Vaikuttavuutta on arvioitu suhteessa kansallisiin päästövähennysskenaarioihin, joissa on mallinnettu millaisia toimenpiteitä rakennuskannan energiatehokkuuden ja puhtaan energiantuotannon lisäämiseksi tarvitaan, jotta Suomessa voidaan saavuttaa hiilineutraaliustavoitteet (Taulukko 5). Erittäin vähäisen tai olemattoman päästövähennysvaikutuksen toimenpiteet on rajattu mallitiekartan ulkopuolelle. Mahdol-listavien toimenpiteiden tai tehtävien vaikuttavuutta ei ole arvioitu. Tärkeimmät päästövähennystoimen-piteet ovat seuraavat:
• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaan energian tuotantokapasiteetilla, kuten lämpö-pumppu- ja aurinkoenergiainvestoinneilla.
• Rakennuskannan energian tarpeen vähentäminen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä (energiankulutuksen vähentäminen keskeiseksi osaksi kaikkia korjauksia).
• Tilatehokkuuden edistäminen muokkaamalla nykyisistä rakennuksista monikäyttöisiä, rakenta-malla monikäyttöisiä tiloja tai purkarakenta-malla käyttämättömiä rakennuksia.
Esimerkkejä mallitoimenpiteistä ovat:
• Muhoksella Huovilan koulun siirtyminen öljystä maalämpöön.8 Energiansäästön ESCO-mallilla toteutettu hanke, jonka investointikustannukset ovat olleet 162 000 € ja takaisinmaksuaika vuotta. Energiansäästöä on saatu 179 MWh/v. Päästövähennykseksi on arvioitu 60 t CO2-ekv/v.
• Kiillon hybridijärjestelmä hyödyntää hukkalämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää.9 Investointi-kustannus on ollut 320 000 €, takaisinmaksuaika 4 vuotta, energiansäästö noin 1800 MWh/v sekä arvioitu päästövähennys 310 t CO2ekv/v.
• Ensimmäinen kaukolämpöä myyvä taloyhtiö tuo säästöjä asukkaille.10 Investointikustannus on ollut 754 150 €. Takaisinmaksuajaksi on laskettu 18 vuotta ja päästövähennykseksi arvoitu 140 t CO2-ekv/v.
Taulukko 5. Rakennusten hajautettua energiantuotantoa ja energiatehokkuutta lisäävät päästövähennys-toimenpiteet ja -tehtävät.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvoitu viisiportaisella asteikolla. Arviointiperusteena on, kasvattaako toimenpide teknologian tai ratkaisun käyttöönottoa, jonka päästövähennys- ja kasvupotentiaali on Suomessa:
erittäin merkittävä (*****); merkittävä (****); hyvä (***); suositeltava, vaikka vaikutus melko vähäinen (**); erittäin vähäinen (*). # = vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä. Mahdollistavien tehtävien vaikuttavuutta ei ole arvioitu.
Päästövähennys-toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu
Lämmitystapa-muutokset öljyn ja muiden fossiilis-ten polttoaineiden
korvaamiseksi *****
#
Öljylämmitteisen ra-kennuskannan kerros-ala (m2) ja energian-kulutus (MWh),
Kiinteistöjen energiaremonttien toteuttaminen öljylämmityksestä luopumiseksi (V-S) lämpö-pumppuja lisäämällä (ympäristö- ja hukka-lämpö). (PI, PP, PH)
#
Kunnat, muut julkiset
ja yksityiset kiinteistö-jen omistajat, ELY-keskus, ARA, Motiva Kehitetään viranomaiskäytäntöjä ja
ohjeistuk-sia lämpöpumppujen luvituksesta mm. pohja-vesi-, melu- ja tärinähaitat huomioiden. (UM)
Kunnat, ELY-keskus
Edistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä rakennusten hiilineutraalisuustavoitteen saa-vuttamiseksi mm. hybridiratkaisuilla. (UM)
Kunnat, muut julkiset
sekä yksityiset kiinteis-töjen omistajat ja ra-kennuttajat/rakentajat Kehitetään energiakorjausten kannustimia ja
neuvontaa (UM) sekä selvitetään mahdolli-suuksia tukea rakennuskannan parannuksia alueilla, missä markkinaehtoisen rahoituksen saatavuudessa on ongelmia. (PI)
Kunnat,
Energiavi-rasto, Motiva, YM
Korjaushankkeisiin liittyen selvitetään keinoja tunnistettujen osaamisen ja työvoimapuuttei-den poistamiseen (esim. lisätään koulutusta).
Oppilaitokset,
korkea-koulut, kunnat Rakennusten
energiatehokkuu-den parantaminen ***
#
Aikataulu 0–10 vuotta.
