Gradumme käsittelee kahden valtion opettajilta kerättyä aineistoa musiikin opettamisesta.
Uskomme, että tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän kansainvälistä tutkimusta glo-baalin kestävän kehityksen edistämiseksi. Tarvitsemme kansainvälistä näkemystä perusope-tuksen kehittämiseen, koska työmarkkinat tulevaisuudessa tulevat olemaan yhä enemmän riippumattomia valtioiden rajoista.
Tutkimuksemme tähtää nykypäivän musiikinopetuksen kartoitukseen Islannissa ja Suo-messa. Pro gradussa tutkimme opettajien kokemuksia musiikin opetuksesta ja totesimme suomalaisten ja islantilaisten opettajien jakavan samoja ajatuksia. Opettajien kokemuksista nousi heidän arvostuksensa musiikin oppiainetta kohtaan. Opettajat kokevat musiikin ope-tuksen olevan tärkeää ja edistävän oppilaan kehitystä. Opettajat mainitsivat kulttuurisen osaamisen edistämisen olevan musiikin oppiaineen tärkeimpiä tehtäviä. Tarkoituksena on tukea oman kulttuurin pysyvyyttä, mutta myös lisätä osaamista muista kulttuureista. Tämä hyödyttäisi oppilaita monikulttuurisessa ympäristössä, johon olemme kansainvälisesti kehit-tymässä.
Pro gradumme toi esiin opettajien kokemuksia musiikin opettamisesta. Jatkotutkimuksessa tutkisimme kentällä tehtävää työtä seuraamalla musiikin opetuksen toteutusta Islannissa ja Suomessa. Observoinnin kautta teemme huomiota eri opetustavoista ja vertaamme opetuk-sen toteutusta valtion perusopetukopetuk-sen suunnitelmaan. Kenttätutkimus mahdollistaisi ulko-puolisen tutkijan näkökulman opetukseen. Uskomme, että kenttätutkimuksessa myös Islan-nin ja Suomen musiikinopetuksen eroavaisuudet nousisivat esiin paremmin. ObservoinIslan-nin avulla saadut huomiot rinnastettaisiin Pro gradu tutkielmamme opettajien kokemuksiin, joi-den avulla saisimme kattavan kuvan musiikinopetuksesta Islannissa ja Suomessa. Jatkotut-kimukseen tarvitsisimme enemmän aineistoa, joten tulisimme keräämään tutkimusotanataa lisää myös opettajien kokemuksista. Observointi tulisi tapahtua melko saman aikaisesti tai pitkällä aika välillä, jotta opetuksesta saataisiin tarpeeksi laaja ja yhtenäinen näkemys.
Jatkotutkimus Islannin ja Suomen musiikinopetuksesta toisi molemmille valtioille tärkeää tietoa opetuksen nykytilasta, sekä opettajien kokemuksista kentältä. Näitä havaintoja tulisi hyödyntää opetussuunnitelmatyössä, jotta musiikinopetus kehittyisi ympäristön mukaan.
Uskomme, että mitä enemmän sitoutamme opettajia opetussuunnitelman kehittämiseen, sitä vahvemmin he ovat sitoutuneita suunnitelman noudattamiseen. Islannissa oltiin innostuneita saamaan tämän tutkielman tulokset, koska valtiossa arvostetaan suomalaista peruskoulua ja sen toimintatapoja. Jatkotutkimus mahdollistaisi Islannissa opetussuunnitelmien yhtenäistä-misen, sekä pohjoismaisen musiikkikulttuurin vahvistamisen. Uskomme, että Pro gradumme tulokset Islannin kouluihin, voisi olla pieni “ponnahduslauta” kehittymiseen ja uusiin näkö-kulmiin musiikin opettamisessa.
LÄHTEET
Abiko, T. & Pinar, W. F. 2014. International handbook of curriculum research (Second edi-tion). New York: Routledge.
Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Helsinki: Finn Lectura Ab.
Anttila, M. & Juvonen, A. 2002. Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Joen-suu: Joensuu University Press.
Asmus, E. P. 1999. Music assessment concepts. Music Educators Journal, 86(2), 19–23.
Connelly, F. M., He, M. F. & Phillion, J. 2008. The SAGE handbook of curriculum and instruction. Los Angeles: Sage Publications.J Government of Iceland, 2019. Educa-tion. https://www.government.is/topics/education/ [luettu 27.3.2019]
Elliott, D. J. 1995. Music Matters. A New Philosophy of Music Education. New York &
Oxford: Oxford University Press.
