Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää sosiaalityön kehittämiseen. Lastensuojelun asiakkailla on huomattavan usein psykiatristen palvelujen tarvetta (Heino ym. 2018, 3). Näin ollen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen monialainen yhteistyö on osa lastensuojelun sosiaalityön arkea ja sen sujuvuudella voidaan varmistaa nuoren edun mukainen kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma.
Tutkimus teki näkyväksi lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden auttamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan ammattilaiset voivat edistää yhteistyön sujumista omalla osaamisellaan. Toimialojen välisistä vastakkainasetteluista voidaan edetä palvelujen integraatioon dialogin avulla. Arvostava kohtaaminen, aktiivinen vuorovaikutus ja yhteisen tiedon rakentaminen mahdollistavat toimijoiden välisen kumppanuuden. Samoja, yhteistyön onnistumiseen vaikuttavia osaamisalueita, on tuotu esiin aiemmin esimerkiksi Craigin ja kumppaneiden (2020), Hujalan ja Lammintakasen (2018, 60), Ylirukan ja kumppaneiden (2018, 51, 56–59) sekä Zerdenin ja kumppaneiden (2020) havainnoissa. Tutkimuksessa nousi esille myös hoidon tarpeen arvioimisen ja sanoittamisen merkitys nuoren psykiatrisen hoidon järjestymisessä. Tämä edellyttää sosiaalityöntekijöiltä riittävää mielenterveysosaamista. Lisäksi palvelujärjestelmän tunteminen, tieto toisen toimijan palvelumahdollisuuksista ja rajoitteista tukee alojen välisen yhteistyön onnistumista.
Tulos on samansuuntainen Hujalan ja Lammintakasen (2018, 25–26, 59–60) sekä Hujalan ja kumppaneiden (2019, 595–596) tutkimustulosten kanssa: He ovat havainneet alojen välisen
yhteistyön edellyttävän sitä, että ammattilaisilla on riittävästi tietoa toistensa osaamisesta ja auttamismahdollisuuksista. Sosiaalityön tutkinto-opetuksessa ja täydennyskoulutuksissa voidaan vastata edellä mainittuihin osaamistarpeisiin. Myös työpaikkakoulutuksella ja työnohjauksella voidaan vaikuttaa sosiaalityön monialaista yhteistyötä edistävän osaamisen kehittymiseen.
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välisen monialaisen yhteistyön onnistuminen ei voi kuitenkaan jäädä yksin työntekijöiden hartioille. Tutkimus osoitti palvelurakenteiden merkityksen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden auttamisessa. Tutkimus teki näkyväksi lastensuojelun sosiaalityön roolin nuorten ja lasten psykiatristen palveluiden järjestämisessä sekä palvelujen saamisen vaikeuden. Lastensuojelun asianajon tehtävää voitaisiin helpottaa kehittämällä lastensuojelun asiakkaille palvelurakenteita, jotka varmistavat psykiatrisen hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn ilman, että lastensuojelun täytyy käyttää palvelujen saamiseen niukkoja resurssejaan. Palvelurakenteiden kehittäminen puolestaan edellyttäisi uudenlaista alojen välisen yhteistyön johtamista. Uusi johtamisorientaatio voisi olla Kananojan ja Ruuskasen (2019, 56) esittämä asiakaslähtöisen kulttuurin ja verkostojen johtaminen.
Palvelujen integrointia voitaisiin edistää esimerkiksi alojen yhteisillä työpajoilla, joissa tutkittaisiin yhteisasiakkaiden auttamista. Dialogisesti johdetut työpajat voisivat mahdollistaa osaamisen jakamisen, yhteisen ymmärryksen rakentamisen ja jaetun palvelukulttuurin muotoutumisen.
Sosiaalityö voisi osaltaan olla edistämässä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistä kehittämistä.
Kehittämisessä voitaisiin hyödyntää yhteisasiakkaiden kanssa paljon työskentelevien ammattilaisten, kuten nuorisopsykiatrian sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuutta. Voisivatko esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskukset lähteä rakentamaan alojen välistä kehittämistä vai edellyttäisikö palvelujen integroinnin kehittäminen jopa monialaisen osaamiskeskuksen perustamista sote-uudistuksen hengessä?
