Luotettavuus. Tutkimus oli osa Alkuportaat-tutkimusta, jonka tutkimusmenetelmät ja arviointimenetelmät ovat todettu luotettavaksi. Tutkimuksen otos oli varsin laaja, sillä siihen osallistui 1840 lasta sekä 236 esiopettajaa. Tutkimukseen osallistuneista opettajista oli 96,2
% naisia, mikä voi vaikuttaa tutkimustuloksiin, sillä on havaittu, että naisten ja miesten kasvatustyyleillä on erilaiset vaikutukset.
Tutkimuksen vastaukset perustuvat opettajan käyttämiin itsesarviointeihin. Luotettavuutta tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että itsearviointien käyttöön sisältyy aina riskinsä.
Tässä tutkimuksessa lasten sosiaalista kompetenssia arvioitiin vain opettajan toimesta ja yleisesti ottaen MASK-monitahoarvioinnin luotettavuutta lisää, kun arviointia suorittaa useampi taho, kuten vanhemmat ja koulutoverit. Aikaisempien tutkimustulosten mukaan opettajat ja vanhemmat ovat arvioineet sosiaalisesta kompetenssin eri tavoin, mutta toisaalta eroilla ei ole ollut tilastollista merkittävyyttä (Junttila 2010, 51). Aikaisempien tutkimustulosten (ks. Birch & Ladd, 1997) mukaan opettaja-oppilas-suhteen laatu voi vaikuttaa opettajan arviointeihin lapsesta. On mahdollista, että jos opettaja-oppilas- suhde on ollut konfliktinen johtuen muun muassa lapsen luontaisesta temperamentista, on se mahdollisesti vaikuttanut opettajien arvioihin lapsesta. Jatkotutkimuksessa lasten sosiaalisen kompetenssin arvioinnin luotettavuutta lisäisi myös vanhempien arviot.
Vaikka opettajat arvioivat itse omaa opettajuustyyliään, tutkimustulokset olivat psykologista kontrollia lukuun ottamatta yhteneväisiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Tämän tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että opettajat pystyvät itsearvioimaan kohdallaan lämpimyyden ja behavioraalisen kontrollin käyttöä. Jatkossa erityisesti psykologisen kontrollin itsearviointien käyttöä tulisi arvioida uudelleen. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Pianta & Hamre, 2009) on keskusteltu siitä, että luokkahuoneobservointi on luotettavampi menetelmä, kuin opettajien itsearvioinnit. Toisaalta muutamat havainnointitutkimukset ( Spivak & Farran 2012; Spivak & Farran 2016) ovat antaneet samankaltaisia tuloksia, mitä on myös itsearvioinneilla saatu. Koska tässä tutkimuksessa aineisto oli niin laaja ja
tutkimustulokset vastasivat aikaisempaa tutkimusta, voidaan todeta, että opettajien itsearviointeja voidaan kuitenkin pitää pääosin luotettavina ja itsearviointeihin kohdistettua kritiikkiä tulisi arvioida uudelleen.
Eettisyys. Tutkimuksen tekeminen edellyttää hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattamista. Tämän tutkimuksen kaikissa vaiheissa on noudatettu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2012) hyviä tieteellisiä käytänteitä. Tutkimuksen teossa on noudatettu eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Alkuportaat- tutkimuksen alussa lasten vanhempia ja opettajia informoitiin tutkimuksen sisällöstä ja toteuttamistavoista. Ennen aineiston koontia kaikilta tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmilta ja opettajilta pyydettiin kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta.
Lisäksi tässä tutkimuksessa käytettyä tutkimusaineistoa on säilytetty ja käsitelty siten, ettei mitään tutkimukseen osallistuneiden henkilöllisyystietoa käy ilmi.
8.3 Merkitys ja jatkotutkimushaasteet
Merkitys. Esikouluikäisten sosiaalinen kompetenssi näyttää tämän tutkimuksen valossa hyvältä ja myös suomalaisten opettajien lämpimyyden sekä behavioraalinen kontrollin taso on hyvä. Opettajankoulutuksessa tulisi enemmän harjaannuttaa opiskelijoiden empatiataitoja, sillä se opettajan välittämä empatia vaikuttaa opettajan lämpimyyteen.
Lisäksi opettajankoulutuksen tulisi tarjota opettajaopiskelijoille valmiuksia tunnistaa oma opettajuustyyli, jotta sitä voi kehittää eteenpäin.
