Opinnäytetyöni aihe on Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit ja niiden käyttö aikuis-ten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa. Osaamismerkkejä saa-vat opiskelijat, ja niitä myöntävät opettajat. Tutkimukseen liittyen havainnoin yhden päivän ajan opetusta. Haastattelin lukutaitokoulutusten opettajia sekä kansanopis-toissa ja opintokeskuksissa työskenteleviä aiheen asiantuntijoita. Kaikkien mainittujen henkilöiden ansiosta opinnäytetyö on ylipäätään mahdollistunut. Opinnäytetyöni siis liittyy vahvasti ihmisiin. Erityisesti näistä syistä minun on täytynyt tutkimusta tehdes-säni pitää mielessä tutkimusetiikka; tutkimuseettiset käytännöt ovat oleellinen osa kaikkea tutkimusta.
Humanistisissa tieteissä tutkimus kohdistuu usein ihmisiin tai ihmisjoukkoihin, ja näi-den joko suoraan tai välilliseen toimintaan. Tutkimukseen osallistuvilla, tässä opin-näytetyössä tämä tarkoittaa haastateltavia ja havainnoitavia, on itsemääräämisoikeu-teen perustuva vapaaehtoisuus olla tai olla olematta mukana tutkimuksessa eikä heitä saa tutkia salaa. Tutkittaville ei saa aiheuttaa fyysistä, henkistä, sosiaalista tai talou-dellista vahinkoa. Heidän yksityisyyttään on suojeltava. (Kuula 2011, 62–64, 86–87.) Tärkeää on, että tieteellisen tutkimuksen menetelmät ja tulosten luotettavuus ovat tie-deyhteisön tarkistettavissa. Näin tehty tutkimustyö on tutkimuseettisesti kestävästi tehty. Tutkijan on sitouduttava arvoperustaisiin normeihin. Arja Kuula teoksessaan Tutkimusetiikka mainitsee tällaisiksi normeiksi tutkijan riippumattomuuden ja itse-näisyyden sekä universalismin eli tiedon yleispätevyyden, kommunismin eli tiedon jul-kisuuden ja yleisesti kaikkien käytössä olemisen, pyyteettömyyden sekä järjestelmälli-sen epäilyn. (Kuula 2011, 24–26.)
Tutkimuksen laatuun ja luotettavuuteen liittyvät käsitteet reliaabelius ja validius. Re-liaabelius tarkoittaa mittaustulosten luotettavuutta ja toistettavuutta. Se koostuu kah-desta osasta; yhtenäisyydestä ja pysyvyydestä tai vakaukah-desta, esimerkiksi aineisto on luokiteltava johdonmukaisesti ja tarkasti. Validiteetti tarkoittaa tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä mitä on tarkoitus mitata, ja miten hyvin tutkimus kuvaa tutkit-tavaa ilmiötä. Sisäinen validiteetti liittyy tutkimuksen sisäiseen logiikkaan ja johdon-mukaisuuteen ja ulkoinen validiteetti tutkimustulosten siirrettävyyteen toiseen yhtey-teen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 231; Ronkainen, ym. 2011, 129–133.)
Kaikissa tutkimuksissa on pyrittävä arvioimaan sen luotettavuutta (Hirsjärvi, ym.
2009, 231). Omassa tutkimuksessani Arjen kansalaistaitojen osaamismerkeistä ja nii-den käytöstä sain haastatteluilla vastauksia, jotka tukivat toisiaan. Hajontaa vastauk-sissa toki oli, mutta vastaukvastauk-sissa nousi esiin riittävästi samankaltaisuutta, jotta voin luotettavasti tehdä analyysiä esimerkiksi osaamismerkkien myöntämiseen liittyvistä haasteista ja miten merkit toimivat osana lukutaitokoulutusta ja koulutuksen suunnit-telua. Löysin myös mielestäni riittävästi lähdekirjallisuutta tukemaan tutkimusta.
Suurin opinnäytetyöni luotettavuuteen kohdistuva huoleni oli, saanko riittävästi tietoa myönnettyjen merkkien määristä. Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkiperheessä on viisi erilaista merkkiä. Myönnettyjen merkkien määrän selvittäminen kertoi kunkin merkin käytettävyydestä. Digitaalisesti myönnettyjen merkkien tiedot sain täydelli-senä Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkien Open Badge Factory -tiliä hallinneelta taholta. Sain kootusti vastaukset digitaalisesti myönnetyistä merkeistä: jokaisesta vii-destä merkistä erikseen merkin myöntänyt oppilaitos, merkkien määrät ja vastaan-otettujen merkkien määrät. Suurin osa merkeistä on kuitenkin myönnetty paperisena.
Näiden merkkien määrän selvittäminen perustui asian kysymiseen. Kysyin myönnet-tyjen merkkien määriä kaikista niistä kansanopistoista ja opintokeskuksista, jotka tie-toni mukaan järjestävät vapaan sivistystyön piirissä toteutettavaa toiminnallista luku-taitokoulusta. Yhtä oppilaitosta lukuun ottamatta sain vastaukset. Haastatteluissa saa-dut vastaukset ja saamani tiedot merkkien myöntämismääristä eivät olleet ristiriidassa keskenään. Mielestäni tutkimuksen kannalta ei ollut oleellista onko tiedossani abso-luuttisesti myönnettyjen merkkien määrät vai ei, kunhan sain määriä tietooni riittä-västi. Reliabiliteetin yhteydessä puhutaan satunnaisvirheestä, joka on yksittäisten mit-taustulosten epätarkkuutta ja jota yleensä tutkimuksessa ei voida välttää (Ronkainen, ym. 2011, 131–132).
Hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa tiedeyhteisön toimintatapojen noudattamista.
Näitä toimintatapoja ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja niiden esittämisessä sekä tutkimustulosten arvioinnissa.
Nämä toimintatavat on otettava huomioon jo tutkimusta suunniteltaessa. Tutkimus on toteutettava ja raportoitava huolellisesti. Kaikki nämä yhdessä tiedon avoimuuden kanssa viittaavat tutkimuksen validiteettiin. (mt., 152.)
Eskolan ja Suorannan mukaan laadullisessa tutkimuksessa tutkija on tutkimuksensa keskeinen työväline. Tutkimuksen lähtökohtana on tutkija avoin subjektiviteetti. Laa-dullisen tutkimuksen pääasiallisin luotettavuuden kriteeri onkin tutkija itse. Tästä syystä luotettavuuden arviointi koskee koko tutkimusprosessia. Laadulliset tutkimuk-set myös sisältävät tutkijan omaa pohdintaa. (Eskola & Suoranta 1998, 211.)
Tutkimuksen eettisyyttä on myös sen laatu, ja hyvää tutkimusta ohjaakin eettinen si-toutuneisuus. Tutkimuksen laatua takaavat huolellisesti ja laadukkaasti laadittu tutki-mussuunnitelma, valitun tutkimusasetelman sopivuus ja tarkasti ja huolellisesti tehty raportointi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 127.)
Tutkimusaineistojen käytössä ja säilyttämisessä on tärkeää huolellisuus, henkilötieto-jen suunniteltu ja asiallinen perustelu sekä käyttötarkoitussidonnaisuus. Viimeinen tarkoittaa aineistojen käyttämistä vain siihen tarkoitukseen kuin mihin ne on hankittu.
Aineisto on saatu haastateltavilta luottamuksellisesti ja sitä on kohdeltava sen mukai-sesti. (Kuula 2011, 87–89.)
Suostumuksessa asiantuntijahaastatteluun osallistumiseksi kerroin, että saatua tietoa käytetään vain tähän opinnäytetyöhön. Haastateltavat kertoivat asiantuntijoina Arjen kansalaistaitojen osaamismerkeistä ja niiden käyttämiseen liittyvistä onnistumisista ja haasteista, sekä pohtivat miten osaamismerkkejä tulisi kehittää, jotta ne olisivat käy-tettävämpiä. Tutkimuksen kannalta ei ollut oleellista eritellä mitä kukakin haastatel-tavistani sanoi, eikä aina edes mikä on hänen roolinsa lukutaitokoulutuksessa. Haas-tateltavien henkilöllisyydet voivat jäädä anonyymeiksi ja vain minun tietooni. Suostu-muksessa sovittiin myös, että haastatteluissa sanottua voidaan käyttää opinnäyte-työssä suorina lainauksina, mutta haastatellun nimeä ei mainita, ellei asiasta ole hen-kilökohtaisesti toisin sovittu.
Kun tutkimuksella saavutettu tieto on luotettavaa, on mahdollisuus tehdä yleistyksiä tutkimustuloksista. Saadun tiedon varassa on mahdollista innovoida sekä kehittää uu-sia toimintamuotoja tai arvioida vanhoja. Tutkimustulosten laatu ja sen hahmottami-nen, millä alueilla tutkimustukokset ovat päteviä ja yleistettäviä, ovatkin keskeisiä tut-kimustiedon käyttäjille. (Ronkainen, ym. 2014, 153.)
Humanistisen alan tutkija on onnistunut työssään, jos tutkimustulokset auttavat ym-märtämään ja kehittämään tutkittavaa ilmiötä tai työllä on laajemmin
yhteiskunnal-lista merkitystä. Jos tämän opinnäytetyön perusteella seuraavien vastaavien hankkei-den yhteyteen kehitetyt osaamismerkit saadaan toimiviksi sekä kokonaisuutta ja en-nen kaikkea merkkien saajia palveleviksi, niin tekemälläni tutkimuksella on ollut mer-kitystä. Tämä mielessä olen tehnyt opinnäytetyötäni huolellisesti ja rehellisesti, ja muistanut läpi koko hankkeen, että tutkimuksen yhtenä eettisenä mittarina on sen laatu. Ennen opinnäytetyön lopullista palauttamista, työn tilaaja tutustui opinnäyte-työhöni ja kävimme yhdessä läpi tutkimustulokset.