Tämän tutkimuksen perusteella nousi esille seuraavia jatkotutkimus aiheita:
Jatkotutkimusaiheena nousi esiin johtamisen tulosten tutkiminen, millaisia tuloksia sote-johtamisosaaminen tuottaa. Jatkossa tulisi myös tutkia johtamisosaamisen laatua suhteessa
miskoulutuksen sisältöön ja toteutukseen. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, miten misosaamisen alueet ovat toteutuneet sote-uudistuksessa ja millaisia koulutusinterventioita johta-misosaamisen kehittämiseksi tulisi olla.
Yhtenä näkökulmana voisi olla tutkia henkilöstön näkemyksiä sote-uudistuksessa tarvittavasta joh-tamisosaamisesta. Johtajien muutoksen johtamisen valmiuksia tulisi selvittää sote-uudistusten vaa-timusten mukaisesti ja tutkia hoitotyön opiskelijoiden näkemyksiä sote-uudistuksen vaikutuksista johtamisosaamiseen ja sen kehittämiseen.
LÄHTEET
Al‐Yami, M. Galdas P. Watson R. 2018. Leadership style and organisational commitment among nursing staff in Saudi Arabia. Journal of Nursing Management. https://doi.org/10.1111/jonm.12578.
Luettu 1.4.2018.
Alueuudistus. 2017. Valinnanvapaus. http://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus.
Luettu 24.8.2017.
Keha- keskus. 2017. Ammattinetti, Sosiaalijohtaja.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/282_ammatti. Luettu 27.9.2017
Blanchard K. 2010. Leading at a higher level. Revised and Expanded Edition. FT Press Upper Sad-dle River, New Jersey.
Berghout M.A, Fabbricotti I.N, Buljac-SamardzÏić M, Hilders C.G.J.M. 2017. Medical leaders or masters? A systematic review ofmedical leadership in hospital settings. PLoS ONE 12(9), 1-24.
Burns N & Grove S.K. 2001. The Practice of Nursing Research. Conduct, Critique & Utilization.
W.B. Saunders Company. 4 th Edition. Philadelphia.
Clarke P, Swider S & Bigley M. 2014. Nursing Leadership and Health Policy: A Dialogue with Nurse Leaders. Nursing Science Quarterly 26(2), 136–142.
Coleman M. T, Mclean A, Williams L & Hasan K. 2016. Improvement in interprofessional student-learning and patient outcomes. Journal of Interprofessional Education & Practice 8(3), 28–33 Eneh V.O, Vehviläinen-Julkunen K & Kvist T. 2012. Nursing leadership practices as perceived by Finnish nursing staff: high ethics, less feedback and rewards. Journal of Nursing Management 20 (2) 159–169.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. 2017. Hallinto. Eksoten organisaatiokaavio.
http://www.eksote.fi/eksote/hallinto/henkilosto/Sivut/default.aspx Luettu 15.10.2017.
Eskola J & Vastamäki J. 2015. Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa Valli R & Aaltola J.
(toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. PS-kustannus. 4. painos. Bookwell Oy, Juva.
Eskola J & Suoranta J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. E-kirja. https://www-ellibslibrary-com.ezproxy.uef.fi:2443/book/978-951-768-035-6. Luettu 27.9.2017.
Etelä-Karjalan liitto. 2017.Tietopalveluja. http://www.ekarjala.fi/liitto/tietopalvelu/tilastoja/vaesto/
Luettu 18.9.2017
Fealy G.M, Mcnamara M.S, Casey M, O’connor T, Patton D, Doyle L & Quimlan C. 2015. Service impact of a national clinical leadership development programme: findings from a qualitative study.
Journal of Nursing Management 23(3), 324–332.
Galuska L. 2012. Cultivating nursing leadership for our envisioned future. Advances in Nursing Science 35(4), 333–34.
Gantz N. R, Sherman R, Jasper M, Choo C. G, Herrin-Griffith D & Harris K. 2012. Global nurse leader perspectives on health systems and workforce challenges. Journal of Nursing Management 20 (4), 433–443.
