Haastateltavat kokivat näyttöön perustuvan toiminnan oleva keskeinen osa toimintaa ja toiminta-kulttuurin muutosta, jossa korostui neljä johtajan osaamisaluetta; näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen, tutkimusnäytön käyttö johtamisessa, toimintakulttuurin muutos ja sote- uudistuksen vaikutukset johtamiseen (kuvio 2).
Kuvio 3. Näyttöön perustuva toiminta ja toimintakulttuurin muutos
Näyttöön perustuva toiminta
Innostus uuden tiedon arviointiin
Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen
Sote-johtajat toivat esiin, että johtajan osaamisella on keskeinen vaikutus siihen, miten näyttöön perustuva toiminta jalkautuu, ja miten yksikön toimintakulttuuria edistetään niin, että se on myön-teinen jatkuvalle kehittämiselle. Henkilöstön innostaminen ja kannustaminen nähtiin johtavan uu-den oppimiseen ja tiedon arviointiin. Moniammatillinen yhteistyö nähtiin tärkeäksi näyttöön perus-tuvan toiminnan jalkautumisessa, koska kun kaikki sitoutuvat siihen, niin muutos on mahdollinen.
Johtamisella ja johtajan asenteella koettiin olevan tärkein merkitys näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä, mutta myös ajankäytön haasteet koettiin ongelmalliseksi uuden tiedon hankkimisessa ja sen arvioinnissa.
”Ainakin meillä on tosi positiivinen, positiivisesti semmoinen, yleisesti semmoinen ote tossa yksikössä, että mä kannustan kovasti henkilökuntaa ottamaan selvää ja mulla onkin semmosia, mitähän nää nyt olis, semmoisia muutosagentteja.”
”Kaikkeen kehittämistyöhön ja toiminnan kehittämiseen pitää löytyy voimassa olevaa tietoa ja näyttöä ja ei kannata lähteä soitellen sotaan.”
Haastatellut sote- johtajat arvioivat että, yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa mahdollistaa yhdessä oppimisen ja tiedon jakamisen niin, että toiminnassa huomioidaan myös valtakunnalliset ohjeistuk-set ja hoitosuositukohjeistuk-set. Toimintakulttuurin – ja tapojen tarkasteleminen, arvioiminen ja kehittämi-nen
”No tuota, haasteet ovat se, että nyt me ollaan asemoitu itsemme tällaisiin laatikoihin ja meillä on paljon näitä ”tämä kuuluu mennä näin” asioita. Miten sitä pystytään rik-komaan ja integroimaan toimintoja yhteen, se on ihmisten pään sisällä se juttu.”
”Minä edistän niitä, sillä lailla, että meillä toimintamalleja uudistetaan jatkuvasti, tie-tysti tuo meidän kenttä on semmoinen, että tulee aika paljon ohjeistusta valtakunnalli-sestikin, eli kaikki suositukset tulee tuolta THL:än suunnaltakin ja eli näin.”
Yhtenä tärkeänä tekijänä henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja muutoksen johtamisessa johtajat kokivat kehityskeskustelut. Sote-uudistus koettiin haasteena, koska se muuttaa niin paljon kaikkien ammattiryhmien työtä ja tulevaisuuden näkymät ovat epävarmoja. Kuitenkin henkilöstön mukaan ottaminen varhaisessa vaiheessa koettiin tärkeäksi onnistuneen muutosprosessin läpiviemisessä.
Nykyisen toiminnan tarkastelu, tiedon tarkastelu ja tiedolla johtaminen ja sen analysointi auttaa arvioimaan myös nykyisten toimintojen vahvuuksia ja kehittämisen alueita.
”Vaatii hyvää johtamista ja toimintamallin muutosta, kuvittelee onnistuvansa mutta isossa työyhteisössä muutos vie aikaa, ja vuosien aikana työyhteisössä on oppinut, et-tä miet-tä aikaisemmin ottaa henkilökunnan mukaan suunniteluun, ne jotka ovat innos-tuneita, niin edistää muutoksen onnistumista.”
”Mahdollisuudet on ihan huikeat”
Sote-keskuksen toiminta ja sen johtamisen osaamisen vaatimukset mietityttivät osaa, sillä johta-misosaamisen vaade jo nykyisissä rakenteissa on melkoisen suuri. Paljon pohdittiin, millaisia vaa-timuksia johtajalta sote keskuksen johtamisessa vaaditaan, ja millaista koulutusta siihen tulisi taus-talla olla.
