Nykypäivän musiikkikasvatuksen vaikeus on myös oppilaiden kuunteleman ja käyttämän musiikin suppeus. Osa opettajista mainitsi asian musiikkityyleistä kysyttäessä ja kokivat po-pulaarimusiikin olevan pääasiallinen oppilaiden tuntema musiikkityyli. Kaupallisuuden ta-kia populaarimusiikki on hyvin samankaltaista ja mahdollisesti kannattaa arvoja, joita ei voi pitää kestävinä ja koulumaailmaan sopivina. Toisaalta, kuten aiemmin mainittiin, populaa-rimusiikkia pidettiin myös hyvänä motivoinnin keinona musiikkikasvatuksessa.
Nykyaikana tuntuu, että lasten kuuleman musiikin kirjo on yhä kapeampi. On tärkeää näyttää, että maailmassa tehdään ja on tehty uskomattoman monenlaista musiikkia. Ei vain sitä, mitä kaupallinen maailma heille tarjoaa. Ja että monenlainen musiikki voi he-rättää tunteita ja tehdä hyvää sielulle. (Opettaja A)
Opettajien mielestä musiikin opetuksen ja musiikkikasvatuksen arvostusta tulisi lisätä yhteis-kunnallisella tasolla ja samalla myös koulujen sisälläkin. Opettamiseen tulisi saada laajemmat resurssit, jotta musiikkikasvatusta voitaisiin toteuttaa koulussa kokonaisvaltaisesti. Tämä pe-rusteltiin musiikin oppiaineen myönteisillä vaikutuksilla, lapsen kognitiivisen kehitykseen, tunnesäätelyyn ja oppimisen taitoihin.
Omasta mielestäni musiikki on erittäin tärkeä oppiaine, jonka arvostusta yhteiskunnalli-sella tasolla yhtä lailla kuin koulujen sisälläkin tulisi lisätä niin, että sen opettamiseen taattaisiin laajemmat resurssit ja riittävän pätevät opettajat. Musiikilla on todistetusti monia myönteisiä vaikutuksia niin lapsen aivojen kehitykselle, tunnesäätelylle, tervey-delle, muistin toiminnalle, muiden oppiaineiden oppimiselle jne. jne., mistä syystä on en-siarvoisen tärkeää pitää musiikin oppiaineen arvostusta yllä. Oppilaat saavat musiikin kautta mahdollisuuden toteuttaa itseään ja oppia uusia taitoja, mihin ei välttämättä muu-ten tarjoutuisi mahdollisuutta. Lisäksi voidaan mainita musiikin yleissivistävä näkö-kulma, yhteydet muihin oppiaineisiin kuten historia ja kuvataide, integrointimahdollisuu-det, teknologian hyödyntäminen.... syitä on monia! (Opettaja D)
Yes. Music connects us. It's without borders. It helps us understand other cultures and our own. It encourages cooperation and empathy. It encourages listening and is a great outlet for your creativity. (Opettaja G)
Musiikkikasvatusta ja musiikin opetusta jokainen vastanneista opettajista piti tärkeänä perus-koulussa. Tätä perusteltiin monipuolisesti opettajien vastuksissa. Laulu ja musiikki kuuluu ihmisen elämään ja koulussa on tärkeää tutustuttaa oppilas musiikkiin ja omaan musikaali-suuteensa. Oppilaan esteettisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta musiikkikasva-tusta pidettiin aivan ensiarvoisen tärkeänä. Musiikki ja sen opetus peruskoulussa mahdollistaa
opettajien kokemuksesta oppilaille mahdollisuuden saada musiikista elinikäinen harrastus ja tapa ilmaista itseään. Se mahdollistaa myös onnistumisenkokemukset koulussa ja innostaa oppilaita luovaan toimintaan. Osa vastanneista myös mainitsivat musiikin opetuksen arvos-tuksen ja sen puutteen yhteiskunnassamme.
KUVIO 7. Kokemukset musiikinopetuksen tulevaisuudesta
Opettajilta kysyttiin kyselyssä, miten he muuttaisivat musiikinopetusta omassa koulussa.