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välisessä monialaisessa yhteistyössä riittää vielä tutkittavaa.
Tutkimusmenetelmiä ja -asetelmia sekä lähestymisnäkökulmia vaihtamalla voidaan saada edelleen uutta tietoa yhteisasiakkaiden auttamisesta ja palvelujen integroinnista. Esimerkiksi tutkittavia osallistava toimintatutkimuksellinen lähestyminen tai henkilökohtainen haastattelu voisivat tuoda esille uusia ja erilaisia tuloksia. Mielenkiintoista olisi toteuttaa monialaisen yhteistyön tutkimus monialaisesti, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyönä. Tähän mennessä monitieteistä lähestymistä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välillä ovat toteuttaneet ainakin Heino ja kumppanit (2018). Myös asiakkaan, terveyssosiaalityön tai johdon näkökulma voivat tuoda uutta tietoa lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian monialaisen yhteistyön kehittämiseen. Sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluihin liittyvässä tutkimuksessa olisi tarpeen tutkia myös yhteistyötä määrittäviä rakenteita, yhteiskunnallista tahtotilaa ja organisaatioiden johtamista.
Tutkimus vahvisti Kiurun ja Metterin (2020) havaitseman lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian keskinäisriippuvuuden. Lastensuojelun asiakkuudessa olevat nuoret tarvitsevat nuorisopsykiatrian palveluja ja psykiatrialla puolestaan nähdään hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidossa olevien nuorten lastensuojelupalvelujen tarve. Tutkimuksen tuottama tieto on yhteiskunnallisesti merkittävää sikäli, että nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä kehittämällä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden auttamista. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaat ovat sosiaalihuoltolain 3.3 § mukaisia erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria, joiden yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus edellyttäisi heidän tarpeittensa mukaisten palvelujen kehittämistä.
LÄHTEET
Aaltio, Elina & Nanne Isokuortti. 2019a. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi:
Valtakunnallinen arviointi. Helsinki: THL. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-289-5. (Luettu 20.12. 2020.) Aaltio, Elina & Nanne Isokuortti. 2019b. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit: Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Helsinki: THL.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-419-6. (Luettu 20.12.2020.) Alhanen, Kai. 2016. Dialogi demokratiassa. Helsinki: Gaudeamus.
Araneva, Mirjam. 2016. Lapsen suojelu. Toteuttaminen ja päätöksenteko. Helsinki: Talentum Pro.
Arnkil, Marikki. 2019. ”Mehän opimme enemmän kuin lapset” Opettaja dialogisena auktoriteettina.
Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105506/978-952-03-1024-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
(Luettu 20.12.2020.)
Arnkil, Tom & Jaakko Seikkula & Esa Eriksson. 2001. ”Avoimet dialogit ja ennakointi. Sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa työssä.” Yhteiskuntapolitiikka 66: 2, 97–110.
Bamberg, Michael. 1997. ”Positioning Between Structure and Performance.” Journal of Narrative and Life History 7:1–4, 335–342.
Bamberg, Michael. 2004. ”Positioning with Davie Hogan. Stories, tellings, and identities”. Teoksessa.
Narrative analysis: Studying the development of individuals in society, toim. C Daiute & C. Lightfoot.
Thousand Oaks: Sage, 135–157.
Craig, Shelley L., Anrew D. Eaton, Michelle Belitzky, Linda E. Kates, Gina Dimitropoulos & Jennifer Tobin.
2020. “Empowering the team: A social work model of interprofessional collaboration in hospitals.” Journal on Interprofessional Education & Practice 19: 100327.
Danner, Päivi & Anu Kippola-Pääkkönen. 2016. ”Toimintaterapia”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 582–592.
Duodecim. 2021. Käypä hoito -suositukset. https://www.kaypahoito.fi/suositukset?erikoisala=244. (Luettu 22.3.2021.)