George V & Lovering S. 2013. Transforming the Context of Care Through Shared Leadership and Partnership: An International CNO Perspective. Nursing Administration Quarterly 37(1), 52–59.
Godfrey M.M, Andersson-Gare B, Eugene C. Nelson E.C, Mats Nilsson M, Ahlstrom, G. 2014.
Coaching interprofessional health care improvement teams: the coachee, the coach and the leader perspectives. Journal of Nursing Management 22 (4), 452–464.
Hartzell J.D, Clifton E, Yu C.E & Cohee, B.M. 2017. Moving Beyond Accidental Leadership: A Graduate Medical. Military medicine 7(8), 182.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
13.painos. Helsinki.
Hølge-Hazelton B, Kjerholt M. Bøttcher Berthelsen C. Thomsen T.G. 2016. Integrating nurse re-searchers in clinical practice – a challenging, but necessary task for nurse leaders. Journal of Nurs-ing Management, 24 (4), 465–474.
Huston C. 2008. Preparing nurse leaders for 2020. Journal of Nursing Management. 16, 905–911.
Hyvärinen M, Nikander P, Ruusuvuori J, Aho A-L. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja. Vastapai-no 2017.
Jyväskylän kaupunki. 2017. Organisaatio. http://www.jyvaskyla.fi/organisaatio Luettu 11.10.2017.
Kangasniemi M. Hipp K. Häggman-Laitila A. Kallio H. Karki S. Kinnunen P. Pietilä A-M. Saarnio R. Viinamäki L. Voutilainen A. Waldén A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaa-misuudistus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018
Kananen J. 2008. Kvali. Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylän ammattikor-keakoulun julkaisuja – sarja. Jyväskylän yliopistopaino.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2010. Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro Oy. 1-2. pai-nos. J. 2017.
KetchersideM, Rhodes D, Powelson S, Cox C & ParkerJ. 2017. Translating interprofessional theo-ry to interprofessional practice. Journal of Professional Nursing33(5), 370–377.
Keski-Suomen liitto. 2017. Keski-Suomi ennakoi; tilasto- ja ennakkotietoa Keski-Suomesta.
http://keskisuomi.info/avainlukuja/vaesto/vaestomaara/. Luettu 8.9.2017.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. 2017. Hallinto. Sairaanhoitopiirin organisaatio kaavio.
http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto Luettu 15.10.2017.
Khoshhal K.I & Guraya S.Y. 2016. Leaders produce leaders and managers produce followersA sys-tematic review of the desired competencies and standard settings for physicians’ leadership. Saudi Medical Journal 37(10),1061–1067.
Kuntaliitto. 2017. Kuntanumerot ja kuntapohjaiset aluejaot.
https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/kuntanumerot-ja-kuntapohjaiset-aluejaot. Luettu 27.9.2017.
Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Kyngäs H & Vanhanen L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 1, 3-12.
Kyngäs H, Elo S, Pölkki M, Kääriäinen M & Kanste O. 2011. Sisällönanalyysi suomalaisessa hoito-tieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23 (2), 138-148.
Latvala E & Vanhanen-Nuutinen L. 2003. Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusproses-si:sisällönanalyysi. Teoksessa: Janhonen S & Nikkonen M. 2003. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. 2. painos. WS Bookwell Oy. Juva.
Leach L & McFarland P. 2014. Assessing the Professional Development Needs of Experienced Nurse Executive Leaders. Journal of Nursing Management 44(1), 51-62.
Lääkäriliitto. 2017. Lääkärit Suomessa, Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2016.
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1268/ll16_tilasto2016_net1_170114.pdf. Luettu 27.9.2017.
Niiniluoto I. 1997. Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorian muodostus. 1. painos. Kustan-nusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu.
Northouse P. 2015. Leadership. Theory and practise. 7. painos. Sage Publications.
