V ALMISTUSPÄIVÄKIRJAN MUKAISTEN OHJEIDEN MUUTOKSET MALLIKERRASTA TOISEEN

Seuraavassa esitellään patalappujen mallikertojen kehitys ja muodostumisen Ritva Paak-kunaisen valmistuspäivätiedoston sisältämien ohjeiden mukaisessa järjestyksessä. Mallin muodostuksen kuvauksen jälkeen lisätään vielä Ritva Paakkunaisen itselleen kirjaamat huomiot ja ajatukset syntyneestä mallista sekä tutkijan omat huomiot havainnoista suhtees-sa aikaisempaan käsityöprosesseja käsitteleviin tutkimuksiin, sekä Anttilan (1992, 111) Käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin teoreettiseen malliin, että Seitamaa-Hakkaraisen (2000, 57) kankaankudonnan komposition ja rakenteen suunnitteluavaruuksia kuvaavaan malliin.

Näkkäri

Ritva Paakkunaisen kaksikerrosvirkkaustekniikka perustuvat oivallukseen, joka johti Näk-käri-mallikerran syntyyn. Siinä kiinteitä silmukoita virkataan jokaisella kierroksella silmu-kan takareunaan ja edellisen kerroksen vastaavaan silmukkaan, kuva 29. Numeroinnissa 1.1 ensimmäinen 1 tarkoittaa koukusta päin laskettua silmukka riviä, ja pisteen jälkeinen 1 että kyseessä on ylin kerros. Kuvassa 29 koukku on pistetty läpi Näkkäri-mallin mukaisesti ensin koukusta lukien seuraavan silmukan takareunaan (1.1) ja sen jälkeen sitä vastaavaan alemman silmukan takareunaan (1.2). Näkkäri-mallikerran loppuosa muodostuu kahdesta peräkkäisestä langankierrosta (lk) koukulle ja langan viennistä kahden (2) koukulla olevan silmukan läpi (lk2). Näkkäri-mallikerta voidaan kirjoittaa edellä esitetyin lyhentein: (1.1 1.2) lk2 lk2.

KUVA 29. Näkkäri-mallikerran ensimmäinen koukun pisto 1.1 ja 1.2 läpi eli koodattuna (1.1 1.2)

Ritva Paakkunainen kuvailee edellä esitettyä mallikertaa sitoutuvaksi, silmukoiden taka-reunoihin virkattavaksi malliksi. Koetilkun hän suosittelee tehtäväksi silmukkamäärän ar-vioimiseksi. Virkkuukoukku tulee valita käsialan ja langan mukaan. Tavoitteena on jousta-va, mutta ryhdikäs lappu, josta ei sormet pilkota läpi, vaikka vähän venyttäisikin. Esimerk-ki langaksi hän ehdottaa Rowan’in handknit cottonillaa, luontisilmukoiden määräksi 24 ja virkkuukoukun numeroksi 4, jolloin patalapusta tulisi 14,5 x 14,5 cm kokoinen ja painol-taan 28g. Lopuksi kaikki langat tulee päätellä tukevasti näkymättömiin ja höyryttää työ tarvittaessa.

Työn reunan lekottamisen ehkäisemiseksi hän pohtii reunasilmukoiden viimeisen langan koukulle ottoa otettavan yläpuolitse (kuten neulonnassa), jolloin silmukat kiristyvät pa-remmin. Tällöin työ myös kapenee hieman.

. Liikkis

mallikerran alkuosa on yhtenevä Näkkäri-mallikerran kanssa. Loppuosassa Liikkis-mallikerrassa, Näkkäri-mallikerrasta poiketen, koukku pistetään vielä ylemmän kerroksen takareunan läpi (1.1) ennen kuin lanka otetaan koukulle ja vedetään kaikkien koukulla ole-vien silmukoiden läpi. Uutena siis oivallus virkata jo virkattuun ylemmän kerroksen sil-mukkaan uusi silmukka.

Liikkis-patalapun kohdalla, mallikertarakenteen lisäksi ainoaksi huomioksi Ritva Paakku-nainen oli kirjannut isolla: Millainen reuna?

Venytetty näkkäri

Venytetty näkkäri pohjautuu Näkkäri-mallikertaan ja sen alkuosa on yhtenevä sen kanssa.