Tämä tutkimus antaa suuntaa antavaa teoreettista viitekehystä opettajuustyylien vaikutuksesta lapsen sosiaalisen kompetenssin tukemiseen. Jatkotutkimushaasteena on opettajuustyylien tutkiminen koulukontekstissa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajan käyttämällä psykologisella kontrollilla ei ole yhteyttä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin, joten jatkotutkimuksen haasteena on ymmärtää enemmän psykologisen kontrollin vaikutusta lapseen koulukontekstissa. Vastaavasi vanhemman psykologisen kontrollin käytöllä on havaittu olevan negatiivisia seurauksia lapsen kehitykseen, joten jatkossa tulisi tutkia, miten opettajuustyylit eroavat vanhemmuustyyleistä muun muassa psykologisen kontrollin suhteen. Psykologisen kontrollin vaikuttavuuteen tulisi perehtyä, sillä aikaisempi tutkimus siitä on ristiriitaista ja myös tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat tätä ristiriitaa. Lisäksi psykologisen kontrollin arvioinnissa tulisi harkita itsearviointien käyttöä ja käyttää menetelmänä mieluummin havainnointia. Jatkotutkimusten tulisi mahdollisesti hyödyntää opettajien jakoa erilaisiin ja jopa uusiin opettajuustyyliryhmiin, sillä vaikuttaisi siltä, että opettajia on haastava luokitella opettajuustyyliltään vain yhteen
opettajuustyylidimensioon. Jatkotutkimuksissa tulisi harkita opettajien jakamista erilaisiin klusteriryhmiin ja tutkia, onko tällaisilla opettajuustyyliryhmillä vaikutusta lapsen sosiaaliseen kehitykseen.
9 LÄHTEET
Aunola, K. 2017. Does Daily Distress Make Parents Prone to Using Psychologically Controlling Parenting? International Journal of Behavioral Development, 41(3), pp. 405-414.
Aunola, K. 2015. Parental Affection and Psychological Control as Mediators Between Parents’ Depressive Symptoms and Child Distress. Journal of Family Issues, 36(8), pp.
1022-1042.
Aunola, K. 2013. Psychological Control in Daily Parent–Child Interactions Increases Children’s Negative Emotions. Journal of Family Psychology, 27(3), pp. 453-462.
Aunola, K., & Nurmi, J. E. 2004. Maternal affection moderates the impact of psychological control on a child's mathematical performance. Developmental psychology, 40(6), 965.
Arnold, D. H. 2012. The Association between Preschool Children's Social Functioning and Their Emergent Academic Skills. Early Childhood Research Quarterly, 27(3), pp. 376-386.
Barber, B. K., & Harmon, E. L. 2002. Violating the self: Parental psychological control of children and adolescents. In B. K. Barber (Ed.), Intrusive parenting: How psychological control affects children and adolescents (pp. 15–52). Washington, DC: American Psychological Association.
Barber, B. K. 2002. Reintroducing parental psychological control. In B. K. Barber (Ed.), Intrusive parenting: How psychological control affects children and adolescents (pp. 3–13).
Washington, DC: American Psychological Association.
Barber, B. K. 1996. Parental Psychological Control: Revisiting a Neglected Construct. Child Development, 67(6), pp. 3296-3319.
Baumrind, D. 2010. Effects of Preschool Parents' Power Assertive Patterns and Practices on Adolescent Development. Parenting, 10(3), pp. 157-201.
Belsky, J. 2005. Differential susceptibility to rearing influences: An evolutionary hypothesis and some evidence. In B. Ellis & D. Bjorklund (Eds.), Origins of the social mind:
evolutionary psychology and child development (pp. 139–163). New York, NY: Guilford.
Birch, S. H., & Ladd, G. W. 1998. Children’s interpersonal behaviors and the teacher–child relationship. Developmental Psychology, 34, 934–946.
Birch, S. H., & Ladd, G. W. 1997. The teacher-child relationship and children's early school adjustment. Journal of school psychology, 35(1), 61-79.
Björkqvist, K., Österman, K., & Kaukiainen, A. 2002. Sosiaalinen älykkyys–empatia=
epäsuora aggressio. Psykologia, 37(2), 163-170.
Burgess, K. B. 1999. Charting the Relationship Trajectories of Aggressive, Withdrawn, and Aggressive/Withdrawn Children during Early Grade School. Child Development, 70(4), pp.
910-29.
Crockett, L. J. 2018. Temperamental Anger and Effortful Control, Teacher–Child Conflict, and Externalizing Behavior Across the Elementary School Years. Child Development, 89(6), pp. 2176-2195.
Darling, N. 1993. Parenting Style as Context: An Integrative Model. Psychological Bulletin, 113(3), pp. 487-496.
Ferreira, T. 2016. Preschool Children’s Prosocial Behavior: The Role of Mother–Child, Father–Child and Teacher–Child Relationships. Journal of Child and Family Studies, 25(6), pp. 1829-1839.
Greene, J. O. & Burleson, B. R. 2003. Handbook of communication and social interaction skills. Mahwah, N.J.: L. Erlbaum Associates.
Hamre, B. K., & Pianta, R. C. 2001. Early teacher–child relationships and the trajectory of children's school outcomes through eighth grade. Child development, 72(2), 625-638.
Hastings, P. D. 2007. Ready to Make Nice: Parental Socialization of Young Sons' and Daughters' Prosocial Behaviors with Peers. Journal of Genetic Psychology, 168(2), pp.
177-200.
Holopainen, T. 2012. Klusterointi kombinatorisilla ja hierarkkisilla menetelmillä-sovelluksena tilastomenetelmien peruskurssiaineisto. Pro Gradu. Jyväskylän yliopisto.
Howes, C., Phillipsen, L. C., & Peisner-Feinberg, E. 2000. The consistency of perceived teacher–child relationships between preschool and kindergarten. Journal of School Psychology, 38(2), 113-132.
Hughes, J. N. 2001. Further Support for the Developmental Significance of the Quality of the Teacher-Student Relationship. Journal of School Psychology, 39(4), pp. 289-301.
Johnson, C., Ironsmith, M., Snow, C. W., & Poteat, G. M. 2000. Peer acceptance and social adjustment in preschool and kindergarten. Early Childhood Education Journal, 27(4), 207-212.
Junttila, N. 2010. Social competence and loneliness during the school years: Issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission. Turku: University of Turku:
distribution: Turku University Library.
Junttila, N. 2006. Multisource Assessment of Children's Social Competence. Educational and Psychological Measurement, 66(5), pp. 874-895.
Kaukiainen, A. 2005. MASK: Monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista. Turku:
Oppimistutkimuksen keskus.
Keinänen, R., Aunola, K., Lerkkanen, M., Poikkeus, A., Nurmi, J. & Kiuru, N. 2011.
Vanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa
kompetenssissa. NMI-bulletin : Niilo Mäki instituutin tiedotteita ja raportteja, 21(3), pp. 15-33.
Kervinen, S., & Aunola, K. 2013. Vanhempien kasvatustyylien yhteys lasten koulussa käyttämiin työskentelytapoihin. Psykologia, 48(1), 4-16.
Kiuru, N. 2015. Positive Teacher and Peer Relations Combine to Predict Primary School Students' Academic Skill Development. Developmental Psychology, 51(4), pp. 434-446.
Kiuru, N., Aunola, K., Torppa, M., Lerkkanen, M. K., Poikkeus, A. M., Niemi, P., Viljaranta, J., Lyyra, A-L., Leskinen, E., Tolvanen, A. & Nurmi, J. E. 2012. The role of parenting styles and teacher interactional styles in children's reading and spelling development. Journal of School Psychology, 50(6), 799-823.
Khatri, P. 2000. Aggression and peer victimization as predictors of self‐reported behavioral and emotional adjustment. Aggressive Behavior, 26(5), pp. 345-358.
Kuppens, S. 2009. Relations Between Parental Psychological Control and Childhood Relational Aggression: Reciprocal in Nature? Journal of Clinical Child & Adolescent Psychology, 38(1), pp. 117-131.
Ladd, G. W. 2006. School Readiness: Are There Social Prerequisites? Early Education &
Development, 17(1), pp. 115-150.
Ladd, G. W. 2005. Children's peer relations and social competence: A century of progress.
New Haven (Conn.): Yale University Press.
Larzelere, R. E., Morris, A. S. & Harrist, A. W. 2013. Authoritative parenting: Synthesizing nurturance and discipline for optimal child development. Washington, D.C.: American Psychological Association.
Mashburn, A. J., Pianta, R. C., Hamre, B. K., Downer, J. T., Barbarin, O. A., Bryant, D., ...
& Howes, C. 2008. Measures of classroom quality in prekindergarten and children’s development of academic, language, and social skills. Child development, 79(3), 732-749.
McCollum, J. A., & Ostrosky, M. M. 2008. Family roles in young children's emerging peer-related social competence. Social competence of young children: Risk, disability, and intervention, 31-59.
McDowell, D. J., & Parke, R. D. 2009. Parental correlates of children's peer relations: an empirical test of a tripartite model. Developmental psychology, 45(1), 224.
Metsämuuronen, Jari 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Vaajakoski:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Miller-Johnson, S. 2002. Peer Rejection and Aggression and Early Starter Models of Conduct Disorder. Journal of Abnormal Child Psychology, 30(3), pp. 217-230.
Miles, S. B. 2006. Contemporaneous and Longitudinal Associations Between Social Behavior and Literacy Achievement in a Sample of Low‐Income Elementary School Children. Child Development, 77(1), pp. 103-117.
Myers, S. S., & Pianta, R. C. 2008. Developmental commentary: Individual and contextual influences on student–teacher relationships and children's early problem behaviors. Journal of Clinical Child & Adolescent Psychology, 37(3), 600-608.
Neitola, M. 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen: Vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat. Turku: Turun yliopisto.
Pakarinen, E., Salminen, J., Lerkkanen, M. K., & von Suchodoletz, A. 2018. Reciprocal associations between social competence and language and pre-literacy skills in preschool. Journal of Early Childhood Education Research, 7(2).
Parker, J. G., & Asher, S. R. 1987. Peer relations and later personal adjustment: Are low-accepted children at risk? Psychological Bulletin, 102(3), 357-389.
Rimm‐Kaufman, S. E., & Chiu, Y. J. I. 2007. Promoting social and academic competence in the classroom: An intervention study examining the contribution of the Responsive Classroom approach. Psychology in the Schools, 44(4), 397-413.
Roberts, G. C. 1984. Continuity and Change in Parents' Child-rearing Practices. Child Development, 55(2), pp. 586-97.
Rubin, K. H., & Rose-Krasnor, L. 1992. Interpersonal problem solving. In V. B. Van Hassett
& M. Hersen (Eds.), Handbook of social development (pp. 283323). New York: Plenum Press.
Rucinski, C. L. 2018. Teacher–Child Relationships, Classroom Climate, and Children’s Social-Emotional and Academic Development. Journal of Educational Psychology, 110(7), pp. 992-1004.
Zhang, X. & Nurmi, J. E. 2012. Teacher-Child Relationships and Social Competence: A Two-Year Longitudinal Study of Chinese Preschoolers. Journal of Applied Developmental Psychology, 33(3), pp. 125-135.
Siekkinen, M., Pakarinen, E., Lerkkanen, M-L., Poikkeus, A-M., Salminen, J., Poskiparta, E. & Nurmi J-E. 2013. Social Competence Among 6-year-old Children and Classroom Instructional Support and Teacher Stress. Early Education & Development, 24(6), pp. 877-897.
Smetana, J. G. 2017. Current research on parenting styles, dimensions, and beliefs. Current Opinion in Psychology, 15(C), pp. 19-25.
Spilt, J. L. 2018. Teacher-Child Dependency and Teacher Sensitivity Predict Engagement of Children With Attachment Problems. School Psychology Quarterly, 33(3), pp. 419-427.
Spivak, A. L. 2016. Predicting First Graders’ Social Competence from Their Preschool Classroom Interpersonal Context. Early Education and Development, 27(6), pp. 735-750.
Spivak, A. L. 2012. First-Grade Teacher Behaviors and Children's Prosocial Actions in Classrooms. Early Education & Development, 23(5), pp. 623-639.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäily-jen käsitteleminen Suomessa. http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje [luettu 02.03.2019)]
Viljaranta, J. 2015. Children's Temperament and Academic Skill Development During First Grade: Teachers' Interaction Styles as Mediators. Child Development, 86(4), pp. 1191-1209.
Walker, J. 2008. Looking at Teacher Practices Through the Lens of Parenting Style, The Journal of Experimental Education, 76:2, 218-240
Wentzel, K. 2002. Are Effective Teachers Like Good Parents? Teaching Styles and Student Adjustment in Early Adolescence. Child Development, 73(1), pp. 287-301.
Wentzel, K. 1997. Student Motivation in Middle School: The Role of Perceived Pedagogical Caring. Journal of Educational Psychology, 89(3), pp. 411-419.
Wentzel, K. 1998. Social Relationships and Motivation in Middle School: The Role of Parents, Teachers, and Peers. Journal of Educational Psychology, 90(2), pp. 202-209.
Zarra‐Nezhad, M. 2014. Social withdrawal in children moderates the association between parenting styles and the children's own socioemotional development. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 55(11), pp. 1260-1269.
Zhang, X. 2011. Parent–child and teacher–child relationships in Chinese preschoolers: The moderating role of preschool experiences and the mediating role of social competence.
Early Childhood Research Quarterly, 26(2), 192-204.
Zhang, X. & Sun, J. 2011. The reciprocal relations between teachers’ perceptions of children's behavior problems and teacher–child relationships in the first preschool year. The Journal of genetic psychology, 172(2), 176-198.