Erkkilä, Paula. 2012. Hetki lyö: Dialogi ja sen syntyminen johtoryhmien kokoustyöskentelyssä. Monografia.
Acta Wasaensia 274. Vaasa: Vaasan yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta.
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-423-0.pdf. (Luettu 29.10.2020.) Frye, Northrop. 1957. Anatomy of criticism. Princeton, NJ: Princeton University Press.
Gergen, Mary & Kenneth Gergen. 1984. The social construction of narrative accounts. Teoksessa Historical social psychology, toim. Mary Gergen & Kenneth Gergen. Englewood Cliffs, NJ:Lawrence Erlbaum, 173–
190.
Giles, Rebecca. 2016. “Social workers’ perceptions of multi-disciplinary team work: A case study of health social workers at a major regional hospital in New Zealand.” Social Work 28: 1, 25–33.
HE 164/2014 Hallituksen esitys sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
HE 354/2014vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta.
Heikkinen, Hannu, L., T. 2018. ”Kerronnallinen tutkimus”. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, toim. Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus, 170–187.
Heino, Tarja & Jari Sinkkonen. ”Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhteistyötahot”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 460–463.
Heino, Tarja, Martta Forsell, Pia Eriksson, Päivi Känkänen, Päivi Santalahti & Mia Tapola. 2018.
Lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yhteiset asiakkaat–yhteinen vastuu. Päätösten tueksi 50/2018. Helsinki: THL. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-198-0. (Luettu 20.12.2020.)
Hotari, Kaisa-Elina. 2012. ”Palvelujärjestelmän rakenteet voivat tukea tai estää eettisen työn toteutumista lasten ja nuorten auttamistyössä”. Teoksessa Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnoilla, toim. Eeva Timonen-Kallio & Tiina Pelander. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 6–11.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162670.pdf. (Luettu 13.12.2020.)
Hotari, Kaisa-Elina & Anna Metteri. 2010. Sosiaalityöntekijöiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö ja työnjako nuorten palveluissa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2010. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Hujala, Anneli, Helena Taskinen, Erja Oksman, Risto Kuronen, Anna Karttunen & Johanna Lammintakanen.
2019. ”Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle.”
Yhteiskuntapolitiikka 84: 5–6, 592–600.
Hujala, Anneli & Johanna Lammintakanen. 2018. Paljon sote- palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. KAKS- kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 12. https://kaks.fi/julkaisut/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon/. (Luettu 12.12.2020.)
Hänninen, Vilma. 1991. ”Työpaikan menetys tarinana.” Psykologia 26, 348–355.
Hänninen, Vilma. 2018. ”Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä”. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, toim. Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus, 188–208.
Hänninen, Vilma. 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Akateeminen väitöskirja, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampere: Tampereen yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:951-44-5597-5. (Luettu 27.11.2020.)
Hänninen, Vilma & Anja Koski-Jännes. 1999. ”Narratives of recovery from addictive behaviors.” Addiction 94: 12, 1837–1848.
Isoherranen, Kaarina. 2012. Uhka vai mahdollisuus –moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen
väitöskirja. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37493/isoherranen_vaitoskirja.pdf. (Luettu 10.12.2020.) Janhonen, Minna, Minna Toivanen, Kaisa Eskelinen, Heli Heikkilä, Anu Järvensivu. 2015. Rajoja rikkova työ – kohti sujuvia toimintakäytäntöjä verkostoituvassa ja lohkoutuvassa työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.
https://www.julkari.fi/handle/10024/132191. (Luettu 28.10.2020.)
Kaltiala-Heino, Riittakerttu. 2016. ”Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 793–799.
Kaltiala-Heino, Riittakerttu, Mauri Marttunen & Sari Fröid. 2015. ”Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat?” Suomen Lääkärilehti, 26–32: 70, 1908–1912a. https://docplayer.fi/4635496-Lisaantyvatko-nuorten-mielenterveyden-ongelmat.html. (Luettu 6.12.2020.)
