Opettajan vaikutus vastanneiden (N=77) matematiikan opiskelumotivaatioon

Lisätietoja opettajan vaikutuksesta motivaatioon selvitettiin avoimella kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvailemaan, kuinka opettaja on vaikuttanut motivaatioon matematiikassa. Vastaukset luokiteltiin neljään ryhmään, jotka olivat seuraavat:

1. ”ei vaikutusta” (10 %)

2. ”negatiivinen vaikutus” (4 %) 3. ”positiivinen vaikutus” (78 %)

4. ”sekä positiivinen että negatiivinen vaikutus” (9 %)

Opettajan vaikutuksen motivaatioon positiiviseksi arvioineiden vastauksista käy ilmi, että opettajan persoonalla on paljon vaikutusta. Kannustavan, innostavan, rennon ja huumorintajuisen opettajan koettiin vaikuttavan matematiikan opiskelumotivaatioon positiivisesti. Lisäksi motivoivana pidettiin sitä, kun opettaja tukee ja auttaa tarvittaessa sekä opettaa selkeästi. Opettajan liian vakava suhtautuminen opetustilanteessa, huono asenne, epätasa-arvoinen kohtelu ja liiallinen vaatimustaso mainittiin negatiivisiksi tekijöiksi motivaation kannalta matematiikassa.

40

”Vaikuttaa positiivisesti jos osaa ottaa rennomminkin välillä ja huumori motivoi.”

(poika, pitkä matematiikka)

”Opettajat kannustavat opiskelemaan ja auttavat” (poika, pitkä matematiikka)

”Jos opettaja selittää asiat selkeästi ja pysyy asiassa, oppiminen on helpompaa.

Opettajan vakavuus ja asenne matematiikan opiskeluun vaikuttaa myös. Voi ottaa rennosti välillä jne., kunhan loppujen lopuksi asiassa kuitenkin edetään.” (poika, lyhyt matematiikka)

”Opettajan pitää olla reilu ja tasa-arvoinen kaikkia kohtaan. Epätasa-arvoinen ja keljuileva opettaja syö motivaatiota paljon.” (tyttö, lyhyt matematiikka)

”Kannustava ja mukava opettaja parantaa motivaatiota opiskella matikkaa. Jos opettaja on LIIAN vaativa ja tiukka niin opiskelu tuntuu kuormittavalta ja ahdistavalta.” (tyttö, lyhyt matematiikka)

Kyselylomakkeessa annettiin mahdollisuus mainita myös muita mahdollisia matematiikan opiskelumotivaatioon vaikuttaneita tekijöitä. Kyselylomakkeen viimeisessä avoimessa kysymyksessä kysyttiin: ”Ovatko jotkut muut tekijät vaikuttaneet motivaatioosi matematiikassa? Jos ovat, niin mitkä ja miten?”. Tämän avoimen kysymyksen kohdalla eniten esiintyi maininta matematiikan tärkeydestä tulevaisuudessa.

Useat vastanneista kokivat sen lisäävän motivaatiota, että matematiikasta on hyötyä arkielämässä sekä jatko-opiskelujen kannalta. Lisäksi halu ymmärtää matematiikkaa ja halu pärjätä kaikissa oppiaineissa mainittiin motivaatiota lisäävinä tekijöinä. Eräs vastanneista mainitsi sen vaikuttavan negatiivisesti motivaatioonsa, että lyhyttä matematiikkaa arvostetaan vähemmän, kuin pitkää matematiikkaa. Kahdessa vastauksessa myös sen, että matematiikassa kohtaa liian vaikeita aiheita, koettiin vaikuttavan negatiivisesti motivaatioon.

”Oma mielipide matikan tärkeydestä elämässä.” (poika, pitkä matematiikka)

”Opiskelun motivaatioon matematiikassa vaikuttaa oma tahto, ja omaan tahtoon ehkä tärkeimpänä se miten sitä epäilee tarvitsevansa tulevaisuudessa tai tulevaisuuden työssään.” (poika, lyhyt matematiikka)

”Jatko-opinnot kannustavat panostamaan matikkaan.” (tyttö, pitkä matematiikka)

41

”Lyhyttä matikkaa arvostetaan vähemmän ku pitkää ja lyhyestäkin on vaikea saada hyviä numeroita itsellä, niin se laskee ehkä vähän motivaatiota.” (tyttö, lyhyt matematiikka)

4.3 Matematiikan oppimäärien väliset erot

Väittämissä 1-8 esiintyviä oppimäärien välisiä eroja havainnollistamaan esitetään pitkän ja lyhyen matematiikan keskiarvot taulukossa 2.

Taulukko 2: Pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoiden vastausten keskiarvot väittämissä 1-8.

Väittämässä 1: ”Koen itseni motivoituneeksi matematiikan opiskelua kohtaan.” on havaittavissa selkeä ero matematiikan oppimäärien välillä. Pitkän matematiikan opiskelijoista 11 opiskelijaa on vastannut väittämään ”täysin samaa mieltä” ja 18 opiskelijaa ”jokseenkin samaa mieltä”. Näin ollen pitkän matematiikan opiskelijoista 81

% kokee itsensä motivoituneeksi matematiikan opiskelua kohtaan. Lyhyen matematiikan kohdalla ”täysin samaa mieltä” on vastannut 4 opiskelijaa ja ”jokseenkin samaa mieltä”

13 opiskelijaa. Näin ollen lyhyen matematiikan opiskelijoista motivoituneeksi itsensä kokevat vain 40 %. Väittämän ”Koen itseni motivoituneeksi matematiikan opiskelua kohtaan.” kohdalla havaitaankin tilastollisesti erittäin merkitsevä [U = 1120, p = 0,000]

ero pitkän ja lyhyen matematiikan lukijoiden välillä.

