Saaren kartanossaonkartanoperinteen mu-kaisesti ollut runsaasti taideteoksia. Ei ole täsmällistätietoa, mitä sielläon ollutennen de laChapelle -sukua, muttaSederholmien aikana kartanon päärakennuksen seiniä ovat koristaneet ainakin Nils Schillmarkin muotokuva Johan Sederholmista ja J.E.
Lindhin muotokuva Carl Albrecht
Seder-Holmista; maalaukset ovat edelleen suvun hallussa.
Tällä vuosisadalla kartanossa on ollut de la Chapelle- jaStjernvall-sukujen jäsenten muotokuvia. Vanhan paronin isoäidin, va-paaherratar Anna Charlotta de laChapellen (o.s. Sacklen, 1792—1874) muotokuvan on maalannut hänen tyttärenpoikansa, taide-maalari Gunnar Berndtson 19-vuotiaana
1873. Berndtsonin maalaama oli myös Ita-lialainen maisema. 1920-luvun lopulla val-mistuivat Antti Favenin maalaukset Knut Richard de laChapellesta jaAnnide la
Cha-pellesta. Luultavasti ainoakartanon pihapii-riä koskeva teos oliÅkeLaurenin maalaus
Saaren kartanon päärakennuksesta. Suku-muotokuvia oliyhteensä toistakymmentä ja taulujaoli kaikkiaan useitakymmeniä, jois-ta useimmatöljymaalauksia.
Uudenpäärakennuksenylähalli. Seinällä kartanon taideteoksia. KuvankangaspuillaAnni de la Chapelle kutoi päärakennukseen useitaryijyjä. Valok. Aarne Pietinen 1935. MKK 8811:15
Saaren kartanon palvelusväkeä 1900-luvun alussa. Aino JohannaRaitanen(vas.) oli las-tenhoitaja jamyöhemmin taloudenhoitaja.
MKK9002:116
Merkittävimmät näistä olivat kolme luonnollista kokoa olevaa ratsastajamuoto-kuvaa kuninkaista Kaarle XKustaa, Kaarle XI jaKaarle XII.Kaksi ensinmainittuaovat kuuluisan hovimaalarin D.K. von
Ehren-strahlin töitä ja kolmatta pidetään hänen koulukuntansa maalauksena. Anni de la Chapellemerkitsisyksyn 1935 arvoirtaimis-ton huutokaupan painettuun luetteloon lä-hes kaikkien esineidenviereen niiden osta-jan nimen. Näiden merkintöjen mukaan ratsastajataulut ostivat (hinnat 21 000— 25 000 mk) R. von Frenckell, Rosenlew ja Lundberg; taulutovat edelleen Suomessa.
Ratsastajataulut kuuluivat
taidekokoel-Vilhelmiina eli Miina Siven (o.s. Mäkelä) oli Saaren kartanossa sisäkkönä 1800-luvun jälkipuoliskolla;hän oli lähtöisin Kärkölän Mäkelästä. Saarella Miina meni naimisiin kartanon etumiehen kanssa. Sisäkkönä hän joutui paljon tekemisiin äidinkieleltään ruotsinldelisen isäntäväen kanssa. Miina oppi puhumaan hyvinruotsia jahän opetti ruotsia myös kahdelle tyttärelleen. Mutta sanotaanetteivätpojat jamies oppineet sitä koskaan. Miinan kotona käytettiin kuiten-kin paljon ruotsin kielestä tulleita sanoja.
MKK 8904:1
vonEssen -suvun aatelisvaakuna aateliskir-jeessävuodelta 1663 jasiihen kuuluva aate-lissinetti. Kuvat luonnollisessa koossa. Va-lok. Pentti Johansson 1990. Ritarihuone
49
50
Carl Albrecht Sederholm (7.8.1765— 19.11.1842). J.E. Lindh, öljyvärimaalaus.
Valok. Kerttu Hiipi. Tom Sederholm
i
V
Tivolin noin 1802rakennetun osaneteläpäädynhuoneessaonollut 14 tapettikerrosta savi-rapatun hirsiseinän päällä. Kuvassa on luonnollisessakoossa alimmainen, lajissaan harvi-nainen tapetti. Sen sekä paperiettä painotyöon tehtykäsin. Tapettivuotaonkoottu lump-pupaperiarkeista. Pinnassa näkyvät käsinvalmistuksessa syntyneet kaavaimen painau-mat. Tapetti on ruutukuvioinen, pohjaväriturkoosinvihreä. Ruudut muodostuvat karmii-ninpunaisista ja mustista raidoista. Kuvioita keventävät valkoiset lehtikuviot. Vihreässä närissäonarsenikkia,valkoisessa liituajapunaisessa punamultaa. Kuva onluonnollisessa koossa. (Teksti Maire Heikkisen käsikirjoituksesta.) Mäntsälän maatalous-ja puutarha-oppilaitos
de laChapelle-suvun aatelisvaakuna.Kuva on luonnollisessa koossa. Valok. Pentti Jo-hansson 1990. Ritarihuone
53 Saaren kartanon päärakennuksen
lasimaa-laus. Ture Eriksson (myöh. Erno) 1929. Va-lok. Pentti Johansson 1990. Mäntsälän maatalous-ja'puutarhaoppilaitos
e fTf f * ” h:
/
3*
Saaren kartanon maiden kartta 1917—1918.
Mitannut jakartoittanut Werner Rydman.
Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilai-tos
56
Anni de la Chapelle (30.4.1886—17.8.1976).
Antti Faven, öljyvärimaalaus 1927. Valok.