Kaikki opettajat lisäisivät resursseja opetukseen ja musiikin tunneille. Opettajilla oli hyvin konkreettisia toiveita, esimerkiksi musiikinopetukselle oma tila ja tarpeeksi hyvä varasto soit-timille. Kaikilla vastanneilla opettajilla ei ollut koulussa käytettävissä musiikin opetukseen tarkoitettua tilaa. Tilaongelmia oli sekä Islantilaisilla ja Suomalaisilla opettajilla. Tämä han-kaloittaa opetusta, koska opettajan tulee etsiä tunneille tarvikkeet, joita opetuksessaan tarvit-see.
Meillä ei ole omaa musiikinluokkaa eikä edes yhtä varastoa soittimille. Soittimia, erityi-sesti kanteleita ja ukulelejä on aivan liian vähän. Se hankaloittaa arkea ja vaikuttaa niin, ettei aina jaksa lähteä haalimaan soittimia ympäri taloa. (Opettaja A)
Oh, I think we are in a good place. I would like to see them twice as often, but I would have to duplicate myself for that :) Another music teacher to work with would be wonder-ful though! (Opettaja F)
Myös soittimia ja opetuksen välineiden määrää toivottiin lisää, koska liian pienet soitin määrät hankaloittavat opetusta. Oppilaiden tulee vuorotella tunneilla ja se hidastaa opetuksen etene-mistä, koska sama asia tulee toistaa uudestaan. Islantilaiset opettajat olivat tyytyväisempiä nykyhetken tilanteeseen, kuin suomalaiset opettajat. He lisäsivät myös resursseja, mutta hy-väksyvät tämän nykyhetken fasiliteetit. Molemmista maista muutama opettaja halusi kasvat-taa oppilaiden musiikinopetuksen määrää, koska opettajat kokivat tämänhetkisen tuntimäärän olevan liian niukka opetuksen sisältöjen läpikäymiseen.
9.5 Erot islantilaisten ja suomalaisten opettajien musiikinopetuskokemuksissa
Olemme aiemmissa tutkielmamme tuloksia käsittelevissä kappaleissa ottaneet esille islanti-laisten ja suomaislanti-laisten opettajien kokemuksien eroja. Musiikinopettajien kokemukset olivat melko samansuuntaisia opettajien vastauksissa, mutta eroja silti löytyi islantilaisten ja suoma-laisten opettajien välillä. Kyselylomakkeeseen vastanneiden islantilaisopettajien työkokemus oli keskiarvoltaan lyhyempi, kuin suomalaisista opettajien. Suomalaisista opettajista kolmella oli yli kymmenen vuoden työura, kun taas pisimmän työuran tehnyt islantilaisopettaja oli työs-kennellyt ammatissaan kahdeksan vuotta. Islantilaisopettajat taas opettivat musiikkia viikossa noin kymmenen oppituntia enemmän kuin suomalaisopettajat.
Valtioiden opettajien erot näkyivät pääasiassa musiikinopetuksen käytännön kokemuksissa.
Islantilaisopettajien laulun opettamisen vahva kulttuuri näkyi opettajien vastauksissa. Opetta-jat kertoivat yksityiskohtaisesti laulujen opettamisesta ja menetelmistä. SuomalaisopettaOpetta-jat kertoivat pääasiassa käyttävänsä kaikumetodia laulun opettamisessa, mikä tuli esiin myös is-lantilaisten vastauksissa. Yksi suomalaisopettaja koki myös laulamisen opettamisen haas-teeksi ja mainitsi etenkin kuoron ja yksilön laulutekniikan olevan hänelle haasteellista opettaa.
In my school, where I teach, we sing six songs a week. Each song is sung for three weeks, so the students learn two new songs each week. They sing together twice a week. They differ in style, can be both Icelandic folk songs, rhymes, psalms or pop. (Opettaja F) Laulun opettaminen. Tarkoitan siis, jos pitää ohjata oppilaan omaa henkilökohtaista ää-nenkäyttöä tai kuoron äänenmuodostusta. En ole laulunopettaja, enkä koe tietäväni tästä asiasta riittävästi. (Opettaja B)
Myös soittimilla soittamisen opettelussa, korostui islantilaisopettajien laulunopettamisen pe-rinne. Kaksi islantilaisopettajaa mainitsi tärkeimmäksi soittimeksi ääneen, jota on ensin osat-tava käyttää ennen kuin aletaan harjoittelemaan soittimia. Suomalaisopettajien vastauksissa taas soittamisen opettaminen korostui ja sitä kuvailtiin hyvin yksityiskohtaisesti. Suomalais-opettajat käyttivät myös laajempaa soitinvalikoimaa opetuksessaan.
