Kurt Antell olettaa, että Willandtin ja Ud-nien vaatimattomatpäärakennukset olisivat sijainneetluonnollisellatalonpaikalla karta-nonmäellä lähellä koskea. Udnien perhee-seen liitetään sanonta "toisesta pirtistä”, joka viittaa siihen, että rakennuksessa oli kaksi pirttiä jaehkä kamari lisäksi.
Antell mainitsee myös vanhan eukon kertomastatarinasta, että 1800-luvun lopul-la olisi mäeltä lähelläHunttijärveä löydetty vanhan asuinrakennuksen jäänteitä. Tämä rakennus olisi ollut sotakomissaari J.H.
Fi-scherin rusthollista erottaman Sjögårdin päärakennus. Suunnilleen tarinan
tarkoitta-mallapaikalla onnykyisin ns. Huntin huvi-la.
Uusi päärakennus Saaren kartanoon ra-kennettiin heti Carl Albrecht Sederholmin päätettyä sen ostamisesta. Kun vanha man-sardikattoinen päärakennus purettiin pois-siirrettäväksi 1977, niinlattiantäytteistä löy-tyi vähänyli metrin mittainen hirren pätkä.
Hirteen on kaiverrettu: ”(AN)NO 1793 H.E.S.”, joka sopii hyvin Carl Albrechtin
Kaiverruksessa numero 9 on väärinpäin ja vuosiluku on tulkittu myös vuodeksi 1763.
Ei ole tietoa, missä hirsi rakennuksessa alunperinonollutjaontietenkin mahdollis-ta,että päärakennuksen rakentamiseen olisi aikoinaan käytetty jonkin vanhemman ra-kennuksen hirsiä.
Joulukuun4. päivänä 1801 sattui Saarella
Kartanon pihalla olevans. punainen raken-nus, jokakuvassavuoraamattomanaon kel-tainen. Talon iästäeiole tietoa,mutta se on kartanon vanhimpia rakennuksiajasijaitsee kartanon mäellä "luonnollisella talonpai-kalla”; rakennuksen vanhinosa onehkä Fi-schereidenajalta. Kuvassa Curt Richard de la Chapelle japerinteinen kartanon portai-kon koristekasvi agave noin 1933. Valok.
Anni de laChapelle. MKK 8903:13
Vr
Vanhasta päärakennuksesta löydetty hirsi.
Valok. AnteroKröger 1990. MKK 9002:61
onnettomuus, kun 7-vuotias Johan Gabriel Sederholm kuoli romahtaneen katon alle.
Traagisen tapahtuman sattuessa äiti Ulrika Dorothea Olander istui samassa huoneessa vauva sylissään.Eiolevarmaatietoa, minkä rakennuksen katto sortui 1801, mutta uuden päärakennuksen katto se tuskin oli.
Kartanonmäellä korkeimmalla paikalla on ns. punainen rakennus, jossaonnettomuus luultavasti on sattunut. Se on kivijalasta päätellen rakennettu kahdessa vaiheessa.
Uudempi osa on talon eteläpääty. Pohjoi-sessa osassa onollutkolme taineljä huonet-ta, joistayhdenvälikatto olisi pudonnut alas surmaten Johan Gabrielin.
Vanhan päärakennuksen pohjapiirros. Piirtänyt AnteroKröger 1976. Taisto Lavikainen
25 On mahdollista, että punainen rakennus vat tuolloin: Heikki Seppälä, Antti Siltala, edustaa vanhan harmaakivinavetan kanssa
1700-luvun rakennuskantaa Saarella. Tä-män mukaan punainen rakennus olisi Fi-scherien aikainen Saaren rusthollin päära-kennus.
Vuoden 1800 varallisuusveroarvion mu-kaan sihteeri Carl Albrecht Sederholm oli Mäntsälän kolmanneksi rikkain mies heti Frugårdin eversti Adolf Gustaf Norden-skiöldin ja Mäntsälän kartanon maaherra C.A. Möllersvärdinjälkeen.Ratsutilan kiin-teistöarvo oli luettelossa4 500riksiä, vero-tettavaa hopeaa oli 120 luotia (noin 1 Vz kg) javelkojaoli vain noin 800 riksin verran.
