Aineiston käsittely

Tämän tutkielman aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista. Haastateltaviksi valikoitui viisi lukion maantieteen opettajaa, joista kaikki opettivat myös biologiaa ja osa terveystietoa. Osa

haastateltavista opetti lukion lisäksi yläasteella. Haastateltavat olivat haastatteluhetkenä toimineet päätoimisina aineenopettajina 5-15 vuotta. Tein kaikki haastattelut kevään 2018 aikana. Aineiston käsittelyä ja tulosten esittämistä helpottaakseni merkitsin aineiston numeroin (1-5) litterointijärjestyksen mukaan, eli esimerkiksi tuloksissa esitetyistä lainauksista on mahdollista helposti tunnistaa haastateltavan yksi vastaukset koodin H1 avulla.

Haastattelutilanteet tapahtuivat kunkin haastateltavan työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä haastattelulle soveltuvassa paikassa. Äänitin haastattelut älypuhelimella käyttäen Easy voice recorder -sovellusta. Haastattelun alussa pyrin tekemään selväksi, että olen kiinnostunut nimenomaan lukion maantieteen opetukseen liittyvistä asioista, enkä biologian tai yläasteen opetuksesta. Selitin myös lyhyesti mitä lyhenne TVT tarkoittaa ja millä laajuudella tässä tutkielmassa käsitän TVT:n. Alussa annoin haastateltaville myös hetken aikaa tutustua heille tehtyyn kirjalliseen karkeaan haastattelurunkoon siltä varalta, että suullisesti kerrottuna haastattelun aihepiirit olivat jo unohtuneet tai sekoittuneet ajatuksissa. Haastateltavat eivät kuitenkaan näyttäneet tarvitsevan kirjallista haastattelurunkoa kun keskustelu oli saatu käyntiin.

Haastattelut on tapana äänittää ja litteroida. Äänittäminen ja litterointi toimivat muistiapuna ja auttavat aineistosta tehtyjen tulkintojen tarkistamisessa. Litteroinnin tarkkuus vaihtelee tutkimuksen kohteen ja tutkimusmetodin mukaan, esimerkiksi jonkin tutkimuksen kannalta on tärkeää tietää jokainen naurahdus ja huokaus, kun taas toisen tutkimuksen kannalta vain vastausten sisällöllä on merkitystä. (Ruusuvuori & Tiittula 2005, ​Nauhoittaminen, Nauhoitettujen aineistojen litterointi.​) Tässä tutkielmassa tärkein haastatteluista saatava tieto on vastausten sisältö, joten päätin litteroinnin tarkkuuden sen perusteella. Litterointeihin kirjoitin siis sanallisen informaation lisäksi huokaisut ja naurahdukset vain, jos ne toivat lisämerkityksiä vastauksen sisältöön. Haastateltavien vastaukset litteroin sanasta sanaan, mutta omat kysymykseni ja kommenttini litteroin pelkistetyssä muodossa, sillä en koe niiden sanasta sanaan litteroinnin tuovan lisäarvoa tutkielmaan. Easy voice recorder -sovellusta käyttäen kuuntelin haastattelut ja litteroin ne kirjoitettuun muotoon tekstitiedostoihin.

Haastatteluiden kesto vaihteli 58 minuutista tuntiin ja kolmeen minuuttiin, ja litteroitua tekstiä tuli yhteensä 56 sivua.

Luin litteroidun aineiston kerran kokonaan läpi kirjoittamisen jälkeen vielä poimimatta mitään esille nousevaa. Toisella lukukerralla poimin teksteistä taulukoihin haastateltavien käyttämät TVT-laitteet ja -sovellukset. Osa haastateltavista nimesi yksityiskohtaisesti eri sovelluksia ja ohjelmia, esimerkiksi ​“google maps”​, kun taas osa yleisemmällä tasolla, esimerkiksi ​“paikkatietosovellukset”​. Koska tämän tutkielman kannalta mielenkiintoista on se mihin ja miten TVT:aa käytetään, päätin kategorisoida ohjelmat ja sovellukset yleisemmällä tasolla niiden käyttötarkoituksen mukaan yksittäisten sovellusten ja ohjelmien nimeämisen sijaan. Kategoriota määritellessäni ja tulosten käsittelyssä kuitenkin annan esimerkkejä yksittäisistä ohjelmista ja sovelluksista yksityiskohtaisemman kokonaiskuvan saavuttamiseksi.

Kolmannen kerran litteroitua aineistoa lukiessani keskityin aina yhteen haastatteluun kerrallaan ja poimin tämän tutkielman kannalta merkittävät kohdat erilliseen kolmisarakkeiseen taulukkotiedostoon. Poimittuani 1-4 kohtaa sellaisena kuin ne litteroidussa aineistossa olivat keskeytin aineiston lukemisen ja muotoilin pelkistetyn version poimituista kohdista. Tämän pelkistetyn version kirjoitin ylös toiseen sarakkeeseen kunkin poimitun kohdan vierelle. Kolmanteen sarakkeeseen määritin luokan, johon poimittu kohta kuuluu.

