Uusimaa

Simo Haanpää ja Pia Tynys, Uudenmaan liitto

Uudellamaalla päätös Hiilineutraali Uusimaa 2035-tiekartan laadinnasta tehtiin maakunta-valtuustossa vuoden 2018 joulukuussa. Canemure-hankkeen tuella tehtävä tiekarttatyö käynnistyi loppukeväällä 2019 ilmastotyön tilannekuvan eli kunta-analyysin laadinnalla.

Lähes kaikki Uudenmaan kunnat kattaneella haastattelukierroksella kartoitettiin kuntien ilmastotyön lähtötilannetta, haasteita, jo tehtyjä toimenpiteitä sekä kuntien toiveita liiton

ilmastotyötä kohtaan. Samalla solmittiin hyvät yhteistyösuhteet kunnissa tehtävän ilmastotyön kan-nalta keskeisiin henkilöihin.

Tiekarttatyötä ohjaaman ja tukemaan perustettiin Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen, Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) yhteinen työ-ryhmä. Lisäksi ilmastotyön ohjaukseen valjastettiin jo olemassa ollut, laajempi maakunnallinen ilmasto-yhteistyöryhmä, joka toimii samalla Canemure-hankkeen alueellisena koordinaatio- ja ohjausryhmänä.

Maakunnan ilmastotyön keskeisimmät painopistealueet tunnistettiin liiton omana asiantuntija-työnä talven 2019–2020 aikana, reflektoiden muun muassa tiekartan esittelytilaisuuksissa saatua pa-lautetta ja EU:n rahoitusinstrumenttien linjauksia. Painopisteiden alle tunnistettiin keskeisiä toimintalin-jauksia päästöjen vähentämiseksi maakunnassa. Näitä esiteltiin ja keskustelutettiin useissa tilaisuuksissa ja yhteistyökokouksissa. Tavoitteena oli koostaa laaja toimenpidepooli, josta kaikki sidosryhmät voivat tunnistaa oman ilmastotyönsä kannalta keskeisiä toimintamalleja.

Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi keväälle 2020 suunnitellut laajat sidosryh-mätyöpajat jouduttiin perumaan ja toimintalinjauksia valmisteltiin loppukeväällä edellä mainitun suppe-amman työryhmän työnä. Linjaukset esiteltiin Uudenmaan kunnille virtuaalisesti toteutetuissa seututyö-pajoissa toukokuussa. Osallistujat pääsivät kommentoimaan ja kehittämään linjauksia sekä itse

työpajassa, että sähköisen työskentelyalustan avulla. Työpajoissa hahmoteltiin myös yhteisen kevenne-tyn SWOT-analyysin avulla kunkin seudun ilmastotyön vahvuuksia ja heikkouksia jatkotyötä var-ten. Uudellamaalla seudullinen lähestymistapa nähtiin hyväksi pohjaksi ylikunnalliselle ilmastoyhteis-työlle, vaikka yhteneviä haasteita ja mahdollisuuksia onkin tunnistettavissa myös laajemmin.

Ilmastotiekartan painopisteet ja toimintalinjaukset käsiteltiin maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) kesäkuussa 2020. Riittävän vuorovaikutuksen turvaamiseksi ne lähetettiin hallituksen päätöksen pohjalta lausunnoille kuntiin ja maakunnan avaintoimijoille 17.6.–4.9.2020 vä-liseksi ajaksi. Aineistoa esiteltiin myös liiton verkkosivuilla ja näin tiekartta avattiin myös avoi-melle kansalaiskuulemiselle. Lopulliseen tiekarttaan nostettiin kuusi painopistettä, joiden alle tunnistet-tiin 42 toimenpidekokonaisuutta.

Ilmastotiekarttaa muokattiin palautteen pohjalta syksyn aikana ja prosessia tarkistettiin suhteessa liiton eri ohjelmien kokonaisuuteen. Samalla tunnistettiin alustavasti toimijaverkostoa ja sidosryhmiä sekä seurannan indikaattoreita. Toimintalinjausten vaikuttavuutta arvioitiin päästövähennysnäkökul-masta seudullisen ilmasto- ja sektoriasiantuntijaryhmän kanssa, SYKEn erityisasiantuntijoiden avustuk-sella. Tiekartan linjauksia arvioitiin myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja reilun siirtymän näkökul-mista Climate-KIC-kumppanuusohjelman ’Pioneers into Practice’ -ohjelman tuella.

Maakuntavaltuusto hyväksyi tiekartan joulukuussa 2020. Vuoden 2021 alussa aloitettiin tiekartan toimenpideohjelman valmistelu. Tarkoituksena on tunnistaa ensisijaiset toimenpiteet eri painopistealu-eilla tehtävässä työssä. Liiton oman ilmastotyön painopisteitä haetaan liiton sisäisessä ohjelma-työssä tunnistettujen toimenpiteiden ja toimenpideaihioiden pohjalta. Sidosryhmien tekemä ilmasto-työ tuodaan tiekarttaan sektorikohtaisesti, kahdenvälisessä ja erilaisten verkostojen kautta tapahtuvassa yhteistyössä.

Arviota tiekartan toteuttamismahdollisuuksista Vahvuuksia:

• Tiekartta on luonteeltaan mahdollistava ja avaa monia erilaisia toteuttamispolkuja.

• Uudenmaan kuntakenttä on moninainen ja mahdollistaa verkostoyhteistyön.

• Pääkaupunkiseudun kaupungeilla ja energiayhtiöillä on vahva tahtotila ilmastotyön tekemiseen;

näillä toimijoilla on hyvin merkittävä vaikutus maakunnan päästökehitykseen.

• Uudellamaalla on vahvat tki-verkostot, joiden kautta hakea hillintäratkaisuja.

Heikkouksia:

• Ilmastotyö on vaihtelevasti resursoitua.

• Ilmastotyön onnistuminen riippuu usean eri toimijan tahtotilasta; yksilöiden toiminta on vaikeasti ohjailtavissa, vaikka puitteet ilmastomyönteisille elämäntavoille olisivatkin kunnossa.

• Alueen hiilinielut ovat vähäiset suhteessa väkimäärään ja kulutukseen.

Uhkia (pullonkaulat):

• Hillintätoimien onnistuminen riippuu joillakin sektoreilla kansallisten tavoitteiden toteutumisesta ja kansallisista ratkaisuista (energian tuotanto, liikenne).

• Ilmastotyötä ei nähdä keskeisenä osana kuntien työkenttää vaan jää erillisiksi toimenpiteiksi.

• Ilmastotyön rahoitusta ei saada turvattua pitkäjänteisesti.

Mahdollisuuksia:

• EU:n tukipolitiikka (Vihreän siirtymän rahoitus) mahdollistaa ilmastotyön kytkemisen vahvemmin osaksi kehittämispolitiikkaa.

• Uudellamaalla on hyvät edellytykset kestäville liikkumisratkaisuille ja taloudelliset edellytykset kestävälle energiasiirtymälle.

5 Mallitiekartat vaikuttavien ilmastotoimien toteuttamiseksi

Mallitiekarttoihin on koottu teemoittain keskeisiä toimenpiteitä, joiden toimeenpanoa hiilineutraaliuden ja merkittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää. Monet ilmastonmuutoksen hillintätoimet edistävät myös sopeutumista ja varautumista ilmaston lämpenemisen seurauksena voimistuviin sään ääri-ilmiöihin ja muihin haittavaikutuksiin, kuten helleaaltoihin ja hyönteistuhoihin.

Mallitiekarttojen yksittäisten toimenpiteiden ja tehtävien hyödyntäminen maakunta- ja kuntatason ilmastosuunnitelmissa ja tiekartoissa edellyttää aina kyseessä olevan alueen ominaispiirteiden huomioi-mista. Ilmastonmuutoksen hillintätoimia voi suunnitella vain jos tiedetään paljonko päästöjä syntyy ny-kytilanteessa eri sektoreilla ja mistä löytyy potentiaalia päästöjen vähentämiseen kyseisellä alueella.

Mallitiekarttojen toimenpiteet perustuvat päästövähennystutkimuksiin ja seitsemän maakunnan tie-kartoista nostettuihin esimerkkitoimenpiteisiin.

Lähteinä käytetyt maakuntien ilmastotiekartat ja niiden lyhenteet mallitiekarttojen taulukoissa ovat seuraavat:

• Etelä-Karjala (E-K) (Suullinen tiedonanto Petri Kero 17.3.2021)

• Pirkanmaa (PI) (Pirkanmaan liitto 2020)

• Päijät-Häme (P-H) (Päijät-Hämeen liitto 2020a); Liikenteen toimenpideohjelma (Päijät-Hämeen liitto 2020b)

• Pohjois-Pohjanmaa (P-P) (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2021)

• Satakunta (S) (Satakunnan ammattikorkeakoulu 2021)

• Uusimaa (UM) (Uudenmaan liitto 2020)

• Varsinais-Suomi (V-S) (Ympäristö Nyt 2021).

Maakuntien ilmastotiekarttojen toimenpiteiden taustalla ovat hiilineutraaliustavoitteet sekä linjaukset siitä, miten päästövähennykset toteutetaan eri sektoreilla. Energiantuotantoon liittyen tiekartoissa on lin-jattu, että päästöjen vähentämiseksi olennaista on luopua fossiilisista energialähteistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä parantaa energiatehokkuutta. Turpeen käytöstä luovutaan huomioiden huoltovarmuus ja oikeudenmukainen siirtymä. Tiekartoissa on linjauksia öljyn käytöstä luopumisesta rakennusten läm-mityksessä aikatauluineen. Tiekartoissa on mukana myös esimerkiksi kirjauksia uudisrakentamisen energiatasoon tai itse rakentamisen päästöihin liittyen. Liikenteen osalta tiekartoissa linjataan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuksien kasvattamisesta ja liikenteessä käytettyjen fossiilisten polttoai-neiden vähentämisestä. Maatalouden päästöjen osalta tiekartat linjaavat yleisesti, että tavoitteena on edistää ruokajärjestelmän kestävyyttä. Hiilensidonnan merkitystä, energian käytön ja tuotannon roolia sekä tiedonvälitystä koko ruokaketjussa korostettiin myös kaikissa tiekartoissa. Numeerisia tavoitteita maatalouden päästöjen vähentämiseksi ei ole asetettu missään tiekartassa. Metsien kestävän käytön osalta viitataan esimerkiksi Kansalliseen metsästrategiaan.

Toimenpiteet, joilla ei ole olennaista vaikutusta päästöihin tai joilla voi olla päästöjä lisäävä vaiku-tus vuoteen 2050 mennessä, on rajattu mallitiekarttojen ulkopuolelle. Tällaisia toimenpiteitä ovat esi-merkiksi runkopuiden ja kantojen polttaminen energiaksi (ks. esim. Liski ym. 2011).

Mallitiekartoissa päästövähennystoimenpiteet tarkoittavat sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttami-sesta seuraa suoria päästövähennyksiä. Näiden alle on listattu tehtäviä, jotka ovat suoria nyksiä tukevia ja mahdollistavia toimia. Mallitiekarttojen toimenpiteiden vaikuttavuutta päästövähen-nyksiin tai nieluihin on arvioitu asteikolla yhdestä viiteen tähteä, jossa viisi tähteä tarkoittaa suurinta vaikuttavuutta. Arvioinnin perusteet on esitetty teemakohtaisesti. Resilienssiä edistävät toimet on mer-kitty taulukoihin symbolilla #.