Kaltiala-Heino, Riittakerttu & Nina Lindberg. 2016. ”Nuorisopsykiatrinen osastohoito”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 673–680.
Kaltiala-Heino, Riittakerttu, Pälvi Kaukonen & Anne-Mari Borg. 2016. ”Millaiset häiriöt kuuluvat nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon?”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 452–459.
Kananen, Jorma. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananoja, Aulikki & Kristiina Ruuskanen. 2019. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Loppuraportti. Helsinki: STM.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161379/Selvityshenkilon_edellytykset_lastensuojel un.pdf?sequence=4&isAllowed=y. (Luettu 19.12.2020.)
Kaukonen, Pälvi & Leena Repokari. 2016. ”Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmä”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 437–442.
Kekoni, Taru, Kaarina Mönkkönen, Anneli Hujala, Sanna Laulainen & Jukka Hirvonen. 2019.
”Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä”. Teoksessa Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla, toim. Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni & Aini Pehkonen. Helsinki:
Gaudeamus, 15–46.
Kiuru, Kaisa-Elina. & Anna Metteri. 2014a. ”Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus – potilaskertomusaineistossa.” Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014: 51, 146–160.
Kiuru, Kaisa-Elina & Anna Metteri. 2014b. ”Miten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välinen raja rakentuu palvelujärjestelmässä?”. Teoksessa Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014, toim. Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen. UNIpress, 162–190.
Kiuru, Kaisa-Elina & Anna Metteri. 2020. ”Keskinäisriippuvuusilmiö nuorten viimesijaisissa palveluissa.
Systeemiteoreettinen tutkimus nuorisopsykiatrisen sairaalayksikön suhteesta lastensuojeluun.”
Yhteiskuntapolitiikka 85: 4, 393–406.
Koponen, Niina, Eila Laukkanen, Sirpa Ovaskainen & Tommi Tolmunen. 2010. ”Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi nuorisopsykiatriselle osastolle?” Suomen lääkärilehti 49: 65, 4073–
4078.
Kumpulainen, Kirsti & Eila Laukkanen. 2016. ”Johdatus psykososiaalisiin hoitomuotoihin”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 484.
Kymsote. 2020a. Lastenpsykiatrian yksikkö. https://www.kymsote.fi/fi/Palvelut/Lasten%2C-nuorten-ja-perheiden-palvelut/Lastenpsykiatrian-yksikk%C3%B6/p/lastenpsykiatrian-yksikko. (Luettu 1.12.2020.)
Kymsote. 2020b. Lastensuojelu. https://www.kymsote.fi/fi/Palvelut/Lasten%2C-nuorten-ja-perheiden-palvelut/Lastensuojelu/p/lastensuojelu. (Luettu 1.12.2020.)
Kymsote. 2020c. Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja osasto. https://www.kymsote.fi/fi/Palvelut/Lasten%2C- nuorten-ja-perheiden-palvelut/Nuorisopsykiatrian-poliklinikka-ja-osasto/p/nuorisopsykiatrian-poliklinikka-ja-osasto. (Luettu 1.12.2020.)
Kymsote. 2020d. Tietoa Kymsotesta. https://www.kymsote.fi/fi/tietoa-kymsotesta. (Luettu 1.12.2020.) Lahtinen, Pia, Leena Männistö & Marketta Raivio. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia: Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132169/TY%C3%962017_7_Kohti%20suomalaista_040417.pd f?sequence=1. (Luettu 3.12.2020.)
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812.
Lanki, Annamari. 2020. Kymsoten henkilöstökoordinaattorin tiedonanto sähköpostilla 12.2.2020.
Lastensuojelulaki 417/2007.
Lehto-Salo, Pirkko. 2011. Koulukotisijoitus –nuoren toinen mahdollisuus? Mielenterveyden häiriöiden, oppimisvaikeuksien ja perheongelmien kirjo kehittämishaasteena. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36670/9789513944353.pdf?sequence=1. (Luettu 5.10.2020.)
Lundán, Arja. 2009. Kutsu dialogisuuteen. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66553/978-951-44-7874-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y. (Luettu 13.12.2020.)
