Luku III 3 Tutkimuksen toteutus
Taulukko 5: Poikien ja tyttöjen vastausten keskiarvot kysyttäessä eri tekijöiden vaikutusta motivaatioon matematiikan opiskelua kohtaan asteikolla 1-5
5.2 Tutkimuksen luotettavuus ja jatkotutkimusideat
Tutkimuksen luotettavuutta tarkasteltaessa tarkastellaan yleensä sen validiteettia ja reliabiliteettia. Validi tutkimus mittaa sitä, mitä oli tarkoituskin mitata ja ei sisällä systemaattisia virheitä. Lisäksi se antaa keskimäärin oikeita tuloksia. Tarkalla suunnittelulla ja harkitulla tiedonkeruulla voidaan varmistaa tutkimuksen validius.
Reliaabeli tutkimus sen sijaan antaa tarkkoja tuloksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia.
Lisäksi reliaabeli tutkimus on toistettavissa samanlaisin tuloksin. Luotettavat tulokset voidaan varmistaa tarpeeksi suurella ja edustavalla otoksella ja tiedonkeruun sekä tulosten käsittelyn huolellisuudella. (Heikkilä, 2014)
Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset olivat tässä tutkimuksessa melko selkeät.
Kuitenkin tutkimusongelman rajaamista olisi voinut harkita tarkemmin etukäteen. Olisi esimerkiksi voinut keskittyä vain siihen, kuinka eri ulkoiset tekijät vaikuttavat opiskelijoiden motivaatioon matematiikan opiskelussa. Tällöin kyseistä ongelmaa olisi voinut tutkia ja pohtia syvällisemmin. Toinen vaihtoehto olisi ollut tutkia esimerkiksi vain pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoiden välisiä mahdollisia eroja motivaatiossa ja motivaatiotekijöissä sekä tarkastella, kuinka näitä eroja olisi mahdollista pienentää.
Tutkimuksen perusjoukko oli selkeästi määritelty ja perusjoukkona toimi lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Tutkimuksen otoskoko (N=81) oli kvantitatiiviselle Pro gradu -tutkielmalle kohtalaisen sopiva. Perusjoukko on kuitenkin niin suuri, että tutkimustulosten yleistämisessä on oltava tarkkana. Kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa otoskokoa mietittiin, ja ajateltiin sopivan määrän olevan noin 80 opiskelijaa. Suunnitteluvaiheessa tarkoitus oli suorittaa tutkimus vain yhdessä Pohjois-Karjalaisessa lukiossa, mutta vastausten vähäisyyden takia otosjoukko kerättiin kolmesta
57
lukiosta. Tämä oli tutkimuksen luotettavuuden kannalta hyvä asia, sillä nyt esimerkiksi vastanneiden opiskelijoiden opettajia oli enemmän ja vastaajia kertyi useammasta matematiikan luokasta, jolloin vastauksia saatiin erilaisista luokkailmapiireistä ja sosiaalisista ympäristöistä.
Tutkimussuunnitelma ja kyselylomake olivat mielestäni hyviä, ja niitä harkittiin huolellisesti. Varsinainen toteutus kuitenkin muuttui tutkimussuunnitelmasta kirjoitusprosessin aikana hieman. Kyselylomakkeen rakennetta, väittämiä ja kysymyksiä pohdittiin tarkasti etukäteen, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin tutkimusongelmaan. Lisäksi kyselylomakkeen täyttämistä testattiin ennen toteutusta.
Kyselylomakkeen vastauksia olisi kuitenkin ollut järkevää testata SPSS-sovelluksessa ennen toteutusta ja SPSS:n käyttöön olisi voinut perehtyä paremmin jo ennen kyselyn toteuttamista. Tiedonkeruumenetelmässä luotettavuutta vähensi se, että lukioissa opiskeltiin etäopintoja koronaviruksen takia, mikä pienensi todennäköisesti vastausprosenttia. Lisäksi tutkimuksen vastausprosentista ei ole nyt tarkkaa tietoa.
Tiedonkeruu toteutettiin niin, että linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen lähetettiin lukioiden opettajille, jotka lähettivät ne eteenpäin opiskelijoille. Näin ollen tutkimusta ei ollut mahdollista toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan eli ohjatusti luokassa, jolloin vastausprosentti olisi todennäköisesti ollut suurempi. Heikkilän (2014) mukaan tutkimuksen luotettavuutta lisää myös tilastollisten menetelmien hallinta.
Kirjoitusprosessin aikana perehdyttiin tarkasti kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamiseen ja tilastollisiin menetelmiin.
Hannulan ym. (2016) mukaan motivaatio on syy matemaattiseen toimintaan ryhtymiselle.