5.1 Puhdas energiantuotanto sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkoihin Karoliina Auvinen, SYKE

Energiantuotantoon liittyvien päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu suhteessa kan-sallisiin päästövähennysskenaarioihin, joissa on mallinnettu millä teknologioilla Suomessa voidaan saa-vuttaa hiilineutraaliustavoitteet (Taulukko 3 & 4). Erittäin vähäisen tai olemattoman päästövähennysvai-kutuksen toimenpiteet on rajattu mallitiekartan ulkopuolelle.

Tärkeimmät päästövähennystoimenpiteet ovat seuraavat:

• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaan energian tuotantokapasiteetilla, kuten tuuli-voima- ja lämpöpumppuinvestoinneilla.

• Primäärienergian tarpeen vähentäminen energiatehokkuustoimenpiteillä, kuten investoinneilla hukkalämmön hyödyntämiseen.

• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopohjaisen materiaalin ravinne- ja ainekiertoa paran-tamalla, erityisesti maatalouden sivuvirtoihin perustuvilla biokaasuinvestoinneilla.

Esimerkkejä konkreettisista päästövähennystoimenpiteistä ovat:

• Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa lisäävät tuulivoimaa yhteisomisteisen Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta. Yhtiöllä on yhteensä 186 megawattia tuuli-voimaa, rakenteilla on kaksi uutta tuulipuistoa ja useita investointihankkeita on suunnitteluvai-heessa eri puolella Suomea.⁴

• Espoossa Fortumin ja Vantaan kaukolämpöverkkoihin rakenteilla St1 ja Vantaan Energian geo-termiset lämpölaitokset⁵

• Helsingin omistaman Helen Oy:n kaukolämpöverkoissa hyödynnetään muun muassa jätevesien, Pauligin kahvipaahtimon, Lidl-myymälän, Ilmarisen kiinteistön sekä meriveden ympäristö- ja hukkalämpöjä. Lisäksi rakenteilla on suuri lämpövarasto.⁶

• Jyväskylään, Kouvolaan, Lahteen ja Nokialle on rakennettu biokaasulaitokset, jotka ovat alueen kuntien omistuksessa alueellisten vesi- ja jäteyhtiöiden kautta.⁷

4 Lisätietoja: hyotytuuli.fi

5 Lisätietoja: Vantaan Energia rakentaa geotermisen maalämpölaitoksen ja st1.fi/geolampo

6 Lisätietoja: Helteet pudottavat kaukolämmön tarpeen, mutta silti Helsingin piiput hönkivät ilmastoa lämmittäviä päästöjä – kesällä 2023 tähän tulee stoppi, Lidlin myymälän jäähdytys tuottaa myös kaukolämpöä, Kahvipaahtimon hukkalämpö hyöty-käyttöön, Huima suunnitelma Helsingissä: Kruunuvuoren alla oleva jättimäinen luolasto täytetään merivedellä – vedestä otetta-valla energialla lämmitetään tuhansia koteja, Uusi kiertotalousratkaisu on kiinteistön omistajalle ikiliikkuja: lämmittää, viilen-tää ja tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon hiilineutraalisti

7 Lisätietoja: labio.fi, kymenlaaksonjate.fi, mustankorkea.fi ja pjhoy.fi

Taulukko 3. Energiantuotantomuotokohtaiset päästövähennystoimenpiteet ja -tehtävät.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvoitu viisiportaisella asteikolla. Arviointiperusteena on, kasvattaako toimenpide teknologian tai ratkaisun käyttöönottoa, jonka päästövähennys- ja kasvupotentiaali on Suomessa:

erittäin merkittävä (*****); merkittävä (****); hyvä (***); suositeltava, vaikka vaikutus melko vähäinen (**); erittäin vähäinen (*). # = vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä. Mahdollistavien tehtävien vaikuttavuutta ei ole arvioitu.

Päästövähennys-

toimenpiteet Päästövähennystehtävät

Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu

Tuulivoimatuotan-non kasvattaminen (E-K, PI, P-H, P-P, UM, V-S)

***** Tuulivoiman kapa-siteetti (MW) tai tuotanto (MWh) Tuulivoimakoordinaattorin rekrytointi

edistä-mään tuulivoiman käyttöönottoa alueella.