Venytetyn Näkkärin -mallikerrassa koukku pistetään Liikkis-mallikerran oivallusta kopioi-den koukku jo virkattuun, nyt alemman kerroksen silmukkaan (1.2) ennen langan ottamista koukulle ja sen läpivientiä kahden koukulla olevan silmukan läpi ja sulkusilmukkaa.

Venytetyn Näkkärin viimeisen kierroksen ohjetta kirjoittaessaan Ritva Paakkunainen kir-jannut olisiko parempi, jos etu+taka? ja kuvaillut mallikertaa sanoilla ohut, sileä, mitätön, mutta suht’ nopeasti valmistuva. Sopii paksuille, pehmeille, veltoille langoille.

Parit1

Parit1-mallikerta pohjautuu Näkkäri-mallikertaan. Muutos Näkkäri-mallikertaan tapahtuu ennen viimeitä langankiertoa ja sulkusilmukkaa, jotka ovat korvattu ketjusilmukalla ja Liikkis-mallikerran mukaisella oivalluksella, virkata jo virkattuun, nyt alemman silmukan takareunaan uusi silmukka.

Ritva Paakkunainen kirjoittaa ohjeesta lyhyesti: Kuten ”Venytetty näkkäri”, mutta malli-silmukassa ennen sulkusilmukkaa virkataan vielä uudelleen alemman kerroksen silmukan takareunaan kiinteän silmukan alku.

Iso näkkäri

Muokattu Venytetty näkkäri. Näkkäri-mallikerran alun jälkeen koukku pistetään jo virkat-tuun alemman silmukan takareunaan, otetaan lanka koukulle ja ennen langankiertoa ja sul-kusilmukkaa, vedetään se yhden koukulla olevan silmukan läpi, ei kahden kuten Venyte-tyssä näkkärissä.

Mallikertarakenteen lisäksi ainoaksi huomioksi Ritva Paakkunainen oli kirjannut isolla:

Tee mallilappu ja kirjoita ohje valmiiksi.

Hippa

Hippa-mallikerta on muutoin sama kuin Iso näkkäri -mallikerta mutta alakerroksen taka-reunan uudelleen virkkaaminen tapahtuu järjestyksessä seuraavaan alimpaan takareunaan (Kuva 29). Uutena on oivallus virkata järjestyksessä seuraavaan alimpaan takareunaan.

Ritva Paakkunainen luonnehdinta mallista: Muutoin kuin ”Iso näkkäri”, mutta alakerrok-sen takareunaan uudelleen virkkaaminen tapahtuu myös myöhemmin ja toisella lailla.

Eräänlaista ristiin virkkaamista.” Ja saatesanoiksi kirjoita luonnehdinta ja tarvikeluettelo ohjeen alkuun, muista huomauttaa tiheysasioista ja koepalan merkityksestä. Tarkista aloi-tus ja lopealoi-tus.

Venytetty iso näkkäri

Muokattu iso näkkäri. Ennen sulkusilmukkaa otetaan lanka koukulle ja viedään se kahden koukulla olevan silmukan läpi. Ja vasta sen jälkeen sulkusilmukka, eli otetaan lanka kou-lulle ja vedetään se kaikkien koululla olevien silmukoiden läpi.

Ritva Paakkunainen luonnehdinta mallista: Litistynyt, hiljainen, tiheä. Joutuisa ja helppo virkata. Sopii paksuille langoille eli 4-5 numeron koukulle.

Parit2

Pohjautuu Venytetty iso näkkäri -mallikertaan. Erona ennen Venytetyn Iso näkkärin sulku-silmukkaa on, että koukku pistetään läpi, jo virkattuun alemman silmukan takareunaan.

Lanka otetaan uudelleen koukulle ja vedetään koululla olevien silmukoiden läpi.

Ritva Paakkunainen luonnehdinta mallista: ”Mallisilmukat leveämpiä ja pulleampia kuin edeltävissä malleissa. Lanka voi siis olla ohuehkokin.”

Huivit

Huivit-mallikerta pohjautuu Näkkäri-mallikertaan. Siinä uutena oivallus ”askeltava Näkkä-ri”. Kiinteän silmukan alku ensin seuraavan silmukan takareunaan ja sen jälkeen edellisen kerroksen vastaavaan silmukkaan (kuva 29), ja lopuksi otetaan lanka koukulle ja vedetään koukulla olevien silmukoiden läpi.

Ritva Paakkunaisen huomiot ennen varsinaista ohjetta: Lankaa, määrä riippuu langan laa-dusta ja työn suuruudesta. (Rowan’in wool cotton, koukku Inox nro4, 22s x 35 puolikerros-ta mallineuletpuolikerros-ta + aloitus ja lopetuskerrokset) = 14,5 x 14,5cm. Paino n.30g. Virkkuukouk-ku, langalle suositeltu tai sellainen, että virkkuu on niin tiheää, että työstä tulee kova ja joustamaton.” ja mallikerran lopuksi jälleen isolla: Tarkista mallin ohje ja tee mahdollises-ti tarvittaessa uusi mallilappu.

Vahvistetut huivit, Pallopäät

Vahvistetut huivit pohjautuvat Huivi-mallikertaan. Vahvistetut huivit -mallikerrassa on lisätty yksi langankierto pintavirkattujen kiinteiden silmukoiden alkujen väliin, ennen kuin lanka otetaan koukulle, ja vedetään koukulla olevien silmukoiden läpi, ennen sulkusilmuk-kaa.

Ritva Paakkunaisen luonnehdinta mallista: Malli on joustavampi kuin ”Huivit”.

Venytetyt huivit, Pilasterit

Venytetyt huivit pohjautuvat Huivit- ja Venytetyt Iso näkkäri-mallikertaan. Siinä on Hui-vit-maalikerran aloitus ja Venytetyn Iso näkkäri -mallikerran loppuosa.

Ritva Paakkunaisen luonnehdinta mallista: ”Pehmeämpi, leveämpi ja joustavampi kuin

”Venytetty iso näkkäri”, ehkä ohuempikin. Lanka mielellään paksuhkoa, pehmeää. Virk-kuukoukku suosituksen mukainen tai käsialan mukaan. ”

Parit3

Parit3 pohjautuu Huivit- ja Iso näkkäri -mallikertoihin. Siinä on Huivit-mallikerran alku sulkusilmukkaan asti, ’askeltava Näkkäri’, jonka jälkeen seuraa kiinteän silmukan alku ensin seuraavan silmukan takareunaan ja sen jälkeen edellisen kerroksen vastaavaan sil-mukkaan (kuva 29), jonka jälkeen seuraa kiinteän silmukan loppu. Tämän jälkeen koukku pistetään jo virkattuun alemman silmukan takareunaan, otetaan lanka koukulle ja viedään se yhden koukulla olevan silmukan läpi, otetaan lanka toistamiseen koukulle ja vedetään koukulla olevien silmukoiden läpi.

Ritva Paakkunaisen luonnehdinta mallista: Silmukat ovat töpäköitä, paksuhkoja, litteitä (ei kolmiulotteista struktuuria) ja leveitä. Ja mietteitä: Koukku voisi olla suhteessa paksumpi kuin edellisissä malleissa. Lanka voisi olla pehmeämpi? ja lopuksi jälleen isoilla: Tee mal-lilappu ja mieti paksuudet, aloitukset ja lopetukset sekä sopiva ripustinmalli.

Pompula

Pompula-mallikerta pohjautuu Iso näkkäri -mallikertaan. Siinä on lisätty yksi langankierto Näkkäri-mallikerran alun jälkeen ennen koukun pistoa jo virkattuun, alemman silmukan takareunaan. Tämän jälkeen lanka otetaan koukulle ja viedään yhden koukulla olevan sil-mukan läpi ennen langankiertoa ja sulkusilmukkaa.

Tässä vain maininta: Kirjoita koko ohje.

Sukeltaja1

Sukeltaja1-mallikerta poikkeaa edellä kuvatuista kahdella tavalla. Siinä koukku pistetään Näkkäri-mallikerran mukaisesti ensin koukusta lukien seuraavan silmukan takareunaan, Kuva29 (1.1) jonka jälkeen seuraa langankierto ja sen jälkeen koukku pistetään sitä

vas-taavaan alemman silmukan takareunaan Kuva29 (1.2). Otetaan lanka jälleen koukulle, jon-ka jälkeen sukelletaan aijon-kaisempien silmukoiden Kuva29 (1.1 1.2) läpi niin että langan-kierrot jäävät koukulle. Tämän jälkeen lanka otetaan alakautta koukulle ja vedetään kaik-kien koukulla olevien silmukoiden läpi. Sukelluksen merkkinä koodauksessa S-kirjain ja sukellettavien reunat yhdistettynä +merkillä, S(1.1+1.2). Sukeltaja1 mallikerta lyhentein kirjattuna: 1.1 lk 1.2 lk S(1.1+1.2) lk3.

Ritva Paakkunaisen huomautus mallikerran päätteeksi: Langankiertomalleja yläs ensin joko kerralla tai peräkkäin.

Silmut eli Takaviisto

Silmut-mallikerrassa on yksi langankierto ennen Näkkäri-mallikerran mukaista malliker-taa, jolloin sulkusilmukassa on yksi silmukka enemmän kuin Näkkäri-mallikerrassa.

Ritva Paakkunaisen luonnehdinta mallista: ”Lanka, mielellään kierrettyä, mutta kaikki käy.

Helposti jakautuvan langan virkkaamisessa pitää vain huolehtia, että virkkaa vain koko-naista lankaa. Virkkuukoukku, langan suosituksen mukainen.”

Sukeltaja2

Sukeltaja2-mallikerrassa on yksi langankierto ennen Sukeltaja1-mallikertaa, jolloin sulku-silmukassa on yksi silmukka enemmän kuin Sukeltaja1- mallikerrassa.

Ritva Paakkunaisen luonnehdinta mallikerrasta: Pientä, tiukkaa, siistiä, pyykkilautaefekti poikittain, pitkittäin kapeita pystyraitoja. Jännä tekotapa.

Venytetyt silmut, Parit4, Isot silmut, Venytetyt Isot silmut, Parit5, Parit6 ja Parit7 Ohjeissa oli kyllä kuvailtu kuinka ne tulisi tehdä ja mihin mallikertaa pohjautuvat, mutta varsinaisia ohjeita niistä ei ollut. Ritva Paakkunaisen luonnehdinnat ovat nähtävillä (taulu-kossa 6).

Pikkuhuivit, Pienet huivipäät

Pikkuhuivit pohjautuvat mallikertaan. Pikkuhuivit-mallikerrassa vaihdetaan Huivit-mallikerran ensimmäisen ja toisen vaiheen järjestystä. Mallikerta aloitetaan tekemällä kiin-teänsilmukan alku ensin edellisen kerroksen vastaavaan silmukan takareunaan, jonka

jäl-keen koukku pistetään seuraavan silmukan takareunaan (kuva 29), ja lopuksi sulkusilmuk-ka eli otetaan lansulkusilmuk-ka koukulle ja vedetään koukulla olevien silmukoiden läpi.

Solmitut pikkuhuivit

Solmitut pikkuhuivit pohjautuvat Huivit- ja Vahvistetut huivit -mallikertaan. Solmitut pik-kuhuivit -mallikerrassa vaihdetaan Huivit-mallikerran oivalluksen mukaisesti Vahvistetut huivit -mallikerran ensimmäisen ja toisen vaiheen järjestystä.

Venytetyt pikkuhuivit

Venytetyt pikkuhuivit -mallikerta pohjautuu Huivit- ja Venytetyt huivit -mallikertaan. Ve-nytetyt pikkuhuivit -mallissa vaihdetaan Huivit-mallikerran oivalluksen mukaisesti Veny-tetyt huivit - mallikerran ensimmäisen ja toisen vaiheen järjestystä.

Ritva Paakkunaisen pohdintoja mallikerroista. Pitäisikö eriyttää mallit, joissa langankierto ennen silmukkaa myös alemmasta kerroksesta ensin virkattavissa malleissa niin kuin päin-vastaisissa vai yleensä ollenkaan eli mikä olisi looginen tai mielenkiintoinen esitysjärjes-tys.

Lopuksi Ritva vielä miettii kohderyhmää, joille hän on malleja valmistanut. Näistä hän mainitsee koulut, työterapia ja kuntoutus. Kirjahaaveesta ja tulevaa kirjaansa hän kuvailee seuraavasti: Jos saisin näistä kirjan, ulkoasultaan sen pitäisi olla selkeä ja kaunis. Tekstin pitäisi olla melko suurta, kuinka tiivistä tekstin tulisi olla? Toivoisin, ettei lyhenteitä olisi kovin paljon ja että, etenkin hankalissa paikoissa, missä väärin ymmärrys on mahdollista, saisi asiaa selitettyä toisinkin. Toivon totisesti löytäväni helpon selitystavan. Toistaiseksi ideaa pukkaa niin paljon, että en oikein kerkeä niitä kaikkia panemaan muistiin, osa niistä ei itselleni ehkä koskaan palaa, mutta jos joku toinen toivottavasti jatkaa siitä, mihin minä jään.