Luokittelin aineiston teoreettisen viitekehyksen, haastattelukysymysten ja aineistosta esille nousevien samankaltaisten vastausten perusteella.

5. TULOKSET

Käsittelen tutkielman aineistoa nostaen kokonaisuudesta esiin haastateltujen lukion maantieteen opettajien vastauksien yhtäläisyyksiä ja eroja. Esitän tulokset neljässä eri luokassa, jotka muodostuivat aineiston käsittelyn tuloksena. Käytän tulosten esittelyssä apuna suoria lainauksia, joiden avulla asiantuntijoiden faktat välittyvät monipuolisemmin.

Haastateltuja on siis yhteensä viisi, ja heistä kaikki opettavat tai ovat opettaneet lukion maantiedettä sekä vanhan että uuden opetussuunnitelman aikana. Haastattelun alussa

selvitettiin muutamia perustietoja haastateltavista, kuten ikä, valmistumisvuosi, pääaine ja päätoimisena opettajana työskennellyt vuodet. Nämä tiedot on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Kuten valmistumisvuosista ja päätoimisena opettajana työskennellyistä vuosista näkee, on osa haastatelluista tehnyt maantieteen opettajan töitä jo ennen valmistumistaan, kun taas osa ei ole siirtynyt suoraan valmistumisen jälkeenkään opettajan töihin. Ikäerot haastateltujen välillä eivät ole kovin suuria, nuorimman ja vanhimman haastatellun välillä on vain 10 vuotta. Kukaan haastateltavista ei myöskään ollut haastatteluhetkellä lähellä eläköitymistä. Tämä haastateltujen ikähaarukka oli täysin sattumanvarainen, sillä en haastateltavia etsiessäni esittänyt vaatimuksia iästä. Sattumanvaraista on myös, että haastateltujen opiskelupaikat jakautuivat vain kahden yliopiston, Helsingin ja Joensuun, välille. Tosin H5 oli opiskellut myös eräässä kolmannessa yliopistossa, mutta maantieteen opinnot ja pedagogiset opinnot hän oli suorittanut Helsingin yliopistossa. Haastateltujen pääaineet jakautuivat tasaisesti niin, että kaksi viidestä olivat opiskelleet biologiaa ja kolme maantiedettä pääaineenaan.

Taulukko 1.​ Haastateltujen perustiedot.

Haastateltava H1 H2 H3 H4 H5

Valmistumisvuosi 2012 2002 2008 2004 2010

Pääaine biologia maantiede maantiede maantiede biologia Työskennellyt päätoimisena

opettajana (vuosia)

5 15 5 15 10

Taulukossa 2 on esitetty haastateltavien lukion maantieteen opetuksessa käyttämät TVT-laitteet kategorioittain. Sarakkeisiin on merkitty x, jos haastateltava käyttää kyseisellä rivillä olevaa laitetta, mutta jos ei, niin kohta on jätetty tyhjäksi. Kaikki haastateltavat kertoivat käyttävänsä dokumenttikameraa, kannettavaa tietokonetta, videotykkiä ja älypuhelinta. Pöytätietokonetta kertoivat käyttävänsä H2, H4 sekä H5 ja tablettia käytti vain H2. H5 kertoi kokeilleensa tabletin käyttöä, mutta se oli jäänyt pois jo edellisen

opetussuunnitelman aikana, kun siitä ei saanutkaan odotettua hyötyä. Kannettavan tietokoneen käyttö on suositumpaa kuin pöytätietokoneen luultavasti sen takia, että kannettavalla tietokoneella töitä voi tehdä missä tahansa ja milloin tahansa. Näin kannettava tietokone tulee tutuksi, ja sitä käyttää mielummin myös oppitunneilla. Yhden haastatellun koulusta oli poistettu pöytätietokoneet kokonaan luokista, ja kaikilla opettajilla oli käytössä kannettavat tietokoneet, jotka sai luokissa liitettyä videotykkiin ja muihin tarvittaviin laitteisiin. Kannettavan tietokoneen käyttö on myös kannattavaa opiskelijoiden näkökulmasta, sillä sähköiset ylioppilaskokeet tehdään kannettavalla tietokoneella. Jos koulutuksen järjestäjä ei tarjoa opiskelijoille kannettavia tietokoneita, suositellaan heille oman kannettavan tietokoneen hankkimista ja käyttämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lukiota, sillä se valmistaa ylioppilaskokeita varten (Peda.net, 7.12.2017).

Taulukko 2.​ Haastateltujen maantieteen opetuksessa käyttämät TVT-laitteet.

TVT-laite H1 H2 H3 H4 H5

dokumenttikamera x x x x x

kannettava tietokone x x x x x

pöytätietokone x x x

tabletti x

videotykki x x x x x

älypuhelin x x x x x

Taulukossa 3 on esitetty haastateltujen käyttämät TVT-ohjelmat ja -sovellukset kategorioittain. Kategorioinnin perustelut ja kategorioiden sisällöt on esitelty tarkemmin kappaleessa ​3.2.1. Laitteiden, ohjelmien ja sovellusten kategoriat ​. Taulukossa 3 sarakkeisiin on merkitty x, jos haastateltava käyttää kyseisellä rivillä olevaa sovellusta tai ohjelmaa, mutta jos ei, niin kohta on jätetty tyhjäksi. TVT-ohjelmien ja -sovellusten käytön määrään ei tässä tutkielmassa niinkään kiinnitetty huomiota, vaan mukaan haluttiin ottaa kaikki ohjelmat ja sovellukset huolimatta siitä käytettiinkö niitä yhden kerran kurssin aikana vai jokaisella oppitunnilla.