8 Muhoksen Huovilan koulu öljystä maalämpöön
9 Kiillon hybridijärjestelmä hyödyntää hukkalämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää
10 Ensimmäinen kaukolämpöä myyvä taloyhtiö tuo säästöjä asukkaille
Päästövähennys-toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu Kiinteistöjen energiaremontit (eristystason
parannukset; katon lisäeristys, ylä- ja ala- pohjien lämmöneristys, lisälämmöneristys ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä, ulko-puolisen routaeristyksen uusiminen, läpi- menojen tiivistäminen, ikkunoiden ja ovien vaihto, tulisijan vaihtaminen energiatehok-kaaksi, taloautomaation ratkaisut.) (PI, PP) Sisällytetään myös peruskorjauksiin jo suunnitteluvaiheessa. (V-S)
Kunnat, muut julkisten
Kuntien ja valtion energiatehokkuussopimus-ten (KETS) mukaisenergiatehokkuussopimus-ten toimien toteuttaminen kuntien omien kiinteistöjen energiatehokkuu-den parantamiseksi. (PI, PH, V-S)
Kunnat, kuntayhtymät
Kiinteistöjen energiakatselmuksissa esitetty-jen kustannustehokkaiden investointien ja korjaustoimien toteuttaminen. (V-S)
Kunnat, yritykset
Vuokra-asuntokannan energiatehokkuuden
parantaminen. (PH) Vuokra-asuntoyhtiöt,
kunnat Energiatehokkaiden kodinkoneiden, muiden
laitteiden (esim. lämmön talteenotto, vesi- tekniikka ja -kalusteet sekä huoneistokohtai-nen mittaus) ja valaistuksen valitsemihuoneistokohtai-nen ny-kyisten tilalle teknisen käyttöiän päätyttyä. (PI)
Kiinteistöjen omistajat
Nostetaan energiatehokkuus keskeisempään
asemaan kaavatyössä. (UM) Kunnat
Rakennusten hukkalämmön hyödyntäminen.
(PI, PP, V-S) # Kiinteistöjen omistajat
ESCO-hankkeita tuetaan ja toteutetaan Ener-giatehokkuussopimuskauden (2017-2025) aikana. (PI)
Kunnalliset toimijat ja
palveluntuottajat Energian kulutusjoustoratkaisujen
kehittämi-nen ja käyttöönotto: lisätään rakennuksiin älykkäitä ohjauslaitteistoja, joilla huoneistojen tarpeetonta lämmitystä ja sähkön käyttöä vältetään sekä tasoitetaan kulutushuippuja.
(PI, V-S)
#
Energiayritykset, alan
järjestöt, kiinteistöjen omistajat
Työvoiman osaamisen ja koulutuksen paran-taminen lisäämällä korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden avointa, digitaalista koulutustarjontaa jatkuvaan oppimisen tueksi.
(PI, UM)
Oppilaitokset,
tutki-musorganisaatiot, opetushallitus, hank-keiden tilaajat ja kilpai-luttajat, kunnat, Eko-kumppanit
Neuvonnan ja viestinnän kehittäminen vanho-jen rakennusten muuttamisessa erittäin ener-giatehokkaiksi ja vähähiilisiksi kustannus- tehokkaasti. (PI, V-S, PP)
Julkiset toimijat,
yrityk-set, kunnat, asunto-osakeyhtiöt Energiavarastoinnin kehittäminen ja pilotointi.
(PI) # Tutkimuslaitokset,
Aikataulu 0-10 vuotta
Hyödynnetään olemassa olevaa
rakennus-kantaa mahdollisimman pitkään muun # Kiinteistöjen omistajat
kunnat
Päästövähennys-toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu muassa käyttötarkoitusten muutoksilla ja
kierto-talouden menetelmillä. (UM)
Edistetään olemassa olevan rakennuskannan tehokasta käyttöä, rakennusten käyttötarkoi-tusten muutoksia ja tilojen monikäyttöisyyttä rakennusten elinkaaren pidentämiseksi. (UM)
#
Kunnat, kiinteistöjen
omistajat
Aurinkoenergian lisääminen kiin-teistöissä (PI, UM, V-S)
** #
Asennettu
aurinkopa-neelikapasiteetti (MW) Aikataulu 3-10 vuotta.
Aurinkopaneelien asentaminen rakennusten katolle tai aurinkoenergiapuisto-osakkuus.
(PI, V-S) # Kiinteistöjen omistajat,
yritykset, kunnat Edistetään PPA-sopimusten käyttöönottoa
julkisella sektorilla. (UM) Valtio, ELY-keskus,
aluehallintovirasto, kunnat
Netottavaan sähkönmittaukseen siirtyminen
mahdollisimman nopealla aikataululla. (PI) # Verkkoyhtiöt, lainsää-täjät
e-luku (kWh/m2/vuosi) Aikataulu 3-10 vuotta.