Malja, Marjo, Aila Puustinen-Korhonen, Päivi Petrelius & Pia Eriksson. (toim.). 2019. Lastensuojelun laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4067-3. (Luettu 29.11.2020.)
Mertala, Sirpa. 2011. Yhdessä tietämisen episodeja. Terveydenhuollon kompleksiset työympäristöt.
Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61757. (Luettu 13.12.2020.)
Metteri, Anna & Kaisa-Elina Hotari. 2011. ”Eettinen kuormittuminen ja toimintaympäristö nuorten palveluissa”. Teoksessa Sosiaalityön arvot ja etiikka. Sosiaalityön tutkimuksen seuran vuosikirja, toim. Aini Pehkonen & Marja Väänänen-Fomin. Jyväskylä: PS-kustannus, 67–92.
Mielenterveyslaki 1116/1990.
Murray, Kevin. 2010. ”The construction of identity in the narratives of romance and comedy”. Teoksessa Texts of indentity, toim. J. Shotter ja K Gergen. London: Sage. https://kevinmurray.com.au/text/the-construction-of-identity-in-the-narratives-of-romance-and-comedy. (Luettu 20.12.2020.)
Mutanen, Heli & Päivi Siivonen. 2016. ”Narratiivinen positiointianalyysi ja nuorten aikuisten toimijuus työpajaympäristössä.” Aikuiskasvatus 36: 2, 84–98.
Mönkkönen, Kaarina. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä: Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla.
Helsinki: Gaudeamus.
Mönkkönen, Kaarina, Leena Leinonen, Miina Arajärvi, Anna-Elina Hovatta, Nina Tusa & Katri Salokangas.
2019. ”Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua”. Teoksessa Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla, toim. Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni & Aini Pehkonen. Helsinki:
Gaudeamus, 47–88.
Mönkkönen, Kaarina, Taru Kekoni & Aini Pehkonen. 2019. ”Johdanto”. Teoksessa Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla, toim. Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni & Aini Pehkonen. Helsinki: Gaudeamus, 7–14.
Niiranen, Vuokko. 2018. ”Moniammatillisten verkostojen johtaminen”. Teoksessa Sosiaali- ja terveysjohtaminen, toim. Sari Rissanen & Johanna Lammintakanen. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 129–145.
Nikander, Pirjo. 2003. ”Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena.
Vuorovaikutuksellinen näkökulma.” Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 40, 279–290.
Pehkonen, Aini, Kaisa Martikainen, Riitta-Liisa Kinni & Kaarina Mönkkönen. 2019. ”Asiakas moniammatillisessa kohtaamisessa”. Teoksessa Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla, toim. Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni & Aini Pehkonen. Helsinki: Gaudeamus, 89–111.
Petrauskiene, Alina & Jolanta Pivoriene. 2015. “Borderlines between child care in foster homes and mental health services in Lithuania”. Teoksessa On the Borders between Residential Child Care and Mental Health in Europe, toim. Eeva Timonen-Kallio, Jolanta Pivoriene, Mark Smith & Jorge Fernandez del Valle. Turku:
Turun ammattikorkeakoulu, 85–101. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165596.pdf. (Luettu 6.12.2020.) Petrelius, Päivi. 2018. Kuvaus lastensuojelun systeemisestä toimintamallista. Teoksessa Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun laatua parantavaksi tiekartaksi. Väliraportti, toim, Aulikki Kananoja & Kristiina Ruuskanen. Helsinki: STM, 89–92. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3948-6. (Luettu 27.12.2020.) Piha, Jorma & Veli-Matti Tainio. 2016. ”Mielenterveyskuntoutus”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 681–687.
Polkinghorne, Donald, E. 1995. “Narrative configuration in qualitative analysis.” International Journal of Qualitative Studies in Education, 8: 1, 5–23.
Puustinen-Korhonen, Aila. 2013. Lastensuojelun kuntakyselyn 2012 tulokset. Helsinki: Suomen
kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Lastensuojelun-kuntakysely-2013.pdf.
