Tätä tutkielmaa varten haastatellut lukion maantieteen opettajat eivät eronneet toisistaan taustatietojen perusteella kovin paljon, mutta jokaisella heistä on silti oma tapansa opettaa ja sisällyttää TVT:aa opetukseensa. Opettajien yksilölliset piirteet opettajina ja TVT:n käyttäjinä tulivat hyvin esiin haastattelujen aikana, mutta aineiston analyysiprosessin tuloksena oli mahdollista nostaa esiin haastateltujen keskenään jakamia yhteisiä piirteitä, joiden perusteella muodostin tuloksissa esitellyt neljä luokkaa. Tuloksissa ensimmäisenä esitelty luokka (Suhtautuminen TVT:aan) tarjoaa vastauksen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen “Miten lukion maantieteen opettajat suhtautuvat TVT:n opetuskäyttöön?” ja pohjustaa seuraavien luokkien tuloksia. Seuraavat kolme luokkaa ( TVT:n käyttötaidot, Opetussuunnitelman ja sähköisten ylioppilaskokeiden vaikutus, TVT maantieteen opetuksessa) yhdistettynä tämän tutkielman teoreettiseen viitekehykseen kertovat vastauksen toiseen ja kolmanteen tutkimuskysymykseen; “ Miten lukion maantieteen opettajat suhtautuvat TVT:n opetuskäyttöön?“ ja “Miten ylioppilaskokeiden sähköistyminen on vaikuttanut TVT:n opetuskäyttöön?“.
Tämän tutkielman perusteella lukion maantieteen opettajat käyttävät TVT:aa yleisesti ottaen monipuolisesti sekä laitteiden (taulukko 2) että sovellusten ja ohjelmien (taulukko 3) näkökulmasta. Heidän henkilökohtainen suhtautuminen TVT:aan ei näyttänyt lopulta vaikuttavan TVT:n opetuskäyttöön tai haluun käyttää TVT:aa opetuksessa. Jokainen haastateltava nimittäin koki TVT:n olevan tärkeä osa opetusta varsinkin maantieteessä.
Yleistä TVT-sovellusten ja ohjelmien käytölle oli se, että on kokeiltu useampia samaan tarkoitukseen luotuja ohjelmia ja sovelluksia, kunnes on löydetty opetettavan aiheen ja opiskelijoiden kannalta paras vaihtoehto. Opettajat käyttävät TVT:aa erityisesti lisätäkseen opetukseensa vuorovaikutteisuutta sellaisille alueille, joilla sitä ei välttämättä ennen ollut, sekä tuodakseen teorian lähemmäs käytäntöä. Tästä on nähtävissä opettajien TPACK-teorian pedagogisen tiedon osio, jonka avulla he pystyvät lisäämään hyväksi ja tärkeäksi koettua konstruktivistista ja kontekstuaalista oppimista. Parhaiten opetukseen sopivan TVT-vaihtoehdon löytämiseksi opettajat käyttävät TPACK-teorian muita osioita.
Teknologisen sisältötiedon avulla he arvioivat ohjelman tai sovelluksen sopivuutta opetettavaan aiheeseen nähden ja teknologisen pedagogiikkatiedon avulla taas ohjelman tai sovelluksen sopivuutta opetettavalle ryhmälle ja yksittäisille opiskelijoille.
Opettajien TVT:aan liittyvät taidot ovat mielestäni hyvällä tasolla ja lisäksi he ovat valmiita kehittämään taitojaan. Näihin taitoihin liittyviä vastauksia tarkasteltuani sain käsityksen opettajien teknologisesta tiedosta. Opettajilla voi olla vahvat TVT-taidot harrastuneisuuden ja opintojen kautta, mutta jos nämä eivät riitä he hakeutuvat täydennyskoulutuksiin, jotta pystyvät pitämään yllä opetuksen hyvää laatua. Ongelmia TVT:n merkityksellisessä opetuskäytössä saattaa ilmetä sitten, jos täydennyskoulutuksiin haluavilla opettajilla ei ole mahdollisuutta päästä osallistumaan niihin. TVT-taitojen opettelun ja ylläpidon helppouteen näyttäisi vaikuttavan opettajan sisäinen motivaatio tai sen puute. Sisäisen motivaation määrästä huolimatta maantieteen opettajat ovat tunnollisia ja haluavat pitää opetuksensa laadun hyvänä, minkä takia he pyrkivät pitämään TVT-taitonsa ajan tasalla. Tämän perusteella sanoisin siis, että maantieteen opettajien TPACK-teorian teknologisen tiedon osa-alue on riittävä, mutta opettajasta riippuen kehitettävää toki löytyy.
