menetelmä voisi tarjota käytännön läheisen menetelmän terveydenhuollon kehittämishankkeiden implementoinnille. (Godfrey ym. 2014.)
Hoidon laadun jatkuva kehittäminen ja palvelujen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä palvelujen ke-hittämisessä. Laadukkailla ja tehokkailla palveluilla lisätään luotettavuutta ja uskoa organisaation kykyyn tuottaa palveluita. Johtajan sitoutuminen näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen, sitouttaa ja innostaa henkilöstöä näytön käyttöön ja tiedon arviointiin. (Berghout ym. 2017, Shariff 2014, Morrow ym. 2016.) Yhtenä keinona näyttöön perustuvien käytänteiden kehittämistä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jossa voidaan henkilökohtaisesti asettaa tavoitteita, ja määritellä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Kehityskeskustelu on yksi hyvä keino edistää henkilöstön sitoutumista näyttöön perustuvaan toimintaan ja sen kehittämiseen. (Hølge-Hazelton ym. 2016.)
Hyvä moniammatillinen yhteistyö vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa potilaan saaman hoidon laatua. Tarvitaan ohjelmia, jotka tukevat ja kehittävät moniammatillista yhteistyötä, sekä auttavat kehittämään toimintamalleja, jotka tukevat monitieteistä päätöksentekoa ja johtamista.
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tuottaminen vaikuttavat selvästi positiivi-sesti potilaan saaman hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Moniammatillisen yhteistyön mal-lissa myös tiimityön taidot ja asenteet paranevat. Johtajan tulee panostaa tehokkaiden tiimien toi-mintaan, joissa jaettu visio ohjaa jokaisen työntekijän työskentelyä. (George 2013.) Hyvät kuunte-lemisen ja kohtaamisen taidot auttavat johtajaa tekemään oikeita päätöksiä, ja siten hän myös saa
oikeaa tietoa päätöstensä tueksi. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö vaatii johtajalta taitoa kuunnella, mitkä asiat henkilöstön mielestä vaatisivat eniten korjattavaa. (Wilkes ym. 2015.)
Hoitamisen kulttuurin muuttaminen moniammatillisessa ja kompleksisessa organisaatiossa, ei ole helppo tehtävä. Se vaatii johtajalta esimerkillä johtamista ja yhteisen moniammatillisen visioin muodostamista potilaan hoidossa. Jaettu visio on tärkeää, jotta se haastaa jokaisen työntekijän työs-kentelemään tavoitteen saavuttamiseksi rohkeasti ja oman arvonsa tuntien, sekä koko ajan päätavoi-te mielessä. (George 2013, Matule 2017.) Muutoksen johtaminen on tärkeä osa koko päätavoi- terveyden-huoltoa ja sen kehittämistä. Toimintakulttuurin muutos vaatii johtajalta hyviä muutosjohtamisen taitoja ja kykyä sitouttaa henkilöstöä muutokseen ja sen tarpeellisuuteen. Tulevaisuudessa tehokkai-ta ja viihtyisiä työympäristöjä arvostetehokkai-taan. Tällaiset organisaatiot onnistuvat rekrytoimaan ja sitout-tamaan osaavaa henkilöstöä, ja sillä on iso merkitys laadukkaiden ja potilasturvallisten palvelujen tuottamisessa. (Leach & McFarland 2014, Ponti &Devet 2012.) Lääkärin ammatillinen identiteetti tarvitsee enemmän joustavuutta kuin aikaisemmin, ja tämä näkyy myös johtamisessa. Johtajana voi toimia formaalissa roolissa, kuten myös ei niin formaalissa, enemmänkin tiimin johtajana. Molem-missa johtamisen tavoissa tarvitaan johtajalta laaja-alaista näkemystä ja kuuntelemisen taitoa. On-gelman ratkaisutaidot, tunneäly ja toisia tukeva vuorovaikutus ja osaamisen johtaminen nousivat tärkeiksi johtamisen taidoiksi. (Khoshhal ja Guraya 2016.)
Näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä ja käytäntöön viemiseksi on kehitetty uusia asian-tuntija - ja kliinisen asianasian-tuntijahoitajan tehtäviä. Jos johtajalta puuttuu tieteellinen peruskoulutus, voi hänen olla vaikea ymmärtää tieteellisen tiedon tärkeyttä toiminnan kehittämisessä ja näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamisessa. Uudenlaiset roolit haastavat johtajaa toimimaan ennakoi-den, osallistavalla ja demokraattisella johtamisen tavalla ja transformationaalisen johtamisen kei-noin. (Hølge-Hazelton ym. 2016.) Toimintaympäristön jatkuvat muutokset haastavat johtajan taitoja näyttöön perustuvassa johtamisessa ja siksi johtajan osaamista on tärkeä tutkia, vaikka aiheesta on paljon aikaisempaa tutkimusta.
2.2.3 Asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus
Johtaja omalla toiminnallaan pystyy edistämään henkilöstön kautta asiakkaiden ja potilaiden osalli-suutta vahvistavan toimintakulttuurin käyttöönottoa ja työyhteisökulttuurin kehittymistä. Johtajan tärkeitä osaamisen alueita ovat tietoisuus itsestä ja omasta toiminnasta, henkilöstön asioista huoleh-timinen ja henkilöstönsä puolustaminen. Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän pystyy teke-mään päätöksiä. Hän voimaannuttaa henkilöstöä ja saa heistä parhaat puolet esiin, sekä johtaa
laa-dun - ja potilasturvallisuuden prosesseja. Hänellä on hyvät tiimityön johtamisen taidot, ja hän ym-märrystä kliinisen työn osaamisen vaatimuksia. Vahvalla johtajalla on ymym-märrystä käyttää erilaisia johtamisen tyylejä, ja erilaista käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa, ja organisaation eri tasojen kanssa. (Gerard ym. 2015, Morrow ym. 2014.)
Transformationaalisen johtamisen keinoilla johtaja voi motivoida, sitouttaa ja voimaannuttaa hoito-työntekijöitä, jotka sitten voimaannuttavat ja rohkaisevat asiakkaita/ potilaita osallistumaan omaan hoitoonsa. Hoitotyön johtajan tulee käyttää keinoja, jotka perustuvat organisaation strategiaan, ja tukevat sekä haastavat hoitotyöntekijöitä osaamisensa ja taitojensa kehittämisprosessiin. Organisaa-tioon sitoutuminen ja johtajien hyvät vuorovaikutustaidot edistävät henkilöstön motivaatiota. (Eneh ym. 2012, Leach & McFarland 2014, Trybou ym. 2017, George & Lovering 2013.) Transformatio-naalisen johtamisen toimintatapa edistää parhaiten henkilöstön organisaatioon sitoutumista ja sitä on tutkittu kansainvälisesti eri puolella maailmaa (Al-Yami ym. 2018).
Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen vaativat paljon yhteistä kes-kustelua, ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Sosiaaliset taidot syntyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustai-doista, sekä yhteistyöosaamisesta. Kyky hallita omaa nonverbaalista viestintää, ja hyvät ihmissuh-de- ja viestintätaidot ovat myös tärkeitä. Jos johtaja pystyy huomioimaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja käyttää siihen aikaa, niin se lisää työntekijöiden kokemusta yksilöllisestä kohtaamisesta.
(Fearly ym. 2015, Shariff 2014, Eneh ym. 2012, Northouse 2015.)
Keskeistä on johtajan kyky tukea henkilöstöään ja toimia arvojohtajana, jotta henkilöstö voi sitou-tua kehittämiseen, ja potilaan hoidon jatkuvaan kehittämiseen. Johtaja rooli on tärkeä, jotta kriittiset pisteet kehittämisessä tunnistetaan, ja jatkuvasti kehitetään organisaation strategian mukaisesti.
(Morrow ym. 2014, Trybou ym. 2017.) Valmentavalla johtamisen tyylillä edistetään ja vaikutetaan positiivisesti myönteiseen kehittämisilmapiirin kehittymiseen, niin tiimiin ”valmentajien”, ”val-mennettavien” ja johtajien kohdalla. Valmentavalla johtamisella voidaan vaikuttaa työntekijän posi-tiiviseen kokemukseen, koska siinä huomioidaan myös hänen lähtökohdat, ja tuetaan häntä omassa prosessissa. Luottamuksen ja avoimen kommunikaation rakentaminen on keskeistä yhteistyösuh-teen luomisessa, ja hierarkian vähentämisessä. Inspiroiva motivointi edistää työntekijän sitoutumis-ta organisaation visioon. (Godfrey ym. 2014, Northouse 2015.) Hoitotyön johsitoutumis-taja on osaava johsitoutumis-ta- johta-maan muuttuvissa tilanteissa, pärjää jatkuvien vaatimusten keskellä, epävarmuudessa ja kompleksi-suudessa päivittäisessä työssä (Hølge-Hazelton ym. 2016).