Morrow E, Robert G& Maben J. 2014. Exploring the nature and impact of leadership on the local implementation of The Productive Ward Releasing Time to Caret. Journal of Health Organisation and Management 28 (2), 154–176
Mutale W. Vardoy-Mutale A-T. Kachemba A. Mukendi R. Clarke K. Mulenga D. 2017.Leadership and management training as a catalystto health system strengthening in low-incomesettings: Evi-dence from implementation of the Zambia Management and Leadership course fordistrict health managers in Zambia. PLoS ONE 12(7), 1-24.
O’Neil E, Morjikian R.L, Cherner D, Hirschkorn C & West T. 2008. Developing Nursing Leaders.
An Overview of Trens and Programs. The Journal of Nursing Administration 38 (4), 178–183.
Ponti M-A & Devet R. 2012.Transforming Nursing Leadership Roles: From CNO to CEO. Nursing Administration Quarterly 36(1), 12–16.
Shariff N. 2014. Factors that act as facilitators and barriers to nurse leaders' participation in health policy development. BMC Nursing 13(1), 20-22.
Stanton M, Lammon C & Williams E. 2011. The Clinical Nurse Leader: A Comparative Study of the American Association of Colleges of Nursing Vision to Role Implementation. Journal of Pro-fessional Nursing 27(2), 78–83.
STM. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012–2015. Jul-kaisuja 2012:1. Juvenes Print. Tampereen yliopistopaino Oy. Tampere.
STM. 2016. Sote- ja aluehallintouudistus. http://alueuudistus.fi/etusivu. Luettu 3.8.2017
Stone P, Larson E, Mooney-Kane C, Smolowitz J, Lin S & Dick A. 2006. Organizational climate and intensive care unit nurses intention to leave. Critical Care Medicine. 34(7), 1907–1912.
THL. 2017. Johtaminen, terveyden ja hyvinvoinnin toimintapolitiikka ja johtaminen.
https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen Luettu 20.9.2017
THL. 2017. Sote uudistus. https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus. Luettu 18.9.2017
THL. 2016. Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE)- hanke. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/osaavan-tyovoiman-varmistaminen-sosiaali-ja-terveydenhuollon-murroksessa-cope-. Luettu 11.9.2017.
THL. 2015. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2014. Tilastoraportti 16/2015. https://www.julkari.fi/bitstream/hadle/10024/126388/
Tr16_15 kokonaisraportti.pdf?sequence=4. Luettu 17.8.2017
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
Trybou, J, Gemmel, P, Desmidt,S & Annemans, L. 2017. Fulfillment of administrative and profes-sional obligations of hospitals and mission motivation of physicians. BMC Health Serv Res 17 (28), 20-25.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. www.tenk.fi.Luettu 10.4.2016.
Tuomi J & Sarajärvi A. 2011. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hansaprint Oy. Vantaa.
Wilkes L, Cross W, Jackson D & Daly J. 2015. A repertoire of leadership attributes: an internation-al study of deans of nursing. Journinternation-al of Nursing Management 23(3), 279-86.
Liitetaulukko 1. Taulukko aikaisemmista tutkimuksista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisesta vuosilta 2010–2018
Viite Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset
Eneh V.O, Vehviläinen-Julkunen K &
Kvist T. Nursing leadership practices as perceived by Finnish nursing staff: high ethics, less feedback and rewards. 2012.
Journal of Nursing Management. 20, 159–169. Suomi.
Tarkoituksena tutkia hoitajien havaintoja ja käsityksiä hoitotyön johtamisesta ja miten hoitajien tausta siihen vaikuttaa.
Sähköinen kysely neljässä
tutkimus Transformatiivisen johtamisen keinoilla johtaja voi motivoida, vaikuttaa ja voimauttaa hoitotyöntekijöitä.
Hoitotyön johtajan tulee käyttää keinoja, jotka perustuvat organisaation strategiaan, ja tukevat sekä haastavat hoitotyöntekijöitä osaamisensa ja taitojensa kehittämisprosessiin
Gantz N. R, Sherman R, Jasper M, Choo C.G, Herrin-Griffith D & Harris K.