Kirsi Westermark 1989. Mäntsälän maata-lous- japuutarhaoppilaitos
57 Knut Richard de laChapelle (10.11.1888— kuvat talletettaviksi Mäntsälän
maatalous--3.11.1934). Antti Faven, öljyvärimaalaus ja puutarhaoppilaitoksessa. Valok. Kirsi 1927. Insinööri Curt Richard de laChapelle Westermark 1989. Mäntsälänmaatalous-ja luovutti 13.12.1986 äitinsä jaisänsä muoto- puutarhaoppilaitos
smsjmnogvm*-] F
SAARIS TÄNDSTICKSFABRISMBjHgfå
i svotåiniSiinnilHW
59 Saaren Tulitikkutehtaan etiketeistä tunnetuimmat ovat
OtavajaFinlandia. Parhaimmista etiketeistä tehtiin lukui-sia muunnelmia.Vega-etiketistäpainettu Volga-muunnos oliVenäjänvientiin tarkoitettu. Kaikki etiketitjulkaistaan luonnollisessa koossa jane ovat Richard de la Chapellen kokoelmasta.
Linna-saijan etikettejä teh-tiin noin vuosina 1906
1914. Saijasta on erivärisiä versioita ja linnoja on
kus-sakin 6—B. Monien etiket-tien alareunassa on kirja-painon nimi tai merkki: ”Ö
& P” on Öflund &
Petters-son, ”L & H” on Lilius &
Herzberg jalisäksi esiintyy Tilgman.
61
Keväällä 1918 punaiset valtasivat Saaren kartanon ja teki-vät tulitikkutehtaassatikkuja sekä kotimaan myyntiin että vientiin. Vasemmallaonyksikolmesta punaisten suomen-kielisestä etiketistä. Normaaliaikoina Saaren Tulitikku-tehtaan asiakkaina olierityyppisiäliikelaitoksia kaikkialta
maasta. Oikealla ylhäällä (vas.) onVenäjänvientiin tar-koitettu etiketti, jossa on myös banderolli. Vientitikkuja meni kaikkialle maailmaan, kuten etiketeistänäkyy.
Saaren Seuratalon fresko Sammon taonta (leveys 659 cm) ja soittajien parveke. Fres-kon on maalannut Ture Eriksson. Valok.
Pentti Rissanen 1985. Mäntsälän maata-lous-japuutarhaoppilaitos
Saaren kartanon vanha päärakennus. Åke Lauren, öljyvärimaalaus. Richard de la Chapelle
Saarenkartanon pihalla olevans. punainen rakennus. Oikealla oleva pohjoispää on
ki-vijalasta päätellen rakennuksen vanhempi osa. Valok. Kerttu Hiipi 1990.
65
5 Mäntsälän Saaren kartano
maan, jonka vapaaherra R.W. de Geer toi Tervikin kartanoon Pernajaan 1800 Tyre-söstäSödermanlandista. Ne päätettiin myy-däperinnönjaossa1856, muttaprokuraattori Frans Richard de laChapellelunasti taulut.
Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kreivitär Sofia Gustava HedvigLovisa deGeer, R.W.
de Geerin tytär.Vanhalla paronilla oli aiko-mus muodostaa tauluista säätiö de la Cha-pelle -sukuun, koska monet suvun jäsenet olivat taistelleet ja vuodattaneet vertansa näiden kolmen kuninkaan lippujenalla.
Muita Saaren kartanossa olleitaöljy maa-lauksiaovat: Berndt Lindholmin kaksi Me-rimaisemaa, Albert Edelfeltin Naisen pää, Maria WiikinLa Fleuriste, Hugo Simbergin maalauksetTaiteilijakotiPorvoossaja
Tans-sisillalla,ThorstenWaenerbergin Maisema, Ferdinandvon Wrightin Metsäkana,
Pehrs-sonin Merimaisema, Otto Waeren työt Ka-lastus jaMetsästys,Lindemanin Nuori Tyt-tö,Alvar CaweninKalastajapoika,M.
Åströ-minMakasiinijatalo, WernerÅströmintyöt Maisema, Nainen ovella, Pullojaja Kinttu-lannavetta, Frans Hiivanaisen Vaasan kirk-ko, Marcus Collinin Lehmiä lypsetään, Ak-seli Gallen-Kallelan Vene rannalla, Victor Westerholmin Merimaisema, Magnus Enc-kellin Italialainen linna, Venny Soldanin
Juhani Aho. Lisäksi oli seitsemänMagnus vonWrightin akvarellia. Akseli Gallen-Kal-lelan, J. Ruokokosken, Albert Engströmin jaAlbert Edelfeltin piirustuksia jaetsauksia sekä marmoriryhmäSabiinittaren ryöstö ja vielä kaksi Meissen-posliiniryhmää.
Vanha paroni Richard Casimir de la Cha-pelle kuoli vuonna 1916. Selma Matilda Louhe Lainela-Pietilän tytär
naapuriky-lästä Kaukalammilta kirjoitti muistikir-jaansa17.2.1916:
Täällä maan päällä on hyörinää jatehtävää, niin kaikki maiset toimet on SaarenDela Capel-lepäättänyt.Hänellä joskellä olitehtävää, pal-jon hän sai aikaantoimellaan, vaan nyt ne on päättyneet eilen 4—5 ajoissa iltapäivällä nuk-kui hän kuolemaan. Kaksi päivää ennen oli ollut pari tuntia sydän tykyttämättä vaan sa-novat että Stenberg kirkonkylän lääkäri sai
taas virkoamaan. Seuraavana päivänä oli jo hyvästit perheelleen sanonut ja eilen tuotiin vie-lä Helsingistä professori vaan evie-lämän mitta oli täysi sitä ei voitu jatkaa.