KUVIO 8. Erot islantilaisten ja suomalaisten opettajien musiikinopetuskokemuksissa
Musiikinopetuksen tautalla oleviin filosofioihin liittyviin kysymyksiin, islantilaisopettajat ni-mesivät monta musiikkikasvatuksen metodia. Etenkin Orff-pedagogiikka ja sen ajatukset
oli-Islantilaisten ja
vat islantilaisopettajien suosiossa. Suomalaisopettajien vastauksissa taas oli enemmän hajon-taa. Puolet suomalaisopettajista eivät noudattaneet mitään tiettyä musiikkikasvatuksen ajatus-mallia, vaikka sanoivat tietyistä metodeista olevan hyötyä opetuksessa-
On varmasti, mutten kyllä osaisi nimetä niitä. En siis orjallisesti ole minkään koulukun-nan edustaja. (Opettaja A)
I think I use a little from each, according to the curriculum.
Dalcroze eurhythmics for body awareness and rythm, Orff for playing the school instru-ments and looking at Kodaly for all the singing. (Opettaja F)
Opettajien erot valtioiden välillä näkyi käytännön kokemuksissa ja opetuksen järjestämisessä.
Kaikki opettajat olivat samaa mieltä musiikinopetuksen tärkeydestä ja kokivat opettavansa tärkeitä taitoja oppilaille musiikin kautta. He näkivät musiikinopetuksen olevan tärkeää myös tulevaisuudessa ja kokivat tekevänsä tärkeää työtä.
9 TUTKIMUKSEN TARKASTELU JA YHTEENVETO
Tässä kappaleessa arvioimme ja reflektoimme tutkielman toteutusta ja tutkimuksen tuloksia.
Tavoitteenamme on analysoida tutkielmamme objektiivisetsi ja kriittisesti. Kappaleessa tuomme julki tutkimuksen aikaista ja jäkeistä arviointia. Haluamme tässä kappaleessa avata tutkimuksen lähtökohtia, prosessia ja lopputulosta. Reflektiolla, "heijastamisella", tarkoite-taan oman toiminnan kriittistä analysoimista.
Tutkimusprosessin huolellinen tarkastelu kokonaisuutena, sen kaikkine valintoineen ja haas-teineen antaa koko kuvan tutkimusprosessin kulusta ja elementeistä, jotka ovat vaikuttaneet tutkimuksen tuloksiin. Tämän vuoksi tutkimuksen kokonaisvaltaista arvioimista ja tarkaste-lua ei voi tieteellisessä tutkielmassa ohittaa. Tutkimusprosessin tarkka kuvaaminen vaiheit-tain mahdollistaa validiteetin kasvamisen tutkielmassa. Validiteetin arviointi taas onnistuu vertaamalla tutkielman tuloksia tutkimuskysymyksiin ja heijastamalla nämä käytettyihin menetelmiin. Tärkeää on kuvata tutkimusprosessin vaiheet ja lähtökohdat mahdollisimman tarkasti, jotta tutkielma olisi vaivattomasti toistettavissa. On kuitenkin huomioitava tutkiel-man tarkastelussa se, että kaikki valinnat tutkimuksen suhteen on tutkijan tekemiä sen het-kisissä puitteissa. Tutkielma on aina yksi näkökulma tutkittavaan aiheeseen, eikä se tarjoa absoluuttista tietoa tutkittavasta ilmiöstä. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Olemme tehneet tutkielmastamme johtopäätöksiä, mutta on tärkeä muistaa, että ne ovat kon-tekstuaalisia. Tuloksiin vaikuttaa aina tutkimuksen teko aika, paikka ja tutkijan oma näke-mys, vaikka olemme pyrkineet objektiivisuuteen. Tarkastelemme ensin tutkimusaineistoa, josta olemme tehneet yhteenvetotaulukot.