4. AINEISTOT JA MENETELMÄT
5.2. TVT:n käyttötaidot
Toinen luokka on TVT:n käyttötaidot. Tähän luokkaan kuuluvat tulokset kertovat miten haastateltavat kokevat omat TVT:n käyttötaitonsa, TVT:n käyttötaitojen opettelun ja opiskelijoiden TVT:n käyttötaidot. Haastattelussa käsiteltiin sekä haastatellun työhön että vapaa-aikaan liittyviä TVT-taitoja, mutta tuloksiin ja niihin liittyvään taulukkoon 5 on otettu pääasiassa työhön liittyvät vastaukset.
Kaikki haastatellut arvioivat omat TVT:n käyttötaitonsa hyviksi muiden aineiden opettajiin verrattuna. Haastatellut mainitsivat TVT-taitojaan arvioidessa, että sopeutuminen TVT:n nopeisiin muutoksiin ja kyky oppia uutta ovat avainasemassa TVT:n käyttötaitojen ylläpidossa. Myös sisäinen motivaatio nousi haastatteluissa esille tärkeänä tekijänä hyvien TVT:n käyttötaitojen saavuttamisessa. Muutoksiin sopeutuminen ja sisäinen motivaatio ovat TPACK-teorian yhden pääosion, teknologisen tiedon, ytimessä. Voisi siis sanoa, että haastatelluilla on TPACK-teorian mukainen teknologinen tieto, tai he vähintään tiedostavat minkälainen teknologinen tieto heillä tulisi olla, ja pyrkivät sitä kohti.
“...sen oman käytön ja tavallaa sen harrastuneisuuden kautta niin siitä ne (TVT:n käyttötaidot) on oikeestaan tullu. Mutta tota, niinkun jos nyt muihin opettajiin esimerkiks vertaa niin on ihan huomattavasti paremmat taidot kyllä” (H1)
“...jos sitte tähän (kaikkien kyseisen lukion opettajien) ryhmään vertaa nii käytännössä siinä niinku aikalailla voi sanoo että huipulla...” (H2)
“No kyllä mä oon aika etevä (TVT:n käyttäjä) mielestäni, mut on varmaan parempiaki, mutta tota, mul on semmonen reippaus siihen että, että kaikkee pystyy tekemään tietokoneellakin ku vaan kokeilee, kyl se sieltä sit tulee...mä olin meiän koulussa ensimmäinen kuka piti esimerkiks abittikokeen.” (H3)
“Minä se oon ollu viime peleissä nyt tällä hetkellä se joka on ladannut kaikki ohjelmat ja päivittänyt tietokoneen...töissä sitte must on ajautunu tämmönen, öö, mä en oo mikään ATK ihmiseks nimetty täällä mutta jos on jotai ongelmia nii sit ne kysyy multa.” (H4)
“...vaikka noit on tullu tollasii ylhäältäpäin tulleita määräyksiä, ni ne on ollu, tuntuu et moni mantsan opettaja on käyttäny niit (TVT:aa) kuitenki jo etukäteen, et ei se oo tuntunu sillon siltä et apua…” (H5)
Yksi haastatelluista (H4) ilmaisi selkeästi kokevansa omat TVT:n käyttötaitonsa puutteellisiksi huolimatta siitä, että koki ne hyväksi verrattuna muiden aineiden opettajiin.
Osa muistakin haastatelluista kertoi samankaltaisia kokemuksia, mutta ei kuitenkaan siinä mittakaavassa, että sitä voisi tulkita taitojen puutteelliseksi kokemiseksi. Tämä ero haastateltujen välillä voi johtua siitä, että heidän saama TVT:n opetuskäytön koulutus eroaa toisistaan opiskeluajan, -yliopiston tai täydennyskoulutuksen eroavaisuuksien vuoksi. H4 kertoi, että ei ole päässyt osallistumaan tarpeeksi esimerkiksi Biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) järjestämiin koulutuksiin niiden huonon ajankohdan tai sijainnin takia. Toisaalta H1 ei ole osallistunut minkäänlaiseen täydennyskoulutukseen TVT:n osalta, koska kokee omat taitonsa riittävän hyviksi ja luottaa siihen, että pystyy opettelemaan tarvittavat taidot itsenäisesti. Myös sisäisellä motivaatiolla on varmasti vaikutus TVT:n käyttötaitojen opetteluun ja riittäväksi kokemiseen, mutta tässä tutkielmassa motivaation selvittäminen ei ollut keskiössä, joten sen vaikutuksen määrää on hankala arvioida.