(P-H, V-S)

ELY-keskus, 2021

Maakuntakaavamerkinnöillä tuulivoima-aluei-den ja 110 kV ja 400 kV voimansiirtolinjojen osoittaminen sekä niiden toteutumisen edistä-minen. (PI)

Maakuntaliitto

Sähkön kantaverkkokapasiteetin ja alueellisten

sähköverkkojen vahvistaminen. (PI, UM) # Fingrid, verkkoyhtiöt, maakuntaliitto Vaikutetaan tuulivoimarakentamisen esteiden

poistamiseksi (E-K), edistetään tutkahaasteen ratkaisemista. (UM)

Maakuntaliitto, LUT ja kunnat

Tuulivoiman luvitukseen ja neuvontaan liitty-vien palvelujen lisääminen ja tunnetuksi teke-minen. (PI, V-S)

ELY-keskus

Toimitaan kansallisella tasolla merituulivoiman tuotannon lisäämiseksi. (UM)

Hukkalämmön tal-teenoton sekä maa-, vesi- ja ilmalämmön hyödyntäminen kau-kolämpöverkoissa (PI, UM, V-S, E-K, P-P)

*****

# Lämpöpumppujen

kapasiteetti (MW) tai tuotanto (MWh)

Energiayhtiöt, kiin-teistöjen omistajat, ICT-alan toimijat, kunnat ja kuntayhty-mät, jätevesilaitokset

Toteutetaan ympäristö- ja hukalämpöinvestoin-teja: Investoidaan eri kokoluokissa maa- ja kal-lioperälämpöä hyödyntäviin lämpöpumppurat-kaisuihin (V-S). Teollisten

lämpöpumppuratkaisujen käyttö esimerkiksi hukkalämpöratkaisuissa. (E-K)

# Kunnat,

energiayh-tiöt

Mahdollistetaan paikalliset lämpöenergia- verkot, jotka perustuvat lämpöpumppu- ratkaisuihin sekä alueellisen hukkalämmön hyödyntämiseen. (V-S)

#

Kehitetään erityisesti geoenergian osalta viran-omaiskäytäntöjä ja -ohjeistuksia sekä lain- säädäntöä muun muassa eri syvyisten ener-giakaivojen sijoittumisesta sekä syvien lämpö-kaivojen luvituksesta pohjavesi-, melu- ja tärinähaitat huomioiden. (UM)

Hukkalämpökohteiden (datakeskukset, teolli-suuslaitokset, jne.) ja niiden hyödyntämisen taloudellisen potentiaalin selvittäminen.

(PI, P-H, UM)

Energiayhtiöt, kun-nat, AMK:t

Datakeskusten ja palvelinten sijainnin

optimointi kaavoituksessa. (UM) Kunnat

Kaavoituksella edistetään geotermisen lämmön käyttöä (kilometriluokan kaivot), mahdollistetaan myös niiden liittäminen kaukolämpöverkkoon. (E-K)

#

Päästövähennys-

toimenpiteet Päästövähennystehtävät

Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu tai tuotanto (MWh) Teollisen kokoluokan aurinkovoimalan

rakentaminen. (E-K, UM) Maakuntaliitto,

kunnat, yritykset, maanomistajat, Toteutetaan ja edistetään aurinkovoima-

hankkeita maakuntakaavassa osoitetuille alueille. (V-S)

# Kuntien, yritysten

ja maanomistajien yhteistyöllä Tunnistetaan esimerkiksi paikkatietoanalyysilla

potentiaalisia aurinkopaneeleiden sijoitus- kohteita. (UM)

#

Biokaasun tuotan-non lisääminen (PI, P-H, UM, V-S, P-P)

*** # Biokaasulaitosten kapasiteetti (MW) tai tuotanto (MWh)

ELY-keskus, kunnat, valtio, maataloustoi-mijat

Rakennetaan paikallisia biokaasulaitoksia lämmön-, sähkön- ja liikennebiokaasun tuotantoon erityisesti maatalouden sivuvirtoja hyödyntämällä. (V-S)

# Valtio, kunnat, ELY,

maataloustuottajat, energiayhtiöt Maakunnallisen biokaasutiekartan laatiminen.