Vuonna 1809 Saarenkylässä oli viisi tilaa ja11 torppaa. Saarenratsutilantorpparit
oli-Topias Lassila, Simo Juhola, AnttiAnttila, Juho Heikkilä, Juho Simola, Juho Ojala, Juho Eerola jaSimoEerola.Kylän itsenäi-set tilalliset olivat Juho Sihvola ja Sipilän tilanomistajat SihvojaJoonas.Sipilän
tilal-la oli vielä Eerik-niminen torppari. 1800-luvun alkupuolella Sipilä jakruunun uudis-tila Jerusalem(joka oli ollut Saaren ratsuti-lan lampuotitiratsuti-lana vuodesta 1788) liitettiin Saaren ratsutilaan. Carl Albrecht Seder-holm osti vuonna 1815 perinnöksi ratsutila Perheen jaJerusalemin.
1800-luvun ensimmäisellä vuosikymme-nellä luotiin Saaren kartanon taloudellisen toiminnan edellytyksiä parantamalla van-haamyllyä jakotitarvesahaa, jokasanotaan
Carl Albrecht Sederholmin karttapiirros Saaren rusthollin "pelloista tänne tullessani”.
Piirroksessa mainitaan torpat: Seppälä (Säpälä), Tobias (Lassila), Heikkilä (Heickilä), SimolajaOjala.Verte-sananyläpuolellaoleva rakennus saattaaolla kartanon pihalla oleva ns. punainen rakennus jatorpat ovatkartanolta vieneen tien ja joenvarrella. Piirroksen kääntöpuolella onkesken jäänyt piirustus. Barbro Scheinin
Saaren kylä Etelä-Suomen maastokartassa 1776-1806. Mylly (qv) on merkitty ristillä heti Hunttijarven alapuolelle. Ylhäällä on Kangasjärvi, josta Saarenjoki saa alkunsa.
Vasemmassareunassa on Sälinkään puolel-la oleva Viljamaa. Karttalehti on piirretty vuosina 1779—1782. Krigsarkivet, Tukhol-ma
perustetun 1807. Näissä rakennustöissä oli Carl Sederholm mukana isänsä Carl Al-brechtin edusmiehenä. Kotitarvemylly muutettiin 1818 tullimyllyksi eli suurem-maksi myllyksi, jossa maksusta jauhettiin jauhoja. Nimitys "tullimylly” johtuu siitä, että myllystä kannettiin veroa eli tullia.
Asiakirjojen mukaan Mäntsälänjoessa ”700 kyynärää Kangaskoskestakartanolle päin”
sijainneesta sahasta on säilynyt tietoja var-sinvähän, mutta tiedetään, että vain
kevät-ja syystulvien aikana käytetyn sahan teho oli varsin vaatimaton: sillä kyettiin sahaa-maan vain yksi tukki tunnissa. Kauppasa-haksi muutettuna (1823) se sailuvan sahata
1 035 tukkia vuodessa. Clas Jakob Seder-holm korotutti patorakennelmaa 1853 kah-dellajalalla,jottasaisienemmänvoimaa sa-haansa ja myllyynsä. Hän asennutti sahaan toisen kuusiteräisen raamin lautojen sahaa-mista varten javielä kaksi terää lautojen kanttausta varten. Rappeutunut saharaken-nus korvattiin uudellajasahaan rakennet-tiin kivestä vielä uusi ränni. Sahan tutki-massa käynyt tarkastuslautakunta totesi metsää olleen "runsain mitoin” kartanon omissa metsissä. Metsän vuosittaisentuoton arvioitiinnousevan noin 1 200 sahatukkiin.
Vanhanviljamakasiinin päädyssäon vuo-siluku 1797ja se on Carl Albrechtin raken-nuttama. Viljamakasiinion ollut pääraken-nuksen lähellä. Renkituvan elins. punaisen rakennuksen kanssa semuodosti pääraken-nuksen eteen suorakaiteen muotoisen pi-han. Renkituvan päädyssä on ollut aikoi-naan tuuliviiri, jossaoli vuosiluku 1806.
Carl Albrechtin alkuajan aktiivisuudesta kartanon kohentamisessa kertoo omalla ta-vallaanmyöskartanon vanha vellikello.
Sii-Viljamakasiinin päädyssä on vuosiluku 1797. Valok. Eric Sundström 1920-luvulla.
MKK8903:57
27 henonvalettuvalajanmerkkinä olevan
pöl-lön kuvan päälle: ”GUTEN I BORGO ÅR 1801AFERIC LOFSANDER” (Eric Lofsan-derin valama Porvoossa vuonna 1801).