Se, että opettajat todella käyttävät TPACK-teorian osa-alueita sisällyttäessään TVT:aa opetukseen tiivistyy mielestäni neljännen luokan tuloksissa viimeiseen väittämään tarkoituksenmukaisuudesta. Pystyäkseen huolehtimaan TVT:n opetuskäytön tarkoituksenmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä on opettajan hallittava TPACK-teorian osa-alueet monipuolisesti. Jos tämä ei vielä jonkun maantieteen opettajan kohdalla toteudu, on tämän tutkielman perusteella mielestäni suuri mahdollisuus, että hän aktiivisesti pyrkii kokonaisvaltaiseen TPACK-teorian hyödyntämiseen. On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka opettajan TPACK-teorian kaikki osa-alueet olisivat täydellisiä ja täydellisesti tasapainossa keskenään, on olemassa rajoittavia tekijöitä, jotka estävät täydellisen opetuksen toteutumisen. Rajoitteiksi voi muodostua opetussuunnitelman vaatimukset, sähköisissä ylioppilaskokeissa käytettävät ohjelmat, ajan puute tai laitteiden ja lisenssien kustannukset.
Opettajien mielipiteet uuden opetussuunnitelman ja ylioppilaskokeiden sähköistymisen vaikutuksista TVT:n opetuskäyttöön olivat hyvin yksimielisiä. Ylioppilaskokeiden koettiin ohjaavan opetusta enemmän, kuin opetussuunnitelman. Syynä tähän on se, että
ylioppilaskokeet ovat konkreettinen asia, johon koko lukio-opetus ja -opiskelu huipentuu, joten näitä kokeita varten valmistavat asiat koetaan tärkeämmiksi, kuin se, mitä opetussuunnitelma vaatii. Toki suurin osa opetussuunnitelman sisältämistä asioista hyödyttää opiskelijoita ylioppilaskokeissa, mutta jos jotain koetaan hyödyttömäksi, se helposti jätetään pois. Tämän takia siis jos vain opetussuunnitelma olisi vaatinut TVT:n opetuskäytön lisäämistä, ei sitä välttämättä olisi lisätty ennen ylioppilaskirjoitusten sähköistymistä.
TVT:n opetuskäytöstä ei ole mielestäni mahdollista muodostaa yleispätevää ja samaan aikaan yksityiskohtaista kuvausta, sillä se vaihtelee aihe- ja ryhmäkohtaisesti, sekä kullekin opettajalle ominaisen opetustyylin mukaisesti. Tämän takia koen, että on parempi liikkua abstraktimmalla tasolla esimerkiksi hyödyntäen TPACK-teoriaa, jonka avulla voidaan kartoittaa opettajien valmiuksia käyttää TVT:aa opetuksessaan ja mahdollisia kehitystä vaativia osa-alueita. Näin jokainen opettaja tai opetuksesta muuten kiinnostunut pystyy sisällyttämään TVT:aa opetukseensa ja arvioimaan sen tarkoituksenmukaisuutta.
Koen onnistuneeni tässä pro gradu -tutkielmassa selvittämään lukion maantieteen opettajien suhtautumista TVT:aan sekä heidän tapoja käyttää TVT:aa opetuksessaan ja syitä näiden käyttötapojen taustalla (taulukot 3 ja 7). Onnistuin myös tuomaan esille sähköisten ylioppilaskokeiden ja opetussuunnitelman muutoksen vaikutuksen TVT:n opetuskäytön lisääntymiseen opettajien näkökulmasta (taulukko 6). Toisaalta tämän tutkielman otanta on pieni, joten tulosten yleistäminen ei ole mahdollista. Lisäksi, kuten kaikissa ihmisen tekemissä tutkimuksissa tutkijan on mahdotonta katsoa tutkittavaa aihetta ja aineistoa täysin objektiivisesti, mikä on myös syytä ottaa huomioon tätä tutkielmaa ja sen tuloksia tarkasteltaessa. Tutkielman tekijänä olen yrittänyt parhaani mukaan pyrkiä objektiivisuuteen, mutta lopputulos on kuitenkin subjektiivinen. Subjektiivisuudesta huolimatta tutkielman tulosten ja johtopäätösten avulla pääsin lähemmäs ymmärrystä TVT:n opetuskäytöstä maantieteessä. Kuitenkin yksityiskohtaisempaa ja laajempaa aineistoa käyttävää tutkimusta maantieteen opettajien TVT:n käytöstä opetuksessa ja sen edistämisestä tarvitaan jatkossa, etenkin TVT:n nopeasti muuttuvan luonteen takia.