Uudisrakennusten toteuttaminen vähäpääs-töisillä energiaratkaisuilla (maalämpö, aurin-koenergia, ilma- tai ilma-vesilämpöpumput).
(PI) #
Rakennusyhtiöt,
kun-nat, muut julkiset ra-kennuttajat, kiinteistö-jen omistajat, valtio/lainsäätäjät Uusien tapojen ja teknisten ratkaisujen
tuotteistaminen rakentamisen hiilijalanjäljen vähentämiseksi. (PH)
Yritykset,
tutkimuslai-tokset Energiatehokkuuskriteerien käyttö asema-
kaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa.
(PI) # Kunnat, ELY-keskus
Ilmastonmuutosta hillitsevien kaavamääräys-ten ja rakennustapaohjeiden kehittäminen ja
käyttöönotto. (PI) # Kunnat, ELY-keskus
Nolla- ja plusenergia-rakentamisen
neuvon-nan järjestäminen. (PI) Kunnat, Motiva,
Eko-kumppanit, ELY-kes-kus
5.3 Liikenne
Johanna Mäkinen & Heikki Liimatainen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne (Tampereen yliopisto)
Liikenteen päästövähennystoimenpiteitä on arvioitu suhteessa toimenpiteiden vaikuttavuuteen (Taulukko 6). Tärkeimmät päästövähennystoimenpiteet ovat:
• Joukkoliikenteen palvelutason merkittävä parantaminen
• Yhdyskuntarakenteen tiiveys ja joukkoliikennekäytävien mahdollistaminen
• Kunnan oman kaluston ja ostettavien kuljetuspalveluiden sähköistäminen.
Esimerkkejä mallitoimenpiteistä liikennesektorilla ovat:
• Yhteiskäyttöpyörät: Pyöräilyn kulkutapaosuutta voidaan kasvattaa tarjoamalla yhteiskäyttöpyö-riä. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Kuopiossa sekä Oulussa on saatu hyviä kokemuksia yh-teiskäyttöisistä kaupunkipyöristä. Helsingissä ja Espoossa tehtiin yli 3,7 miljoonaa matkaa kau-punkipyörillä kaudella 2019 (Helsingin kaupunki 2019). Kuopiossa sähköavusteisten
kaupunkipyörien suosio ylitti ensimmäisenä käyttövuonna 2019 ennusteet, ja yli 7000 ihmistä rekisteröityi pyörien käyttäjiksi. Kuopiossa kaupunkipyörien tuotot ylittivät kustannukset, eli kaupungille ei aiheutunut kaupunkipyöristä kustannuksia. (Yle 2019)
• Maksuton joukkoliikenne peruskoululaisille: Pieksämäellä ja Mikkelissä on saatu positiivisia tuloksia tarjoamalla joukkoliikenne peruskoululaisille maksutta. Pieksämäellä matkustajamäärät ovat kaksinkertaistuneet ja myös maksavien asiakkaiden määrä on noussut. Kasvaneet lipputu-lot ovat kattaneet maksuttomasta joukkoliikenteestä aiheutuneet kulut.
• Kuntien oman ajoneuvokaluston sähköistäminen: Esimerkiksi Iin kunta sekä Lappeenranta ovat hankkineet kunnan henkilöstön työajoihin täyssähköautoja, joita molemmissa kunnissa myös vuokrataan ilta- ja viikonloppuaikaan kunnan asukkaille. (Iin kunta 2021, Lappeenrannan kau-punki 2021)
• Pysäköintinormien uudistaminen ja markkinaehtoinen pysäköinti: Helsingin kaupunki on otta-nut muutamalla asuinalueella käyttöön markkinaehtoisen pysäköinnin (Helsingin kaupunkiym-päristölautakunta 2019). Markkinaehtoisessa pysäköinnissä kaupunki ei määrää rakennettavien autopaikkojen määrää, vaan rakennuttaja voi rakentaa sen verran pysäköintipaikkoja kuin uskoo asukkaiden ostavan. Markkinaehtoisella pysäköinnin avulla voidaan ohjata pysäköinnin kustan-nukset sen käyttäjälle, vähentää joustamattomien normien aiheuttamaa ylitarjontaa pysäköinti-paikoissa sekä mahdollistaa tiiviimpi kaupunkirakenne.
• Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi kaavoitusvaiheessa: Tampereen kaupunki on laatinut työkalun, jonka avulla voidaan arvioida yhdyskuntarakenteen liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen, sähkönkulutuksen sekä korjausrakentamisen kasvihuonekaasupäästöjä. Työka-lua voidaan käyttää esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaarioiden ilmastovaikutus-ten vertailemiseen. (Tampereen kaupunki 2020)
Taulukko 6. Liikenteen päästövähennyksiä edistävät päästövähennystoimenpiteet ja -tehtävät.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, jossa päästövähennys on: erittäin merkittävä (*****); merkittävä (****); kohtalaisen suuri (***); suositeltava, vaikka päästövähennysvaikutus tai kasvupotentiaali on vähäinen (**); toimenpiteen päästövähennysvaikutus on hyvin vähäinen (*, rajattu raportin tarkastelun ulkopuolelle).
# = vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä. Huomioita: 1Päästövähennyspotentiaali on erittäin merkittävä kaupunkiseuduilla, mikäli henkilöauton käyttöä ohjataan hinnoittelulla (esimerkiksi ns. Ruuhkamaksut).
Ilman hinnoittelua ja kaupunkiseutujen ulkopuolella päästövähennyspotentiaali on kohtalaisen suuri.
2Päästövähennyspotentiaali on pieni lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä erittäin merkittävä.
3Ajoneuvokannan uudistumisella vähäpäästöiseksi on erittäin merkittävä päästövähennyspotentiaali, kunnallisilla ja maakunnallisilla toimilla on kuitenkin ajoneuvokannan uudistumiseen melko pieni vaikutus (lukuun ottamatta kunnan omaa kalustoa).
Päästövähennys-toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot /
Korkeatasoiset kävely- ja pyöräily-väylät. (PI, V-S, P-P, UM, P-H, SK, Kestävän liikkumisen ohjaus, viestintä
ja kampanjat (esim. edistämiskampan-jat, viisaan liikkumisen ohjelmat).
(PI, V-S, P-H)
Kunnat, maakuntaliitto,
järjestöt
Kannustaminen kestäviin liikkumis- muotoihin työmatkoilla (peseytymis- ja pukeutumistilat, pyöräpysäköinti, henkilöautojen maksuttoman pysäköin-nin rajoittaminen). (UM, E-K)
Työnantaja
Nopeat joukkoliikenneyhteydet (esim.
runkolinjat, joukkoliikenne-etuudet, tiheä vuoroväli). (V-S, PI, UM, P-H)
Joukkoliikennetoimija, kunnat
Matkaketjujen sujuvoittaminen (liityntä-pysäköinti, asemaseutujen kehittämi-nen, yhteen toimivat lippu- ja maksu-järjestelmät). (P-H, PI)
# Kunnat, valtio, ELY, VR,
maa-kuntaliitot, muut kuljetuspalve-luiden tilaajat ja tuottajat Raideliikenteen kehittäminen (raitiotie,
lähi- ja paikallisjunat, nopeat kauko- liikenneyhteydet). (UM, V-S, SK, PI, P-H, E-K)
# Kunnat, valtio, VR,
joukkolii-kennetoimijat, maakuntaliitto, ELY
Maksualennukset ja kampanjat. Joukkoliikennetoimijat, kunnat Liikkumispalvelut (myös
haja-asutus-alueille), kutsupohjaiset ratkaisut.
(SK, UM, PI, V-S, P-H)
# Kunnat, yritykset, valtio, ELY,
maakuntaliitto Henkilö- ja jakeluliikenteen yhdistely ja
kuljetusten avaaminen itsemaksaville asiakkaille. (PI, P-H)
Kunnat, Kela, yritykset, muut
julkiset kuljetuspalveluiden käyttäjät ja tilaajat
Päästövähennys-toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot /
Kaupunkitilan käyttö (keskustoissa kävely-ympäristön edistäminen, autot-tomat kadut, autoille varatun tilan va-pauttaminen kävelylle/pyöräilylle/elin-keinoelämälle). (PI, UM, P-H)
# kunnat (kaavoitus ja
liikenne-suunnittelu)
Ohjaava pysäköintipolitiikka (esim.
pysäköintipaikkojen miniminormien poisto, pysäköintimaksujen korotus, keskitetty pysäköinti). (UM, V-S, P-H)
kunnat (kaavoitus ja
liikenne-suunnittelu)
Liikenteen hinnoittelu (esim.
ruuhka-maksut). (UM) Valtio, kunnat
Yhteiskäyttöautojen käyttöönoton kan-nustaminen (esim. kunnan autot asuk-kaille ilta-aikaan, pysäköintimaksujen alennukset). (SK, PI, P-H, UM)
# Kunnat, yritykset
Kimppakyytien tukeminen. (UM) # Työnantajat
Etätyömahdollisuudet, etäpalvelut.
(P-P, SK, PI, UM) # Työnantajat, kunnat yhdyskun-tarakenteessa jalankulku- ja joukkolii-kennevyöhykkeille. (V-S, P-P, E-K)
# Kunnat
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, täydennysrakentaminen.
