6 POHDINTA
6.3 Jatkotutkimustarpeet
Verkkokyselyllä kerätty aineisto sopii hyvin tulkkien käsitysten tutkimisen aineistoksi, kos-ka vastaukset ovat tulkkien itsensä kirjoittamia, niillä sanoilla, mitä he ovat itse halunneet käyttää. Käsitysten teemoittelulla oli mahdollista koota yhteen tulkkien vastauksista löyty-neitä yhteneväisyyksiä ja teemoja oli mahdollista linkittää jo olemassa oleviin teoreettisiin käsitteisiin. Metodologisia vaihtoehtoja olisi ollut muitakin, kuten aineiston keruu autentti-sia tulkkaustilanteita havainnoimalla.
kiel-ten tulkkien työhön, esimerkiksi ammatilliskiel-ten orientaatioiden näkökulmasta - suhtautuvat-ko puhuttujen kielten tulkit työhönsä samalla tavoin kuin puhevammaisten tulkit? Millaisia haasteellisia tilanteita he kohtaavat ja miten niitä ratkovat?
LÄHTEET
Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Osuuskunta Vastapaino.
Bauer, M.W. 2000. Classical content analysis: a review. Teoksessa M.W. Bauer & G.
Gaskell (toim.) Qualitative researching with text, image and sound. London: SAGE Publications Ltd.
Bauer, M.W. & Aarts, B. 2000. Corpus construction: a principle for qualitative data collec-tion. Teoksessa M.W. Bauer & G. Gaskell (toim.) Qualitative researching with text, image and sound. London: SAGE Publications Ltd.
Biggs, J. & Tang, C. 2007. Teaching for quality learning at university. What the student does. Maidenhead: Open University Press.
Bontempo, K., Napier, J., Hayes, L. & Brashear, V. 2014. Does personality matter? An international study of sign language interpreter disposition. The International Journal for Translation & Interpreting Research. 6 (1), 23–46.
Cardoso, I., Batista, P. & Graça, A. 2014. Professional identity in analysis: a systematic review of the literature. The Open Sports Science Journal. 9 (7), 83–97.
Cromnow, M. 2012. ”I know it is wrong but I do it anyway” – How do speech interpreters respond to ethical dilemmas? Linköping University. Department of behavioural sci-ences and learning. Opinnäytetyö.
Dean, R.K. & Pollard, R. 2001. Application of demand-control theory to sign language interpreting: implications for stress and interpreter training. Journal of Deaf Studies and Deaf Education. 6 (1).
Dean, R.K. 2014. Condemned to repetition? An analysis of setting and problem-solving in sign language interpreting ethics. The International Journal for Translation
& Interpreting Research. 6 (1), 60–75.
DeTienne, S. & Haikara, P. 2012. Puhevammaisten tulkkipalveluiden laatu – käyttäjän ääni kuuluville. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala. Opinnäytetyö.
Eettiset säännöt. 2016. http://www.puhevammaistentulkit.fi/eettiset-saannot2/ [luettu 31.5.2016].
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Osuuskun-ta VasOsuuskun-tapaino.
Eteläpelto, A. 2007. Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa.
Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin, & J. Saarinen (toim.) Työ, identiteetti ja oppimi-nen. Helsinki: WSOY.
Eteläpelto, A., Hökkä, P., Paloniemi, S. & Vähäsantanen, K. 2014a. Ammatillisen toimi-juuden ja työssä oppimisen vahvistaminen: hankkeen taustaa ja lähtökohtia. Teok-sessa P. Hökkä, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen, S. Herranen, M. Manninen & A.
Eteläpelto (toim.) Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. 2013. What is agency? Con-ceptualizing professional agency at work. Educational Research Review. 2013 (10), 45–65.
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. 2014b. Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä? Aikuiskasvatus. 2014 (3), 202–214.
Feltovich, P. J., Prietula, M.J. & Ericsson, K.A. 2006. Studies of expertise from psycholo-gical perspectives. Teoksessa K.A. Ericsson, N. Charness, P.J. Feltovich & R.R.
Hoffman (toim.) The cambridge handbook of expertise and expert performance.
Cambridge: Cambridge University Press.
Finlex. 2016. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100133 [luettu 31.5.2016].
Gaskell, G. 2000. Individual and group interviewing. Teoksessa M.W. Bauer & G. Gaskell (toim.) Qualitative researching with text, image and sound. London: SAGE Publica-tions Ltd.
Gaskell, G. & Bauer, M.W. 2000. Towards public accountability: beyond sampling, reliabil-ity and validreliabil-ity. Teoksessa M.W. Bauer & G. Gaskell (toim.) Qualitative researching with text, image and sound. London: SAGE Publications Ltd.
Goffman, E. 1971. Arkielämän roolit. Oikeille jäljille rooliviidakossa. Porvoo: WSOY.
Goffman, E. 1981. Forms of talk. Oxford: Basil Blackwell Publisher.
Heiskanen, M-L. 2000. Tulkkipalvelujärjestelmän kehittyminen. Teoksessa P. Topo, M-L.
Heiskanen, A. Rautavaara, K. Hannikainen-Ingman, K. Saarikalle & R. Tiilikainen (toim.) Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut. Vammaispalvelulain toteutuminen.
Raportteja 255. Helsinki: Stakes.
Hsieh, E. 2006. Conflicts in how interpreters manage their roles in provider-patient interac-tions. Social Science & Medicine 62 (3), 721–730.
Huuhtanen, K. 2007. Kuka keskustelee kenenkin kanssa? Puhevammaisten tulkkipalvelu-tilanteiden kuvausta. Helsingin yliopisto. Puhetieteiden laitos. Lisensiaatintutkimus.
Huuhtanen, K. 2011. Mitä kommunikointi on? Teoksessa K. Huuhtanen (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Helsinki: Kehitysvamma-liitto.
Hökkä, P., Vähäsantanen, K. & Saarinen, J. 2010. Toimijuuden tilat ja tunnot – opettajien muuttuva työ koulutusorganisaatiossa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki:
WSOYpro Oy.
Jebril, M. 2008. The evolution and measurement of professional identity. Texas woman´s university. College of health sciences.
Jehkonen, M., Nurmi, L. & Kuikka, P. 2015. Tarkkaavuuden häiriöt ja neglect-oire eli huo-miotta jääminen. Teoksessa M. Jehkonen, T. Saunamäki, L. Paavola & J. Vilkki (toim.) Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Duodecim.
Kakkori, L. & Huttunen, R. 2010. Fenomenologia, hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. http://users.utu.fi/rakahu/fenomenografia2011.pdf [luettu 6.9.2016].
Kallio, E-L., Hokkanen, L., Hietanen, M. & Hänninen, T. 2015. Muistihäiriöt. Teoksessa M.
Jehkonen, T. Saunamäki, L. Paavola & J. Vilkki (toim.) Kliininen neuropsykologia.
Helsinki: Duodecim.
Kaski, M. (toim.), Manninen, A. & Pihko, H. 2013. Kehitysvammaisuus. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kaczmarek,L. 2016. Towards a broader approach to the community interpreter´s role. On correspondence between role perceptions and interactional goals. Interpreting. 18 (1), 57–88.
Kela. 2013a. Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelut.
http://www.kela.fi/tulkkauspalvelut [luettu 25.8.2016].
Kela. 2013b. Tulkkauspalvelua tuottava henkilöstö. Tarjouspyyntö.
http://www.kela.fi/documents/10180/0/Liite+5+Henkil%C3%B6st%C3%B6lomake.pd f/7e3674f1-9caf-4355-b60f-efc5b8501ba2 [luettu 31.8.2016].
Kela. 2015a. Tulkkiringit. http://www.kela.fi/tulkin-tilaaminen_tulkkiringit [luettu 3.5.2017].
Kela. 2015b. Vammaisten tulkkauspalvelut. http://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelut [luettu 31.5.2016].
Kela. 2016. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut. Etuusohje.
http://www.kela.fi/documents/10180/578283/vammaisten_henkiloiden_tulkkauspalve lut.pdf/a9c6ce3f-9bc3-4ece-858e-1f9569917b9a [luettu 31.8.2016].
Laakso, M. 2012. Afasia ja yhteistyön mahdollisuudet ja rajat: vertaileva tutkimus afaattis-ten henkilöiden koti- ja puheterapiavuorovaikutuksesta. Teoksessa Leskelä, L. &
Lindholm, C. (toim.) Haavoittuva keskustelu. Keskusteluanalyyttisia tutkimuksia kie-lellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6.
Helsinki: Kehitysvammaliitto.
Lahtinen, R., Palmer, R. & Ojala, S. 2012. Visual art experiences through touch using haptices. Procedia – Social and Behavioral Sciences. (45) 268–276.
Laine, M. 2015. Kielelliset häiriöt. Teoksessa M. Jehkonen, T. Saunamäki, L. Paavola & J.
Vilkki (toim.) Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Duodecim.
Laitinen, P. 2010. Viittomakielen tulkin ammatillisuus pitkäkestoisessa harrastustulkkauk-sessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Opin-näytetyö.
Leskelä, L. 2012. Ymmärrysvaikeuksien käsittelyä kehitysvammaisten henkilöiden ja hei-dän ohjaajiensa keskusteluissa. Teoksessa Leskelä, L. & Lindholm, C. (toim.) Haa-voittuva keskustelu. Keskusteluanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrises-tä vuorovaikutuksesta. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Helsinki: Kehitysvamma-liitto.
Leskelä, L. & Lindholm, C. 2012. Näkökulmia kielellisesti epäsymmetriseen vuorovaiku-tukseen. Teoksessa Leskelä, L. & Lindholm, C. (toim.) Haavoittuva keskustelu.
Kes-kusteluanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta.
Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Helsinki: Kehitysvammaliitto.
Lintula, L. & Mäkinen, J. 2016. Kehitysvammainen henkilö tulkkauspalvelun käyttäjänä.
http://tikonen.fi/aiheet/palvelut/kehitysvammainen-henkilo-tulkkauspalvelun-kayttajana/ [luettu 6.9.2016].
Martikainen, L. & Rainò, P. 2014. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ja nuorten kuntou-tus- ja tulkkauspalvelujen toteutuminen ja tarve tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terve-ysturvan selosteita 89/2014. Helsinki: Kela.
Mclaughlin, J. & Webster, A. 1998. Rationalising knowledge: IT systems, professional identities and power. Sociological Review. 46 (4), 781–802.
Merriam, S. B. 2009. Qualitative research: a guide to design and implementation. San Francisco: Jossey-Bass.
Mikkelson, H. 2015. Peter Llewellyn-Jones and Robert G. Lee. Redefining the role of the community interpreter: The concept of “role-space” (book review). Interpreting. 17 (2), 284–289.
Moilanen, P. & Räihä, P. 2010. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Nissinen, E. 2005. Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon mahdollisuu-det kommunikaation edistäjänä. Teoksessa J. Laurinkari & A. Saarinen (toim.) Sa-nomaton sanoiksi. Näkökulmia puhevammaisten tulkkipalveluun. Helsinki: Stakes.
Opetushallitus. 2010. Näyttötutkinnon perusteet. Puhevammaisten tulkin erikoisammatti-tutkinto. Määräykset ja ohjeet 2010:30. Helsinki: Opetushallitus.
Palonen, T. & Gruber, H. 2010. Satunnainen, rutiininomainen ja tietoinen osaaminen. Te-oksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro Oy.
Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuudesta identiteettiin – Anneli Eteläpellon tutkimuspolkuja. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki:
WSOYpro Oy.
Peräkylä, A. 2001. Erving Goffman. Sosiaalisen vuorovaikutuksen rakenteet. Teoksessa V. Hänninen, J. Partanen & O-H. Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttä-jiä. Tampere: Vastapaino.
Polkingthorne, D.E. 1996. Transformative narratives: From victimic to agentic life plots.
The American Journal of Occupational Therapy. 50 (4), 299–305.
Rapley, T. 2004. Interviews. Teoksessa C. Seale, G. Gobo, J.F. Gubrium & D. Silverman.
Qualitative Research Practice. Lontoo: SAGE Publications Ltd.
Rautakoski, P. & Huuhtanen, K. 2011. Tulkkauspalvelun perusteet. Teoksessa K. Huuh-tanen (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa.
Helsinki: Kehitysvammaliitto.
Roger, P. & Code, C. 2011. Lost in translation? Issues of content validity in interpreter-mediated aphasia assessments. International Journal of Speech-Language Patho-logy. 13 (1), 61–73.
Ruohotie-Lyhty, M. 2013. Struggling for a professional identity: Two newly qualified langu-age teachers´ identity narratives during the first years at work. Teaching and Teacher Education 30, 120–129.
Saarinen, A. & Rautiainen, S. 2005. Itsemäärääminen puhevammaisten henkilöiden ko-kemana. Teoksessa J. Laurinkari & A. Saarinen (toim.) Sanomaton sanoiksi. Näkö-kulmia puhevammaisten tulkkipalveluun. Helsinki: Stakes.
Saarinen, A. & Tanttu, S. 2005. Tukea ilmaisuun tulkkipalvelulla – esimerkkinä Itä-Suomen läänin alueen puhevammaisten tulkkipalvelu. Teoksessa J. Laurinkari & A.
Saarinen (toim.) Sanomaton sanoiksi. Näkökulmia puhevammaisten tulkkipalveluun.
Helsinki: Stakes.
Saarinen, A. 2009. Sanattomien sanansaattajat. Puhevammaisten henkilöiden tulkkien koulutuksen toimintatutkimuksellinen kehittäminen. Kuopion yliopiston julkaisuja. E.
Yhteiskuntatieteet 174.
Savolainen, T. 2010. Haastava nuori ja koulunkäynti – opas opettajalle. Tuusula:
Opetus-hallituksen SAIREKE –hankkeen materiaaleja
http://kalliomaa.net/opas_haastava_2012.pdf [luettu 31.5.2016].
Selkokeskus. 2015a. Määritelmä. http://selkokeskus.fi/selkokieli/maaritelma/ [luettu 23.5.2017].
Selkokeskus. 2015b. Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa (myös alasivut).
http://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokieli-vuorovaikutuksessa/ [luettu 23.5.2017].
Sume, H. 2010. Muutokset sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen kommunikaatiossa van-hempien näkökulmasta. Puhe ja kieli 30 (4), 189–202.
Suomen puhevammaisten tulkit ry. 2016. http://www.puhevammaistentulkit.fi/ [luettu 31.5.2016].
Tracy, S.J. 2010. Qualitative quality: Eight ”Big-Tent” criteria for excellent qualitative re-search. Qualitative inquiry 16 (10), 837–851.
Tulkkauspalvelu. 2015. http://papunet.net/tietoa/tulkkauspalvelu [luettu 31.5.2016].
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
van Veen, K., Sleegers, P., Bergen, T. & Klaassen, C. 2001. Professional orientations of secondary school teachers towards their work. Teaching and Teacher Education 2001 (17), 175–194.
Vikman, E. 2015. Lapsen kengissä. Viittomakielentulkin roolinjoustot lapsille tulkkaukses-sa. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus. Opinnäy-tetyö.
Vilkki, J. & Saunamäki, T. 2015. Toiminnanohjauksen häiriöt. Teoksessa M. Jehkonen, T.
Saunamäki, L. Paavola & J. Vilkki (toim.) Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Duo-decim.
Vähäsantanen, K. & Billett, S. 2008. Negotiating professional identity. Vocational teacher´s personal strategies in a reform context. Teoksessa S. Billett, C. Harteis &
A. Eteläpelto (toim.) Emerging perspectives of workplace learning. Rotterdam: Sen-ce Publishers.
Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Eteläpelto, A. & Rasku-Puttonen, H. 2012. Opettajien am-matillinen identiteetti, toimijuus ja sitoutuminen väljä- ja tiukkakytkentäisessä koulu-tusorganisaatiossa. Aikuiskasvatus 2012 (2), 96–106.
Vähäsantanen, K., Saarinen, J. & Eteläpelto, A. 2009. Between school and working life:
vocational teachers´ agency in boundary-crossing settings. International Journal of Educational Research. 2009 (28), 395–404.
Wadensjö, C. 1992. Interpreting as interaction. On dialogue-interpreting in immigration hearings and medical encounters. Linköping University. Linköping Studies in Arts and Science 83.
Wadensjö, C. 1998. Interpreting as interaction. New York: Routledge.
Witter-Merithew, A. 1986. Claiming our destiny. Teoksessa C. Roy & J. Napier. 2015. The Sign Language Interpreting Studies Reader. Amsterdam: John Benjamins Publish-ing Co.
YLE. 2015. Ensimmäiset korkeakoulutetut puhevammaisten tulkit valmistuvat Turusta.
http://yle.fi/uutiset/ensimmaiset_korkeakoulutetut_puhevammaisten_tulkit_valmistuv at_turusta/7799135 [luettu 31.5.2016].
Zikic, J. & Richardson, J. 2016. What happens when you can´t be who you are: profes-sional identity at the institutional periphery. Human relations. 69 (1), 139–168.
LIITE 1. ASIOIMISTULKIN AMMATTISÄÄNNÖSTÖ Asioimistulkin eettiset ohjeet
1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus.
2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.
3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen.
4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä.
5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa.
6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta.
7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa ja mielipi-teidensä vaikuttaa työhönsä.
8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaustehtäviä.
9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla.
10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulkkaustilantees-sa.
11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla.
12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.
LIITE 2. SAATEKIRJE, yritykset
Arvoisa tulkkauspalvelun tuottaja,
tutkin puhevammaisten tulkkien työssään kohtaamia tulkin roolin ja tehtävien kannalta haasteellisia tilanteita. Lisäksi tutkin, millaisia ammatillisia orientaatioita tulkeilla on – siis mitkä tulkin tehtävät he kokevat tulkkaustilanteessa merkityksellisiksi ja tärkeiksi. Pyrin tutkimuksessa muodostamaan kuvauksen puhevammaisten tulkin roolista.
Tarvitsen nyt apuanne tutkimukseen liittyvässä tiedonhaussa. Kerään tutkimukseni aineis-toksi puhevammaisten tulkkien kuvauksia tulkin roolin ja tehtävien kannalta haasteellisista tilanteista sekä niiden ratkaisuista. Aineistonkeruu tapahtuu verkkokyselylomakkeella, joka löytyy tästä osoitteesta [linkki]. Pyydänkin nyt teitä välittämään alla olevan viestini kaikille yrityksessänne työskenteleville puhevammaisten tulkeille ja kannustamaan heitä lomak-keen täyttöön. Lomaklomak-keen täyttäminen kestää n. 5-10 minuuttia. Mitä laajempi aineisto, sitä kattavampi tulkin roolin kuvaus siitä on mahdollista laatia.
Olen lähettänyt tämän viestin kaikkiin vuoden 2013 Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutuk-seen osallistuneisiin tulkkausalan yrityksiin, jotka ovat tarjonneet puhevammaisten tulkka-uksen tuotteita. Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä siinä kysytä tulkin työnantajayritys-tä, työskentelyaluetta tai asiakkaita. Tutkielmassani en tee vertailua alueen, työkokemuk-sen, ratkaisujen paremmuuden tai muiden seikkojen suhteen, vaan pyrin kokoamaan mahdollisimman laajan ja monipuolisen, erilaisten tulkkien tuottaman kuvauksen puhe-vammaisten tulkin roolista ja siihen liittyvistä haasteista.
Kyseessä on pro gradu –tutkielma, joka tulee aikanaan luettavaksi Itä-Suomen yliopiston opinnäytetietokantaan http://epublications.uef.fi/julkaisutyypit/pro_gradut/. Halutessanne voin ilmoittaa teille, kun työ on julkaistu. Työn arvioitu julkaisuaika on syksyllä 2017. Tut-kimuksen myötä muodostuva kuva puhevammaisten tulkin roolista ja siihen liittyvistä haasteista voi toimia sekä tulkkauspalveluyritysten että tulkkien itsensä työkaluna ymmär-tää tulkin työtä ja tukea sitä. Lisäksi se voi tarjota näkökulmia puhevammaisten tulkkien ammatillisen identiteetin kehittymiseen ja tukemiseen sekä laajemmin tulkkauspalveluiden kehittämiseen.
Mikäli teillä on kysymyksiä tai kommentteja tutkimukseeni liittyen, vastaan niihin mielelläni!
Yhteistyöterveisin Tiina Tanskanen
Kasvatustieteen asiantuntijakoulutus tiintan@student.uef.fi
p. xxx xxxx xxx
LIITE 3. SAATEKIRJE, vastaajat
Arvoisa puhevammaisten tulkki,
tutkin puhevammaisten tulkkien työssään kohtaamia tulkin roolin ja tehtävien kannalta haasteellisia tilanteita. Lisäksi tutkin, millaisia ammatillisia orientaatioita tulkeilla on – siis mitkä tulkin tehtävät he kokevat tulkkaustilanteessa merkityksellisiksi ja tärkeiksi. Pyrin tutkimuksessa muodostamaan kuvauksen puhevammaisten tulkin roolista.
Tarvitsen nyt apuasi tutkimukseen liittyvässä tiedonhaussa. Kerään tutkimukseni aineis-toksi puhevammaisten tulkkien kuvauksia tulkin roolin ja tehtävien kannalta haasteellisista tilanteista sekä niiden ratkaisuista. Aineistonkeruu tapahtuu verkkokyselylomakkeella, joka löytyy tästä osoitteesta [linkki]. Pyydänkin nyt sinua täyttämään lomakkeen. Lomakkeen täyttäminen kestää n. 5-10 minuuttia. Mitä laajempi aineisto, sitä kattavampi tulkin roolin kuvaus siitä on mahdollista laatia.
Olen lähettänyt tämän viestin kaikkiin vuoden 2013 Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutuk-seen osallistuneisiin tulkkausalan yrityksiin, jotka ovat tarjonneet puhevammaisten tulkka-uksen tuotteita, ja pyytänyt yrityksiä välittämään viestin työntekijöilleen. Kyselyyn vasta-taan nimettömästi, eikä siinä kysytä tulkin työnantajayritystä, työskentelyaluetta tai asiak-kaita. Tutkielmassani en tee vertailua alueen, työkokemuksen, ratkaisujen paremmuuden tai muiden seikkojen suhteen, vaan pyrin kokoamaan mahdollisimman laajan ja monipuo-lisen, erilaisten tulkkien tuottaman kuvauksen puhevammaisten tulkin roolista ja siihen liittyvistä haasteista.
Kyseessä on pro gradu –tutkielma, joka tulee aikanaan luettavaksi Itä-Suomen yliopiston opinnäytetietokantaan http://epublications.uef.fi/julkaisutyypit/pro_gradut/. Työn arvioitu julkaisuaika on syksyllä 2017. Halutessasi voit tiedustella tarkempaa julkaisuajankohtaa minulta. Tutkielman myötä muodostuva kuva puhevammaisten tulkin roolista ja siihen liittyvistä haasteista voi kenties toimia sekä tulkkauspalveluyritysten että tulkkien itsensä työkaluna ymmärtää tulkin työtä ja tukea sitä. Lisäksi se voi tarjota näkökulmia puhevam-maisten tulkkien ammatillisen identiteetin kehittymiseen ja tukemiseen sekä laajemmin tulkkauspalveluiden kehittämiseen.
Mikäli sinulla on kysymyksiä tai kommentteja tutkimukseeni liittyen, vastaan niihin mielel-läni!
Yhteistyöterveisin Tiina Tanskanen
Kasvatustieteen asiantuntijakoulutus tiintan@student.uef.fi
p. xxx xxxx xxx
LIITE 4. VERKKOKYSELYLOMAKE
Taustatiedot
1. Suorittamasi puhevammaisten tulkin koulutus (voit valita useita vaihtoehtoja)
AAC-työntekijä
Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto
Tulkki AMK
muu ____________________________
2. Ennen puhevammaisten tulkin koulutusta suorittamasi muu koulutus (voit valita usei-ta vaihtoehtoja)
sosiaali- ja terveysalan tutkinto
viittomakielen tulkin tutkinto
kirjoitustulkin koulutus
muu ___________________________
3. Työkokemuksesi puhevammaisten tulkkina (merkitse vuodet ja kuukaudet, esim. 4 v 8 kk)
4. Onko työsi puhevammaisten tulkkina ollut suurimman osan työvuosistasi päätyösi vai sivutyösi?
päätyö
sivutyö
muu ____________________________
5. Haasteellinen tulkkaustilanne
Kerään tulkkien kuvauksia sellaisista tulkkaustilanteista, jotka he ovat kokeneet haasteel-lisiksi tulkin roolin tai tehtävien näkökulmasta. Esimerkiksi tulkin on odotettu tekevän teh-täviä, jotka eivät kuulu tulkille, tai tulkin rooli on ymmärretty väärin.
Kuvaile jokin aito tulkkaustilanne, jonka olet kokenut tulkin roolin tai tehtävien kannalta erityisen haasteelliseksi. Kerro asiakkaasta ja hänen kommunikaatiostaan sen verran, kuin on tarpeellista tilanteen kuvaamiseksi, mutta älä mainitse asiakkaan nimeä.
Kuvaile vain yhtä esimerkkitilannetta. Halutessasi voit kuvailla vielä toistakin tilannetta hieman jäljempänä.
6. Mistä arvelet haasteellisen tilanteen johtuneen?
7. Onko kyseessä toistuva vai ainutkertainen ongelmatilanne?
toistuva tilanne
ainutkertainen tilanne
8. Kuvaile, millä tavoin ratkaisit haasteellisen tilanteen ja miksi päädyit valitsemaasi ratkaisuun.
9. Oliko valitsemasi ratkaisu mielestäsi onnistunut? Perustele. Mitä olisit jälkikäteen ajatellen tehnyt toisin ja miksi?
10. Haluatko kuvailla toisen esimerkkitilanteen?
kyllä automaattinen ohjaus kysymyksiin 5-9, sen jälkeen kysymykseen 11
en automaattinen ohjaus kysymykseen 11
Mieti vielä puhevammaisten tulkin roolia, työtä ja tehtäviä yleisellä tasolla.
11. Mitkä tehtävät mielestäsi kuuluvat tulkille tulkkaustilanteessa?
12. Mitkä tehtävät eivät mielestäsi kuulu tulkille tulkkaustilanteessa?
13. Mikä mielestäsi on tulkin rooli vuorovaikutustilanteessa?