”Haasteita, yhdessäkin sektorissa on melkoisia haasteita, niin kun sekoitettaan sosi-aalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samaan yksikköön tai liikelai-tokseen, niin mistä löytyy johtaja joka ymmärtää, mitä kaikkea se pitää sisällään.”
Tutkimusnäytön käyttö johtamisessa
Haastatellut johtajat toivat esiin, että tarvitsevat monenlaista tietoa johtamisen tueksi ja pyrkivät hankkimaan sitä säännöllisesti. Osa tiedoista tulee omalta esimieheltä tai organisaatiolta, mutta kun nousee esiin ongelmia, niin päätöksenteon tueksi tarvitsee hakea myös tietoa. Tärkeäksi nousi tie-don arviointi ja reflektointi, miten sitä voi hyödyntää omassa yksikössä/ organisaatiossa. Tätä täytyy tehdä myös yhdessä henkilöstön kanssa ja miettiä miten tietoa voisi työssä hyödyntää. Johtajan oma kouluttautuminen nähtiin tärkeänä ja johtaja toimii tässä roolimallina henkilöstölle. Luottamus myös omaa esimieheen koettiin tärkeäksi ja häneltä tuleva tieto.
”Kyllähän mä itse kouluttaudun koko ajan ja tämä johtamisosaaminen ja siihen liitty-vä tutkimus mitä siitä tehdään, niin kiinnostaa koko ajan”
”Opiskelen silloin kun on aikaa, etsin tietoa, pohdiskelen mitä pitäisi tehdä toisin ja tavallaan vähän reflektoin sekä luottaa siihen, ja että oma esimies myös hakee ja tuo sitä tietoa.”
Toimintakulttuurin johtaminen
Yhdeksi tärkeäksi tekijäksi johtajan toiminnassa haastatellut näkivät, että johtaja näkee hieman kau-emmas kuin tähän hetkeen ja hänellä on kuva tulevaisuuden muutoksista. Johtaja ymmärtää perus-teet muutoksen takana, koska muuten koettiin vaikeammaksi johtaa muutosta ja välittää oikeaa tie-toa asioista ja niiden taustoista.
”Pidän yllä tulevaisuuskeskustelua ja elän jo tulevassa ajassa ja termeillä mitä tule-vaisuudesta on tiedossa.”
”Eli mun pitää ensin tietää miksi tää pitää muuttaa, miksi tää on tehtävä koska jos mä en sitä tee, niin on ihan sama mitä mä siellä hölisen, koska se on falskia, koska ihmi-set kyllä se huomaa.”
Keskustelu ja asioiden yhdessä käsitteleminen nähtiin tärkeäksi, sillä johtaja tarvitsee koko jouk-konsa mukaan muutoksessa. Erilaisten näkökulmien ottaminen mukaan keskusteluun nähtiin tärke-äksi, koska se rakentaa luottamusta ja avointa ilmapiiriä. Kun johtaja koetaan, että hän on läsnä ja henkilöstön käytettävissä, se koetaan positiivisena asiana ja lisää henkilöstön sitoutumista. Kiitos ja kannustaminen hyvästä suorituksessa lisää työyhteisön hyvinvointia ja edistää toimintakulttuurin muutoksessa onnistumista.
”Yritän olla muutoksen edellä ja valmistautua siihen eteenpäin ja jaan tietoa ja kes-kustelen ihmisten kanssa ja annan rönsyjenkin nousta, mutta en anna hirveän pitkään se tunteen velloa.”
”Avoimuus on tosi tärkeätä.”
Muuttuvan palvelujärjestelmän edellyttämä johtaminen
Haastatellut johtajat kokivat haasteellisena kaiken uuden tiedon ymmärtämisen, mitä Sote-uudistukseen liittyy. Koettiin vaikea hahmottaa kokonaisuutta, koska asiat muuttuvat jatkuvasti ja tietoa on niin paljon. Se että, tulevaisuudessa johdettavana on laajemmat kokonaisuudet, nähtiin yksimielisesti.