(E-K, P-P)
# Kunnat
Eri liikennemuotoja koskevien
inves-tointipäätösten kokonaistarkastelu. (PI) Kunnat, valtio Maakunnallinen
liikennejärjestelmä-suunnittelu liikenteen päästövaikutus-ten minimoimiseksi. (PI, P-H)
# Maakuntaliitto, kunnat, ELY sijoittumispää-töksissä varmistetaan lähipalveluiden saavutettavuus kestävin kulkumuodoin.
(PI)
# Ajoneuvokannan
Julkisen liikenteen kalusto, kuntien ja valtion oma ajoneuvokalusto ja kulje-tuspalveluiden hankinta puhtaaksi (vä-hintään) EU:n puhtaiden ajoneuvojen lainsäädännön mukaisesti.
(V-S, PI, UM, P-H, SK, P-P, E-K)
Kunnat, muut julkiset
hankin-tayksiköt, joukkoliikennetoimi-jat
Päästövähennys-toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikut-tavuus Mittari Vastuutahot / aikataulu Yritykset hankkivat käyttöönsä ja
työ-suhdeautoiksi vaihtoehtoisilla käyttö- voimilla kulkevia ajoneuvoja.
(V-S, P-P, SK)
Yritykset
Sähköautojen latausverkosto.
(V-S, PI, UM, P-P, SK, E-K, P-H) # Kunnat, valtio, yritykset Sähköautojen pikalatauspisteet.
(V-S, UM, P-P) Kunnat, valtio, yritykset
Biokaasun tankkausverkosto ja
tuo-tanto. (V-S, PI, SK, P-P, E-K) # Kunnat, maakuntaliitot, valtio, yritykset
Muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden
jakeluverkosto. (SK, P-P) # Kunnat, maakuntaliitot, valtio,
yritykset
# Ajoneuvojen käyttö-voimajakauma,
Uusiutuvat polttoaineet kuljetuksissa,
jakeluverkon kehitys. (V-S, SK) # Yritykset, valtio, kunnat, maakuntaliitot
Teiden sähköistys. Valtio
Sähköinen jakeluliikenne ja
kaupunkilo-gistiikka. (V-S, SK, UM) Kunnat, yritykset
Logistiikan tehostaminen (reittiopti-mointi, kuljetusten yhdistely).
(V-S, UM, PI)
Yritykset
Tavarakuljetusten siirtäminen
tiekulje-tuksista raidekuljetuksiin. (UM, SK) Yritykset, valtio, raidekuljetus-ten operaattorit
Tavarakuljetusten siirtäminen
tiekulje-tuksista vesitiekuljetuksiin. (E-K) Maakuntaliitto, kunnat,
yritykset
Lossien sähköistäminen. (E-K) Kunnat, maakuntaliitto,
Väylävirasto
5.4 Maatalous Kristiina Lång, Luke
Maatalouden päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla (Tau-lukko 7). Tärkeimpiä päästövähennystoimenpiteitä ovat seuraavat:
• Ensisijaista olisi saada pysäytettyä turvepeltojen pinta-alan kasvu, joten raivausta vähentävät toimenpiteet ovat hyvin perusteltuja.
• Maankäytön ilmastovaikutukset ovat maataloudesta suuremmat kuin muista maankäyttö-luokista, joten metsitys ja muut peltoalaa pienentävät toimet ovat tärkeitä.
• Toimet turvepelloilla ovat pinta-alaa kohden tehokkaita, joten niiden priorisointi on tärkeää.
Esimerkkejä maakuntatoimijoiden hyvistä käytännöistä ovat:
• Turvepeltojen osalta Pirkanmaan suunnitelmat ovat vaikuttavia, sillä siellä linjataan raivauk-sesta luopumisen tapahtuvan seitsemän vuoden sisällä, kun muissa tiekartoissa tämä vaihtoehto puuttuu tai tavoitellaan vain raivauksen vähentämistä. Tosin tiekartta ei sisällä tarkempaa tietoa siitä, miten saadaan aikaan riittävästi tähän muutokseen vaadittuja toimia, kuten tilusjärjestelyjä, pellonvaihtoja tai lannankäsittelyn kehittämistä. Nämä ovat kuitenkin käytäntöjä, joita maa-kunta pystyy halutessaan edistämään.
• Pirkanmaan tiekartta sisältää monia mainintoja TKI-toimintaan panostamisesta, joka on omiaan edistämään varsinkin vähemmän tunnettuja päästövähennysmahdollisuuksia. Tiekartan esiin nostamista hyvistä käytännöistä Carbon Action-hiiliviljelytilat, holistisen laidunnuksen malli ja ylijäämäruuan jakaminen vähävaraisille ovat konkreettisia esimerkkejä käytännöistä, joita voi-daan toistaa muualla maassa.
• Uudistavan viljelyn verkkokurssit, jotka mainittiin Päijät-Hämeen tiekartassa, ovat esimerkki konkreettisesta ja toteuttamiskelpoisesta toimenpiteestä, jolle on myös mahdollista nimetä sel-keä toteuttajataho. Toisaalta tämäntyyppisen toimenpiteen vaikutus tulee näkyviin vasta vii-veellä, kun toimijat vievät kurssin opit käytäntöön.
• Konkreettinen toimenpide on myös Pirkanmaan tiekartan mainitseman lannan ja biomassojen jalostusta kehittävän yhteistyöverkoston toiminnan jatkaminen. Tässäkin tapauksessa on jo tie-dossa taho, jolla on kokemusta tiekartan tavoitteita tukevasta toiminnasta.
Taulukko 7. Maatalouden päästövähennyksiä edistävät toimenpiteet ja -tehtävät.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, jossa päästövähennys on: erittäin merkittävä (*****); merkittävä (****); kohtalaisen suuri (***); suositeltava, vaikka päästövähennysvaikutus tai kasvupotentiaali on vähäinen (**); toimenpiteen päästövähennysvaikutus on hyvin vähäinen (*). # = vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä.
Päästövähennys-
toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikutta-vuus Mittari Vastuutahot / gian käyttöä ja tuotantoa, ener-giaomavaraisuutta ja energia- tehokkuutta tiloilla.
(V-S, UM, P-P, SA, PI)
*** # P-P: Maatalousyrittäjät,
ProAgria, MTK, tutkimus, ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto
PI: 3–7 v.
Edistetään biokaasun tuotantoa
ja käyttöä. (SA, P-P, V-S, PI) *** # PI: 3–7 v.
Biomassojen käytön kehittämi-nen, kuten oljen kestävä keruu ja jatkojalostus. (P-H)
* # Heinolan kaupunki,
LAB-am-mattikorkeakoulu, LUT-yliopisto Edistetään biohiilen tuotantoa ja
käyttöä. (P-H, PI) * # AMK, tutkimus, Nurmien ja muun ympärivuotisen
kasvipeitteisyyden edistäminen.
(V-S, PI, SA, P-P)
*** # Maatalousyrittäjät, järjestöt ja yritykset
P-P: Maatalousyrittäjät, ProAgria, MTK, tutkimus Pellonkäytön monipuolistaminen
kasvikierroilla ja uusilla viljely- kasveilla. (V-S, P-P, E-K)
** #
Maatalousmaan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen.
(V-S, PI, P-P)
*** # P-P: Maatalousyrittäjät,
ProAgria, MTK, tutkimus PI: 0-7 v
Maanmuokkauksen
vähentämi-nen ja suorakylvö. (P-P) * # P-P: Maatalousyrittäjät,
ProAgria, MTK, tutkimus Turpeen hajotusta vähentävät
keinot. (SA) *** #
Peltometsäviljely. (P-P) * # Orgaanisen aineksen lisääminen maaperään (P-P, PI, E-K), maan-parannuksen optimointi. (SA)
** # P-P: Maatalousyrittäjät,
ProAgria, MTK, tutkimus
Päästövähennys-
toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikutta-vuus Mittari Vastuutahot / aikataulu Säätösalaojitus turvepelloilla.
(P-P) *** #
Hiiliviisaat maankäytön
muutokset Päästöjen
alenema t CO2-ekv Turvepeltojen raivauksesta
luopu-minen tai sen vähentäluopu-minen.
(PI, SA, P-P, E-K)
*****
# Maatalousyrittäjät,
lannankäsit-telyn kehittämisestä vastaavat tahot N2O-päästöjen hillintä: viljely-
kierrot, lannoituksen optimointi, täsmälannoitus. (PI, SA)
** Maatalousyrittäjät, järjestöt,
yh-teisöt ja yhdistykset;
PI: 3-7 v.
CH4 ja N2O-päästöjen hillintä lannankäsittelyssä, lannan frakti-ointi ja ravinteiden jatkojalostus.
(PI, SA, P-P, V-S)
* Maatalousyrittäjät, järjestöt,
yh-teisöt;
PI:0-3 v.
Metaanipäästöjen vähentäminen eläinten ruokinnan optimoinnilla (SA), eläinten jalostuksella ja re-hustuksella. (PI)
paran-taminen (kasvit, sienet, hyöntei-set). (P-P)
* %
Lisätään tutkimus- ja
koetoimin-taa tiloilla. (V-S) #
Uudistavan viljelyn verkkokurssit seudun viljelijöille ja muille kiin-nostuneille. (P-H)
** #
osallistu-jien lkm Kunta Kehitetään neuvontatoiminnan
vaikuttavuutta, tunnettuutta ja joustavuutta. (V-S)
** #
Tilojen välinen yhteistyö resurssi-tehokkuuden edistämiseksi. (P-P) *** # Alueellisella yhteistyöllä vahviste-taan kestävän ruoantuotannon kannattavuuden edellytyksiä.
(V-S, UM)
* #
Lisätään tietoisuutta
ruokaket-jussa. (V-S, UM, V-S, P-H) * # Viljelijät, maakuntaliitto, ELY-keskus, MTK, ProAgria, kunnat, korkeakoulut
Selvitys maatalouden päästöjen vähentämisestä ja hiilensidonnan lisäämisestä (P-H, UM); tiedon parantaminen turvepelloista (P-P); tutkimus ja innovaatiot. (PI)
* # PI: 3–10 v.
5.5 Metsät
Mikko Peltoniemi & Sakari Sarkkola, Luke
Päästöjä vähentävien ja metsänieluja vahvistavien toimien osalta vaikuttavuutta on arvioitu subjektiivi-sesti hiilinielun vahvistamisen, päästöjen vähentämisen ja hiilivarastojen säilyttämisen perusteella viisi-portaisella asteikolla (taulukko 8). Vaikutuksien aikaperspektiiviä on arvioitu luokittelemalla toimet kar-keasti kahteen kategoriaan. Tärkeimpiä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa nieluja, ovat seuraavat:
• Kiertoaikojen pidentäminen, metsien suojelu ja metsien kasvattaminen runsaspuustoisina pie-nentävät päästöjä ja vahvistavat alueen nieluja muutamaksi vuosikymmeneksi. Tarkastelussa on oleellista huomioida miten yhteishyödyt suojelutoimien kanssa toteutuvat, ja mitkä ovat vaiku-tukset hakkuille muualla (vuoto), sekä miten metsien rakenne uudistuu kestävästi myös pitem-mällä aikavälillä.
• Turvemaametsiin kohdistuvat toimet: Liiallisen kuivatuksen välttäminen turvemaametsissä ja niihin liittyvä ohjeistus ja neuvonta; tuhkalannoituksen lisääminen ja jatkuvapeitteisen metsän-kasvatuksen lisääminen mikäli hydrologiset olosuhteet mahdollistavat vedenpinnan nousun ja siten turpeen hävikin hidastumisen.
• Metsäkadon välttäminen, erityisesti turvemaametsien raivaamisen välttäminen pelloiksi. ja sii-hen liittyvät alueelliset ratkaisut, ohjeistus ja neuvonta.
Esimerkkejä toimenpiteistä maakunnissa ovat:
• Pirkanmaa: Hämeenkyröön istutettiin 3 hehtaaria metsää (6000 kuusentainta). Istutus on toteu-tettu Hämeenkyrön kunnan ja Suomen 4H-liiton Taimiteko-toimintamallin kanssa. Näin Hä-meenkyrön kunta kompensoi rakenteilla olevan HäHä-meenkyrön ohitustien alta poistuvan puuston.
Heidän tavoitteensa on jo vuoden vaihteesta 2020 alkaen ollut etsiä uusia taimikoiksi istutetta-via alueita.
• Satakunta: Toteutetaan olemassa olevat maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat suoje-luohjelmat (Metso, Helmi) Satakunnassa täysimääräisinä tunnistamalla suojelukriteerit täyttävät kohteet.
Taulukko 8. Toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa nieluja.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla. Arviointiperusteena on, onko toimenpiteen vaikutus hiilinielun vahvistamiseen, päästöjen vähentämiseen ja hiilivarastojen säilyttämiseen toimenpiteen potentiaalinen toteutuspinta-ala huomioiden: erittäin merkittävä (*****), merkittävä (****), kohtalainen (***), suositeltava, vaikka vaikutus suhteellisen pieni (**), vaikutus vähäinen (*). # = edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, &=merkittäviä positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. N = toimen pinta-alakohtainen vaikutus on merkittävä lyhyellä aikaperspektiivillä, n. 2035 mennessä, H = merkittävä vaikutus vuosikymmenien kuluessa (pinta-alayksikköä kohti). Metsissä tapahtuvien toimien vaikutusta mitataan metsäekosysteemin hiilivaraston muutoksen avulla ΔC, mutta tuotteiden elinkaaren aikaiset päästöt ja korvausvaikutukset on huomioitava kokonaisvaikutuksien arvioimiseksi. Toimien toteuttamisen edistymistä voidaan seurata myös pinta-alan (A) avulla.
Huomioita: Turvemaametsien hoidon toimenpiteiden osalta niiden pitkäaikaiset vaikutukset maaperän hiilivarastoon ovat vielä heikosti tunnettuja.
Päästövähennys-
toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikutus / aikapers-
pektiivi Mittarit
(esimerkit) Vastuutaho Ilmastonmuutosta maan-omistajat, SMK, Tapio Oy, neuvonta-organisaatiot, taimi-tarhat, tutkimus- laitokset Nopea uudistaminen hakkuun jälkeen.