Gudmunsdottir, R. H. 2019. An Icelandic perspective on the Nordic music education com-munity. Teoksessa: Hebert, D., Torunn B., and Ferm-Almqvis, C. Advancing Music Education in Northern Europe. London: Routledge.
Government of Iceland, 2019. Education. https://www.government.is/topics/education/
[luettu 27.3.2020]
Hale, C. L., & Green, S. K. 2009. Six key principles for music assessment. Music Educators Journal, 95(4), 27–31.
Heikkinen, H. L. T., & Huttunen, R. 2017. "Mitä järkeä? kasvatuksen tietoperusta ja ratio-naalisuus. In A. Toom, M. Rautiainen, & J. Tähtinen (Eds.), Toiveet ja todellisuus:
kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa. Kasvatusalan tutkimuksia, 75. Suo-men kasvatustieteellinen seura, 31–58.
Heinämaa, S. 2000. Ihmetys ja rakkaus. Esseitä ruumiin ja sukupuolen fenomenologiasta.
Jyväskylä: Gummerus.
Hirsjärvi, S. 1983. Kasvatustieteen käsitteistö. Keuruu: Otava.
Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. 4.–6. painos. Juva: WSOY.
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. 2003. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Honkanen, T. 2001 Miksi musiikkikasvatusta? Musiikkikasvatuksen taustalla vaikuttavat ihmis-, oppimis- ja musiikkikäsitykset. Lisensiaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Hongisto-Åberg, M. 1994. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Fazer Musiikki.
Hellström, M. 2010. Opetus 2000. Sata sanaa kasvatuksesta. Juva: WSOY.
Hellström, M., Johnson, P., Leppilampi, A. & Sahlberg, P. 2015. Yhdessä oppiminen. Yh-teistoimminallisuuden käytäntö ja periaatteet. Helsinki: Into Kustannus.
Ikonen, R. 2000. Mitä se on se ”kasvatus”. Kasvatus 31 (2).
Juntunen, M-L. 2010. Dalcroze-pedagogiikka. Teoksessa Juntunen M-L., Perkiö, S. & Si-mola-Isakkson, I. 2010. Musiikkiliikunnan käsikirja 1. Musiikkia liikkuen. Helsinki:
WSOYpro. 18–23.
Kansanen, P. 2004. Opetuksen käsitemaailma. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kodály, Z. 1994b. Musiikki lastentarhassa. Teoksessa M. Fredrikson & M. Vainio. Unkari-laisuus musiikissa. Béla Bartókin ja Zoltán Kodályn tekstejä kansallisuuden ja musii-kin välisistä kysymyksistä. Suomen Kodály-keskus. Vuosikirja 1993. Jyväskylän yli-opistopaino.
Laine, T 2007. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa J. Aaltola., J. Eskola., H. Heikkinen., K. Ilmonen., K. Kiviniemi., J. Metsämuuronen.
P. Moilanen., R. Rajala., I. Rantala., P. Räihä., S. Suoranta. & R. Valli. (toim.) Ikku-noita tutkimusmetodeihin II – näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreet-tisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 28–45.
Lehtonen, K. 1989. Musiikki terveyden edistäjänä. Juva: WSOY.
Lehtonen, K. 2004. Maan korvessa kulkevi…Johdatus postmoderniin musiikkipedagogiik-kaan. Turku: Painosalama Oy.
Lindström, T. 2009. Näkökulmia arviointiin. Teoksessa: Louhivuori, P. Paananen & L. Vä-kevä (toim.) Musiikkikasvatus. Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimuk-seen. Vaasa: Suomen musiikkikasvatusseura - FiSME r.y, 107–114.
Linnankivi, M., Tenkku, L. & Urho, E. 1988. Musiikin didaktiikka. Juva: WSOY.
Mattila, M. 2020. Laulukoe on suomalaisille tavallinen trauma, selviää Ylen kyselystä – Tutkija: "Epämusikaalisuuden leima voi johtaa tunteeseen, ettei ole oikeutta tehdä mu-siikkia". Yleisradio. https://yle.fi/uutiset/3-11239553 [luettu 27.7.2020]
Ministry of Education, Science and Culture. 2014. The Icelandic national curriculum guide for compulsory schools - with Subjects Areas. Reykjavik: Mennta- og menningarmá-laráðuneyti.