”Siinäpä se onkin, kun tietäis mitä se sote uudistus tulee sitten olemaan, mutta kyllä varmaan tämä kenttä kasvaa ja pitäisi sillä tavalla pystyä näkemään pidemmälle, mi-ten se potilas liikkuu ja mikä se potilaan polku tulee sitmi-ten olemaan ja mikä se minun tehtävä sitten on.”
”Eli ihan hyvä mitä sote tuo sen mahdollisuuden, ihan hallinnollisestikin se mahdolli-suuden, että toimitaan yhdessä ja kantaa vastuuta yhdessä niistä omista lapsista omis-sa kunnisomis-sa.”
Muutos nähtiin pakollisen ja suurin osa johtajista koki, että kaikki muuttuu. Tässä muutoksessa var-sinkin johtaja tarvitsee hyvää epätietoisuuden sietokykyä, toki koko henkilöstön myös pitää sietää, että kaikkea ei tiedetä tarkkaan, mihin ollaan menossa. Sote-uudistus tuo uudenlaisia
yhteistyö-kumppaneita paljon laaja-alaisemmin kuin tällä hetkellä ja kilpailu toimijoiden välillä on uudenlais-ta varsinkin julkisten toimijoiden uudenlais-taholla.
”Koko soten ajan ajatellut, että tätä me tarvitaan, mutta jotenkin ajattelee, ettei tämä voi kovin kauan jatkua tällaisena. Sitten kun on ollut töissä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, hommissa se päällekkäisyys ja palvelun saa paljon suju-vammin, jos on vain tietyt käynnit. Olen jo pitkään ollut, sillä kannalla, että tämän täytyy toteutua, että saadaan homma pyörimään.”
”Se sinänsä, jos mä ajattelen sitä perusperiaatetta, että tota maakuntauudistus ja hal-lintohimmelit ja muut, niin ne tuskin hirvesti heilauttaa jos sotella saadaan aikaan oi-keasti aitoja suhteita, niin tota ihmiset saa yhdestä paikasta avun, niin sehän on vaan hyvä.”
5.4 Asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus
Asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus jakaantuivat haastattelujen perusteella kolmeen eri osa-alueeseen; valinnanvapauden vaikutus toimintaan, asiakkaan osallisuuden vaikutus toimintaan, va-linnanvapauden vaikutus johtamiseen ja henkilöstöön ja sote – uudistuksen mahdollisuudet asiak-kaalle. (Kuvio3)
Kuvio 4. Asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus
Valinnanvapauden merkitys toiminnalle
Haastateltavat toivat esiin tulevan sote-uudistuksen myötä tulevan valinnanvapauden tuovan paljon uutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Monenlaiset vaatimukset palvelujen tuottamisessa, palvelujen laadussa ja nopeassa saatavuudessa sekä asiakaskokemuksessa, haastavat nykyisiä palve-lurakenteita uudistumaan ja kehittämään toimintaansa. Suurin osa johtajista koki valinnanvapauden mahdollisuutena ja positiivisena voimana toimintojen kehittämiseen.
Asiakkkaan osallisuus ja valinnanvapaus
Valinnanvapauden Asiakkaiden kuuntelu; mitä he
haluavat? Uudistuminen ja uuden oppiminen
Kansallinen hyöty Huippujohtajat
”Saataisi yhteinen näkemys ja erilaisissa verkostoissa ja yhdessä sovitaan, kuka kehit-tää mitäkin ja siitä viestintä asiakkaalle ja työntekijöille.”
Julkisten palvelujen vahvuuksiksi tuotiin esiin potilaan kokonaisvaltainen kohtaaminen, koko hen-kilöstön vahva ammatillinen osaaminen ja monipuoliset verkostot (erikoissairaanhoito, peruster-veydenhuolto ja sosiaalihuolto). Tärkeäksi koettiin myös yhtenäiset ja toimivat tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat laadukkaan ja potilasturvallisen toiminnan, sekä turvallisen tiedonsiirron. Kui-tenkin tietämys yksityisen palveluntuottajan toiminnasta ja palveluista ei ollut selkeää, vaikka useat toivat esiin, heidän kyvyn tuottaa palveluja nopeasti asiakkaalle.