Global nurse leader perspectives on health systems and workforce challenges.
2012. Journal of Nursing Management 20, 433–443. USA.
Keskittyä hoitotyön johtajien globaaleihin haasteisiin ja löytää niihin ratkaisuja.
synteesi niistä. Kansainvälisellä tasolla hoitotyön johtajien tulisi verkostoutua löytääkseen innovatiivisia hoitotyön johtamisen strategioita. Tulevaisuudessa globaaleita haasteita asettavat myös väestön ikääntyminen, vähenevät terveydenhuollon investoinnit ja raha sekä laadun ylläpitäminen näistä edellä mainituista haasteista huolimatta.
Coleman, M. T, Mclean, A, Williams, L, Hasan K. 2016. Improvement in
interprofessional student learning and patient outcomes. Journal of
Interprofessional Education & Practice.
8, 28–3. USA.
Moniammatillisen
yhteistyönmallin avulla parantaa ei hoitotasapainossa olevien potilaiden hoidon laatua ja moniammatillisen tiimityön toimintaa.
44 ammattiin opiskelevaa (Lääkäri,sosiaalityönteki- jä, hoitaja, farmaseutti) ja 36 potilasta
Kvasikokeellinen
kyselytututkimus Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tuottaminen ovat selvästi positiivisia vaikutuksia potilaan saamaan hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Moniammatillisen yhteistyön mallissa myös tiimityön taidot ja asenteet paranevat.
Leach L & McFarland P. Assessing the Professional Development Needs of Experienced Nurse Executive Leaders.
2014. Journal of Nursing Management.
44(1), 51-62. USA.
Visionäärinen johtaminen ja kompleksisten ja tehokkaiden tiimien johtaminen koettiin tärkeimmiksi taidoiksi. Muutoksen johtaminen ja terveyden edistäminen olivat keskiössä. Tulevaisuuden hoitotyön kehittäminen ja terveellinen työympäristö olivat myös keskeisiä tekijöitä.
Trybou, J, Gemmel, P, Desmidt,S &
Annemans, L. Fulfillment of administrative and professional obligations of hospitals and mission motivation of physicians.2017. BMC Health Serv Res.; 17: 28. Belgia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hallinnon ja lääkärien vuorovaikutuksen toteutuminen ja siihen sitoutumista sekä lääkäreiden motivaatiota.
Organisaation sitoutuminen ja johtajien hyvät vuorovaikutustaidot edistävät lääkäreiden motivaatiota. Johtajan korkealaatuinen toiminta edistää lääkäreiden sitoutumista organisaation tavoitteisiin ja edistää lääkäreiden työhyvinvointia.
Wilkes L, Cross W, Jackson D & Daly J.
A repertoire of leadership attributes: an international study of deans of
nursing. 2015. Journal of Nursing Management. 23(3):279–86. Australia.
Tunnistaa mitkä akateemisen kolmessa eri maassa.
(Australia, Canada ja
Tärkein johtajan ominaisuus oli visio tulevasta.
Henkilökohtaisia ominaisuuksia hyvällä johtajalla on olla sitoutunut, kannustava ja kärsivällinen ja hän pyrkii jakamaan tietoa ja tukee henkilöstöään erilaisissa elämäntilanteissa. Hän omaa hyvät vuorovaikutustaidot, toimii roolimallina henkilöstölle ja vie eteenpäin hoitoyön asioita niin omassa
organisaatiossaan kuin sen ulkopuolellekin.
Ketcherside M, Rhodes, D, Powelson, S,Cox, C,Justin Parker, J. 2017.
Translating interprofessional theory to interprofessional practice. Journal of Professional Nursing. USA
Kyselytutkimus Moniammatillinen yhteistyö kotikäynneillä parantaa asenteita moniammatillista työtä kohtaan. Ohjeistus keskittyi vahvasti tiimityöhön ja arvoihin.