(H, E-K). ****#
Kiertoajan pidentäminen. (N) (P, S) ja metsien hoitaminen runsaspuustoisina. *****&
Päästövähennys-
toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikutus / aikapers-
pektiivi Mittarit
(esimerkit) Vastuutaho Pelto- ja joutomaiden metsittäminen. (H) ****(#&)
Jalostetun taimimateriaalin hyödyntäminen
metsänviljelyssä. (H) (S, E-K) ****#
Harvennuksien myöhentäminen, ei liian
voimakkaita kasvatushakkuita. (N) ****
Lahopuun määrän kasvattaminen. (H) ***&
Lannoitus. (N) (P, S, E-K) ***
Turvemaametsien ilmastokestävän metsänhoidon erityistoimet (S, P-P)
# ΔC, A SMK, metsän- omistajat, neuvonta-organisaatiot, puun-ostajat
Jatkuvapeitteisen kasvatuksen edistäminen.
(N) (S) ***
Kunnostusojituksen vähentäminen/keventämi-nen (matalammat ojat) kiertoaikametsätalou-dessa. (N)
***
Ojien patoaminen hallitusti liian tehokkaasti
kui-vatetuilla kohteilla. (N) ***
Uusien tekniikoiden kokeilut/pilotit vesitaseen
hallintaan. (P-P) ***
Tuhkalannoitus ravinteikkailla soilla
kasvatus-metsissä. (N) ****
Heikkotuottoisten (niukkaravinteisten) turve-maametsien kasvupaikkojen jättäminen aktiivi-sen metsätalouden ulkopuolelle. (N) (S)
**& yhdyskunta-rakenteen suunnittelun ja kaavoituksen avulla.
(N) (P, U, S, P-P, E-K)
****&
Metsäpinta-alan kasvattaminen, eli metsittämi-nen, vanhat turvetuotantoalueet ja joutomaat.
(H) (P, S, P, P-P, E-K)
***(&)
Ennallistaminen sille soveltuvilla turvemaamet-säkohteilla (joilla metsätalous ei ole kannatta-vaa, erityisesti niukkaravinteiset kasvupaikat).
(H) (S, P-P)
****(&)
Viheralueiden ja hiilinielupuistojen perustami-nen taajama-alueille. (H) (E-K) ***&
Metsätuhojen
Suositaan monimuotoisempia metsärakenteita ja maisemia, sekapuusto. (H) (S) ***#&
Päästövähennys-
toimenpiteet Päästövähennystehtävät
Vaikutus / aikapers-
pektiivi Mittarit
(esimerkit) Vastuutaho Metsäpalojen torjunta (N), sekä metsäpalojen
torjuntavalmiuden ylläpitäminen. (H) ***#
Harvennuksien aikaistaminen sellaisilla koh-teilla, jotka ovat alttiita lumituhoille. (H) **
Jyrkkien metsänreunojen muodostumisen vält-täminen avohakkuiden yhteydessä lisäänty-neen tuulituho- ja kirjanpainariskin takia. (H)
***#
Ilmastoystävälliset tuotteet ja palvelut, selvitykset (P-P)
Puuntuotannon ja -jalostuksen arvoketjun uu-distaminen: pitkään hiiltä sitovien puutuotteiden kehitys ja valmistaminen. (U, S, P-P, E-K) (H/N) metsä-neuvosto, Tapio Oy, metsänhoitoyhdis-tykset
Tuodaan ilmastotiekartan mukaisia toimenpi-teitä ja tehtäviä maakunnan päivittyvään met-säohjelmaan seuraaville ohjelmakausille. (P, P-H)
Edistetään ilmastoviisaiden menetelmien käyt-töä tiedotuksella ja neuvonnalla, sekä metsän-omistajien, ammattilaisten ja nuorten osaami-sen edistämisellä perustuen uuteen
tutkimustietoon. (S, P-P, P-H)
Mahdollisten uusien metsänhoitopalveluiden kehittäminen. (P)
Selvitetään maakunnan hiilinielujen ja -varasto-jen jakautumista, maankäytön ilmastovaikutuk-sia. (S,P-H)
Uuden teknologian mahdollisuudet vahvistaa metsien hiilinieluja. (P-P)
Ilmastotavoitteiden huomioiminen ja seuranta kuntien omissa metsissä ja kaavoituksessa.
Selvittää ja kehittää hiilipäästöjen ja nielujen kompensointia, markkinapohjaiset mekanismit ja kohteiden ja menetelmien tunnistus. (E-K, S)
Tätä sivua on päivitetty 14.4.2022: Kirjoittajien järjestys muutettu, leipätekstikappaleeseen lisätty viimeinen lause, taulukkotekstin tavutusta korjattu.