Väittämän 2: ”Uskon omiin kykyihini suoriutua matemaattisista tehtävistä.” vastauksissa havaitaan eroa pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoiden välillä. Pitkän matematiikan lukijoista 67 % eli suurin osa uskoo omiin kykyihinsä suoriutua matemaattisista

42

tehtävistä, kun vastaava osuus lyhyen matematiikan opiskelijoiden kohdalla on 40 %.

Pitkän matematiikan opiskelijat siis uskovat omiin kykyihinsä matematiikassa enemmän kuin lyhyen matematiikan opiskelijat. Mann-Whitneyn U-testin nojalla [U = 1042, p = 0,006] oppimäärien välinen ero kyseisen väittämän kohdalla on tilastollisesti merkitsevä.

Pitkän matematiikan opiskelijat nauttivat matematiikan opiskelusta selvästi lyhyen matematiikan opiskelijoita enemmän. Väittämän 3: ”Nautin matematiikan opiskelusta.”

kohdalla ero oppimäärien välillä on Mann-Whitneyn U-testin nojalla tilastollisesti erittäin merkitsevä [U = 1179,5, p = 0,000]. Pitkää matematiikkaa lukevista oppilaista 67 % eli suurin osa nauttii matematiikan opiskelusta, kun vastaava osuus lyhyen matematiikan opiskelijoilla on 26 %. Väittämän kanssa eri mieltä lyhyen matematiikan opiskelijoista on 49 %.

Väittämään 4: ”Opiskellessani matematiikkaa haluan ymmärtää asioita paremmin.” on vastannut olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä 94 % pitkän matematiikan opiskelijoista. Vastaava osuus lyhyen matematiikan lukijoista on 78 %. Mann-Whitneyn U-testin nojalla tässä väittämässä ero oppimäärien välillä on tilastollisesti melkein merkitsevä [U = 904,5, p = 0,034].

Väittämän 5: ”Pyrin pärjäämään matematiikan koulutehtävissä paremmin kuin muut.”

kanssa samaa mieltä on 39 % pitkän matematiikan opiskelijoista ja 21 % lyhyen matematiikan opiskelijoista. Tämän väittämän kohdalla oppimäärien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä [U = 948, p = 0,010] Mann-Whitneyn U-testin nojalla.

Väittämän 6: ”Haluan saada hyviä arvosanoja matematiikasta” kanssa samaa mieltä pitkän matematiikan opiskelijoista on 88 % ja lyhyen matematiikan lukijoista 72 %.

Hieman suurempi osuus pitkän matematiikan opiskelijoista siis haluaa saada hyviä arvosanoja matematiikasta kuin lyhyen matematiikan opiskelijoista. Oppimäärien välinen ero tämän väittämän kohdalla on tilastollisesti melkein merkitsevä [U = 925,5, p = 0,015]

Mann-Whitneyn U-testin nojalla.

Väittämän 7: ”Opiskelen matematiikkaa vain koska se auttaa minua pääsemään jatko-opiskelemaan.” kanssa samaa mieltä on yli puolet (51 %) lyhyen matematiikan opiskelijoista. Pitkän matematiikan lukijoista vastaava prosenttiosuus on 42 %. Siis suurempi osuus lyhyen matematiikan opiskelijoista opiskelee matematiikkaa vain jatko-opintoja ajatellen. Tämän väittämän kohdalla ero oppimäärien välillä ei ole kuitenkaan

43

tilastollisesti merkitsevä [U = 529,5, p = 0,059] Mann-Whitneyn U-testin mukaan. Ero on kuitenkin lähellä tilastollisesti melkein merkitsevän rajaa.

Lyhyen matematiikan opiskelijat kokevat matematiikan opiskelun hieman ahdistavampana kuin pitkän matematiikan opiskelijat. Väittämän 8: ”Matematiikan opiskelu on ahdistavaa.” kanssa samaa mieltä on lähes puolet (48 %) vastanneista lyhyen matematiikan opiskelijoista ja 32 % pitkän matematiikan opiskelijoista. Matematiikan opiskelun kokeminen ahdistavana eroaa matematiikan oppimäärien välillä tilastollisesti melkein merkitsevästi [U = 496, p = 0,020].

Pitkän ja lyhyen matematiikan oppilailla havaittiin pientä, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa keskiarvoissa myös kysymyksissä 1-6, joissa selvitettiin ulkoisten tekijöiden vaikutusta motivaatioon. Viiden ensimmäisen tekijän kohdalla pitkän matematiikan oppilaiden vastausten keskiarvot ovat korkeammat. Vain tekijän ”opettaja”

kohdalla lyhyen matematiikan lukijoiden vastausten keskiarvo on hieman suurempi. Khii toiseen -testin ja Mann-Whitneyn U-testin mukaan pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoiden erot motivaatioon vaikuttavissa ulkoisissa tekijöissä eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä. Taulukossa 3 on esitetty pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoiden vastausten keskiarvot eri ulkoisten motivaatioon vaikuttavien tekijöiden kohdalla.

Taulukko 3: Opiskelijoiden vastausten keskiarvot oppimäärittäin kysyttäessä eri