”No tokihan se haastaa toimintaa siinä mielessä, jos ajatellaan, että esimerkiksi jos yksityiset järjestävät palvelut jossain sote kunnassa, niin sit pienet tekijät järjestää muut palvelut, niin se haastaa sen, että miten se tiedonkulku ja tavallaan tämä tää tie-tojärjestelmät ja nämä, että ne ei välttämättä pysy mukana, että yksityiset toimijat ja julkiset toimijat vaihtelee, jonkun tietyn ja kaikkihan ei voi niitä valita ja suun tervey-denhuolto voi olla omansa ja mitä kaikkea niitä on.”
Valinnanvapauden myötä uskottiin, että kilpailu tuo julkisten palvelujen tuottajien paremman asi-akkaan/potilaan kuuntelun, ja kokemusasiantuntijoiden toiminnan laajentamisen toiminnan suunnit-telussa ja kehittämisessä. Jos palveluketjut toimivat hyvin ja hoidon priorisointi, niin riskiryhmiä pystytään paremmin huomioimaan ja antamaan heille aikaa. Moni toi esiin, että on vaikea tietää, minkälaisia haasteita on vastassa, koska selkeää kuvaa ei monellakaan ollut tulevan valinnanvapau-den vaikutuksista omaan toimintaan ja verkostoihin.
”Mut miten me saadaan vielä enemmän. Kyllä mä ajattelen, että kokemusasiantunti-jamalli on ihan hyvä, että tota, et jotenkin enemmän sitä tähän touhuun mukaan miet-timään tätä meidän palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta.”
”Kun itse koettaa pitää mielen avoimena niille muutoksille, että on ehkä hypännyt mukaan tähän muutoksen kelkkaan, niin sitä ehkä yrittää pitää siinä mukana ja tuoda muillekin tiedoksi, että ei se ole niin kamalaa, ja me voidaan itse niillä muutoksilla tehdä kokeilluilla ja muilla, saada sitä omaa toimintaa laadukkaammaksi ja silloin meidän on paljon helpompi mennä siihen, kuin että karvaittais siihen vastaan, ettei mitään muutosta tulekaan. Ehkä se asennoituminen on siinä se ydin.”
Osalla tutkimukseen osallistujalla oli vahva näkemys siitä, että nykyäänkin potilaat ovat vahvasti mukana oman hoitonsa suunnittelussa eikä asiakkaan valinnanvapaus tule juurikaan muuttamaan
toimintaa. Parannusta kuitenkin toivottiin siihen, että paremmin voitaisiin antaa tukea ja viedä pal-veluja lähemmäs asiakkaiden elinympäristöä ja heidän perheitään. Uudistukset on koettu järkevöit-tävän toimintaa ja parantavan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
”Nämä uudet kanavat Facebookit ja muut antavat myös positiivista palautetta ja muokkaa käsityksiä asioista aivan varmasti. Tiedottaja saanut vanhuspalvelut positii-viseksi mediassa ja sinne syötetään myös positiivisia kokemuksia ja asioita mitä meil-lä tapahtuu. Silmeil-lä on vaikuttavuutta!”
”Tuonut tervettä ja tuoretta ajatusta, miten päätökset vaikuttavat potilaan arkeen ja saadaan palautetta asiakkaalta myös johtamisen tasolla.”
Sote-uudistus nähtiin tuovan uusia mahdollisuuksia asiakkaalle erilaisina uusina palveluina ja uute-na palveluasenteeuute-na. Palvelukulttuurin tuominen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja muuttaa koko asenneilmapiiriä ja asiakkaan/ potilaan roolia palvelujen ostajana. Muutamalla oli selkeä käsitys siitä, että tämä on keskeinen menestystekijä ja jos ei muutosta saada aikaiseksi, niin toiminta lop-puu. Nähtiin, että tulevaisuudessa asiakasraadit voisivat aktiivisesti olla vaikuttamassa siihen, min-kälaisia palveluja tarjotaan ja myös organisaatiot aktiivisemmin pyytäisivät palveluistaan palautetta potilailta ja heidän omaisiltaan. Paljon epätietoisuutta kuitenkin oli siitä, miten muutos tulee näky-mään omassa toiminnassa. Ketään ei muutos pelottanut, vaan se koettiin osana nykyistä nopeaa yhteiskunnallista muutosta ja välttämättömänä, jotta tulevaisuudessakin palvelut olisivat laadukkai-ta ja kilpailukykyisiä.