Michael, P. J. 2011. “The Impact of Self-evaluation Instruction on Student Self-evaluation, Music Performance and Self-evaluation Accuracy” in Journal of Research in Music Education, Vol. 59, No 1. MENC: The National Association for Music Education:
Sage Publication.
Mäkinen, M. 2020. “Se ei ragee ja popittaa meidän kaa”: matkalla monipuoliseksi musiik-kikasvattajaksi. Joensuu: University of Eastern Finland, Print.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät ja tavoitteet.
https://minedu.fi/tehtavat-ja-tavoitteet [luettu 27.3.2020]
Opetushallitus, musiikin opetustilojen suunnitteluopas 2012 https://www.oph.fi/sites/de-fault/files/documents/musiikin_opetustilojen_suunnitteluopas.pdf
Perkiö, S. 2010. Orff-pedagogiikka. Teoksessa Juntunen, M-L., Perkiö, S. & Simola-Isaks-son, I. Musiikkiliikunnan käsikirja 1. Musiikkia liikkuen. Helsinki: WSOYpro, 28–35.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Rauhala, L. 2005. Hermeneuttisen tieteenfilosofian analyyseja ja sovelluksia. Helsinki: Yli-opistopaino.
Reimer, B. 1989. A Philosophy of Music Education. 2. painos. Englewood Cliffs, New Jer-sey: Prentice Hall.
Rodgers, R. 2004. Whose music? Music education and cultural issues. Music educators 91, 39–41.
Ruokonen, I. & Grönholm, M. 2005 Musiikkikasvatus perusopetuksessa ja musiikkiluokilla - Kasvamista musiikkiin ja musiikin avulla. Teoksessa: Karppinen, S., Ruokonen, I. &
Uusikylä, K. (Toim.) Taidon ja taiteen luova voima – Kirjoituksia 9–12 -vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatuksesta. Helsinki: Finn Lectura Ab.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tie-tovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus [luettu 30.7.2020]
Salminen, A. 2011 Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Siljander, P. 2005. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava.
Shuler, Scott. 2011.Music Assessment, Part1: What and Why. Music Educators Journal, De-cember 2011. National Association for Music Education.
Skóli Ísaks Jónssonar, https://www.isaksskoli.is/wp-content/uploads/2017/09/sij_skola-namsskra_tonmennt_1bekkur.pdf [luettu 4.10.202]
Suomi, H. 2019. Pätevä musiikin opettamiseen? luokanopettajaksi valmistuvan musiikilli-nen kompetenssi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisen näkö-kulmasta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Print.
Swanwick, K. 1979. A basis for music education. Windsor: NFER-NELSON Publishing Company Ltd.
Szönyi, E. 2012. Kodály´s Principales in practise. An approach to Music Education through the Kodály Method. (Translated by Weissman John) Budapest: Universal Music Pub-lishing Editio Musica Budapest Ltd.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2002. Didaktiikan perusteet. Juva: WS Bookwell Oy.
Valli, R. 2018. Aineiston keruu kyselylomakkeella. Teoksessa: Valli, R. (Toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1 – Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tut-kijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tampere: Tammer-paino Oy.
Vesioja, T. 2006. Luokanopettaja musiikkikasvattajana väitöskirja. Joensuun yliopiston kas-vatustieteellisiä julkaisuja n:o 113. Joensuun yliopisto.
Vitikka, E., Salminen, J. & Annevirta, T. 2012. Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa.
Opetushallitus. Muistiot 2012: 4. https://www.oph.fi/download/141692_Opetussuun-nitelma_opettajankoulutuksessa.PDF [luettu 30.3.2020]
Väkevä, L. 2004. Kasvatuksen taide ja taidekasvatus. Estetiikan ja taidekasvatuksen merki-tys John Deweyn naturalistisessa pragmatismissa. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö E 68.
Väisänen, P. & Pitkäniemi, H. https://www3.uef.fi/documents/2093166/0/Opettajajaopetta-jankoulutus_abstraktit.pdf/3065e4d2-7be7-4e59-9f65-5fd389c43ab1 [luettu 6.10.2020]
Westerlund, H & Väkevä, L. 2009. Praksialismikeskustelu suomalaisessa musiikkikasvatuk-sessa. Teoksessa: Louhivuori, P. Paananen & L. Väkevä (toim.) Musiikkikasvatus.
Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Vaasa: Suomen musiikkikas-vatusseura - FiSME r.y, 93–105.
LIITTEET
LIITE 1: Ohjeistus kyselylomakkeeseen suomeksi
Hyvä opettaja!