(PI) Maakuntaliitto ja

ELY-keskus, 0-2 vuotta

Selvitys biokaasun hyödyntämisen

mahdollisuuksista. (P-H) # Ammattikorkeakoulu

Edistetään maatalouden nurmipohjaista

biokaasun tuotantoa. (UM) #

Kehitetään maatilojen ja muiden toimijoiden agroekologisia symbiooseja biopolttoaineiden tuotantoon. (UM)

# Jätehuolto- ja

kierto-talous-toimijat, maa-tilat

Edistetään kestäviä energiaratkaisuja maa- taloudessa. Hyödynnetään sivuvirtoja energiantuotannossa. (SK) (MW) tai tuotanto (MWh)

Varmistetaan biopolttoaineiden ja biokaasun saatavuus siirtymävaiheessa kestävällä tavalla hiilinieluja vaarantamatta. (UM)

#

Taulukko 4. Puhdasta energiantuotantoa yleisesti ja energiantuotannon tehokkuutta lisäävät päästö- vähennystoimenpiteet ja -tehtävät.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvoitu viisiportaisella asteikolla. Arviointiperusteena on, kasvattaako toimenpide teknologian tai ratkaisun käyttöönottoa, jonka päästövähennys- ja kasvupotentiaali on Suomessa: erittäin merkit-tävä (*****); merkitmerkit-tävä (****); hyvä (***); suositeltava, vaikka vaikutus melko vähäinen (**); erittäin vähäinen (*).

# = vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä. Mahdollistavien tehtävien vaikuttavuutta ei ole arvioitu.

Päästövähennys-

toimenpiteet Päästövähennystehtävät

Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu

****# Primäärienergian kulutus (MWh)

Kaukolämpöverkkojen energiatehokkuuden parantaminen: Kaukolämpöverkkojen pöhäviöiden selvittäminen ja havaittujen läm-pöhäviöiden korjaus. (E-K)

Energiayhtiöt

Selvitys kaukolämpöjärjestelmien siirtymisen edellytyksistä matalampiin lämpötiloihin. (PI) Lämmön varastoinnilla minimoidaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaupunkiseutujen keski-tetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. (V-S)

# Energiayhtiöt

Puhtaan energian-tuotannon lisäämi-nen (E-K, PI, P-H, SK, UM, V-S, P-P)

*-*****

# Puhdas kapasiteetti (MW) / tuotanto (MWh) yhteensä Investointien houkuttelevuuden parantaminen:

tuetaan uusiutuvien energialähteiden kannatta-vuutta, poistetaan hajautetun energiatuotan-non esteitä esim. uusilla jakeluinnovaatioilla ja lainsäädännön muutoksilla, sujuvoitetaan lu-paprosesseja (UM), kehitetään kaksisuuntaista lämpö- ja sähköverkkoa. (V-S, UM)

Investointien vauhdittaminen: aktiivinen vaikut-taminen kansallisella tasolla (PI), puhtaasti tuotetun sähkön ja kaukolämmön tuotannon vauhdittaminen energiayhtiöiden omistaja- ohjauksella. (PI)

Kunnat, maakunta-liitto

Energiajärjestelmän joustavuuden ja häiriö- varmuuden parantaminen: energian varas-tointi- ja kulutusjoustoratkaisujen edistäminen (PI, P-P, V-S), pilotointi (PI, UM) ja kotimaisen hajautetun tuotannon lisääminen. (PI)