Näin ollen motivaatiota olisi syytä tutkia matematiikan koulutuksen kentällä jatkuvasti.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi samantyyppisen tutkimuksen toteutus suuremmalle otosjoukolle, jolloin tulokset olisivat vielä luotettavampia. Mielenkiintoista olisi myös lukea esimerkiksi tutkimuksia siitä, miten todistusvalinnan laajeneminen ja pitkän matematiikan suurentunut merkitys jatko-opintoihin hakemisessa on vaikuttanut pitkän matematiikan opiskelijoiden motivaatioon. Myös niitä keinoja olisi tärkeä tutkia ja etsiä, joilla lukio-opiskelijoiden motivaatiota matematiikkaa kohtaan saataisiin lisättyä entisestään. Korkeammalla motivaation tasolla turvattaisiin muun muassa matematiikasta nauttimista sekä korkeampia oppimistuloksia.
58
Lähteet
Damrongpanit, S. (2019). From modern teaching of mathematics achievement: the mediating role of mathematics attitude, achievement motivation, and self-efficacy. European Journal of Educational Research, 8(3), 713-727.
Deci, E. L. & Ryan, R. M. (2008). Facilitating Optimal Motivation and Psychological Well-Being Across Life’s Domains. Canadian Psychology, 49(1), 14-23.
Dodeen, H. M., Abdelfattah, F., Alshumrani, S. (2014). Test-taking skills of secondary students: the relationship with motivation, attitudes, anxiety and attitudes towards tests. South African Journal of Education, 34(2).
Fadlelmula, F. K. (2010). Educational motivation and students’ achievement goal orientations. Procedia Social and Behavioral Sciences 2, 859-863.
Hannula, M. S., Di Martino, P., Pantziara, M., Zhang, Q., Morselli, F., Heyd-Metzuyanim, E.,…Goldin, G. A. (2016). Attitudes, Beliefs, Motivation and Identity in Mathematics Education. ICME-13 Topical Surveys
Hannula, M. S. (2002). Attitude towards mathematics: emotions, expectations and values.
Educational Studies in Mathematics, 49, 25-46. Kluwer Academic Publishers.
Hannula, M. S., Evans, J., Philippou, G. & Zan, R. (2004). Affect in mathematics education - exploring theoretical frameworks. Teoksessa M. J. Høines & A. B.
Fuglestad, Proceedings of the 28th Conference of the International Group for the Psychology of Mathematics Education, 1, 107-36
Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Helsinki : Edita Publishing Oy.
59
Lukin, T. (2013). Motivaatio matematiikan opiskelussa – seurantatutkimus motivaatiotekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä yläkoulun aikana. Väitöskirja.
Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.
Middleton, J. A. & Spanias, P. A. (1999). Motivation for Achievement in Mathematics:
Findings, Generalizations, and Criticisms of the Research. Journal for Research in Mathematics Education, 30, 65-88.
Nyman, M. & Sumpter, L. (2019). The issue of ‘proudliness’: Primary students’
motivation towards mathematics. LUMAT 7(2).
Opetushallitus (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Haettu 21.05.2020 osoitteesta
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_per usteet_2019.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2020). Opiskelijavalinnat. Haettu 9.3.2020 osoitteesta https://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo
Pantziara, M. & Philippou, G. N. (2014). Student’s motivation in the mathematics classroom. Revealing causes and consequences. International Journal of Science and Mathematics Education, 13, 385-411.
Ruohotie, P. (1998). Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita.
Salmela-Aro, K & Aunola, K. (2018). Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sengodan, V. & Iksan, Z. H. (2012). Students’ learning styles and intrinsic motivation in learning mathematics. Asian social science, 8(16).
Wang, Z., Shakeshaft, N., Schofield, K., Malanchini, M. (2018). Anxiety is not enough to drive me away: A latent profile analysis on math anxiety and math motivation.
PLOS ONE, 13(2).
Yle (2019). Syökö pitkän matikan suosio yleissivistystä? Yle kysyi rehtoreilta –
”Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt ja taito- sekä taideaineiden opiskelu on vähentynyt”. Haettu 9.3.2020 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10826054
60
Ylioppilastutkintolautakunta (2020). Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain
2011-2020. Haettu 9.3.2020 osoitteesta
https://www.ylioppilastutkinto.fi/ext/stat/FS2020A2011T2010.pdf
Zakaria, E. & Nordin, N. M. (2008). The effects of mathematics anxiety on matriculation students as related to motivation and achievement. Eurasia Journal of Mathematics, Science and Technology Education, 4(1), 27-30.
Zhou, S., Zhou, W., Traynor, A. (2019). Parent and teacher homework involvement and their associations with students’ homework disaffection and mathematics achievement. Learning and Individual Differences, 77.
61