Mielestäni H1:n sisäinen motivaatio TVT:n käyttöön ja sen käytön opetteluun tulee esille harrastuneisuuden kautta, kun taas H4:n sisäisen motivaation puute näkyy ulkoisen motivaation, kuten opetussuunnitelman vaatimusten painotuksessa. Muut haastatellut sijoittuivat johonkin H4:n ja H1:n välille TVT:n käyttötaitojen riittäväksi tai puutteelliseksi kokemisessa.
“...mä oon aina missannu ne (koulutukset), niitä koulutuksia on järjestetty sillai tosi, pääkaupunkiseudulla, Joensuussa ja olikoha Lahessa tai jossai...mä en oo koskaan niihin päässy, tai ne on ollu aina täynnä. Ja niitä on järjestetty aiiivan liian vähän.”
(H4)
“...mul ei oo niinku mitään opintoja tai mitään sellasta nyt tähän liittyen oikeestaan, siis mitään niinku tietojenkäsittelytieteen opintoja esimerkiks, mutta ihan silleen niinkun tämmöseltä kotinörttipohjalta...ehkä niinku opetukseen liittyen nii siihe oon jotain kurssei ehkä käyny yliopistolla mutta en mä tiedä sitte onko siellä ny
varsinaisesti hirveesti mitää uutta oppinu.” (H1)
Kaikki haastatellut olivat samaa mieltä siitä, että TVT:n käyttötaitojen opettaminen vie liikaa aikaa oppitunneilla, jolloin ainesisältöjen opettamiselle jää entistä vähemmän aikaa. Jos tämän TVT:n käyttötaitojen opettamisen ylikorostumisen sijoittaisi TPACK-teorian kuvaan, kutistuisivat pedagogisen tiedon ja sisältötiedon ympyrät huomattavasti, jolloin opetus ei enää olisi optimissa tasapainossa oppiaineen kokonaisvaltaisen oppimisen kannalta.
Haastatellut arvelivat tämän TVT:n käyttötaitojen opettamisen painottuvan kohtuuttoman paljon maantieteen oppitunneille, koska maantieteen ylioppilaskokeet olivat ensimmäisten sähköistyvien ylioppilaskokeiden joukossa, jolloin muiden oppiaineiden tunneilla ei vielä ollut tarvetta opettaa TVT:n käyttötaitoja. Osa haastatelluista ajatteli TVT:n käyttötaitojen opettelun ja opettamisen vähitellen jakautuvan tasaisemmin oppiaineiden välille, kun muutkin oppiaineet siirtyvät sähköisten ylioppilaskokeiden piiriin.
“...ku mantsa oli ensimmäinen tämmönen, ensimmäisiä reaaliaineita jotka sähkösty...kyllä mulla semmonen tuntuma on että niinku mantsan opettajat aika paljon sitä niinkun tekniikan opettamista hoitaa kouluissa…” (H1)
“...alkuvaiheessa aika pitkälti mantsan harteille kaatunu koko TVT opetus osittain, että on siihe nytte ruvennu tullu muutki aineet mukaan niin tuota tasasemmin, huomaa noitten ykkösten taidoissa et ei niin paljon mee sitä aikaa ku muuallakin joudutaan käyttää…” (H2)
“Mutta ehkä tää on tämmönen siirtymävaihe. Me ollaan tietysti ku maantieteen kokeet oli ensimmäisenä sähkösenä, nii me ollaan ehkä jo sieltä selvitty henkisesti, maantieteen ja biologian opettajat et me ollaan jo varmaan siellä aallonharjan toisella puolen et okei, fine, tästä selvittiin, mut et nyt kuulee sitte näitten muitten
kenellä on siirtymävaihe menossa että sähköset on vasta ensimmäisenä tulossa niin hehä on niinku helisemässä.” (H3)
Kaikki haastatellut jakoivat myös saman mielipiteen siitä, että opiskelijoita ei voi kutsua diginatiiveiksi, koska opiskelijoiden TVT:n käyttötaidoissa on huomattavia puutteita. Näitä puutteita ovat esimerkiksi tietokoneen käynnistäminen normaalisti tai muistitikulta, tietokoneen käyttöjärjestelmän sisäisten rakenteiden kuten kansioiden ja tiedostojen tunteminen ja nettisivun osoitteen kirjoittaminen oikeaan paikkaan Google-haun sijaan. Nämä haastateltujen havainnot opiskelijoiden puutteellisista TVT-taidoista ovat päinvastaisia Kaivolan ja Rikkisen (2011) esittämien ajatusten kanssa nykynuorten TVT:n käyttötaitojen tasosta. Toisaalta TVT:n käyttäminen viihteenä ja opiskelussa eroavat toisistaan jonkin verran, mikä voi selittää osan opiskelijoiden puutteellisia TVT:n käyttötaitoja oppitunniella ja muissa kouluun liittyvissä asioissa. Nämä erot eivät mielestäni kuitenkaan selitä TVT:n kautta tapahtuvan viestimiseen tai sisällön tuottamiseen tarvittavien taitojen puutteita.
“... ei voi olettaa että se (TVT:n käyttötaitojen oppiminen) tapahtus niinku jotenki itsestään tai jotenki sisäsyntysesti vaan sillä että on pelannu Minecraftia joskus ni ei sillä opi tekemään noita juttuja…” (H1)
“Kyllä joskus ihmetyttää, ku sanotaan että opiskelijat on diginatiiveja...et ei hyvänen aika nyt ollaan lukiossa ja nää on niinku somea ym päivittäin käyttävää sukupolvee niinku lapsesta asti ovat pädejään näppäilleet, nii joskus tulee sellasia että ei osata tallentaa, tai ei osata esim sammuttaa tietokonetta…” (H3)
H3 ja H5 toivat esiin myös epätasaiset lähtökohdat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymisessä lukioiden välillä. Heidän kokemuksen mukaan lukioiden välillä voi olla hyvinkin suuret erot sekä opiskelijoiden TVT:n käyttötaidoissa että opiskelutaidoissa. Jos opiskelijoiden opiskelutaidot ovat puutteelliset, on melkein minkä tahansa asian opiskelu vaikeampaa, kuin jos opiskelutaidot ovat hyvät. Jos taas TVT:n käyttötaidot ovat puutteelliset, on selvää, että sähköisistä ylioppilaskokeista selviytyminen on vaikeampaa, kuin jos TVT:n käyttötaidot ovat hyvät. Nämä erilaiset taitotasot vaikuttavat oppituntien ajankäyttöön ja loppujen lopuksi ylioppilaskokeiden tuloksiin asti. Lähtökohtaerojen
perimmäisiä syitä on vaikea selvittää tämän tutkielman aineiston perusteella, mutta haastateltavat toivat harrastuneisuuden ja luetunymmärtämisen vaikeudet esiin mahdollisina syinä.
“...eli siin se onkin se kahtiajako, ja sen takii just mä aattelin et siel (edellisen työpaikan nimi) kun olin, nii ne opiskelijat osaa kyl itte opiskella, eli siel on ihan niinku iha ok käyttää aikaa niitten ohjelmien oppimiseen ja siel voi keskustella sit niist tuloksist ja jotenki pohtia enemmän mut et tääl lähetään jotenki ihan perusasioist, et kaikki ei osaa laittaa tyyliin konetta päälle ni se on sit ihan niinku toisen tasosta.” (H5)
“Varmaan ylioppilaskokeitten suhteen on ollu hyvin erilaisista lähtökohdista ympäri Suomen niinku opiskelijat lähdössä tekemään näitä sähkösiä uusia ylioppilaskokeitaki…” (H3)
Moni haastatelluista oli myös ollut tai on yhä TVT-vastaavan asemassa, ja koki maantieteen opettajien päätyvän usein kyseiseen asemaan joko virallisesti tai epävirallisesti. Toki monissa kouluissa on nykyään käytäntönä koota TVT-tiimi, jotta TVT:n käyttötaitojen osaaminen ja muiden neuvominen ei jää vain yhden henkilön harteille, mutta näihinkin tiimeihin usein kuuluu haastatteluiden perusteella maantieteen opettaja. Tämän maantieteen opettajien ulkopuolelta tulevan arvostuksen perusteella voisi olettaa, että maantieteen opettajien TPACK on yleisesti ottaen hyvä ja teknologista tietoa löytyy ainakin enemmän kuin muiden aineiden opettajilta.
“Mähä oon siis meillä kouluttanu myös opettajia että mä oon niinku TVT-vastaavana täällä...varmaan ku sitä osaamista itellä on kuitenki enemmän ni sit mä oon sitä opettanu muillekki” (H1)
“...jos kouluu miettii nii mehä nyt ollaan TVT tiimit monesti ollaan niitä kouluttajia oltu että sitte ollaan opeteltu ja seurattu mitä aina tulee uusia juttuja ja sitte tuota opetettu niitten käyttöä.” (H2)
“Mulla oli semmonen rooli sen ensimmäiset kolme vuotta, semmonen mantsalaisille tyypillinen TVT-osaajan rooli…” (H3)
Taulukko 5. Haastateltujen TVT:n käyttötaidot
2. TVT:n käyttötaidot H1 H2 H3 H4 H5 Opiskelijat eivät ole diginatiiveja, perus
TVT-taidoissa puutteita