CarlAlbrecht Sederholm halusi, että hänen vanhimmasta pojastaan Carlista (1789— 1867) olisi tullut hänen jälkeensä Saaren kartanon isäntä. Näin ei kuitenkaan käy-nyt.
Vellikello(suun halkaisija29 cm) onvalettu Porvoossa 1801. Kellossa on valamista kos-keva teksti GUTEN IBORGO ÅR 1801AF ERIC LOFSANDERjasen alla pöllön kuva.
Valok. Kirsi Westermark 1990. Mäntsälän maatalous- japuutarhaoppilaitos
Nadine von Gercken kirjoitti isänsä Carl Sederholminkertoneen, että "hänet oli kas-vatettu hyvin yksinkertaisesti, koska isällä oli vähänvaroja jasuuriperhe”. Siitä, miten johdonmukaisesti jatiukasti Carl Albrecht opetti Carlia työntekoon ja kartanon isän-näksi,kertoo kaksi Helsingin yliopiston
kir-jastoon joutunutta asiapaperia, jotka ovat selvästi peräisin 1800-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, vaikka kummassakaan ei ole vuosilukua. Ensimmäinenon Carl Al-brecht Sederholmin kirjoittama työjärjestys Carlia varten. Se kuuluu suomennettuna seuraavasti:
Kello 4 aamulla nousee minun rakas poikani Carl sängystään, pukeutuu nopeasti, kampaa ja pesee itsensä. Antaa lämmittää Isänsä kama-rin, lukee hartaudellaaamurukouksensaja sit-ten läksynsä Lagerhringin Historiasta. Sitten kun hän on lopettanut sen, niin nälkä ilman muuta jo kurnii. Sen hän tappaa voileivällä, vellillä tai mitä muuta hänen Äitinsä hänelle antaa.Että Isän kamari tuleesiivotuksi, huoleh-tii hän sitten. Jos sää on kaunis, seuraaCalle Isäänsä nyt navettaan ja talliin ja sitten kun hän on nähnyt, mitä Isä on määrännytkarjan hoidosta, torpparien töistäym., meneeCalle jäl-leen Isän kamariin ja lukee läksyn Djurbergin Maantiedosta, Krakenin Englannin kieliopista tai Bergklintin Sammandraget af alla Veten-skaper -teoksesta (Yhteenveto kaikista tieteistä) sillätavalla, että hän vaihtaa vuorotellen näitä joka päivä. Puolisen syömisen aika tuleesitten, ja minulla on Gallen mahan puolesta sellainen luulo, ettei hän ole pitämättä siitä huolta.
Nyt tulee kirjoittamisen aika. Calle menee si-tenkirjoituskirjalleen eikä hän niinkään paljon pidä silmälläsitä, kuinka paljon vaan kuinka hyvin, hän kirjoittaa. Sen jälkeen saa hän
jäl-leen kulkea Isänsä muassa tarkkaan pannen merkille ketkä torpparit ovat päivätöissä, mitä työtä he tekevät ym. ja sitten täsmällisesti ja tunnollisesti merkitsee tämän Päivätyöraport-tiin niin kuin pappa on näyttänyt. Lopun päi-västä Calle käyttää muitten kirjojen lukemi-seen, piirtämiseenym.
Ilta yllättää nälkä jauni taistelevat kumpi pääse edelle. Calle asettaa ne järjestykseenkos-kaan unohtamatta ettäennenkuin hän nukah-taa, ensin kiittää Korkeinta hänen armollisesta huolenpidostaan sinä päivänä, sulkeutuu
hä-nenisälliseen hoivaansa ja rukoilee hänen siu-naustaan Rakkaiden vanhempiensa, sisaruk-siensa ja itsensä ylle.