Opiskelemme kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajakoulutuksessa ja teemme parhail-laan pro gradu -tutkielmaa. Tutkimuksemme aiheena on opettajien kokemukset musiikin opetuksesta Suomessa ja Islannissa.
Pyytäisimme vastaamaan alla oleviin kysymyksiin liittyen musiikin opetukseen. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 40min. Vastaamalla osallistut yllä mainittuun tieteelliseen tutki-mukseen.
Vastauksia käsitellään anonyymisti ja vastaajien henkilöllisyyttä ei tuoda julki tutkimuk-sessa. Vain tutkimuksen tekijät käsittelevät vastauksia. Teillä on mahdollisuus esittää lisä-kysymyksiä tutkimuksesta ja tietojen käsittelystä.
Olisimme kiitollisia, jos vastaisitte kyselyyn perusteellisesti. Tämä on tutkimuksemme kan-nalta erittäin tärkeää.
Kiitos mielenkiinnostanne!
LIITE 2: Ohjeistus kyselylomakkeeseen englanniksi
Dear teacher!
We are pursuing a Master of Education and we are currently doing a Master’s thesis. Our research focuses on teachers' experiences of teaching music in Finland and Iceland.
Please answer the questions below regarding music education. The survey takes about 45 minutes to complete. By answering, you are participating in the above research.
Answers will be handled anonymously, and the identity of the respondents will not be appear in the study. Only the authors of the study handle the answers. You have opportunity to ask any questions about research and data processing.
We would be grateful if you could answer the questions with time. This is very important for our research.
Thank you for your interest!
LIITE 3: Kyselylomake suomeksi
Sukupuoli: Nainen O Mies O Muu O
1. Kauan olet opettanut musiikkia?
2. Kuinka monta oppituntia tällä hetkellä opetat musiikkia viikossa?
3. Miten opetat erilaisia lauluja oppilaille?
4. Mitkä ovat sinulle mieleisimpiä lauluja opettaa ja miksi?
5. Onko sinulla erilaisia musiikkikasvatuksen metodeja, mitä käytät oppitunneilla?
6. Mitä oppeja hyödynnät omassa musiikin opetuksessasi ja miksi?
7. Onko sinulla musiikinopetuksen taustalla jokin filosofia tai teoria? (Esimerkiksi esteettinen musiikkikasvatus tai praksiaalinen musiikkikasvatus?)
8. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä musiikin oppiaineen tavoitteita?
9. Miten opetat erilaisia soittimia oppilaille?
10. Mitkä soittimet opetat oppilaille ensimmäisenä, miksi?
11. Miten perustelet opetustapasi liittyen soittimiin?
12. Omaan kokemukseesi pohjautuen, mitkä soittimet ovat vaikeimpia opettaa?
13. Miksi mielestäsi on tärkeää opettaa oppilaille erilaisia musiikkityylejä?
14. Miten opetat musiikkityylejä?
15. Opetatko musiikinhistoriaa tai musiikinteoriaa oppilaille?
16. Miten opetat näitä osa-alueita oppilaille?
17. Mikä musiikkikasvatuksen osa-alue on mielestäsi vaikein opettaa ja miksi?
18. Onko sinun mielestäsi tärkeää opettaa musiikkia?
19. Miten haluaisit muuttaa musiikinopetusta omassa koulussasi?
20. Vapaa sana!
LIITE 4: Kyselylomake englanniksi
Enter your gender: Female O Male O Other O
1. How long have you been teaching music?
2. How many lessons do you teach music per week?
3. How do you teach different songs to students?
4. What are your favorite songs to teach and why?
5. Do you have different music education methods that you use in your lessons?
6. What theories do you use in your teaching and why?
7. Do you have a philosophy or theory behind your music education? (For example, aes-thetic music education or practical music education?)
8. For your opinion, what are the main goals in music subject?
9. How do you teach different instruments to pupils?
10. How do you explain your teaching?
11. Which instruments do you teach to pupils first, why?
12. Based on your own experience, which instruments are the most difficult to teach?
13. Why do you think it is important to teach pupils different styles of music?
14. How do you teach different styles of music?
15. Do you teach music history or music theory to pupils?
16. How do you teach music history and music theory to pupils?
17. Which part of music education do you think is the most difficult to teach and why?
18. Do you think it is important to teach music? Argue your answer.
19. How would you like to change music education in your school?
20. Free word!