Yleisesti ottaen haastateltavat käyttävät TVT-ohjelmia ja sovelluksia monipuolisesti.

Paikkatieto-ohjelmien, sähköisten oppimisympäristöjen, sähköisten ylioppilaskokeiden, esitysgrafiikan, viestintäohjelmien ja toimisto-ohjelmien kategorioista kaikki haastateltavat käyttivät ainakin yhtä ohjelmaa tai sovellusta. Blogeja, wikejä ja kotisivuja kertoi käyttävänsä vain H1 ja H2. Videonteko-ohjelmia käytti vain H1 ja videontoistopalveluita H1 ja H3.

Tietovisojen pitämiseen tarkoitettuja ohjelmia ja sovelluksia kertoi käyttävänsä vain H3 ja H4. Yleistä TVT-sovellusten ja ohjelmien käytölle oli se, että vuosien varrella on kokeiltu useampia samaan tarkoitukseen luotuja ohjelmia ja sovelluksia, kunnes on löydetty paras vaihtoehto. Samanaikaisesti ei kuitenkaan ollut käytössä montaa samaan tarkoitukseen luotua ohjelmaa tai sovellusta, lukuun ottamatta toimisto-ohjelmia. Toimisto-ohjelmat poikkesivat muista kategorioista, sillä osa haastatelluista antoi opiskelijoiden käyttää sellaisia toimisto-ohjelmia, jotka itse kokivat sopivimmiksi työskentelylleen. Mielestäni tämä valinnan vapaus perustuu siihen, että eri valmistajien toimisto-ohjelmat ovat käyttöjärjestelmältään niin samankaltaisia keskenään, että yhden valmistajan ohjelmien käyttöperiaatteet opeteltuaan opiskelija osaa käyttää muidenkin valmistajien toimisto-ohjelmia.

Taulukko 3.​ Haastateltujen maantieteen opetuksessa käyttämät TVT-ohjelmat ja -sovellukset kategorioittain.

TVT-ohjelmien ja -sovellusten kategoriat

H1 H2 H3 H4 H5

blogit/nettisivut x x

paikkatieto-ohjelmat x x x x x

sähköiset oppimisympäristöt x x x x x

sähköisen ylioppilaskokeen ohjelmat

x x x x x

esitysgrafiikka x x x x x

videonteko-ohjelmat x

videontoistopalvelut x x

viestintäohjelmat x x x x x

tietovisat x x

toimisto-ohjelmat x x x x x

Haastatellut pyrkivät myös arvioimaan kuinka suurella osuudella heidän pitämistään lukion maantieteen oppitunneista yleensä käytetään TVT:aa. Tämä arviointi osoittautui hyvin vaikeaksi, ja vain kolme haastatelluista (H2, H3 ja H4) onnistuivat antamaan vastaukseksi prosenttiluvun. Arviot vaihtelivat 30%-80% välillä. H1 ja H5, jotka eivät antaneet arviota, olivat sitä mieltä, että heidän TVT:n käyttö opetuksessa vaihtelee ryhmä- ja tuntikohtaisesti niin paljon, että sitä ei voi arvioida. Samankaltaisia ajatuksia TVT:n opetuskäytön määrän arvioinnista oli muillakin haastatelluilla. Toisaalta on huomioitava että se, minkä haastatellut loppujen lopuksi katsoivat TVT:n käytöksi saattaa vaihdella, joten näihin prosenttilukuihin ei voi kovin paljon nojautua tuloksia käsiteltäessä. Kaikki haastateltavat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että hyvin harvoin jos koskaan on sellaisia oppitunteja, joilla ei käytettäisi TVT:aa ollenkaan.

Prosenttilukujen luotettavuudesta tai epäluotettavuudesta huolimatta haastateltujen vastauksista kävi ilmi, että he säätelevät TVT:n käyttöä opetuksessaan sen mukaan minkälaisia opiskelijoita kussakin opetettavassa ryhmässä on. Tulkitsen tämän niin, että haastatelluilla on riittävästi teknologista pedagogiikkatietoa sopivien TVT:aa hyödyntävien opetusmenetelmien löytämiseksi opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Tämä tulos eroaa Juseliuksen (2012) kehittämästä G-TPACK-teoriasta, jonka mukaan maantieteen opettajien teknologinen ja pedagoginen tieto eivät yhdisty. Tätä tutkielmaa varten haastateltujen maantieteen lukion opettajien teknologinen ja pedagoginen tieto siis yhdistyvät, mutta kuten G-TPACK-teoriassa, myös näissä tuloksissa näyttäisi siltä, että opettajilla on vähemmän teknologista tietoa kuin pedagogista tietoa.