Lähteet
Alastalo, Marja & Maria Åkerman (2010). Asiantuntijahaastattelun analyysi: Faktojen jäljillä.
Teoksessa (toim.) Ruusuvuori, Johanna, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen. Haastattelun analyysi, 372-392. Vastapaino, Tampere.
Alasuutari, Pertti (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Anttila-Muilu, Sirpa & Eila Jeronen (2005). Tieto- ja viestintätekniikka maantieteen lukio-opetuksessa. Natura 43:3, 13-19.
Cantell, Hannele, Hannele Rikkinen & Sirpa Tani (2007). Maailma minussa – minä maailmassa, Maantieteen opettajan käsikirja. Helsingin yliopisto Soveltavan kasvatustieteen laitos, Studia Paedagogica 33. Yliopistopaino, Helsinki.
Granö, Olavi (2010). Yliopistouudistus ja maantieteen kehitys oppiaineena. Terra 122:2, 1.
artikkeli.
Haggett, Peter (2001). Geography: A Global Synthesis. Prentice Hall, London.
Harris, Judith B. & Mark J. Hofer (2011). Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) in Action: A Descriptive Study of Secondary Teachers' Curriculum-Based, Technology-Related Instructional Planning. Journal of Research on Technology in Education, Volume 43, Nro. 3, 211-229.
Häkli, Jouni (2010). Maantiede 2020 – profiloidutaan? Terra 122:2, 89-90.
Juselius, Maarit (2012). Tieto- ja viestintätekniikka osana maantieteen opetusta – vai onko?
Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos.
Järvelä, Sanna (2002). Oppimisen teoriasta teknologiaan – teknologia ihmisen oppimisen ja älykkään toiminnan tueksi? Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 33:4, 383-389.
Kaivola, Taina & Hannele Rikkinen (2011). Kuin kalat vedessä: esinuoret digitaalisen ja aidon kokemusmaailman välimaastossa. Terra 123:1, 17-21.
Kalliala, Eija & Tarmo Toikkanen (2012). Sosiaalinen media opetuksessa. 2. uudistettu painos. Finn Lectura, Helsinki.
Kankaanranta, Marja, Sanna Vahtivuori-Hänninen & Jyrki Koskinen (2011).
Opetusteknologia koulun arjessa - ensituloksia. Teoksessa Kankaanranta, Marja (toim.).
Opetusteknologia koulun arjessa, 7-13. Jyväskylän yliopisto koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä
Kankaanranta, Marja, Teija Palonen, Taneli Kejonen & Johanna Ärje (2011). Tieto- ja viestintätekniikan merkitys ja käyttömahdollisuudet koulun arjessa. TeoksessaKankaanranta,
Marja (toim.). Opetusteknologia koulun arjessa, 47-73. Jyväskylän yliopisto koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä
Kankaanranta, Marja, Eija Puhakka & Pirjo Linnakylä (2000). Tietotekniikka koulussa - Kansainvälisen arvioinnin tuloksia. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä.
Kielikone Oy (2017). MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja. (Luettu 1.12.2017) Kallio, Kirsi Pauliina (2010). Toisten maantieteiden aika?. Terra 122:2, 96-97.
Koehler, M. J., & Mishra, P. (2009). What is technological pedagogical content knowledge?
Contemporary Issues in Technology and Teacher Education, 9:1, 60-70.
Lambert, David & John Morgan. (2010). Teaching geography 11-18.Open University Press, Berkshire.
LibreOffice. Mikä LibreOffice on? https://fi.libreoffice.org/tutustu/libreoffice/ (Luettu 11.12.2018)
Linkola, Hannu & Tommi Inkinen (2010). Johdanto: Maantieteen tuleva vuosikymmen suomalaisessa yliopistossa. Terra 122:2, 87-88.
Manninen, J. & Burman, A. & Koivunen, A. & Kuittinen, E. & Luukannel, S. & Passi, S. &
Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt - johdatus oppimisympäristöajatteluun. 2.
painos. Opetushallitus, Tampere.