(Luettu 29.10.2020.)
Puustinen-Korhonen, Aila. 2018. Lastensuojelun 2017 kuntakyselyn tuloksia. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Lastensuojelun%20kuntakyselyn%20keskeisimm%C3
%A4t%20tulokset%20_raportti%2001022018_LIITE_.pdf. (Luettu 29.10.2020.)
Pylkkänen, Kari. 2013. Nuorisopsykiatrisen avohoidon laatusuositus. Laadun osa-alueet, mittarit, hyvän laadun kriteerit ja niiden toteutuminen. NALLE-projektin loppuraportti. Helsinki: Suomen Nuorisopsykiatrinen yhdistys. Microsoft Word - Asiakirja5 (nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org). (Luettu 29.12.2020.)
Pylkkänen, Kari & Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu. 2016. ”Nuorisopsykiatrian palvelujärjestelmä”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 443–451.
Pärnä, Katariina. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina, Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Akateeminen väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5086-7. (Luettu 19.11.2020.)
Raevuori, Anu & Hanna Ebeling. 2016. ”Syömishäiriöt”. Teoksessa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura &
Andre Sourander. Helsinki: Duodecim, 323–335.
Raunio, Kyösti. 2014. Gradun hyvät käytännöt. Tampere: Tampereen yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8434-6. (Luettu 16.12.2020.)
Reinsalo, Pauliina & Riittakerttu Kaltiala. 2019. ”Onko nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaskunta muuttunut lähetemäärien kasvaessa?” Lääkärilehti 36: 74, 1956–1959.
onko_nuorisopsykiatrian_poliklinikan_2019.pdf (tuni.fi). (Luettu 16.12.2020.)
Ristseppä, Heidi & Niina Vuoristo. 2012. ” ”Pelataanko Mustaa Pekkaa?” – Lainsäädännön ja palvelutuotannon vuoropuhelua psykiatrian ja lastensuojelun rajapinnoilla”. Teoksessa Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnoilla, toim. Eeva Timonen-Kallio & Tiina Pelander. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 56–84. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162670.pdf. (Luettu 27.12.2020.)
Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka. 2006. Aineiston määrä ja tutkittavat. KvaliMOTV -Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2.html. (Luettu 10.12.2020.)
Santala, Reima, Pälvi Kaukonen, Jukka Mäkelä, Minna Sinkkonen, Päivi Petrelius, Mia Tapiola & Matleena Huittinen. 2018. Uudistuva erityistason palvelukokonaisuus: Yhteisen työskentelyn suuntaviivoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE). Työpaperi 41/2018. Helsinki: THL.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-258-1. (Luettu 30.10.2020.)
Sarvimäki, Pirjo & Aki Siltaniemi. (toim.) 2007. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007: 14. Helsinki: STM.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223872. (Luettu 27.12.2020.)
Seikkula, Jaakko & Tom Erik Arnkil. 2009. Dialoginen verkostotyö. Helsinki: THL.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79883/93ae45f6-b7c4-403f-9dff-643b813972bf.pdf?sequence=1&isAllowed=y. (Luettu 13.9.2020.)
Sinkkonen, Sirkka, Helena Taskinen & Sari Rissanen. 2018. ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi ja johtaminen”. Teoksessa Sosiaali- ja terveysjohtaminen, toim. Sari Rissanen & Johanna Lammintakanen.
Helsinki: Sanoma Pro Oy, 105–128.
Sinko, Päivi. 2016. Rajapinnoilla. Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen sijaishuoltopaikan valinnassa.
Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Rajapinnoilla1.pdf. (Luettu 29.10.2020.)
Smith, Mark & Denise Carrol. 2015. “Working on the borders between residential child care and mental health:
the Scottish situation”. Teoksessa On the Borders between Residential Child Care and Mental Health in Europe, toim. Eeva Timonen-Kallio, Jolanta Pivoriene, Mark Smith & Jorge Fernandez del Valle. Turku:
Turun ammattikorkeakoulu, 102–118. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165596.pdf. (Luettu 6.12.2020.)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Sæbjørnsen, Siv Elin Nord & Elisabeth Willumsen. 2017. “Service user participation in interprofessional teams in child welfare in Norway: Vulnerable adolescents' perceptions.” Child and Family Social Work, 22, 43–53.