# Kunnat,

maakunta-liitto, energiayhtiöt, tuulivoimapuistojen omistajat, yritykset, tki-organisaatiot, ku-luttajat, oppilaitokset Strategioiden ja ohjelmien konkreettinen

toi-meenpano: Kestävän energian ja ilmaston-muutoksen toimenpidesuunnitelman toteutta-minen (P-H), maakunta-Hinkun

päästövähennyspolun energiateeman edistä-minen ja toteuttaedistä-minen (PI), kannustetaan toimijoita laatimaan vähähiilistrategioita ja edistetään teollisuuden uusia, kestäviä ja vähähiilisiä ratkaisuja. (SK, UM)

# Maakuntaliitto,

kun-nat

Kaavoituksella puhtaan energiantuotannon kasvun mahdollistaminen (SK) suuressa mitta-kaavassa (E-K): Kaavoitetaan lisää uusiutuvan energian tuotantoalueita (E-K, P-H), varmiste-taan sähkönsiirto- ja kaukolämpöverkkojen sekä energian varastointiin liittyvät

tilatarpeet (UM) sekä tunnistetaan kaavoitus-prosessien haasteita ja kehitetään menettelyjä viranomaisyhteistyössä. (UM)

# Kunnat,

maakunta-liitto, ELY-keskus

Päästövähennys-

toimenpiteet Päästövähennystehtävät

Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu Edistetään toimenpiteiden skaalautumista

verkostoja (P-P, SK), sektorien välistä yhteis-työtä ja tiedonvaihtoa parantamalla: peruste-taan yhteistyöfoorumi, jossa on mukana verkkojen omistajat, tuottajat, kiinteistöjen omistajat, teollisuusasiakkaat jne. (UM)

# Maakuntaliitto

Toteutetaan investointien lisäämiseksi selvityk-siä, kuten energiajärjestelmäselvitys maakun-nallisen energiastrategian laadinnan pohjaksi (PI), uusiutuvan energian kuntakatselmuksia (P-H) ja selvitys älykkäiden energiaverkkojen hyödyntämismahdollisuuksista. (SK)

Maakuntaliitto ja ELY-keskus, 0-3 vuotta

Julkisyhteisöt hankkivat vain uusiutuvilla tuotettua, sertifioitua sähköä (PI, UM), lämpöä ja jäähdytystä. (V-S)

Kiinteistöjen omista-jat, julkisyhteisöt Panostukset uuden energiateknologian ja

kiertotalousratkaisujen tutkimukseen, kehittä-miseen ja pilotointiin energia-alan murroksen vauhdittamiseksi (PI, P-H, UM): kehitetään polttovapaita, uusiutuvia ja päästöttömiä energiantuotantoratkaisuja, (UM), kehitetään yrityslähtöisiä toimintaympäristöjä. (P-H)

# TKI-toimijat, julkinen

sektori, AMK:t

Vetytalouden (P-P, UM) ja uusiutuvaan energi-aan perustuvien synteettisten polttoaineiden tuotannon, jakelun ja käytön edistäminen (V-S): Synteettisten polttoaineiden valmistus Lappeenrantaan sisältäen CO2 -talteenottojär-jestelmän, ylijäämävedyn käytön tai vedyn valmistuksen sekä synteettisen polttoaineen valmistuksen. (E-K)

# Business Finland,

TKI-toimijat, energia-yhtiöt, kunnat, GRN, LUT-yliopisto, yrityk-set

Energia- ja ympäristöosaamisen ja tietotason parantaminen: uuden tutkimustiedon tuottami-nen energia-alan liiketoiminnan ja teknisen ymmärryksen parantamiseksi (PI), toimijoiden tiedottaminen paikallisten uusiutuvien energia-lähteiden käyttömahdollisuuksista (UM), koulutustoiminnan laaja kehittäminen ja työssä käyvän henkilöstön kouluttaminen. (SK)

# Yliopistot,

ammatti-korkeakoulut, maa-kuntaliitot, neuvonta-organisaatiot

5.2 Rakennusten hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuus

In document Maakuntien rooli ja vaikuttavat ilmastotoimet hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi (sivua 51-58)