Osaamismerkit ovat yksi muoto tunnistaa ja tunnustaa formaalissa ja erityisesti non-formaalisessa koulutuksessa saatua osaamista. Vapaassa sivistystyön piirissä anne-tussa opetuksessa syntyy valtavasti osaamista. Osaamisen tunnustamisella ja tunnis-tamisella on merkitystä opiskelijalle. Tunnistamista ja tunnustamista tarvitaan paitsi voimaannuttamaan opiskelijoita, niin myös konkreettisesti esimerkiksi opintojen hy-väksi lukemisessa tuleviin opintoihin ja tukemaan opiskelemaan hakemisessa sekä työuran edistymisessä ja työpaikan vaihdossa. Monissa vapaan sivistystyön oppilaitok-sissa on jo käytössä osaamismerkit. Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaamisen tun-nistamista ja tunnustamista valmistelevan työryhmän muistiossa työryhmä esittää, että tulevaisuudessa myös erilaiset osaamismerkit tulisi voida viedä Koski-tietovaran-toon. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, 18–19, 36.)
Osaamismerkkien ideana on tehdä näkyväksi osaamista osaamisen hankintatavasta riippumatta. Erityisesti osaamismerkit ovat hyvä mahdollisuus tehdä sellainen osaa-minen näkyväksi, joka ei tule esiin perinteisillä tutkintotodistuksilla. Ne ovat joustava ja nopea tapa saada osaamiselle näkyvä tunnustus. Erilaisissa koulutuksissa hankitun osaamisen tunnustaminen, näkyväksi tekeminen ja vertailtavuus onkin ollut osaamis-merkkien syntymisen taustalla. Osaamismerkit voivat toimia siltana eri
koulutuskon-tekstien välillä ja mahdollistavat hyvin erilaisten taitojen tunnustamisen oppimisen si-jainnista ja tavasta riippumatta. Osallistumismerkit kertovat vain osallistumisesta koulutukseen, mutta osaamismerkit on laadittu osaamisperusteisesti ja ne sisältävät kriteerit ja yhteisen näkemyksen myöntämisoikeuden omaavan tahon pätevyydestä.
Merkit ovat symboli ja mittari saajan taidoista, osaamisesta, saavutuksista ja mielen-kiinnon kohteista. Vapaan sivistystyön puolella on tehty paljon kehittämistyötä, joka edesauttaa osaamisperusteisuuden sanoittamista ja koulutuksen arviointia. (Brauer &
Ruhalahti 2014, 91; Karjalainen, Lindén & Eskola 2018, 349, 354; Oosi ym. 2020, 42.)
Kuvio 2: Osaamismerkin polku
Osaamismerkeillä on monia käyttötarkoituksia. Niillä voidaan antaa tunnustus suori-tetusta koulutuksesta tai sen osasta ja osaamismerkki voi korvata
osallistumistodis-tuksen. Osaamismerkillä voidaan edistää jäsenyyttä ja yhteenkuuluvuutta ja sillä voi-daan palkita osallistumisesta. Osaamismerkin saaminen voi motivoida koulutukseen osallistumista ja se voi toimia osana opintopolkua ja sen selkeyttämistä. Osaamismer-keillä on myös mahdollista pelillistää oppimispolkuja. Ennen kaikkea ja yhdessä edellä mainittujen kanssa osaamismerkki on tunnustus osoitetusta osaamisesta. Sanna Brau-erin (2020, 352) mukaan osaamismerkeillä voidaan kuvata toivottua osaamista tar-kemmin kuin opetussuunnitelmalla.
Digitaalisena myönnettävät osaamismerkit ovat nykyaikaisia, ja niiden myöntämiseen liittyy muiden taitojen oppimisen lisäksi digitaalisten taitojen karttuminen. Euroopan komissio on todennut digitaalisten taitojen olevan nykypäivänä yhtä elintärkeitä tai-toja kuin luku- kirjoitus- ja matemaattiset taidot (Karjalainen, Lindén & Eskola 2018, 367).
Karjalainen, Lindén ja Eskola Tulevaisuustaidot ja Open Badges -osaamismerkit -ar-tikkelissaan tunnistavat osaamismerkkien myöntämisen osana formaalia koulutusta olevan käytännöllinen osoitus osaamisperusteisuuden liittymisestä yhdeksi kes-keiseksi korkeakoulutuksen suurista kertomuksista. Osaamismerkkeihin liittyy kaksi tunnistettavaa ulottuvuutta; tieteenalakohtaisesta tiedosta erilliseen osaamisen tun-nistamiseen ja tunnustamiseen siirtyminen sekä osaamisperusteinen ajattelu yleisen tieteenalakohtaisen tiedon tavoittelun sijaan, jolloin merkittävänä tavoitteena on hen-kilökohtaisen työelämäkompetenssin lisääminen tunnistamalla ja hyödyntämällä yk-silön omat tavoitteet ja vahvuudet. Kirjoittajien mukaan osaamismerkkien käyttö for-maalissa koulutuksessa tuo uudenlaista arviointiin ja tutkintoajatteluun liittyvää lo-giikkaa. Opiskelijan osaamista, joka ei liity henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, tunnustetaan virallisten kurssisuoritusten ja arvosanojen rinnalla. (Karjalainen ym.
2018, 350.)
Kuvio 3: Osaamismerkki monipuolisena osaamisen tunnistamisen välineenä
Osaamismerkkeihin liittyy kolme roolia; merkin saaja, myöntäjä sekä loppukäyttäjä, jolle merkin saaja esittelee osaamismerkkinsä kertoakseen osaamisestaan. Merkkejä voidaan myöntää paperisena, sähköisen tai vaikkapa pinssein ja hihamerkein, kuten partiossa ja varusmiespalveluksessa. Yleistymässä on digitaalinen, avoin osaamis-merkki (Digital Open Badge), jonka merkin saaja kerää osaamispassiinsa (Open Bad-ges Passport). Open Badge -osaamismerkkien kansainvälinen kehitystyö alkoi vuonna 2010, jolloin Mozilla ja MacArthur -säätiöt käynnistivät projektin ja julkaisivat ensim-mäiset merkkien prototyypit. Open Badge Factory on käytetyin palvelu osaamismerk-kien myöntämiseen. Osaamismerkki koostuu merkin yksilöivästä tunnistekuvasta ja siihen liitetystä tietosisällöstä, josta selviää merkin nimi, myöntäjän tiedot, osaamis-kriteerit ja mahdolliset osaamiskuvaukseen vaadittavat todisteet. Osaamismerkin saa-minen edellyttää osaamisen todentamista, mutta sillä voidaan myös korvata todistus koulutukseen osallistumisesta, jolloin merkki kertoo vain, että saaja on osallistunut
kyseiseen koulutukseen. Merkin saamiset kirjataan Open Badge Passport -palveluun, joko kaikille näkyvänä julkisena merkkinä tai yksityisenä merkkinä, ja josta saaja voi halutessaan jakaa tietoa merkin saamisesta esimerkiksi LinkedInissä tai Twitterissä.
Henkilö voi kerätä osaamismerkkejä oppilaitoksesta, työpaikalta ja harrastuksista sa-maan paikkaan. Ja hän voi halutessaan rakentaa Open Badge Passport -palveluun oman miniportfolion. Suomen lisäksi Open Badges -osaamismerkkejä on käytössä eri-tyisesti Ranskassa, Englannissa, Irlannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Tammi-kuussa 2021 julkaistiin Open Badge Passportin mobiilisovellus, jonka toivotaan lisää-vän digitaalisten osaamismerkkien käyttöä ja helpottavan merkkien myöntämistä, ja jakamista esimerkiksi sosiaalisen median avulla. (Brauer & Ruhalahti 2014, 87–88, 91;
Karjalainen, Lindén & Eskola 2018, 353; Haapalehto 2018; Rousselle 2021.)
Projektin jälkeen Mozilla-säätiö aloitti vuonna 2011 Open Badge -standardin kehittä-misen ja Suomessa osaamismerkit teki tutuksi Discendumin koordinoima arvoverkko-hanke vuonna 2013, jossa rakennettiin Open Badge Factory sekä pilotoitiin osaamis-merkkejä oppilaitoksissa ja yrityksissä (Haapalehto 2018). Digitaalisia osaamismerk-kejä on siis myönnetty Suomessa vuodesta 2013. Niitä myöntävät erilaiset järjestöt, yhtiöt, kaupungit ja oppilaitokset, esimerkiksi Suomessa yliopistot ja ammattikorkea-koulut. Osaamismerkkien myöntämisen edelläkävijänä Opintokeskus Sivis aloitti osaamismerkkien myöntämisen heti vuonna 2013, ja oli ensimmäinen oppilaitos, joka myönsi osaamismerkkejä (Pakanen 2019a). Open Badge Passportin -kotissivuilta voi nähdä, kuinka paljon erilaisia osaamismerkkejä on ja kuinka paljon niitä on myönnetty (Oosi, Jauhola, Rausmaa & Haila 2020, 42).
Pakanen sanoo digitaalisten osaamismerkkien olevan Suomessa jo hyvin tuttuja (Pa-kanen 2019a). Karjalaisen, Lindénin ja Eskolan (2018, 357, 366). mukaan osaamis-merkit ovat Suomessa edelleen melko tuntematon osaamisen tunnistamisen ja tunnus-tamisen väline, vaikka IBM:n ja Microsoftin kaltaisten globaalien tunnettujen toimi-joiden mukanaolo on vakiinnuttamassa osaamismerkkien hyödyntämistä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä. Myös omien kokemusteni perusteella sekä digitaaliset että muilla tavoin myönnettävät osaamismerkit ovat vielä melko tuntema-ton tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Jonkun verran osaamismerkeistä ja niiden käytöstä on jo olemassa tutkittua tietoa, mutta niiden hyödyntämisen laajuudesta ei ole kattavaa tietoa.
Osaamismerkkejä on eri laajuisia. Yksittäistä osaamista kuvaa mikromerkki (mic-rocredentials) ja laajempien kokonaisuuksien, kuten kokonaisia kursseja, kuvaa mak-romerkki (macrocredentials). Metamerkit ovat osaamismerkkijärjestelmän erilaisista saavutuksista automaattisesti myöntämiä merkkejä. (Brauer 2020, 352.)
On yleistä, että osaamismerkit myöntää vain yksi taho. Merkkien taustalla voi olla myös useampi organisaatio, jotka yhdessä suunnittelevat, luovat ja käyttävät osaamis-merkkejä. Osaamismerkit voivat myös olla kontekstivapaita. Osaaminen voi olla han-kittu eri paikoissa ja aikoina, tällöin merkin myöntävän organisaation tehtävänä on arvioida aikaisemmin muualla hankitun osaamisen riittäminen merkin saamiseksi.
Yleiseen osaamiseen liittyvät merkit voi olla helpompi tunnistaa ja ne ovat valttia esi-merkiksi työelämässä. Osaamismerkkien merkityksellisyyttä sekä saajalle että loppu-käyttäjälle lisää todennäköisesti merkin myöntäjän tunnettuus ja arvostus. Merkin si-sältämään metadataan kuuluvat myöntäjän tiedot, jotka vahvistavat merkin luotetta-vuutta ja uskottaluotetta-vuutta. Merkkien arvoa voi myös kasvattaa, kun merkin ja sen myön-tävän organisaation taakse kerätään suositteluja muilta organisaatioilta tai sama merkki otetaan useamman tahon käyttöön. Osaamismerkkien kirjon yhtenäistä-miseksi onkin käynnissä pilotteja, joissa luodaan valtakunnallisia osaamismerkkejä, esimerkiksi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke koordinoi valtakunnallisten di-gitaitojen tunnistamisen osaamismerkkihanketta. (Karjalainen, ym. 2018, 355; Paka-nen 2019a; Oosi, ym. 2020, 42.)
Abramovichin, Schunnin ja Higashin vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan osaamismerkeillä ja niiden saamisella voi olla positiivinen vaikutus opiskelijan moti-vaatioon. He tunnistavat, että eri osaamismerkkityypillä on vaikutusta erilaisten opis-kelijoiden motivaatioon. Tämä voidaan ottaa huomioon varioimalla osaamismerkkejä ja niiden sisältöjä. Osaamismerkin saamiseen liittyy mahdollisuus näyttää se muille tunnustuksena osaamisesta. Tästä syystä opetussuunnitelmien laatijat voivat käyttää osaamismerkkejä oppimisessa ja sitoutumisessa opiskeluun, ja osaamismerkkien si-sältyessä opetussuunnitelmiin, niiden laatijoiden on hyvä huomioida erilaiset oppijat ja heidän motivaationsa jo suunnitelmien tekovaiheessa. Tutkijat tunnistavat myös ti-lanteita, joissa opiskelun ohessa annetut osaamismerkit vaikuttavat kielteisesti vähen-tämällä opiskelijan motivaatiota oppimiseen. Ulkoiset palkkiot ovat huonoja oppimi-sen motivoinnin välineitä. Jos oppijat tulkitsevat merkit ulkoiseksi palkinnoksi, ne voivat ohjata oppimista varsinaisista oppimistavoitteista osaamismerkkien saamiseen.
Osaamismerkit ovat yleensä ison kokonaisuuden pieniä osia. (Abramovich, Schunn &
Higashi 2013, 217–218.)
Yleensä asiassa kuin asiassa on haasteita, niin on myös osaamismerkeissä ja niiden käytössä. Merkit ovat vielä melko tuntemattomia. Myös käsitteet osallistumismerkki ja osaamismerkki menevät sekaisin. Jos merkki kertoo vain osallistumisesta, se ei ole osaamisperusteisesti kuvattu ja osaamisesta kertovat osaamismerkki. Merkkien luo-tettavuus myös puhututtaa. Jos kuka tahansa voi luoda ja myöntää merkin, niin ovatko ne luetettavia. Luotettavuutta vahvistaa tarkka osaamistavoitteiden ja arviointikritee-reiden huolellinen kuvaaminen. Merkin metatiedoista on selvittävä millaista osaa-mista merkin saaminen edellyttää. (Brauer 2020, 353–354.)