TENK. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. https://tenk.fi/fi/ohjeet-ja-aineistot/HTK-ohje-2012. (Luettu 27.12.2020.)
TENK. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019.
https://tenk.fi/fi/ohjeet-ja-aineistot. (Luettu 27.12.2020.) Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
Tietosuoja-asetus 2016/679.
Tietosuojalaki 1050/2018.
Timonen-Kallio, Eeva. 2012. ”Kasvatusta vai hoitoa? –Lastenkotityö kotitapaisuuden ja mielenterveyden tulkintakehyksessä”. Teoksessa Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnoilla, toim. Eeva Timonen-Kallio &
Tiina Pelander. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 35–55.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162670.pdf. (Luettu 13.12.2020.)
Timonen-Kallio, Eeva. 2015. “Conclusion”. Teoksessa On the Borders between Residential Child Care and Mental Health in Europe, toim. Eeva Timonen- Kallio, Jolanta Pivoriene, Mark Smith & Jorge Fernandez del Valle, Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 156–157. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165596.pdf.
(Luettu 6.12.2020.)
Timonen-Kallio, Eeva & Tiina Pelander. (toim.) 2012. Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnoilla. Turku:
Turun ammattikorkeakoulu.http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162670.pdf. (Luettu 27.12.2020.) Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Helsinki: Valtioneuvosto. Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931. (Luettu 20.12.2020.)
Vuokila-Oikkonen, Päivi 2002. Akuutin psykiatrisen osastohoidon yhteistyöneuvottelun keskustelussa rakentuvat kertomukset. Akateeminen väitöskirja, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen laitos. Oulu: Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514268903.pdf. (Luettu 27.10.2020.)
Vuoristo, Niina. 2017. Lapsen asema psykiatrian ja lastensuojelun rajapinnalla. Ammatillinen lisensiaatintutkimus. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=9ba92434-a905-47c5-8b46-c3a4709fd878. (Luettu 28. 10.2020.) Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991.
Yliruka, Laura, Riitta Vartio, Kaisa Pasanen & Päivi Petrelius. 2018. Monimutkaiset ja erityistä osaamista vaativat asiakastilanteet sosiaalityössä. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. ”Sosiaalityöntekijän työ on kuin liimaa, joka pitää perheen paletin koossa.” Työpaperi 16/2018. Helsinki: THL. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-117-1. (Luettu 29.11.2020.)
Zerden, Lisa de Saxe, Anne Jones, Steven Day & Brianna M. Lombardi. 2020. “Interprofessional Collaboration: An Evaluation of Social Work Students` Skills and Experiences in Integrated Health Care.”
Journal of Social Work Education, 120: 1–13.
LIITTEET
Liite 1
KIRJOITUSKUTSU
Hyvä lastensuojelun tai nuorisopsykiatrian ammattilainen!
Kutsun sinua osallistumaan lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhdyspintaan liittyvään tutkimukseen.
Opiskelen sosiaalityötä Itä-Suomen yliopiston Kymenlaakson sosiaalityön koulutus- ja kehittämishankkeessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa Kymenlaakson alueen sosiaalityön kehittämisen tarpeisiin, joten tutkin pro gradu -tutkielmassani Kymsoten lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välistä yhdyspintaa. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa toimijoiden välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä jäsentämällä yhteisten neuvottelutilanteiden rakentumista.
Tutkimusmenetelmänä käytän narratiivista menetelmää. Pyydän sinua kirjoittamaan lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisestä neuvottelutilanteesta. Toivon sinun kirjoittavan neuvottelusta, johon olet itse osallistunut.
Noudatan tutkimuksessa tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistutaan anonyymisti. Vastauksia ei voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan.
Noudatan tutkimuksessa tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistutaan anonyymisti. Vastauksia ei voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan.