7 KAKSIKERROSVIRKATTUJEN PATALAPPUJEN ILMENTÄMÄ VIRKKAUKSEEN
7.4 K AKSIKERROSVIRKATTUJEN PATALAPPUJEN ILMENTÄMÄ KÄSITYÖLLINEN ASIANTUNTIJUUS
Tässä tutkielmassa Ritva Paakkunaisen mielenliikkeitä, ajatuksia ja pohdintoja tarkastel-laan hänen ohjevihkoseensa kirjoittamien merkintöjen ja kuvausten kautta. Suunnittelupro-sessin etenemistä ja teknisten ratkaisujen muutokset tuodaan esille vertaamalla patalappu-jen rakennetta suunnittelun ajoituksen mukaiseen järjestykseen.
Alussa virkattujen patalappujen suunnitteluavaruus on rajaton ja suunnittelijan tehtävänä on rajata se. Suunnittelussa rajoiteavaruus auttaa kontekstin jäsentämiseen ja ongelma-avaruuden tarkentumiseen. Ritva Paakkunainen muistiinpanoista nousevat esiin käyttäjä, käyttötarkoitus, käytössä olevat resurssit, huollettavuus ja viimeistelyt. Ritva Paakkunaisen muistiinpanojen mukaan
…minun tavoitteenansa on ollut kehittää sellainen virkkaustekniikalla toteutettava, lanka-työllinen tapa valmistaa patalappuja, että se valmistuisi saman tien eikä vaatisi erillistä lappujen yhteen liitämistä tai välitäytteiden käyttöä…
Ulkoisia rajoitteita Ritva Paakkunaisen tavoitteesta on poimittavissa resurssit eli tekijänä Ritva itse, käytettynä tekniikkana virkkaus, käyttötarkoitus eli patalappu ja viimeistelystä, joka tulisi valmistua saman tien, eikä välitäytteiden käyttöä.
Prosessi on voinut edetä peräkkäin yhdessä ongelma-avaruudessa kerrallaan tai rinnakkain, jos Ritva on käsitellyt visuaalisia ja teknisiä näkökulmia yhtä aikaa.
Visualisoidakseni Paakkunaisen Kaksikerrosvirkattujen mallikertojen valmistusprosessin kehitin mallikertoja kuvaavan ohjekoodin. Lyhenteiden avulla tuon esille (taulukossa 8)
Kaksikerrosvirkattujen patalappujen ohjevihkosen valmistusjärjestyksessä tapahtuneet muutokset ja uudet oivallukset.
TAULUKKO 8. Kaksikerrosvirkattujen patalaput aikajärjestyksessä koodatuin ohjein
Mallikerta Ohjekoodi Huomioita
Näkkäri (1.1 1.2) lk2 lk2 Pintavirkattu kiinteäsilmukka. Uusi oi-vallus.
Liikkis
(1.1 1.2) lk 2 1.1 lk3
Pohjautuu Näkkäri-mallikertaan, jossa muutos ennen viimeistä langankiertoa ja sulkusilmukkaa. Uusi oivallus: jo virkat-tuun silmukkaan uusi silmukka. Tällä kertaa koukku pistetään alemman sil-mukan takareunaan, otetaan lanka kulle ja vedetään koukku kahden kou-kulla olevan silmukan läpi. Jonka jäl-keen otetaan lanka toisen kerran koukul-le ja vedetään koukulla okoukul-levien silmu-koiden läpi eli tehdään sulkusilmukka.
Tämä näyttäisi olevan muutos ennen viimeitä langankiertoa ja sulkusilmukkaa, jotka ovat korvattu kouk-ku jo virkattuun alemman silmukan ta-kareunaan, otetaan lanka koukulle ja ennen langankiertoa ja sulkusilmukkaa, vedetään yhden koukulla olevan silmu-kan läpi, ei kahden kuten venytetyssä Näkkärissä.
Hippa
(1.1 1.2) lk 2 2.2 lk1 lk3
Muutoin kuin Iso näkkäri -mallikerta mutta alakerroksen takareunan sulkusil-mukkaa otetaan lanka koukulle ja vie-dään se kahden koukulla olevan silmu-kan läpi. Ja vasta tämän jälkeen
sulku-silmukka, eli otetaan lanka koukulle ja vedetään se koukulla olevien silmukoi-den läpi.
Parit2 (1.1 1.2) lk2 1.2 lk1 lk2 1.2 lk3
Pohjautuu Venytetty iso näkkäri -mallikertaan. Erona ennen Venytetyn iso näkkärin sulkusilmukkaa, eli kouk-ku pistetään läpi jo virkattuun alemman silmukan takareunaan. Lopuksi lanka otetaan uudelleen koukulle ja vedetään se koukulla olevien silmukoiden läpi.
Huivit 1.1 lk1 1.2 lk1 lk3 Uusi oivallus ” askeltava Näkkäri”, tehdään pintavirkattuihin silmukoihin kiinteän silmukan alut. Lopuksi otetaan lanka koukulle ja vedetään koukulla olevien silmukoiden läpi.
Vahvistetut huivit = Pallopäät
1.1 lk1, lk 1.2 lk1 lk4
Kuten Huivit-mallikerta, mutta siinä on lisätty yksi langankierto pintavirkattujen kiinteiden silmukoiden alkujen väliin.
Lopuksi otetaan lanka koukulle ja vede-tään se koukulla olevien silmukoiden läpi.
Venytetyt huivit = Pilasterit
1.1 lk1 1.2 lk2 lk2 Pehmeämpi, leveämpi ja joustavampi kuin 'Venytetty iso näkkäri'. Huivin alku ja venytetyn Iso näkkärin loppu.
Parit3 1.1 lk1 1.2 lk1 lk2 1.2 lk1 lk3
Huivit alku ja Iso näkkärin loppu. Hui-vin alku sulkusilmukkaan asti, jonka jälkeen kiinteän silmukan loppu. Sen jälkeen koukku jo virkattuun alemman silmukan takareunaan, lanka koukulle ja yhden koukulla olevan silmukan läpi lanka koukulle ja sulkusilmukka.
Pompula
(1.1 1.2) lk2 lk1.2 lk1 lk4
Iso näkkäri -mallikerta, jossa yksi lan-gankierto lisätty Näkkäri-mallikerran alun jälkeen.
Näkkäri-mallikerran alun jälkeen ote-taan langankierto ennen koukun pistoa jo virkattuun, alemman silmukan taka-reunaan. Tämän jälkeen otetaan lanka koukulle ja se viedään yhden koukulla olevan silmukan läpi ennen langankier-toa ja sen läpivientiä koukulla olevien silmukoiden läpi
Sukeltajat1 1.1 lk 1.2 lk S(1.1+1.2) lk3 S(1.1+1.2) sukelletaan aikaisempien silmukoiden 1.1 ja 1.2 läpi, jolloin lan-gankierrot jäävät koukulle. Uusi
Sukeltajat 2 lk1.1 lk1.2 lk S(1.1+1.2) lk4
Ilmava, ehkä liian reikäinen malli pan-nulapuksi, kokeile kierrettyä villalankaa tai Rowenta Wool cottonia ja pienem-pää koukkua!
Parit4
(Venytetyt silmut + Parit3)
Venytetyt silmut -mallikerta, jossa on lisänä joka silmukassa alatakareunaan tehty kiinteän silmukan alku ennen vii-meistä langanottoa ja vetoa koukulla olevien läpi.
Isot silmut
(Silmut + Iso näkkäri)
vastaa 'Isoa näkkäriä', mutta on leveäm-pi ja reikäisemleveäm-pi kuin Silmut-mallikerta, täytyy kai pienentää koukkukokoa! silmukoi-ta. Reiät liian isoja pannulappuun? Mie-lenkiintoinen.
Parit5
(Venytetyt Isot silmut + parit3)
Virkataan, kuin 'Venytetyt isot silmut -mallikerta', mutta siinä on lisänä uudes-taan alakerroksen takareunaan tehty kiinteän silmukan alku ennen viimeistä langan ottamista koukulle ja sen vientiä läpi koukulla olevien silmukoiden läpi.
Parit6 (Isot silmut + parit3 + Liikkis)
Virkataan kuin Parit5, mutta lisänä teh-tävä kiinteän silmukan alku virkataankin yläkerroksen s:n takareunaan (uudes-taan).
Parit7 Poikkeaa 'Silmu-mallikerroista' eli
poh-jana ei ole pitkäpylväs vaan pylväs.
Muuten kuten 'Parit4 -mallikerta', mutta mallisilmukan toisessa vaiheessa ote-taan lanka koukulle ja viedään se kou-kulla olevan kahden silmukan läpi, yh-den sijaan. Uusi oivallus. ensimmäi-sen ja toiensimmäi-sen vaiheen järjestystä. Uusi oivallus.
Solmitut pikkuhuivit
lk 1.2 lk1 1.1 lk1 lk4 Vahvistetut pikkuhuivit -mallissa vaih-detaan ensimmäisen ja toisen vaiheen järjestystä
Venytetyt
pikkuhuivit 1.2 lk1 kjs 1.1 lk1 lk3
Venytetyt huivit -mallissa vaihdetaan ensimmäisen ja toisen vaiheen järjestys-tä
Kuviossa 4 esitetään Kaksikerrosvirkattujen patalappujen mallikertojen kehityksen kulku.
Ylhäältä alaspäin, kulkevat suuntanuolet osoittavat mallikertojen valmistumisen polun.
Uusi oivallus on merkitty tähti kuviolla. Siten järjestyksessä kolmas, Venytetty näkkäri -mallikerta, ja järjestyksessä neljäs, Parit1--mallikerta, molemmat pohjautuvat Näkkäri- ja Liikkis-mallikertojen uusiin oivalluksiin jne.
Ritva Paakkunainen aloittaa työnsä teknisessä ongelma-avaruudessa ja kehittää ensin pro-totyypin ja siirtää tämän mallin luonnokseen. Ritva tarkastelee suunnitteluelementtejä syk-lisesti ja toistuvasti, ja asteittain kehitelleen tuotetta. Tällaisia ”oivalluksia”, ”idea ryppäi-tä” on havaittavissa muutama Ritvan Kaksikerrosvirkattujen patalappujen mallikertojen kehityksen kulkua kuvaavassa kuviossa (kuvio4). Kun Näkkäri-mallikerran rakenne on löytynyt ja Liikkis-mallikerta sen pohjalta keksitty. Ritva oivaltaa yhdistää nämä malliker-rat ja saa aikaan kaksi ”oivallusta”. Toinen pohjautuu Näkkäri-mallikertaan muodostaen ketjun Venytetty näkkäri – Iso näkkäri–Venytetty iso näkkäri ja toinen luo pohjan Parit-mallikerroille. Hippa-mallikerta ”muut”-ryhmässä on muista poikkeava, uudenlainen ko-keilu, joka jää odottamaan oikeaa hetkeä yhdistyäkseen jonkin tulevan ratkaisun kanssa.
Kolmas mielenkiintoinen ”oivallus” on Huivit-mallikerta ja sen pohjalta syntyneet ensin Vahvistetut -ja Venytetyt huivit ja suuntamuutoksilla edelleen edellisistä Pikkuhuivi–
Solmitut pikkuhuivit ja Venytetyt pikkuhuivit -mallikerrat. Neljäs ainutlaatuinen ”oivallus”
on Sukeltaja1 ja omana ”oivalluksena” Silmut.
Ritvan työskentelyssä ratkaisu siis määrittää ongelmaa, joka määrittää ratkaisunkin uudel-leen. Ongelman määrittely tapahtuu monen eri vaiheen aikana ja kuvaa Ritvan asiantunti-juuden kehittymistä. Suunnittelijana Ritva joutui ratkaisemaan mielessään, ulkomuodon, materiaalit, rakenteen ja valmistuksen. Näin Ritvan asiantuntijuus kehittyi iteratiivisten-suunnitteluprosessien myötä ja syklisesti molemmissa suunnitteluavaruuksissa.
Tutkimuksen tulokset tukivat työoletusta, että sarjamuotoinen työskentely eri ongelma-avaruuksissa olisi perustavanlaatuinen ero aloittelijoiden ja asiantuntijoiden vastaavien suunnitteluprosessien välillä. Asiantuntijat pystyivät samanaikaisesti, asteittain kehittä-mään sekä prototyyppiä (Operation Model) että luonnosta (Sketchy Model). Asiantuntijat pystyivät siirtämään aikaisemmat ideat tehokkaasti toisiin suunnittelu jaksoihin, ja mikä merkittävämpää, toiseen suunnitteluavaruuteen.
KUVIO 4. Kaksikerrosvirkattujen patalappujen ohjevihkosen valmistusjärjestys ryhmit-täin, - merkki uuden oivalluksen merkkinä sekä nuolet osoittamassa uuden mallikerran syntyyn vaikuttaneet mallikerrat.
Samankaltaista aikaisempien ideoiden siirtoa ja yhdistelyä on havaittavissa Ritva Paakku-naisen työskentelytavassa. Kuviosta 4 on nähtävissä, kuinka Ritva pystyy yhdistelemään uudet oivallukset aikaisempien rakenneratkaisujen kanssa luoden välillä aivan uudenlaisia rakenteita. ’Sukeltajat2’-mallikerran synty on positiivinen yllätys Ritvalle sekä visuaalises-ti että teknisesvisuaalises-ti, joka saa aikaan ”oivallus ryöpyn”. Sukeltaja2-mallikerrasta hän kirjoittaa seuraavasti: ”pientä, tiukkaa, siistiä, pyykkilautaefekti poikittain, pitkittäin kapeita pysty-raitoja. Jännä tekotapa.” Jonka jälkeen hän pohtii kuinka saisi ajatuksensa ja mallikerrat purettu sanoiksi tulevaan kirjaansa.
….toivon totisesti löytäväni helpon selitystavan! Toistaiseksi ideaa pukkaa niin paljon, että en oikein kerkeä niitä kaikkia panemaan muistiin. Osa niistä ei itselleni ehkä koskaan palaa, mutta joku toinen toivottavasti jatkaa siitä, mihin minä jään….
Tämän kirjoitettuaan hän kuvailee seuraavat seitsemän mallikertaa ilman yksiselitteisiä ohjeita. Viimeisten kolmen Pikkuhuivimallikertojen toteutuksen jälkeen, jotka syntyivat vaihtamalla ensimmäisen ja toisen vaiheen järjestystä Huivit-mallikerroista Ritva pohtii tulevaa kirjaansa seuraavasti: …pitääkö eriyttää mallit, joissa langankierto ennen silmuk-kaa myös alemmasta kerroksesta ensin virkattavissa malleissa niin kuin päinvastaisissa vai yleensä ollenkaan eli mikä olisi looginen tai mielenkiintoinen esitysjärjestys…
Aineiston analyysi osoittaa, että Ritva Paakkunainen pystyy asiantuntijana samanaikaisesti, asteittain kehittämään sekä prototyyppiä että luonnosta, sekä siirtämään aikaisemmat ideat tehokkaasti toisiin suunnittelujaksoihin ja toiseen suunnitteluavaruuteen.