Terveydenhuollon ammattilaisten moniammatilliset taidot ovat työn luonteen vuoksi parempia.
Clarke P, Swider S & Bigley M. Nursing Leadership and Health Policy: A Dialogue with Nurse Leaders. 2014.
Nursing Science Quarterly 26(2) 136–
142. USA.
hoitotyön johtajan dialogi. Haastattelututkimus Osallistuminen terveyspolitiikkaan on jatkossa tärkeää ja se mahdollistaa terveydenhuollon palvelujen kehittämisen. Tällä työllä on vaikutusta hoitotyöhön ja siten se vaikuttaa potilaiden ja omaisten elämään. Kansallinen ennaltaehkäisyn valtuustotyö mahdollistaa tulevaisuuden hoitotyön visioihin vaikuttamisen.
George V & Lovering S. Transforming the Context of Care Through Shared Leadership and Partnership: An International CNO Perspective. 2013.
Nursing Administration Quarterly. 37(1), 52–59. Saudi-Arabia.
Kuvaa ylihoitajien roolia ymmärtää ja tukea hoitotyön johtajien koulutusta ja
haastattelu Vaaditaan selkeä ja jaettu visio hoitotyön tulevaisuudesta, jossa ylihoitaja johtaa hoitotyön tiimiä kohti jaettua päätöksentekoa, -johtamista sekä yhteisiä arvoja. Transformatiivinen johtaminen vaatii uudenlaisia taitoja, joilla pyritään erinomaiseen hoitotyön laatuun potilaiden kokemana.
Ponti M-A & Devet R. Transforming Nursing Leadership Roles: From CNO to CEO. 2012. Nursing Administration Quarterly. 36(1), 12–16. USA.
Selvittää hoitotyön johtajan (CNO) rooliin muuttumisen (CEO) ja kuvata sen vaikutuksia.
Pohjois Michiganin
alueen sairaala. Tapaustutkimus Hoitotyön johtajalla (CNO) on osaaminen, tiedot ja kyky toimia tehokkaasti toimitusjohtajana (CEO) ja hoitaja on erinomaisessa asemassa johtaa sairaalaa ja terveydenhuollon toimintaa läpi suurien muutosten.
Tulevaisuudessa toimitusjohtajalla voisi hyvä olla
Khoshhal, K.I & Guraya, S.Y
Leaders produce leaders and managers produce followers. A systematic review of the desired competencies and standard settings for physicians’ leadership. 2016.
Saudi Medical Journal. 37(10): 1061–
1067. Saudi-Arabia.
Täsmentää lääkärien johtamisen laatua, tyyliä ja piirteitä ja kuvata suositeltavia lääkärien
kirjallisuuskatsaus Luottamus lisääntyy laaja-alaisella näkemyksellä ja kuuntelulla. Lääkäri johtajat tarvitsevat osaamista ongelman ratkaisusta ja terveydenhuollon
toiminnasta. Tunneäly ja toisia tukeva vuorovaikutus ja osaamisen johtaminen nousivat tärkeiksi
johtamisen taidoiksi.
Stanton M, Lammon C & Williams E.
The Clinical Nurse Leader: A Comparative Study of the American Association of Colleges of Nursing Vision to Role Implementation. 2011.
Journal of Professional Nursing. 27 (2), 78–83. USA.
Kyselytutkimus Tärkeimmiksi tekijöiksi johtajan roolissa nousi näyttöönperustuvan hoitotyön kehittäminen, johtamisen tulokset ja henkilöstön kouluttaminen.
Joustavuus ja kyky mukautua tässä roolissa asettavat parhaimman edellytyksen tämän tehtävän säilymiselle terveydenhuollon organisaatiossa tulevaisuudessa.
Fealy G.M, Mcnamara M.S, Casey M, O’connor T, Patton D, Doyle L &
Quimlan C. Service impact of a national clinical leadership development
programme: findings from a qualitative study. 2015. Journal of Nursing Management. 23, 324–332. Irlanti.