”Ja ehkä esimiehenä voisi sitä potilaslähtöisyyttä huomioida sitä hoitajien koulutuk-sessa ja kehittämisessä ja kliinisen työn koulutuksen rinnalla. Mitkä hoitajilla on kyvyt kohdata se potilas ja miten he asennoituvat siihen potilaaseen, ja huonoakin asennoi-tumista on, mutta pääsisi heti siihen puuttumaan ja korjaamaan.”
”Mulla on koko aika ollut kauhean luottavainen mieli, että en mä kauhuissani ole, vaikka en tiedä mitä tapahtuu.”
Valinnanvapauden vaikutus johtamiseen ja henkilöstöön
Moni haastateltava näki, että kehittämistä olisi myös alueiden koulutustoiminnassa, koska yhteis-työllä turvattaisiin monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet henkilöstölle. Koettiin, että osaami-sen ja henkilöstön keskittämisellä, voitaisiin parantaa alueen vetovoimaa ja turvata osaavan henki-löstön saatavuus kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhteistyön tiivistäminen
hoito-ketjujen välillä ja henkilöstön työkierron lisääminen auttaisivat näkemään niiden ongelmakohtia, yhtenäistämään käytänteitä ja lisäämään osaamista.
”Keskittäminen on hyvä asia, se on hyvä päivystyksen osalta, jos haluaa leikkaukseen niin halutaan parasta laatua. Väitän että suurin osa haluaa hyvää palvelua enemmän kuin lähipalvelua näissä asioissa.”
”Koulutukseen voisi sanoa sen verran, perustyöyksikön, on hankalaa se, että osa läh-tisi mihinkä vain ja osa ei lähläh-tisi mihinkään. Ja jos sitten joku tulee innokkaana koulu-tuksesta satojen ideoiden kanssa, niin lytätään heti. Strateginen hanke tulisi käynnis-tää koulutuksen kehittämiseksi ja esimiesten koulutusta ja innostusta koko Keski-Suomeen ja yhtenäinen maakunnallinen koulutusmalli.”
Johtajan rooli muutoksen johtamisessa koettiin keskeiseksi koko sote-uudistuksessa. Johtajan osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa hänen johtaessaan joukkoaan kohti uudenlaista toi-mintakulttuuria ja mahdollisen kilpailun aiheuttamaa toiminnan ja laadun arviointia. Johtaja tarvit-see myös tukea omassa kehittymisessään.
”Johtamisosaamista pitää kehittää, keskijohtoa kanssa, pitää olla koko ajan uutta, koska johtajana ei jaksa, jos sitä ei koko ajan sparrata.”
”Se ainakin haastaa minua johtaja ja tullaan kilpailutilanteeseen ja me joudutaan en-tistä enemmän miettimään porukoiden kanssa palvelun laatua ja tämmöistä mitkä on sinänsä hyvä asia koska koskaan ei ole liian hyvä yksikkö tai liian tehokasta toimin-taa.”
Muutama johtaja nosti virtuaalisairaalan laajentamisen myös keskussairaaloihin ja terveyskeskuk-siin tärkeäksi, jotta asiakkaalla olisi mahdollisuus monipuolisesti valikoida palveluista itselleen par-haiten sopivat palvelut. Jatkossa pitäisi pystyä arvioimaan hoidon vaikuttavuutta paremmin ja tuot-taa niitä palveluja, jotka tuottavat terveyttä ja hyvinvointia. Vanhojen rakenteiden purkamien ja uudelleen tarkastelu voisi vapauttaa resursseja sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
”Jotenkin palvelujakin pois meidän seinistä ja suurin osa sairaalan palveluista on muualla kuin erikoissairaanhoidossa tässä rakennuksessa. Nähdä se, että vaikuttavaa on se työ, mitä tehdään tuolla kaduilla ja toreilla ja ettei tulisikaan meidän asiakkaak-si. ”
”Varmaan se tuo ainakin sellaista, monitoimijuutta, sote palveluiden integraatio.
Varmaan sitten johtajan näkökulmasta, nythän on aika paljon johdettu sektoreittain niin tavalla on sitten ihan lupa katsoa ulospäin enemmän.”
Haastateltavat kokivat tärkeäksi riittävän ja osaavan henkilöstön, jotta palvelujen laatu voidaan tur-vata. Resurssien lisäksi erilaisten teknisten laitteiden saatavuuden ja toimivuuden varmistaminen uudenalaisissa palveluissa nostettiin tärkeäksi. Sote-uudistuksessa yhtenäisillä pelisäännöillä pysty-tään turvaamaan asiakkaan /potilaan saama palvelu yhtä laadukkaana paikasta riippumatta.
”Resurssien käyttö ja tekniikka on tulevaisuudessa kunnossa. Hyvät välineet ja peli-säännöt kunnossa ja toiminta kunnossa niin siitä se lähtee.”
Asiakkaan osallisuuden vaikutus toimintaan
Suurin osa haastateltavista kuvasi vielä paljon kehitettävää niin asenteissa kuin erilaisuuden sietä-misessä sekä potilaan kuuntelemisessa. Johtajilta vaaditaan uudenlaisia sosiaalisia taitoja asiakkai-den osallisuuasiakkai-den ja yhteyasiakkai-denottojen lisääntyessä. Asiakkaan osallisuus kehittää toimintaa kohti pa-rempia ja laadukkaampia palveluja.
”Varmaan tuota, sillä tavalla mahdollistaa henkilökunnan palvella ja hoitaa niin, että asiakkaan ääni tulee kuuluviin ja osataan esitellä useat vaihtoehdot, joista asiakas va-litsee, mitä palveluja haluaa.”
”Kun itse olen hyvin suvaitsevainen ja yritän tuoda sitä monikulttuurista näkökulmaa, niin ku en salli semmoista epäasiallista käytöstä tai mitään semmoista, että se on sit-ten tullut asiakkaista, mikä on tullut sitsit-ten siihen johtamiseen.”
Sote- uudistuksen yhtenä mahdollisuutena johtajat kokivat tiiviimmän yhteistyön kolmannen sekto-rin kanssa ja myös heidän palvelujen paremman tuntemisen. Kolmannen sektosekto-rin toiminnasta tie-dettiin melko vähän, mutta uskottiin, että heidän palveluilla olisi palvelujen kannalta täydentävä vaikutus. Asenteiden muutosta kaivattiin myös, jotta yhteistyötä tehtäisiin ennakkoluulottomammin ja nähtäisi kaikkien eri toimijoiden merkitys asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta.
”Sit noi järjestöt, että niiden kanssa pitäisi olla vielä enemmän, nythän meillä on ..yhdistyksen kanssa tukihenkilöitä tuossa ollut …puolen kanssa ja sen mä näen tär-keänä että saadaan kehitettyä sitä.”
”Varmaan jos saisi kolmatta sektoria aktiivisemmin mukaan toimintaan ja sen kehit-tämiseen.”
”Asiakaslähtöisyys ainakin meillä on, potilaan kuulemista ja arvostamista. Eettiset asiat niitä ei passaa unohtaa ja niitä pitää nostaa uudelleen esiin.”
Monet haastateltavat kuvasivat, miten sosiaalisen median käyttö on lisännyt asiakkaan tai omaisen osallisuutta ja tehnyt myös palveluja näkyvämmäksi kansalaisille. Sosiaalinen media nähtiin myös positiivisen markkinoinnin kanavana. Hoitopolkujen kehittäminen yhdessä potilaiden kanssa lisäisi potilaan osallisuutta ja hoitopolkujen läpinäkyvyyttä ja asiakaslähtöisyyttä.
”Tapoja miten asiakas voi osallistua, on tullut paljon lisää ja meillä on Facebookin kautta suora linja palautteen antamiseen ja sieltä löytyy myös palveluista paljon tie-toa.”
Haastateltavat toivat esiin tutkitun tiedon käytön tärkeyden ja erilaisten hoitosuositusten käyttöön-oton asiakkaan /potilaan hoidon laadun turvaajana. Uusimman tiedon käytäntöön saaminen on hi-dasta ja eikä hoitosuosituksia jalkauteta riittävän tehokkaasti. Tässä asiassa koettiin johtamisella olevan suuri merkitys asenteiden ja toimintamallien kehittämisessä.
”Kaikkeen kehittämistyöhön ja tota pitää löytyy voimassa olevaa tietoa ja näyttöä ja ei kannata lähteä soitellen sotaan. Tutkimustuloksia yhdestä, jos toisesta asiasta saa-daan yllättävän paljon ja jos ei tota ei tyydy pelkästää suomalaiseen tutkimukseen.”
”Niin helposti sitä esimiehenä jokainen ajattelee sitä omaansa ja tavallaan sellainen johtamisessa olisi hyvin tärkeää, että siinä olisi se vaihtuvuus ja toisen työn ymmär-täminen. Työnkierto myös esimiehille, jotta oppisi ymmärtämään miksi tehdään toisel-la tavaltoisel-la.”
Sote muutoksen mahdollisuuden asiakkaalle
Haastateltavat kokivat, että asiantuntijaverkostoja tulisi hyödyntää laajemmin ja tehdä tiiviimmin valtakunnallista yhteistyötä. Osaamisen jakamisella saavutetaan laadukkaampia ja turvallisimpia palveluja asiakkaille. Yhteistyöllä varmistettaisiin tasalaatuiset palvelut myös valtakunnallisella tasolla paremmin kuin nykyään.
”Yhdessä valtakunnallinen verkostoituminen ja tekeminen ja lopetetaan valtataistelu joka estää kehitystä. Poliittinen päätöksenteko ja asiantuntijat tekevät yhteistyötä, että saada yhteinen ymmärrys.”
”Meillä on tiettyjä asiantuntijaverkostoja enemmän mitä me voidaan hyödyntää sen potilaan hyväksi ja mitä potilas voi hyödyntää, sillä tavalla että sillä on mahdollisuus tavoittaa asiantuntija mistä tahansa päin maata.”
Johtajat toivat esiin, että tällä hetkellä tehdään paljon päällekkäistä työtä, kun eri toimijoiden tehtä-vä ei ole selkeä eikä hoitoprosesseja ole suunniteltu yhdessä. Myös ammattiryhmien tehtä-välillä työnja-ko ei ole selkeä, varsinkaan potilas ohjauksen työnja-kohdalla. Rohkeutta tarvitaan, jotta uskalletaan muut-taa rakenteita ja löytää ihan uusia tapoja toimia. Tärkeäksi nähtiin toisilta organisaatioilta oppimi-nen ja säännöllioppimi-nen benchmarkkaus toimijoiden välillä.
”Tarvitaan verkostoitumista ja enemmän tarvitsee tehdä yhdessä, muuten ei saada si-tä hyötyä, jos jokainen pelaa omassa laatikossaan eli meidän pisi-tää enemmän tehdä yhteistyötä toisten kanssa, se on se juttu sotessa.”
”Kun itse koettaa pitää mielen avoimena niille muutoksille, että on ehkä hypännyt mukaan tähän muutoksen kelkkaan.”
Isona mahdollisuutena haastateltavat näkivät liikkuvien palvelujen kehittämisen ja palvelujen vie-misen lähemmäs asiakasta. Näin varmistetaan tasa-arvoiset palvelut asuinpaikasta riippumatta pe-ruspalvelujen osalta. Pitäisi tuottaa palveluja, ohjausta ja neuvontaa, joilla voidaan ennalta ehkäistä ongelmien syntymistä ja jotka tuottavat parempaa terveyttä kuntalaisille.
”Toivottavasti tasa-arvoisempaa sitten, mutta ei se niitä korvessa asuvia varmaan paljoa paranna, kun terveyskeskus on kaukana, vaan tarvitaan liikkuvia palveluja sin-ne kotiin.”
Haastateltavat olivat huolissaan siitä, miten sote-uudistuksessa varmistetaan laadukkaat ja turvalli-set palvelut. He kuvasivat, että laadun varmistamiseksi tarvitaan erilaisia hoidon standardeja, joilla voidaan määritellä kuka voi palvelua tuottaa ja millaisia välineitä ja millaista osaamista sen tuotta-miseen tarvitaan. Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä ja eri toimijoiden alueelliset tapaami-set voisivat osaltaan auttaa palvelujen kehittämisessä. Valtakunnallisesti yhtenäisten tunnuslukujen säännöllinen seuraaminen voisi toimia yhtenä mittarina.
”Kyllä jos asiakkaan näkökulmasta katsoo, niin ajattelee vaikka, jos on menossa jo-honkin leikkaukseen ja kyllä itsekin ajattelisin, että pääsisin tuonne nopeasti hoitoon
”Kyllä jos asiakkaan näkökulmasta katsoo, niin ajattelee vaikka, jos on menossa jo-honkin leikkaukseen ja kyllä itsekin ajattelisin, että pääsisin tuonne nopeasti hoitoon