Motivaatio ja motivaatiotekijät

Tutkimuksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli: ”Kuinka motivoituneita ensimmäisen ja toisen vuoden lukio-opiskelijat ovat opiskelemaan matematiikkaa?”.

Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, kuinka motivoituneeksi lukiolaiset kokevat itsensä matematiikan opiskelussa. Myös motivaation luonnetta pyrittiin selvittämään tarkastelemalla sisäistä ja ulkoista motivaatiota. Toinen tutkimuskysymys oli: ”Kuinka eri tekijät vaikuttavat heidän motivaatioonsa matematiikan opiskelua kohtaan?”. Tämän tutkimuskysymyksen tavoitteena oli selvittää yksilön sisäisiä motivaatiotekijöitä, eli kuinka lukio-opiskelijat uskovat omiin kykyihinsä ja kokevatko he matematiikka-ahdistusta. Lisäksi tutkittiin, kuinka ulkoiset tekijät ovat vaikuttaneet lukiolaisten motivaatioon.

48

Tutkimukseen osallistuneista ensimmäisen ja toisen vuoden lyhyen ja pitkän matematiikan opiskelijoista 58 % eli suurin osa koki itsensä motivoituneeksi matematiikan opiskelua kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi oppilaiden pystyvyysuskon eli erään matemaattiseen motivaatioon vaikuttavan tekijän määrää matematiikassa. Hieman yli puolet (52 %) vastanneista koki uskovansa omiin kykyihinsä suoriutua matemaattisista tehtävistä. Opiskelusta nauttiminen ja halu ymmärtää opiskeltavia asioita ovat sisäisesti motivoituneelle oppijalle tyypillisiä. Matematiikan opiskelusta nauttiminen oli lukiolaisilla hieman vähäisempää verrattuna esimerkiksi koettuun motivaatioon. Opiskelijoista suurin osa (86 %) ilmaisi sen sijaan haluavansa ymmärtää asioita paremmin opiskellessaan matematiikkaa.

Opiskelijoiden ulkoisen motivaation tasosta pyrittiin saamaan tietoa selvittämällä, kuinka halukkaita he ovat saamaan hyviä arvosanoja, pyrkivätkö he pärjäämään matematiikan koulutehtävissä paremmin kuin muut ja opiskelevatko he matematiikkaa vain, koska siitä on hyötyä jatko-opintojen kannalta. Halu saada hyviä arvosanoja oli keskimäärin korkea ja 79 % opiskelijoista vastasikin haluavansa matematiikassa hyviä arvosanoja. Kyselyyn vastanneissa oppilaissa oli enemmän niitä, jotka eivät vertaa menestymistään matematiikassa muihin. Lähes puolet (49 %) vastanneista olivat sitä mieltä, etteivät pyri pärjäämään matematiikan koulutehtävissä paremmin kuin muut. Vain 29 % arvioi pyrkivänsä pärjäämään muita paremmin. Lähes puolet (47 %) opiskelijoista olivat sitä mieltä, että he opiskelevat matematiikkaa vain siksi, koska siitä on hyötyä jatko-opintojen kannalta. Vain 28 % vastanneista oli sitä mieltä, että he eivät opiskele matematiikkaa vain jatko-opintoja ajatellen. Matematiikka-ahdistuksen kokeminen osoittautui sen sijaan keskimäärin melko vähäiseksi.

Tulosten perusteella lukiolaiset ovat kohtuullisen motivoituneita opiskelemaan matematiikkaa. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon (Middleton

& Spanias, 1999). Sisäisesti motivoituneelle oppilaalle on tyypillistä matematiikan opiskelusta nauttiminen ja halu ymmärtää asioita paremmin. Havaittiin, että lukiolaiset eivät erityisesti nauttineet matematiikan opiskelusta tai se oli vähäistä, mutta heillä oli kuitenkin selvästi halua ymmärtää asioita paremmin. Ulkoisesti motivoituneelle oppilaalle tyypillistä on sen sijaan esimerkiksi halu saada hyviä arvosanoja ja pärjätä paremmin kuin muut. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurimmalla osalla lukiolaisista on halu saada hyviä arvosanoja, mutta he eivät kuitenkaan pyri vertaamaan tuloksiaan muihin. Myös Dodeen ym. (2014) huomasivat tutkimuksessaan, että yläkoulun ja lukion opiskelijat eivät erityisesti halua saada parempia arvosanoja, kuin luokkatoverit.

49

Hannulan ym. (2016) mukaan motivaatioon vaikuttaa oppilaiden ajatus siitä, että matematiikasta on hyötyä muussa elämässä, kuten jatko-opintoihin pääsyssä. Jatko-opinnot osoittautuivatkin melko merkittäväksi syyksi opiskella matematiikkaa.

Pystyvyysusko ja matematiikka-ahdistus ovat lisäksi motivaatioon vaikuttavia tekijöitä.

Lukiolaiset uskoivat omiin kykyihinsä keskimäärin kohtalaisesti ja matematiikka-ahdistus oli melko vähäistä.

Ulkoisista motivaatioon vaikuttavista tekijöistä positiivisimmin oppilaiden motivaatioon opiskella matematiikkaa vaikutti opettaja. Toiseksi positiivisimmin motivaatioon vaikuttivat luokkatoverit. Perhe sen sijaan vaikutti oppilaiden motivaatioon lähes yhtä positiivisesti kuin luokkatoverit. Oppikirjojen vaikutus oppilaiden motivaatioon oli myös keskimääräisesti positiivinen. Toiseksi vähiten positiivisesti opiskelijoiden motivaatioon vaikutti luokkailmapiiri. Teknologian lisääntyminen opetuksessa vaikutti motivaatioon ulkoisista motivaatiotekijöistä vähiten positiivisesti. Kaikki eri tekijät kuitenkin vaikuttivat oppilaiden motivaatioon matematiikkaa kohtaan keskimäärin positiivisesti.

Salmela-Aron ja Aunolan (2018) mukaan kaikilla sosiaalisilla konteksteilla, kuten vanhemmilla, opettajilla ja kavereilla, on vaikutusta oppijan opiskelumotivaatioon. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olleet sosiaaliset kontekstit opettaja, perhe, luokkailmapiiri ja luokkatoverit vaikuttivat kaikki keskimäärin positiivisesti lukiolaisten motivaatioon. Sen, että opettaja, perhe, luokkailmapiiri ja luokkatoverit ovat kannustavia ja tarjoavat apuaan koettiin erityisesti kasvattavan motivaatiota matematiikan opiskelua kohtaan.

Perheessä vanhemmilta ja sisaruksilta välittyvä kannustus ja auttaminen koettiin vaikuttavan positiivisesti motivaatioon opiskella matematiikkaa. Lisäksi se, että matematiikkaa pidettiin perheessä tärkeänä, motivoi opiskelemaan. Salmela-Aron &

Aunolan (2018) mukaan erityisesti matematiikassa vanhempien luottamus lapsen kykyihin näkyy positiivisesti lapsen pystyvyysuskossa ja kiinnostuksessa. Negatiivisesti motivaatioon koettiin vaikuttavan perheeltä välittyvät liialliset paineet menestyä ja se, ettei perheessä osattu auttaa matematiikassa. Myös Salmela-Aro & Aunola mainitsevat vanhempien kontrolloivan ja painostavan osallistumisen heijastuvan negatiivisesti lapsen opiskelumotivaatioon.

Luokkatovereiden kanssa yhdessä tekeminen sekä heiltä saatu kannustus ja apu koettiin lisäävän motivaatiota. Useat mainitsivat myös keskinäisen kilpailun vaikuttavan

50

positiivisesti motivaatioon. Negatiivisesti motivaatioon vaikuttivat luokkatovereiden negatiivinen asenne matematiikkaa kohtaan ja keskittymistä häirinneet luokkatoverit.

Decin ja Ryanin (2008) mukaan ystävän tukeminen ja tuen saaminen ystävältä edistävät yksilön tarpeiden tyydytystä, ihmissuhteen laatua sekä hyvinvointia. Tuen saaminen kavereilta voi vaikuttaa siten, että yksilön pystyvyyden tunne kasvaa ja hän uskoo pystyvänsä siihen, mihin kaveritkin pystyvät (Lukin, 2013). Luokkatovereiden tuki vaikuttaa siis esimerkiksi pystyvyysuskoon ja hyvinvointiin ja heijastuu sitä kautta motivaatioon. Luokkatovereiden ja ystävien käsitys matematiikan opiskelusta vaikuttaa muun muassa oppilaan avun pyytämiseen, suhtautumiseen ja opiskelun orientaatiotapaan (Lukin, 2013).

Hyvän, positiivisen ja kannustavan luokkailmapiirin koettiin vaikuttavan positiivisesti motivaatioon opiskella matematiikkaa. Hyvää työrauhaa luokassa pidettiin myös tärkeänä tekijänä. Lisäksi pienet tasoerot luokan oppilaiden välillä koettiin motivaatiota parantavana tekijänä. Sen sijaan huonon ja rauhattoman ilmapiirin sekä sen, ettei muita oppilaita kiinnosta matematiikka, mainittiin vaikuttavan negatiivisesti motivaatioon.

Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiempiin tutkimuksiin verraten, sillä esimerkiksi Lukinin (2013) mukaan paineistava ja kontrolloiva ilmapiiri heikentää sisäistä motivaatiota, kun taas kannustava, informaatiopitoinen ja opiskelijan autonomiaa tukeva ilmapiiri vaikuttaa myönteisesti sisäiseen motivaatioon.

Opettajan persoonalla havaittiin olevan paljon vaikutusta oppilaiden motivaatioon.

Matematiikan opiskelumotivaatioon koettiin vaikuttavan positiivisesti, mikäli opettaja oli kannustava, innostava, sopivan rento ja huumorintajuinen. Lisäksi selkeä opetustyyli, tukeminen ja auttaminen koettiin lisäävän motivaatiota. Opettajan liian vakava suhtautuminen opetustilanteessa, huono asenne, epätasa-arvoinen kohtelu sekä liiallinen vaatimustaso mainittiin negatiivisiksi tekijöiksi motivaation kannalta. Middletonin &

Spaniaksen (1999) mukaan opettajan toiminnalla on suuri vaikutus oppijan motivaatioon.

Hän voi toiminnallaan joko kasvattaa tai rajoittaa oppijan motivaatiota. On tärkeää luoda lämmin ja myönteinen opettaja-oppilassuhde, sillä se on tärkeimpiä tekijöitä koulumotivaation kehittymisessä ja voi tasoittaa muiden ympäristöjen, kuten kaveripiirin ja kodin haittavaikutuksia (Salmela-Aro & Aunola, 2018).

Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia Middletonin ja Spaniaksen tutkimustuloksiin, sillä opettaja vaikutti positiivisimmin oppilaiden motivaatioon, eli opettajan vaikutus oli suuri. On otettava huomioon, että tässä tutkimuksessa otosjoukko

51

kerättiin vain kolmesta lukiosta, jolloin otosjoukkoa opettaneiden opettajien määrä on kohtalaisen pieni. Vaikuttaisi siltä, että kyselyyn vastanneiden oppilaiden opettajat ovat sattuneet olemaan todella motivoivia. Tilanne voisi olla toinen eri otosjoukossa. Voidaan kuitenkin sanoa, että opettajalla on merkittävästi vaikutusta oppilaiden motivaatioon lukiomatematiikassa. Opettajan kannustavuuden, selkeän opetustyylin ja tuen koettiin vaikuttavan erityisesti motivaatioon ja tätä tukivat myös aiemmat motivaatiotutkimukset (Middleton & Spanias, 1999; Salmela-Aro & Aunola, 2018). Middletonin & Spaniaksen mukaan opettajilla on taipumusta keskittyä, kannustaa ja olla enemmän vuorovaikutuksessa poikien kuin tyttöjen kanssa. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa poikien ja tyttöjen välillä siinä, kuinka opettaja on vaikuttanut heidän motivaatioonsa. Näin ollen motivaatioon tämä mahdollinen taipumus ei ainakaan heijastunut.

Teknologian käytön lisääntyminen opetuksessa jakoi paljon mielipiteitä. Avoimista kysymyksistä kävi ilmi, että mikäli teknologian käyttöön ei ollut perehdytetty riittävästi tai mikäli teknologiaa ei osattu käyttää, sitä pidettiin haastavana ja hitaana menetelmänä.

Hyvän perehdytyksen jälkeen tai kun teknologiaa oli opittu käyttämään, siitä koettiin olevan hyötyä ja koettiin sen helpottavan opiskelua sekä lisäävän motivaatiota opiskella matematiikkaa. Damrongpanit (2019) mainitsee artikkelissaan, että teknologian käyttö opetuksessa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin, itseluottamukseen ja motivaatioon sekä sitä kautta matemaattisiin saavutuksiin. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että positiivinen vaikutus saadaan näkymään vasta siinä vaiheessa, kun teknologiaa osataan käyttää. Opettajien teknologinen osaaminen on siis tärkeää, jotta he osaavat perehdyttää opiskelijoita esimerkiksi teknologisten sovellusten käyttöön.

Selkeät ja visuaaliset matematiikan oppikirjat koettiin motivoiviksi. Lisäksi esimerkkien ja tehtävänantojen selkeys sekä jaottelu eritasoisiin tehtäviin koettiin mieluisiksi.

Negatiivisesti motivaatioon mainittiin vaikuttavan suuri tekstin määrä, kirjojen yksinkertaisuus, epäselkeys ja liian vaativat tehtävät. Dodeen ym. (2014) huomasivat tutkimuksessaan, että haastavat materiaalit koettiin melko mielekkäinä matematiikan tunnilla. Tässä tutkimuksessa opiskelijat eivät maininneet haastavien oppikirjan tehtävien mielekkyydestä. Kuitenkin eritasoisiin tehtäviin selkeästi jakamista pidettiin mieluisena, jolloin tehtäviä on helppo valita taitotasonsa mukaan.

Motivaatioon mainittiin vaikuttavan myös matematiikan tärkeys tulevaisuudessa.

Oppilaat kokivat motivaatiota kasvattavaksi tekijäksi matematiikan hyödyllisyyden

52

arkielämässä ja jatko-opinnoissa. Myös Hannula ym. (2016) mainitsivat artikkelissaan, että motivaatioon vaikuttaa oppilaiden ajatus siitä, että matematiikasta on hyötyä muussa elämässä. Lisäksi halu ymmärtää matematiikkaa ja halu pärjätä kaikissa oppiaineissa vaikutti positiivisesti opiskelumotivaatioon. Erään oppilaan motivaatioon vaikutti negatiivisesti se, että lyhyttä matematiikkaa arvostetaan vähemmän, kuin pitkää matematiikkaa.