Mishra, Punya & Matthew J. Koehler (2006). Technological Pedagogical Content Knowledge: A Framework for Teacher Knowledge. Teachers College Record 108:6, 1017-1054.
Muukkonen, Petteri (2016). Kansainvälistyminen heittää haasteen − maantiede vastaa.
Yliopistopedagogiikka 23:1, 45-47.
Ojala, Alice (2004). PowerPoint 2003 esitysgrafiikka. Docendo Finland Oy, Jyväskylä.
Opetushallitus (2003). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Vammalan Kirjapaino OY, Vammala.
Opetushallitus (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Next Print Oy, Helsinki Opetushallitus (2003). Lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2003. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Next Print Oy, Helsinki
Opetushallitus (2011). TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt.
http://www.oph.fi/download/132877_Tieto-_ja_viestintatekniikka_opetuskaytossa.pdf (Luettu 4.12.2017)
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2010). Koulutuksen tietoyhteiskunta- kehittäminen 2020 - Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75547/okmtr12.pdf?sequence=1 (Luettu 4.12.2017)
Peda.net https://peda.net/iy/lo2/lop2/3ot/3ojm (Luettu 7.12.2017)
Pönkä, Harto (2017). Open somekirja - sosiaalisen median oppimisympäristöt ja menetelmät.
Docendo Oy, Jyväskylä.
Rauste - von Wright, Maijaliisa, Johan von Wright & Tiina Soini (2003). Oppiminen ja koulutus. WS Bookwell Oy, Juva.
Rongas, Anne (2011). Mikä ihmeen sosiaalinen media?
http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_medi a Päivitetty 2016. (Luettu 11.12.2017)
Ruusuvuori, Johanna, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) (2010). Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere.
Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula (toim.) (2005). Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino, Tampere.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Weverka, Peter (2010). Office 2010 all-in-one for dummies. Wiley Publishing Inc., Hoboken.
Ylioppilastutkintolautakunta (2016). Tiedote maantieteen opettajille ja opiskelijoille:
Maantieteen sähköinen ylioppilaskoe syksyllä 2016.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/Tiedote_maa ntieteen_opettajille_ja_opiskelijoille_fi.pdf (Luettu 27.11.2017)
Ylioppilastutkintolautakunta. (2015) Mikä abitti? https://www.abitti.fi/fi/abitti/ (Luettu 10.12.2018)
Liitteet
- Kuinkakauantoiminut päätoimisena opettajana 2. TVT vapaa-ajalla
- Kuinka hyvä olet käyttämään TVT:aa?
- Mitä TVT:aa käytät päivittäin vapaa-ajalla?
- Mitä mieltä olet TVT:n roolista nyky-yhteiskunnassa?
3.Oppitunnit ja TVT
- Minkälainenontyypillinenmaaniteteen oppituntisi?
- Mitäopetusmenetelmiäkäytätusein/harvoin?
- MikäonTVT:nosuus oppitunneilla?
- mitä konkreettisia laitteita käytät? kuinka usein?
- mitä sovelluksia käytät? kuinka usein?
- Kuinka tärkeäksi osaksi opetusta koet TVT:n?
- mikä on tärkeämpää/vähemmän tärkeää?
- Millaisia TVT laitteita ja välineitä sinulla/koululla, jossa työskentelet, on käytössä?
- mitkä näistä ovat eniten käytössäsi?
- Käytätkö TVT:aa oppituntien suunnitteluun? Miten?
4.Ylioppilaskokeidensähköistyminen, opetussuunnitelman muutos - Mitenjamilloinsaittietääsähköistymisestä?
- Mitenjamilloinaloitvalmistautua?
- Millaista lisäkoulutusta olet saanut TVT-taitojen kehittämiseksi?
- ennen sähköistymistä - sähköistymisen jälkeen
- MitenTVT:nosuusonmuuttunut?
- Kuinka paljon uusi opetussuunnitelma vaikutti TVT:n osuuden muutokseen?
- Miten TVT:n osuus oli muuttunut opettajan urasi aikana ennen opetussuunnitelman muutosta?
5. TVT:n pedagoginen merkitys
- Miten TVT vaikuttaa oppimiseen mielestäsi?
- Miten oppilaat suhtautuvat TVT:n opetuskäyttöön?
- Tulisiko TVT:n opetuskäytön lisäämiseen pyrkiä? Miksi?