Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkiperhe on luotu käytettäväksi vapaan sivistys-työn piirissä tapahtuvassa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulu-tuksessa. Ne on tehty osana Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Opintokeskusten Ko-toutumisvalmiuksien tukeminen ja osallistavat opintopolut yhteishanketta (2017–
2019). Hankkeessa oli mukana myös Humanistinen ammattikorkeakoulu. Osaamis-merkkien osaamistavoitteita määrittelee Opetushallituksen vuonna 2017 julkaisema Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositus, ja erityisesti sen luvut 7.2 Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus ja 7.3 Opiskelu- ja itsearviointi-taidot. Osaamismerkkiperheeseen kuuluu viisi merkkiä: osallistuva oppija, osaava op-pija, paikallistuntija, kulttuurintuntija ja arjen kansalaistaitaja. (Arjen kansalaistaito-jen osaamismerkit N.d., 2, 8.)
Opas Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkien käyttöön on tehty sekä suomeksi että ruotsiksi; Osaaminen näkyväksi vapaan sivistystyön koulutuksissa - Arjen kansalais-taitojen osaamismerkit / Kunskaperna synliggörs genom utbildningen i grundläg-gande litteracitet inom fritt bildningsarbete - Kompetensmärken för vardagens med-borgarfärdigheter. Osaamismerkkien käyttöä tukemaan on tehty myös noin kymme-nen minuutin pituikymme-nen Osaamismerkit lukutaidon tukena -video, jossa kerrotaan, mitä tarkoittaa osaaminen sekä mitä ovat osaamismerkit ja mitä tulee osata, jotta voi saada osaamismerkin. Videon mukaan osaamismerkit auttavat opiskelijaa kertomaan
omasta osaamisesta. Tästä on apua, kun hakiessa töitä tai opiskelupaikkaa. (Osaamis-merkit lukutaidon tukena -video N.d.)
Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit luotiin, koska kansanopistojen ja opintokeskus-ten yhdessä toteuttamassa lukutaitokoulutuksessa painotetaan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen lisäksi kokonaisvaltaista kotoutumista ja arjen kansalaisuutta. Lukutaito-koulutuksen todistuksessa arvioidaan suomen tai ruotsin kielen osaamista, luku- ja kirjoitustaitoja sekä matemaattisia taitoja. Osaamismerkeillä voidaan tunnustaa sel-laista osaamista, jota todistuksella ei tunnusteta, ja joka ei ole riippuvainen opiskelijan kielitaidon tasosta. Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelma-suosituksen luvussa 7.2 mainitaan yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus sekä arki-elämän tilanteissa toimiminen. Näillä taidoilla ja niiden tunnistamisella ja osaamis-merkillä tunnustamisella voi olla huomattava merkitys opiskelijan kotoutumisessa ja kokonaisvaltaisen osaamisen esilletuomisessa. Yhteiskuntataitoihin liittyy läheisesti aktiivisen kansalaisuuden käsite. (Opetushallitus 2018, 30; Suomen Kansanopistoyh-distys & Opintokeskukset 2019, 29.)
Vuonna 2015 Yhteiskuntapolitiikka lehden artikkelissaan Jaana Vuori nostaa keskus-teluun arjen kansalaisuuden käsitteen. Kansalaisuuden käsitteen kautta tarkasteltuna kotouttaminen on henkilön sosiaalinen oikeus, joka luo siteen maahanmuuttajan ja julkisen vallan välille. T.H. Marshallin mukaan kansalaisuus kattaa yksilöiden tasaver-taisuuden lain edessä sekä poliittiset ja sosiaaliset oikeudet, joita ovat esimerkiksi so-siaaliturva, terveydenhoito ja koulutus. Artikkelissaan Vuori ehdottaa monikulttuuri-suutta ja kansalaimonikulttuuri-suutta yhdistävien keskustelujen liittämistä kotouttamistyön analyy-siin arjen kansalaisuuden tapahtumien käsitteen avulla. Vuoren arjen kansalaisuuden käsite liittyy kansalaisuuden kaikkiin ulottuvuuksiin, mutta se suuntaa huomion muo-dollisten oikeuksien sijaan siihen, miten oikeudet toteutuvat sellaisten toistuvien tilan-teiden kautta, jotka tarjoavat erilaisia osallisuuden ja kuulumisen mahdollisuuksia ja kokemuksia. Poliittisen kansalaisuuden, oleskeluluvan tai vaikkapa työpaikan voi saada, mutta arjen kansalaisuus ei ole koskaan valmis vaan se kehittyy jatkuvasti ih-misen elämän kokemuksen myötä. Vuoren mukaan arjen kansalaisuuden käsite kiin-nittää huomion yksilöiden, yhteisöjen ja julkisen vallan suhteisiin ja mahdollistaa nii-den tarkastelun monitasoisina ja ristiriitaisina prosesseina, ja se ohjaa analyysiä yksi-löiden tasolta institutionaaliselle tasolle. (Vuori 2015, 395.)
Arjen kansalaisuuteen ja sen kehittymiseen liittyy yhteiskunnallisten taitojen kehitty-minen ja tiedon saakehitty-minen yhteiskunnasta sekä osallistukehitty-minen sosiaaliseen ja julkiseen elämään. Kansalaisuuden arkiset tapahtumat ovat aina kontekstiin sidottuja ja vuoro-vaikutuksellisia toimia (Vuori 2015, 395–396). Arjen kansalaistaitojen osaamismerk-kien osaamisperusteisuuksissa on samoja lähtökohtia kuin Vuoren arjen kansalaisdessa. Osaamismerkeistä erityisesti paikallis- ja kulttuurintuntijamerkit toimivat uu-den kotimaan yhteiskuntaan tutustumisen rohkaisijoina, ja niiuu-den avulla on mahdol-lista tuoda tätä kehittyvää osaamista näkyväksi. Osallisuuden ja kuulumisen kokemuk-sia tuovat lukutaitokoulutukseen kuuluva toiminnallisuus ja vierailut eri kohteissa ja vapaaehtoistyö erilaisissa yhteisöissä.
Osaamismerkkien tarkoituksena on tuoda osaaminen näkyväksi itselle ja muille, aut-taa opiskelijaa voimaantumaan ja motivoitumaan opiskeluun sekä toimia opetuksen ja jatkuvan arvioinnin työkaluina. Ne ohjaavat opiskelijaa harjoittelemaan tavoitteellista työskentelyä. Osaamismerkeissä painotetaan opiskelu- ja itsearviointitaitoja, ja ne toi-mivat työkaluina jatkuvassa arvioinnissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää osaa-mismerkkien arviointikriteerejä opetuksen suunnittelussa. Merkkien myöntämisestä päättävät lukutaitokoulutuksen opettajat sekä oppilaitosten koulutusvastaavat. (Suo-men Kansanopistoyhdistys & Opintokeskukset 2019, 29.)
Osaamismerkkejä myönnetään monenlaisissa koulutuksissa. Yksi ajatus osaamis-merkkien taustalla on se, että osaamista syntyy muuallakin kuin tavoitteellisessa for-maalissa tai nonforfor-maalissa koulutuksessa. Oppimista tapahtuu luokkahuoneen ulko-puolella, sitä tapahtuu arjessa, ja oppimistapahtuma voi olla epämuodollinen, mutta tavoitteellinen, kuten esimerkiksi Arjen kansalaistaitojen osaamismerkeistä paikallis- ja kulttuurituntijamerkkien suorittamiseen liittyvien taitojen haltuun ottaminen on.
Koulutuksen alussa merkkien nimet voivat olla opiskelijoille hankalia, siksi merkeistä on tehty eri väriset ja viimeisenä saatavana arjen kansalaistaitaja -merkissä värit yh-distyvät. Merkeistä voi puhua myös käyttämällä väriä, esimerkiksi punainen merkki.
Merkit on myös suunniteltu esittämään symbolisesti osaamistavoitteita. Tärkeät kysy-mykset merkkien myöntämisessä opiskelijalle ovat: mitä sinä osaat ja missä sinä olet hyvä? (Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit N.d., 2, 8.)
Kuvio 4: Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit
Ensimmäinen merkeistä on osallistuva oppija. Ajatuksena on, että merkin saavat kaikki, jotka osallistuvat vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitel-masuosituksen mukaisesti järjestettyyn koulutukseen. Koulutukseen ja siihen liittyviin erilaisiin toimintamuotoihin, kuten vierailuihin ja tapaamisiin on osallistuttava sään-nöllisesti. Merkki voidaan antaa koulutuksen aikana. (mt., 2–3.)
Osaava oppija, paikallistuntija ja kulttuurintuntija -osaamismerkit myönnetään ope-tussuunnitelmasuosituksen tavoitteiden pohjalta muodostettujen osaamisten perus-teella. Paikallis- ja kulttuurintuntija -osaamismerkkien tavoitteet liittyvät vapaan si-vistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksen yhteiskuntataitojen ja kulttuurituntemuksen sisältöihin. Osaamismerkeille on laadittu osaamistavoitteet, jotka on kaikki saavutettava, jotta voi saada merkin. Opiskelija voi osoittaa osaamis-taan erilaisilla tavoilla. Toiminnallisessa lukutaitokoulutuksessa muulla kuin kirjalli-sella osaamisen esittämisellä on suuri merkitys. (mt., 2–5.)
Osaava oppija -osaamismerkin saa, kun osaa toimia eri opiskeluympäristöissä, kuvata ja arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella tulevaisuuttaan opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijan on esimerkiksi oltava aktiivinen opetustilanteessa ja suo-ritettava annetut tehtävät ja huolehdittava opiskelutarvikkeistaan sekä ilmoitettava poissaoloistaan. Hän osaa kertoa mitä osaa ja mitä ei osaa sekä osaa kertoa kiinnos-tuksen kohteistaan. (mt., 3.)
Paikallistuntija -osaamismerkki liittyy laajemmin oman elämänpiirin hallintaan. Mer-kin saa, kun opiskelija osaa liikkua lähiympäristössään, käyttää lähialueensa palveluita sekä etsiä jonkun avustuksella itseään kiinnostavan harrastuksen tai yhteisön. Tavoit-teet liittyvät koulutuksen toiminnallisuuteen ja itsenäiseen toimimiseen. Opiskelija esimerkiksi osaa liikkua jalan ja joukkoliikennevälineillä itsenäisesti kodin ja koulun
tai lähipalvelun välillä sekä osaa lukea tarvittavia aikatauluja ja karttoja. Hän tietää missä palvelussa hoidetaan mitäkin asiaa ja löytää palvelut. Palvelut liittyvät oman elä-män hallintaan ja näitä ovat esimerkiksi sosiaalitoimisto, TE-toimisto, Kela, liikunta-paikat, kirjastot ja pankit. Kun maahanmuuttaja tuntee lähipalvelujaan ja osaa il-maista kiinnostuksen kohteita, hän voi löytää itselleen harrastuksen ja toimintayhtei-sön. (Arjen kansalaistaitojen osaamismerkit N.d., 4.)
Kulttuurintuntija -osaamismerkin saaminen kertoo opiskelijan tutustumisesta suoma-laisen yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan sekä perehtymisestä kult-tuurisesti moniarvoisen yhteisön jäsenenä toimimiseen. Merkin saa, kun osaa hahmot-taa suomalaisen tapakulttuurin peruspiirteitä, suomalaisen yhteiskunnan ja kansalais-yhteiskunnan toimintaa sekä suomalaista työelämää ja sen käytäntöjä. Osaaminen voi käytännössä olla esimerkiksi itsensä esittely ja aikataulujen mukaan toimiminen sekä tutustuminen suomalaisiin instituutioihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja vaikutta-miskanaviin. Työelämätaitoihin opiskelija voi harjaantua tekemällä vapaaehtoistyötä tai toimimalla harjoittelijana. Opiskelija myös ymmärtää vapaaehtoistyön ja palkka-työn välisen eron ja hallitsee omaa talouttaan. (mt., 4–5.)
Arjen kansalaistaitaja -osaamismerkin saa, kun on ensin saanut kaikki muut neljä merkkiä. Merkin saaminen kertoo, että opiskelija osaa monipuolisesti arjen kansalais-taitoja. Hän on kiinnostunut ympäröivästä yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä osaa ar-vioida omaa osaamistaan ja suunnitella tulevaisuuttaan ohjatusti. Hän toimii vuoro-vaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja hänen toiminnassaan näkyy kaksisuuntainen kotoutuminen. (mt., 5.)
Osaamismerkkejä voidaan myöntää sekä paperisena todistuksena että digitaalisena.
Näistä jälkimmäinen on ensisijainen vaihtoehto. Tämä kuitenkin edellyttää, että opiskelijalla on sähköpostiosoite. Lisäksi oppilaitoksella on oltava Open Badge Factory -lisenssi ja opiskelijalla tili Open Badge Passportissa. Paperisena myönnettäviä osaa-mismerkkejä varten on olemassa valmiit todistuspohjat. Paperisina todistuksina anne-tut osaamismerkit on mahdollista myöhemmin muuttaa sähköisiksi. Opiskelijan puut-teellinen luku- ja kirjoitustaito sekä puutteelliset tietotekniset valmiudet vaikuttavat sopivan myöntämismuodon valintaan. Molemmissa muodoissa on kirjattu näkyviin merkin saamisen kriteerinä olevat saavutetut osaamistavoitteet. (mt., 6–7.)
Kansanopistojen ja opintokeskusten yhteiskoulutuksen toteutusmallissa painotetaan riittävien kielellisten perustaitojen saavuttamista, jotta opiskelija voi toimia suomalai-sessa ympäristössä ja yhteiskunnassa, jossa kirjallisella viestinnällä on suuri merkitys.
Lisäksi painotetaan opiskelijoiden tukemista, jotta he voivat osallistua erilaisiin har-rastuksiin ja muuhun aktiiviseen toimintaan. Osallistuminen tulee maahanmuuttajan kotoutumista, työllistymistä sekä arjen kansalaisuuden rakentumista. Erityisesti kol-mella viimeksi esitellyllä osaamismerkillä tuetaan osaltaan yhteiskuntaan tutustu-mista ja sitä myötä kotoutumisen vahvistatutustu-mista. (Suomen Kansanopistoyhdistys &
Opintokeskukset 2019, 27.)
5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tässä luvussa avaan opinnäytetyössä käytettyjä menetelmiä sekä tutkimusetiikkaa ja eettisyyttä. Opinnäytetyössä tutkitaan Arjen kansalaistaitojen osaamismerkkien käy-tettävyyttä aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksessa, ja pohditaan näiden osaamismerkkien kehittämistarpeita sekä osaamismerkkien potentiaalia yhtenä osaa-misen tunnistaosaa-misen ja tunnustaosaa-misen välineenä.