Tutkielman arviointi

Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi on perustaltaan melko suoraviivaista, etenkin silloin kun käytetään mittareita ja testejä, joista voidaan mitata numeerisesti vaik-kapa sitä, antavatko ne saman tuloksen joka mittauskerralla. Laadullisen tutkimuksen ar-viointi on jossain määrin erilaista. Gaskellin ja Bauerin (2000, 342) mukaan laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulee tarkastella mm. sitä, millaista aineistoa on käytetty ja miten tutkija on toiminut aineistoa analysoidessaan. Onko aineisto soveltuvaa juuri tämän aiheen tutkimukseen? Onko valittu analyysimenetelmä sopiva, tuottaako se oikeanlaista tietoa? Tutkimuksessa esitettyjä väitteitä voidaan arvioida sen suhteen, kuin-ka ne saavat tukea teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimuksen tulosten uskottavuutta voidaan myös arvioida – ovatko ne uskottavia, aineiston avulla tuotettuja tuloksia vai tutki-jan päästään keksimiä? Hyvän, luotettavan tutkimuksen, olipa se laadullista tai määrällis-tä, voi huoletta luovuttaa julkisesti saataville ja muiden arvioitavaksi – myös tämä voidaan

nähdä yhtenä laadullisen tutkimuksen luotettavuuden mittarina. (Gaskell & Bauer 2000, 342–344.) Olen valinnut tämän tutkimuksen aineiston mielestäni osuvasti. Aineisto sisäl-tää ja kuvailee niitä ilmiöitä, joita tutkimuskysymysten kautta pyrin tarkastelemaan. Tässä tutkielmassa käytetty aineiston analyysimenetelmä on teoreettisen tiedon pohjalta perus-teltu ja tarkasti kuvattu. Olen löytänyt viitteitä kirjallisuudesta tukemaan analyysin avulla muodostamiani teemoja ja niiden välisiä suhteita, mikä osaltaan todistaa, että löydetyt ilmiöt ovat jossain määrin samanlaisia kuin muiden tutkijoiden tekemät havainnot.

Aineiston analysointi on omalla tavallaan hyvin subjektiivista työtä. Aineiston teemoittelu voi perustua teoreettiseen tietoon, mutta kaksi ihmistä voi silti päätyä saman aineiston parissa aivan erilaiseen teemoitteluun. Laadullisen aineiston analyysissa pureudutaan sanojen, käsitteiden, ja ilmaisujen merkitykseen ja niiden analysointiin. Kaksi ihmistä voi tulkita saman tekstin aivan eri tavoin ja muodostaa siitä aivan erilaisia teemoja tai luokkia, johtuen heidän persoonallisesta ajattelustaan ja siinä käytettävien käsitteiden rakentumi-sesta suhteessa kaikkeen koettuun. Toisaalta aineiston muodostaman tekstin on kirjoitta-nut joku ihminen tai ihmisryhmä, jotka ovat antaneet kuvailemilleen ilmiöille merkityksiä omasta tai jaetusta merkitysrakenteestaan. (Moilanen & Räihä 2010, 47.) Tekstejä tee-moitellessani ja analysoidessani olen tehnyt tulkintaa, joka perustuu minun kokemustaus-taani ja käsitykseeni esimerkiksi käytettyjen sanojen tai ilmaisujen merkityksestä. Olen pyrkinyt tietoisesti pitämään erillään omat käsitykseni tutkielmassa käsitellyistä teemoista ja pidättäytynyt arvottamasta tai vertailemasta vastaajien kertomusten ”paremmuutta” mil-lään tavalla. Toisaalta omasta kokemuksesta tutkittavalla alalla on ollut myös hyötyä, sillä on ollut vaivatonta ymmärtää esimerkiksi vastaajien käyttämiä merkitykseltään varsin sub-jektiivisia käsitteitä kuten ”selventäminen” tai ”pienimuotoinen avustaminen”, ja vaikkapa asiakkaan kuvailu ”afaatikoksi” on kertonut minulle, millaisesta tulkin käyttäjästä suurin piirtein on kyse sekä millaisia asioita afaattisen tulkin käyttäjän tulkkaustilanteissa useim-miten tulee ottaa huomioon.

Tämän tutkielman aineisto on kerätty verkkokyselylomakkeen avulla Suomessa työsken-televiltä puhevammaisten tulkeilta. Kyseessä on verrattain pieni ammattilaisten joukko, joten on ollut tarpeellista noudattaa huolellisuutta informanttien ja aineiston salassapidon suhteen. Anonyymin verkkokyselyn käyttö on mahdollistanut vastaajien henkilöllisyyden salassa pysymisen jopa minulta, joten vastaajan tuttuus ei ole vaikuttanut aineiston ana-lysointiin. Koska aineistosta ei käy ilmi edes se, mistä päin Suomea vastaaja on, ei ole ollut vaarana paljastua, kenestä (tulkista tai asiakkaasta) on kyse. Mahdolliset vastaajien kirjoittamat ihmisten tai paikkojen nimet tai muut yksityiskohdat, jotka mahdollistavat

asi-akkaan tai tulkin tunnistamisen aineistositaateista on tapauskohtaisesti joko korvattu ylä-käsitteellä tai jätetty pois.

Minulla ei ollut erityistä hypoteesia tutkittavasta aiheesta, joskin sekä teoriaan perehtymi-sen että työkokemukperehtymi-sen ja kollegojen kanssa käytyjen keskustelujen myötä minulla luon-nollisesti on omat käsitykseni siitä, millaisia ratkaisuja tulkit haastavissa tilanteissa tekevät ja minulla on myös omat ammatilliset orientaationi, joiden pohjalta itse ratkaisuni teen.

Tutkimuseettisistä syistä pyrin aktiivisesti huolehtimaan siitä, etteivät omat käsitykseni tulleet läpi aineiston käsittelyssä. Kyselyn saatekirjeessä oli tärkeää tuoda haastateltaville ilmi, ettei tämän tutkielman tarkoituksena ole etsiä ”parasta ratkaisua joka tilanteeseen”

eikä arvottaa tai vertailla tulkkeja tai heidän tekemiään ratkaisuja, vaan kerätä kokoon laaja kuvaus puhevammaisten tulkin vaihtelevista rooleista ja ammatillisista orientaatiois-ta.

Tracy (2010) on laatinut kahdeksan kriteeriä käsittävän mallin laadullisen tutkimuksen arvioinnin työvälineeksi. Kriteerit ovat varteenotettava aihe, kattavuus ja täsmällisyys, vil-pittömyys, uskottavuus, resonanssi, merkittävä panos, eettisyys ja linjakkuus. (Tracy 2010, 840.) Seuraavassa arvioin laatimaani tutkielmaa näiden kriteerien valossa.

Yksi laadukkaan tutkimuksen tunnuspiirre on varteenotettava aihe (worthy topic). Tuot-taakseen laadukasta tutkimusta tutkijan on hyvä paneutua ajankohtaiseen aiheeseen, jota kenties ei ole vielä paljoa tutkittu. Yleisiin oikeana pidettyihin oletuksiin kohdistuva tutki-mus, jolla pyritään ravistelemaan luutuneita käsityksiä, saattaa tuottaa jopa yllättäviä tu-loksia ja on usein mielenkiintoista luettavaa. (Tracy 2010, 840.) Tämän tutkielman aiheena on melko vähän tutkittu puhevammaisten tulkkauspalvelu. Sitä lähestytään vankan, mo-nelta kantilta koetellun teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkielman tavoitteena on tar-kastella vakiintuneiden käsitteiden kuten ammatillinen orientaatio tai tulkin rooli näyttäyty-mistä puhevammaisten tulkkauspalvelun kontekstissa. Tulkin ammatin ja roolin analysointi on ajankohtaista, sillä puhevammaisten tulkin ammattikunta on kasvamassa yhä useam-pien viittomakielen tulkkien kouluttautuessa alalle ja näin ollen kentällä työskentelevien puhevammaisten tulkkien koulutus- ja työhistoria muuttuu alati kirjavammaksi.

Tutkimuksen kattavuus ja täsmällisyys (rich rigor) pitää sisällään riittävän kattavan pereh-tymisen tutkittavan aiheen teoreettiseen taustaan, aineiston sekä analyysin kattavuuteen.

Tutkijan on pohdittava, minkä verran aineistoa tarvitaan uskottavien johtopäätösten te-koon. Analyysin on oltava paitsi tarkkaa, huolellista ja riittävän laajaa, myös läpinäkyvää, jotta sen laadukkuutta on mahdollista arvioida. Teoriatiedon, aineiston ja analyysin

tark-kuus ja runsaus mahdollistavat toisaalta yksityiskohtaisempien havaintojen tekemisen ja toisaalta löydösten moninaisuuden. (Tracy 2010, 841.) Teoriatiedon määrään, syvyyteen ja laajuuteen sekä analyysin tarkkuuteen tutkijan on mahdollista vaikuttaa. Aineiston suh-teen tilanne on hankalampi. Tutkija voi esimerkiksi laatia mahdollisimman hyvät kysymyk-set aineistonkeruuta varten ja valita informantit perustellusti. Informanttien määrä on kui-tenkin ainakin osittain onnenkauppaa. Tämän tutkimuksen heikko kohta onkin aineiston kattavuudessa – 24 vastaajaa on melko pieni prosentti suomalaisista puhevammaisten tulkeista. Aineisto on kuitenkin kattavaa, jos sitä tarkastellaan sen syvyyden, ei laajuuden näkökulmasta – vastaajat ovat kuvailleet haastavia tulkkaustilanteita varsin analyyttisesti, mistä syystä aineiston voi sanoa olla riittävän kattava tämän laajuiseen tutkielmaan. Tut-kielman teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen keskeisen käsitteen varaan: ammatillinen orientaatio, toimijuus ja tulkin rooli. Analyysin kohteena olevaa ilmiötä tarkastellaan siis useammasta teoreettisesta näkökulmasta. Tutkielman metodologiset ratkaisut on kuvailtu tarkasti ja perusteltu kirjallisuuteen nojaten.

Tutkimuksen vilpittömyys (sincerity) pitää sisällään rehellisyyden ja läpinäkyvyyden tee-moja sekä tutkijan itsereflektiota tämän omiin käsityksiin ja niiden mahdolliseen vaikutuk-seen liittyen. Itsereflektion tulee olla osa tutkimusprosessia aina aiheen valinnasta tulos-ten julkaisuun saakka. Tutkijan on hyvä pohtia jo alkuvaiheessa, miksi haluaa tutkia juuri tätä aihetta ja onko valmis tutkimusprosessiin. Kuten tutkimuksen täsmällisyyteen, myös vilpittömyyteen liittyy rehellisyys tutkimuksen toteutuksessa tehdyistä valinnoista ja niiden mahdollisista vaikutuksista, mutta vilpittömyys sisältää myös kriittisen aspektin niiden tar-kastelussa. On tärkeää, että tutkija pohtii mm. omaa vaikutustaan aineiston muotoutumi-seen. (Tracy 2010, 842.) Tässä tutkielmassa olen tarkastellut yleisesti melko vähän tun-nettua ammattia, mistä syystä on ollut hyvä, että minulla on ollut laajalti tietoa ja kokemus-ta kyseisessä ammatissa toimimiseskokemus-ta. Esimerkiksi teoreettisen viitekehyksen kokoami-sessa on ollut hyötyä puhevammaisten tulkin käytännön työn tuntemuksesta, koska se on mahdollistanut aihepiiriin soveltuvien teoreettisten käsitteiden valinnan. Tutkijan läheinen suhde tutkittavaan aiheeseen luo tietenkin myös riskin siihen, että tutkittavaa aihepiiriä tarkastellaan liikaa omien silmälasiensa läpi sen sijaan, että lähestyttäisi tutkittavaa aihet-ta objektiivisesti. Olen tämän tutkielman edetessä pyrkinyt jatkuvasti olemaan tietoinen omasta vaikutuksestani aineistoon ja sen analyysiin. Aineiston keruuvaiheessa olen tie-dostanut, että se, että olen itsekin tulkki, on ehkä saattanut vaikuttaa siihen, miten vastaa-jat ovat kysymyksiin vastanneet, vaikkei heidän henkilöllisyytensä olekaan tullut minun tietooni. Olen pyrkinyt selventämään itselleni omaa käsitystäni ideaalista tulkin toiminnas-ta, jotta olen pystynyt tietoisesti välttämään sen siirtymisen aineiston analyysiin. Löydän

oman paikkani analyysin tuloksena muotoutuneista ammatillisista orientaatioista, mistä herää kysymys – olisiko alaa tuntematon tutkija löytänyt erilaisia orientaatioita?

Tutkimuksen uskottavuus (credibility) muodostuu tiheän kuvauksen kautta, tutkijan ava-tessa syvällisesti mm. tutkittavaan aiheeseen liittyvää hiljaista tietoa näkyväksi alaa tun-temattomalle. Useiden erityyppisten aineistojen sekä analyysimenetelmien käyttö, jopa useiden tutkijoiden yhteistyö edustavat triangulaatiota, jonka on todettu lisäävän tulosten uskottavuutta. Aineiston keruussa on hyvä huolehtia siitä, että kaikille erilaisille mielipiteille on tilaa eikä tutkija rajoita informanttien kerrontaa. Tutkija voi myös reflektoida aineistoa ja löydöksiä informanttien kanssa. (Tracy 2010, 843–844.) Tässä tutkielmassa on ollut kes-keistä kuvata puhevammaisten tulkkien vähän tunnettua työtä ja siihen liittyvää hiljaista tietoa. Minun kokemustietoni on mahdollistanut mm. tulkkien ratkaisujen taustalla mahdol-lisesti olevien tekijöiden havaitsemisen sekä tulkkien hiljaisen tiedon sanallistamisen ana-lyysivaiheessa. Tutkimusprosessiin ei sisälly metodologista triangulaatiota, mikä herättää kysymyksen, olisiko vaikkapa muutamia verkkokyselyn vastaajia syvällisemmin haastatte-lemalla ehkä saatu jotain aivan uutta selville. Aineistoa itseään en ole käsitellyt vastaajien kanssa, mutta tulosten muotoutumisen myötä olen käynyt muutaman kollegan kanssa keskusteluja tuloksiin linkittämistäni teoreettisista käsitteistä, kuten myöntyvyydestä (Les-kelä 2012, 187) tulkin työssä. Näistä keskusteluista olen saanut aineksia tulosten syvälli-sempään pohdintaan.

Tutkimuksen resonanssi (resonance) voidaan määritellä tutkimuksen vaikutukseksi, olipa se sitten esteettinen vaikutus, kuten vaikuttavalla tavalla kirjoitettu raportti, tai löydettyjen tulosten siirrettävyys ja sovellettavuus johonkin toiseen kontekstiin. Laadullisen tutkimuk-sen tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettäviä, mutta tutkimuktutkimuk-sen myötä löydetyille ja kuvatuille ilmiöille voi löytyä vastine tai sovelluksen kohde jostain muusta kontekstista.

Laadullisen tutkimuksen tulosten siirrettävyyttä ja luontevaa yleistettävyyttä edistää analy-soitujen ilmiöiden tiheä kuvaus, jonka kautta lukijalle syntyy syvällinen käsitys ilmiöstä ja se voi resonoida lukijan toisenlaisessa kontekstissa syntyneiden kokemusten kanssa.

(Tracy 2010, 844–845.) Uskon puhevammaisten tulkkien löytävän tästä tutkielmasta ajat-telemisen aihetta, mutta olisi tietysti hienoa, jos myös muiden alojen ammattilaiset voisivat saada uusia näkökulmia vaikkapa tulkatussa tilanteessa toimimiseen tai puhevammaisen henkilön kanssa kommunikointiin. Ammatillisten orientaatioiden kuvaus voi kenties herät-tää muussa ammatissa toimivan lukijan pohtimaan omaa ammatillista orientaatiotaan ja löytämään uuden tavan suhtautua työhönsä.

Sitä, onko tehty tutkimus merkittävä panos (significant contribution), voidaan tarkastella teoreettisesta, heuristisesta, metodologisesta sekä käytännön näkökulmasta. Merkittävä tutkimus voi esimerkiksi nostaa esiin uusia teoreettisia käsitteitä tai ilmiöitä, tai soveltaa ja kriittisesti tarkastella jo aiemmin löydettyjä uudessa kontekstissa. Tutkimus voi myös in-noittaa jatkotutkimusta tai tutkimuksen tulokset voivat saada aikaan muutoksen toimin-nassa. (Tracy 2010, 845–846.) Tämän tutkielman panos lienee jo olemassa olevien teo-reettisten käsitteiden soveltaminen uuteen, vähän tutkittuun kontekstiin ja sen kautta uusi-en näkökulmiuusi-en tuottaminuusi-en tulkeille oman työnsä tarkasteluun. Tutkielman voi siis todeta olevan ennen kaikkea käytännön näkökulmasta merkittävä.

Tutkimuksen eettisyys (ethical) nousee eettisten menettelytapojen noudattamisesta ja erilaisten säännösten noudattamisesta kuten informantteihin liittyvän tiedon salassapidos-ta. Myös tutkimuksen tuloksia on syytä tarkastella etiikan näkökulmassalassapidos-ta. On pohdittava, miten tulokset on parasta raportoida niin, että negatiiviset vaikutukset minimoituisivat.

(Tracy 2010, 846–847.) Tässä tutkimuksessa on ollut tärkeää huolehtia sellaisten yksityis-kohtien salaamisesta, jotka voivat johtaa tulkin tai asiakkaan tunnistamiseen, piirit kun ovat pienet. Myös tulosten raportoinnissa on tärkeää arvioida, miten vaikkapa kyselyihin vastanneet tulkit kokevat heidän vastauksistaan tehdyt analyysit ja tulkinnat. Eettisyyden näkökulmasta on huomionarvoista, että sekä tämän tutkielman aineiston analyysissa että sen raportoinnissa on pyritty välttämään kaikenlaista tulkkien tai heidän ratkaisujensa ar-vottamista tai vertailua. Paremmuusjärjestyksen laatiminen olisi eettisesti kyseenalaista, koska se väistämättä perustuisi yksittäisen henkilön käsitykseen tulkin oikeanlaisesta toi-minnasta.

Tutkimuksen linjakkuus (meaningful coherence) muistuttaa Biggsin ja Tangin (2007, 52) määrittelemää konstruktiivista linjakkuutta opetuksen suunnittelussa – kaiken opetuksen on lähdettävä siitä, mikä on opetuksella tavoiteltu tulos. Tutkimuksessa linjakkuudella ku-vataan tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, metodologisten valintojen ja tulosten yhte-yttä tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimuskysymyksiin. Linjakkaan tutkimuksen ominaispiir-teisiin kuuluu myös se, että on tutkittu sitä mitä alun perin sanottiin tutkittavan. (Tracy 2010, 848.) Tämän tutkielman tavoitteena oli perehtyä puhevammaisten tulkkien omiin käsityksiin työstään ja roolistaan ja muodostaa niistä uusia teoreettisia käsitteitä; ammatil-lisia orientaatioita. Lisäksi tarkoitus oli soveltaa Goffmanin (1981) teoriaa rooleista vuoro-vaikutustilanteissa puhevammaisten tulkin työhön. Teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin ammatillisen orientaation muilla aloilla sekä toimijuuden, jonka koin linkittyvän tulkkien tekemiin ratkaisuihin haasteellisissa tulkkaustilanteissa. Goffmanin (1981) rooliteoriaa täydennettiin Wadensjön (1998) teorialla tulkista vuorovaikutustilanteen koordinoijana.

Verkkokyselyllä kerätty aineisto sopii hyvin tulkkien käsitysten tutkimisen aineistoksi, kos-ka vastaukset ovat tulkkien itsensä kirjoittamia, niillä sanoilla, mitä he ovat itse halunneet käyttää. Käsitysten teemoittelulla oli mahdollista koota yhteen tulkkien vastauksista löyty-neitä yhteneväisyyksiä ja teemoja oli mahdollista linkittää jo olemassa oleviin teoreettisiin käsitteisiin. Metodologisia vaihtoehtoja olisi ollut muitakin, kuten aineiston keruu autentti-sia tulkkaustilanteita havainnoimalla.