"Carlin työjärjestys” näyttää myös, miten esikoispoikaa kasvatettiin "säädynmukai-sesti” tulevaksi isännäksi. Herrasväen tuli ollasivistynyttä jaitsepiti myös osatatehdä ahkerasti työtä, jotta pystyi sitä vaatimaan alustalaisiltaan.Oppikirjoina Carl Albrecht käytti sinä aikanayleisesti käytettyjä teok-sia, mutta erityistähuomiota kiinnittää eng-lannin kielen lukeminen aivan 1800-luvun alussa, sillä se oli täysin poikkeuksellista;
sen taustana oli luultavasti Carl Albrechtin oma mielenkiintoenglannin kieleen. Työ-järjestyksen periaatteet toistuvat Carl Al-brechtin poikaansa varten kirjoittamassa
”Tallijäijestyksessä”, joka seuraavassa on suomennettu kokonaisuudessaan:
Minun rakasta poikaani Carlia, joka helpot-taakseen isänsä vaivoja on ottanut huolekseen hevosten hoitamisen, pyydän minä tarkkaan noudattamaan allaolevaa
Tallijärjestystä
Kello 4 aamulla käydään tarkastamassa ja puhdistamassa kaikkien hevosten ruput. Pieni kukkurallinen kori apettaannetaan valakoille ja mulleille. ”Neiti”, ”Ruustinna” ja pikku var-sat saavatheinää, jonka edessäneseisovat juot-tamiseenasti, ellei niiden vahva ruokahalu sitä ennen vaadilisää, jolloinneruokitaan uudel-leen, muttaniin vähän että ne ehtivät syödä sen juottamiseen mennessä.
Aamuhämärässä, jos valaistusneuvo eiriitä, lapioidaan ja lakaistaanTalli, ja pilttuu rupun alta. Hevoset suitaan. Suan torpparipesee puh-taaksi joka ilta. Katsotaan tarkasti,ettähevoset suitaan otsalta alkaen, mutta niin varovasti etteivät ne pillastu. Vanhalla loimella kuiva-taankaikki hevoset sukimisen jälkeen ja jokai-sen hevojokai-sen päälle laitetaan jokai-sen oma loimi sel-laisella tavalla, jonka minä olen näyttänyt.
Kaiken tämän jälkeen juotetaan hevoset.
Kun juottaminenontehty, tarkastetaanettä rii-munvarret ovat asianmukaisessa järjestykses-sä. Ruput puhdistetaan ja heinää annetaan kaikille hevosille.
Kaikkiheinä, jonka hevoset kiskovat häkistä alas lattialle, kerätään tarkasti ja laitetaan ta-kaisin.
Heinääsaavat hevoset koko päivän, mutta ei ennenkuin aikaisemmin annettu on syöty lop-puun,mutta jokaisen heinänantamiskerran vä-lilläraput ja häkit puhdistetaan.
Joka kerta kun annetaan rehua, luodaan ja puhdistetaan lanta Tallista, jaon vaadittava,
että torppari tekee reippaasti ja nopeasti toi-mensa tallissa, minkä jälkeen hän menee heti siihen työhön jonka minä hänelle osoitan.
Juottoaika illalla koittaa. Kaikki tehdään kuten vasta on sanottu. Ruput puhdistetaan.
Hevosloimet laitetaan erityisiin koukkuihinsa, olkia laitetaan hevosten alle. Nyton äärimmäi-sen tärkeätä tarkastaa missä kunnossa riimut ovat. Tiettyä mittaa pidetään aina riimunvar-ren pituutena. Heinää annetaanhevosille
juot-tamisen jälkeen ja yörehuksi kaksi korillista apettajokaiselle, kun ruput on ensin hyvin sii-vottu.
Tallinräppänä suljetaan taas hyvin. Tallin ja tallinylisten ovet lukitaan ja avaimet luovu-tetaanIsälle. Tulta lyhdyssä pidetään tarkasti silmällä, tulta ei saa koskaan ottaa lyhdystä.
Koskaan ei saa mennä lyhdyn kanssa heinäka-san tai hinkalon lähelle.
Sen jälkeen kun Calle on tästä tarkasti huo-lehtinut, uskoo hän hevosensa Korkeimman huolenpidon alaiseksi ja lähtee sen jälkeen tal-lista.
Sukimisen yhteydessä tarkastetaan että pol-vet ovat puhtaat, mutta se pitää kuitenkin teh-dä varovaisesti. Hevosenharjaa ei saa koskaan kammata, vaan sen siistiminen jätetään minun omaksi toimekseni.
Korillinen apetta viedään heti juottamisen jälkeentalliin. Siitä hevosetsaavat aamurehun-sa.
Käytyään Porvoon kymnaasin Carl Seder-holm pyysiisältään lupaa saada mennä yli-opistoonopiskelemaan. Isä kielsi menemäs-tä, sillä hän toivoi pojasta maanviljelijää;
Carlkuitenkin lähti Turkuun opiskelemaan ilman isän lupaa jailman kodin tukea teologiaajafilosofiaa. Filosofisiin harrastuk-siin paneutunut Carl ei halunnut alistua isän vaatimuksiin kartanon isännäksi ryhty-misestä, vaan tammikuussa 1810 hän lähti Saaren kartanosta keskelläyötä äidinja
29 Isännäntyöhuonevanhassa päärakennuksessa. Valok. Eric Sundström 1920-luvulla.MKK 8903:60
vanhimman sisaren estelyistähuolimattaja isän tietämättä kohti ns. Vanhaa-Suo-mea. Seuraavana vuonna hänet vihittiin Viipurissapapiksi.
MyöhemminCarl Sederholmista tuli filo-sofian tohtori. Hänen filosofisen ja teologi-sen työnsä tavoitteena oli osoittaa jäljen ja uskon sopusointuisuus. Carl koki Venäjällä kuitenkin monia vaikeuksia. Etelä-Venäjäl-lä hänjulkaisi1818 vapaamielisesti parante-lemansa Lutherin Vähän katekismuksen;
häntä vastaan nostettiin syyte jahänet ero-tettiin virastaan. 1830-luvulla Carl oli mm.
Moskovan kadettikoulunopettajana mutta, kun hän lähetti erään teoksensa Nikolai
Llle, niinhän menetti kaikki paikkansa val-tionlaitoksissa, silläkeisari piti Carlin mieli-piteitä epäkristillisinä.
Carl Sederholm teki sovinnon isänsä kanssa 1835. Poikiensa VictorinjaEdvardin kanssa hän kävi Saarella vielä isänsä kuo-linvuotena1842,jolloinheidät otettiin sydä-mellisesti vastaan. Carlin vastoinkäymiset kuitenkin jatkuivat. Erään armeijaosaston luterilaistensaarnaajanahän varoitti sotilai-tauhkaavasta kreikkalais-katolisesta propa-gandasta. Taas hän menetti virkansa. Kat-keraa Carlille oli vieläse,ettähänenrakkain poikansa Carl GustafAdolfkääntyi kreikan-uskoon, meni luostariin ja käytti nimeä
"munkki Clemens”. Carl Sederholm kuoli kään kestäneen katkeruuden. 1811 vuosi kaukana Tulan kuvernementissatyttärensä
Nadine von Gerckenin kotona 1867. Suo-malainenfilosofi Wilhelm Bolinkiijoitti laa-janartikkelin Carl Sederholmista 1879.
Carl Albrechtin toiseksi vanhin poika Erik(1790 —1834)kulki vanhimman veljen-säjälkiälähtiessään opiskelemaan Turkuun vastoin isäntahtoa. Sittemmin hän oli opet-tajanaViipurissa jaosti tilan itselleen Viipu-rin läheltä.
Kahden vanhimman pojan lähteminen tai karkaaminen kotoa oli Carl Albrechtille erittäin kova isku ja erityisesti suhteiden katkeaminen esikoispoikaan jätti isään
pit-Carlin karkaamisen jälkeen hän kiijoitti pojalleenClas Jakobillekiijeentäynnä
vuo-datusta, neuvoja, katkeruutta jakuolemaa.
Nyt hän alkoi kohdistaa uudenlaisia odo-tuksia häneen. Seuraavassa on
suomennet-tu katkelmia Carl Albrecht Sederholmin pitkästä kiijeestä Clas Jakobille:
...Sinä tiedät itse, kuinka usein me olemme yhdessä keskustelleet, millainen elämisentapa sinun pitäisi valita kaikista hyvistä ja huonois-ta mahdollisuuksishuonois-ta. Sinä itse tiedät kuinka minä tuen sinun ajatuksiasi näissä asioissa, vaikka olen jättänyt sinulle itsellesi kaiken mahdollisen vapauden ymmärryksesi puitteissa
Vanhanpäärakennuksen sali. VasemmallaBechstein-flyygeli, sentakana Richard Casimir de la Chapellen muotokuva. Salissa oli kauniit pariovet jakattomaalaukset. Valok. Eric Sundström 1920-luvulla.MKK 8903:59
31 itse tehdä valintasi kaikkien niiden
elämän-urien kesken, jotka sinulle olen esitellyt. Sinä-hän olet tehnyt tämän valinnan kuten olet sanonut sisäisestä kutsumuksesta sinä olet valinnut Maanviljelijän ammatin ainoana jo-hon sinulla on mieltymys ja minä olensanonut sinulleomatperusteeni puolesta javastaan. Tu-lokseksi on kuitenkin tullut, että sinä ainoas-taan tahdoit, ainoastaan piti tulla maamies ja sinä olet saanut minun suostumukseni, minun siunaukseni siihen ja lupauksenituesta ja avus-ta niin laajalti kuin minun kykyni riittävät.
Minä olen 8. päivänä tammikuuta 1811 anta-mani määräyksen kautta laittanut sinulle niil-lä ehdoilla, jotkatässämääräyksessä ovat, mi-nun rakkaan pikku Klastorpan ja Joensaaren talon...
...Klastorpin rakennuksia ei aiottu sellai-siksi kuin ne nyt ovat... Pieni tupa ja pieni
navetta oli kaikki mitä aioin sinne laittaa. Sit-ten sinne tuli lisää eikä siitä tullut kelvollista eikä kelvotonta. Alku on kuitenkin tehty. Sinä voit tehdä sen jälkeen mitä haluat, rakentaa lisää ja parempaa tai antaa pienin lisäyksin senolla sellaisena kuin se on. Mutta teetpämitä haluat, niin pikku mökki jää seisomaan muut-tumattomana muistona niistä surullisista päi-vistä, jotka siellä olen viettänyt ja joita sinä ilahdutit rakkaudellasi ja uskollisuudellasi. Se muistuttaa sinua minun monista yksinäisistä huveista, jotka siellä sinun kanssasi olen jaka-nut luonnon ja rauhan helmassa.
Mustankorven jaKarhunkorven pelloksi rai-vaamista pitää sinun jouduttaa saadaksesi niistä nopean hyödyn. Karhunkorven
kytö-maat pitää muokata ja saada lopullisesti nii-tyiksi. Mustankorven metsä perataan . . . Metsä Karhunkorven ja Hirviniemen välissä
pera-taan vuosittain pala palalta ja puhdistetaan tuulen kaatamista puista... Pieni mäkitupa-torppa pitää laittaaKarhunkorven niityn vie-reen. Samanlainen Mustaankorpeen. Niiden pi-tää saada pieni perunamaa, ruokkia yksi leh-mä jakaksi lammasta sekä viljaa niittyjen kas-keamista ja metsän hoitoa vastaan. Talvella pidetään sopivissa töissä. Muina vuodenaikoi-naraivoavat, kulottavat, laittavat aitoja, kor-jaavat heinää, raivoavat maata, hakkaavat halkojaym., ym. Ilman tuollaisia asukkaita ei-vät nämä alueet koskaan tule turvatuiksi...
Matkussuon viljelykseenotto pitää tehdä päivä-töinä... Sen jälkeen otetaan uusia peltoja Joensaaressa niissä paikoissa jotka olen
näyttä-nyt.Ensinon kuitenkin laitettava Rantasaares-sa kartanon kansRantasaares-sa tehdyn sopimuksen mukai-sesti Rantasaari ja Riitasuo näille torppareille.
Riitasuon niittyviljelyä ei laiminlyödä. Sekä Niemiläettä se toinen torpparisaavat edelleen tilaisuuden niittyviljelyyn Matjärven läheisyy-dessä. Se kaunis haka Joensaaren lähellä pitää täydentää ... Ennen kaikkea pitää usein ja nuukasti käydä läpimaansa oppiakseen tunte-maan niiden luonteen ja tilan sekä sitten tämän perusteella tehdä työsuunnitelma koko sille kauniille metsäalueelle Riitasuon ja Kortteen-niittyjen välillä sen puhdistamiseksi edelleen
laidunmaaksi... Pääperiaatteena pidetään ettei koskaan saa tehdä suurempaa navettaa, minkä hyvin voiruokkia, ei koskaan tyytymät-tömiä hevosia, hyvänlaatuisia lampaita niin paljon kuin voidaan ruokkia hyvin. ..
Tällaisia olivat isänohjeet 11-vuotiaalle Clas Jakobille,jostatuli Saaren kartanon isäntä.
Carl Albrecht Sederholmin vanhin tytär Hedvig Ulrika naitettiin 1814 Nummisten Alikartanon pojalle Carl Gustaf Norden-skiöldille (1776 —1844). Sukunsa perintei-den mukaantämä oli linnoitusupseeri jaoli linnoitustöissämm.Viaporissa. Suomen so-dan jälkeenCarl Gustaf erosi luutnanttina Ruotsinarmeijasta,muttajäiSuomeen. Hän omisti Johannisberginkartanon Tuusulassa jaEriksnäsinSipoossa. HedvigUlrika oli 17 vuotta miestään nuorempi. Lapsia syntyi kahdeksan. Carl Albrecht takertui kirjeis-sään tunteellisestivävyynsäjaodotti hänel-tä selvästiystävyyttä, joka jotenkinkorvaisi tai täyttäisi sen katkeruuden ja pettymyk-sen, jokahäntä vaivasi kahdenpojanlähdön takia.