Tutkimus oli osa laajempaa tutkimushanketta ja tutkimuksen
Haastattelututkimus Kliinisen johtamisen kehittämisen ohjelmat parantavat työkulttuuria ja hoitotyön laatua. Näiden ohjelmien tulisi keskittyä johtamisen osaamisen kehittämiseen ja parempaan palvelun kehittämiseen.
Shariff N. Factors that act as facilitators and barriers to nurse leaders'
participation in health policy development. 2014. BMC Nursing.
10(13), 20. Kenia.
Luoda ymmärrys tekijöistä jotka vahvistavat ja estävät hoitotyön johtajien osallistumista
Tutkimuksessa havaittiin, että hoitotyön johtajan osaaminen ja taidot sekä osallistuminen ovat merkittävässä roolissa terveyspoliiikkaan vaikuttamisessa. Tärkeää on myös hoitotyön positiivisen imagon luominen ja hoitotyön johtajan tuki omalle toiminnalleen. Esteinä olivat
osallistumisen ja rakenteiden puute, negatiivinen hoitotyön imago sekä puutteelliset resurssit.
SamardzÏić M, Hilders C.G.J.M. Medical leaders or masters? A systematic review ofmedical leadership in hospital settings.
2017. PLoS ONE 12(9), 1–24. Hollanti
erilaisten käsitteiden määrittelyä, roolia ja toimintaa sekä
persoonallisia että konteksti riippuvaisia piirteitä.
Web of Science, PubMed, Cochrane, CINAHL, ABI/inform and Google Scholar tiedonhaku, ei vuosirajausta.
kirjallisuuskatsaus tyyppiä. Ensimmäinen työskentelee virallisessa lääkärijohtaja asemassa eritasoisessa johtaja tehtävässä. Toinen tyyppi toimii lääkärin tehtävässä informaalina johtajana ja toimivat johtajana heidän päivittäisessä työssä.
Mutale W. Vardoy-Mutale A-T. Ka-chemba A. Mukendi R. Clarke K. Mu-lenga D. Leadership and management training as a catalystto health system strengthening in low-incomesettings:
Evidence from implementation of the Zambia Management and Leadership course fordistrict health managers in Zambia. 2017. PLoS ONE 12(7), 1-24.
Sambia
Zambian Ministry of Health (MoH) laatiman johtamisen
poikittaistutkimus Kehittämisen ohjelma paransi osallistujien johtamisen tietoja ja taitoja tieteellisesti mitattuna ennen ja jälkeen ohjelman toteuttamista. Ohjelma paransi myös osallistujien motivaatiota ja vaikutti positiivisesti työilmapiiriin.
Godfrey M.M, Andersson-Gare B, Eu-gene C. Nelson E.C, Mats Nilsson M, Ahlstrom, G. Coaching interprofessional health care improvement teams: the coachee, the coach and the leader per-spectives. 2014. Journal of Nursing Ma-nagement 22 (4), 452–464. USA
Tutkia terveydenhuollon kehittämistiimin valmennus prosessia valmentajan, tiimin ja johtajan näkökulmasta kahdessa eri terveydenhuollon
organisaatiossa
Tutkimukseen osallistui valmennettavia (n=382), valmentajia (n= 9) ja johtajia (n=30).
Monimenetelmäinen kokeileva
peräkkäistutkimus
Kokemukset tiimin valmentamisesta olivat positiivisia kaikkien osallistujien näkökulmasta.
Rakenteinen tiimin valmentaminen kannustaa tiimiä pysymään energisenä joka näyttää tukevan
terveydenhuollon kehittämistä. Johtajan roolilla on tässä keskeinen merkitys
Al‐Yami, M. Galdas P. Watson R.
Leadership style and organisational commitment among nursing staff in Saudi Arabia. Journal of Nursing Man-agement.2018.
https://doi.org/10.1111/jonm.12578.
Saudi-Arabia.
Tutkia kuinka hoitotyön johtajien johtamisen tyyli ja hoitajien organisaatioon sitoutuminen ovat toisiinsa yhteydessä.
Tutkimukseen osallistui 219 hoitajaa ja heidän hoitotyön johtajat
Transformationaalinen johtamisen tapa oli kaikkein käytetyin malli ja heijasti vahvimmin myös hoitajien organisaatioon sitoutumista. Hoitotyön johtajan ikä vaikutti myös johtamisen tyylin valintaan.
B.M. Moving Beyond Accidental Lead-ership: A Graduate Medical. 2017. Mili-tary medicine 7( 8), 182
johtamisosaamista armeijan
palveluksessa 421 Walter Reed National
Military Medical Centerin työntekijää
tutkimus ristiriitojen ratkaiseminen, kyky motivoida ja kuinka johtaa muutosta. Nykyiseen työhön pitäisi sisällyttää mentorointia ja valmennusta sekä projektin
johtamista.
Morrow E, Robert G& Maben J. Explor-ing the nature and impact of leadership on the local implementation of The Pro-ductive Ward Releasing Time to Caret.
2014. Journal of Health Organisation and Management 28 (2), 154-176
Selvittää johtamistavan vaikutusta terveydenhuollon organisaation laadun kehittämisen hankkeessa.
Haastateltiin 79 henkilö ja ryhmä koostuivat
johtajista, keskitason johtajista ja työntekijöistä.
Kvalitatiivinen
tutkimus Tutkimuksessa löydettiin neljä keskeistä teemaa;
erilaiset johtamisen tyylit eri organisaation tasoilla, kokemukset ”hyvästä ja pahasta” johtamisen tyylistä, työntekijöiden odotuksen muutoksen johtamisesta ja johtajien kyky levittää oppimisen ilmapiiriä ja kehittämistä.
Hølge-Hazelton B, Kjerholt M. Bøttcher Berthelsen C. Thomsen T.G. Integrating nurse researchers in clinical practice – a challenging, but necessary task for nurse leaders. 2016. Journal of Nursing Man-agement, 24 (4), 465–474.
Luoda ymmärrystä mitä hoitotyön johtajien tulee ottaa huomioon johtaessaan
Tapaustutkimus Hoitotyön johtajien tulee varmistaa, että jokaiselle asiantuntijalle on selkeät käsitykset mitä häneltä odotetaan. Johtajilla tulee olla käsitys mitä tutkimus toiminta on ja toimia johtajaa innovatiivisesti.
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJILLE Liite 1 Johtamisosaamisen vaatimukset ja haasteet sote- uudistuksessa on haastattelututkimus. Tutkimuksessa haastatel-laan sosiaali- ja terveydenhuollon johtajia kahdelta eri sairaanhoitopiirin alueelta. Haastateltavien tiedot on saatu tutkimuskoordinaattorilta/ tutkimuspäälliköltä.
Osallistumispyyntö
Hyvä sosiaali- ja terveysalan johtaja, pyydämme sinua mukaan tutkimukseen, jossa tutkitaan johtamisosaamisen vaatimuksia ja haasteita sote-uudistuksessa. Tässä tiedotteessa saat tietoa tutkimuksesta ja tutkimukseen osallistu-minen on täysin vapaaehtoista. Haastattelu vie aikaa noin 1- 1,5 tuntia. Tutkija on sinuun yhteydessä sopivan haas-tatteluajan sopimiseksi.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaista johtamisosaamista tarvitaan tulevassa Sote- uudistuk-sessa. Haastattelututkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää sote- palvelujärjestelmän johtami-sen kehittämisessä. Tulokset analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysillä, ja ne julkaistaan Itä-Suomen yliopis-ton verkkosivuilla ja e-julkaisuna.
Tietojen luottamuksellisuus
Tutkimusaineisto säilytetään lukitussa paikassa ja tietokoneella salasanalla suojattuna, jolloin ulkopuoliset eivät aineistoa näe. Haastattelussa esille tulleet asiat kirjoitetaan tutkimusraporttiin tavalla, jossa haastateltavia tai muita haastattelussa mainittuja yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa. Tutkimukseen osallistuvia informoidaan tutki-muksen tarkoituksesta ja käytettävistä menetelmistä. Tutkimukseen osallistujat ovat tietoisia tutkimukseen osallis-tumisen vapaaehtoisuudesta ja siitä, että he voivat peruuttaa suostumuksensa, milloin tahansa ilman mitään seura-uksia. Peruuttaessasi tutkimukseen osallistumisen haastattelun jälkeen, aineistosi poistetaan tutkimusaineistosta.
Lisätiedot
Tarvittaessa tutkimukseen liittyviä kysymyksiä voi esittää tutkijalle / tutkimuksesta vastaaville henkilöille.
Yhteistiedot Tutkimuksen ohjaaja Tutkimuksen ohjaaja
Terveystieteiden maisteriopiskelija Yliopistolehtori Varajohtaja
Minna Helenius Pirjo Partanen Professori Arja Häggman-Laitila Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto
minnamh@student.uef.fi pirjo.partanen@uef.fi arja.haggman-laitila@uef.fi
Johtamisosaaminen vaatimukset ja haasteet sote- uudistuksessa Liite 2 Minna Helenius
Taustatietoja tutkimuksen tiedonantajista
Ympyröi Sinua koskeva vaihtoehto tai kirjoita vastaus sille varattuun paikkaan
Sukupuoli 1. Mies 2. Nainen
3. Ikä _______ vuotta
4. Kokemus johtamistehtävästä _________ vuotta/kuukautta
5. Kokemus nykyisestä johtamistehtävästä _________ vuotta/ kuukautta
6. Millä tehtävänimikkeellä toimit?
___________________________________
7. Kuinka monta johdettavaa sinulla on?
___________________________________
8. Mitä ammattiryhmää he edustavat?
_______________________________
Koulutus 1. Opistotaso
2. Ammattikorkeakoulu
3. Yliopisto, mikä tutkinto________________________________
4. Johtamiskoulutus, mikä ________________________________
8. Muu koulutus, mikä ___________________________________
Johtamisosaamisen vaatimukset ja haasteet sote- uudistuksessa Liite 3 Minna Helenius
Teemahaastattelurunko ja mallikysymyksiä
1. Vaikuttava asiakas- ja potilastyön johtaminen Mitkä ovat omat johtamisen vahvuutesi?
Minkälaisia muutoksia sote-uudistus tuo johtamisosaamisesi?
Mitkä ovat sote- muutoksen haasteet ja mahdollisuudet johtamiselle?
Miten maakuntahallinto ja integraatio tulevat vaikuttamaan johtamiseesi?
Miten vaikutat kustannusten hallintaan?
2. Näyttöön perustuva toiminta ja toimintakulttuurin muutos
Miten edistät näyttöön perustuvia käytänteitä?
Miten käytät tutkittua tietoa johtamisessa?
Miten johdat muutosta?
Mikä sote -uudistuksessa on sinulle vaikeinta?
3. Asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus
Miten asiakkaan valinnanvapaus haastaa toimintaa?
Miten asiakkaan osallisuus vaikuttaa johtamisosaamiseesi?
Mitä uusia mahdollisuuksia sote- muutos tuo asiakkaalle?
4. Tuleeko mieleen jotain asioita johtamisosaamiseen tai tulevaan muutokseen liittyen?
5. Mitä muuta haluaisit tuoda esille?
Liite 4
Sote-uudistuksen tavoitteet
Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistus. Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.
Uudistus tarkoittaa että:
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle 1.1.2021. Maakunnat ovat suurempia ja niillä on taloudellisesti parempi kantokyky.
Ne järjestävät palvelut alueensa koko väestön kannalta tarkoituksenmukaisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Pal-velut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan.