Tässä tutkimuksessa käytettiin Venkateshin & Balan (2008) tekniikan hyväksymisen mallia 3 ohjaamassa aineiston analyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tervey-den huollon ammattilaiset kokevat potilaan tuottaman tiedon tuottavan monenlaista hyö-tyä potilaan hoidon tuloksille, päätöksentekoon sekä kollegoiden väliseen yhteistyöhön.
Tekniikan hyväksymisen mallin mukaan potilaan tuottaman tiedon tuomat hyödyt luoki-teltiin imagoon, relevanssiin työhön, tulosten laatuun ja tulosten todistettavuuteen. Tä-män lisäksi kirjallisuuskatsauksen aineistosta nousi aineistolähtöinen teema, resurssien säästäminen.
Ammattilaisroolissa havaitut muutokset luokiteltiin tekniikan hyväksymisen mallin mu-kaiseen luokkaan imago. Tässä kirjallisuuskatsauksessa saatiin selville, että ammatti-laisroolissa on havaittavissa muutosta potilaan tuottaman tiedon käytön myötä, kun poti-las ottaa hoidostaan aktiivisen roolin. Huba & Zhangin (2012) mukaan potilaat ottavat-kin mielellään aktiivisen roolin omassa hoidossaan. Lisäksi tämän tutkimuksen mukaan potilaan tuottaman tiedon käyttö tukee potilaan aktiivista roolia tuomalla potilaan äänen vahvemmin esiin sekä lisäämällä potilaan vastuuta ja sitoutumista omaan hoidon suun-nitteluun sekä seurantaan. Aiemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että sähköiset ter-veydenhuoltopalvelut lisäävät potilaiden motivaatiota oman terveytensä seuraamiseen (Saarelma 2015; Kivekäs 2019; Kivekäs, Kuosmanen, Kinnunen, Kansanen & Saranto 2019.) Tässä tutkimuksessa ilmeni, että potilaan ja ammattilaisen välinen luottamus sy-venee ja hoidosta tulee potilaskeskeisempää potilaan tuottaman tiedon käytön myötä.
Myös päätöksenteossa potilaan tuottamalla terveystiedolla on positiivista vaikutusta, sillä Huba & Zhangin (2012) mukaan ammattilaiset saavat tiedoista tukea kliiniseen päätöksentekoon ja tämä kirjallisuuskatsaus vahvisti aiempaa tutkimustietoa. Potilaan tuottaman tiedon avulla ammattilaiset saavat palautetta työstään, koska hoidon tulokset ovat selkeämmin havaittavissa ja todistettavissa.
Tämä tutkimus tuki aiempaa näkemystä siitä, että potilaan tuottaman tiedon käyttö vai-kuttaa potilaan ja ammattilaisen väliseen dynamiikkaan ja kommunikaatioon (Huba &
Zhang 2012; Lordon ym. 2020). Ammattilaiset kokevat, että heidän työrooliinsa kuuluu potilaiden kannustaminen tiedon tuottamiseen. Tutkimustulos on yhteneväinen Karisal-men ja tutkimusryhmän (2018) sekä Lordonin ja tutkimusryhmän (2020) tulosten kanssa, sillä potilaat toivovat terveydenhuollon ammattilaisten tukea tiedon tuottami-sessa ja läpikäynnissä. Lisäksi saatiin selville, että ammattilaisella on kokonaisvaltai-sempi kuva potilaasta ja hänen voinnistaan verrattuna tilanteeseen, jossa potilaan tuotta-maa tietoa ei ole käytetty. Vastaanotto potilaan kanssa sujuu ennakko- ja lisätietojen avulla sujuvasti samalla ohjaten vastaanoton kulkua, mikä on yhtenevä Wun ja tutki-musryhmän (2013) tutkimustulosten kanssa. Kommunikaatio ja tuki kollegoiden välillä lisääntyi potilaan tuottaman tiedon käytön myötä.
Potilaan tuottaman tiedon käytöllä vaikuttaa olevan tämän tutkimuksen perusteella pal-jon positiivista vaikutusta tulosten laatuun: potilashoidon tulokset paranevat, potilastyy-tyväisyys lisääntyy ja potilasta voidaan hoitaa kokonaisvaltaisemmin sekä potilaskes-keisemmin, myös terveydenhuollon kontaktien välillä. Tämä on yhteneväistä aiemman tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan potilaan tuottaman tiedon avulla voidaan parantaa ymmärrystä potilaan terveydestä (Huba & Zhang 2012; Lordon ym. 2020). Potilaan tuottaman tiedon avulla ammattilaiset pystyivät tarjoamaan yksilöllisempää hoitoa, sel-ventämään potilaiden oireita laukaisevia tekijöitä ja tunnistamaan potilaita, joiden hoito ei suju odotusten mukaisesti.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset vahvistavat aiempaa tietoa, että terveydenhuollon ammattilaiset arvostavat nopeasti sisäistettävää tietoa, kuten potilaan yhteenvetotietoja ja kaavioita, jolla he voivat nähdä potilaan voinnin trendejä myös pidemmällä aikavä-lillä (Huba & Zhang 2012; Lordon 2020). Tässä tutkimuksessa ammattilaiset nostivat esiin, että potilaan tuottama tieto auttaa potilaan hoidossa tapahtuneiden muutosten ja interventioiden vaikutusten seurannassa.
Potilaan tuottaessa tietoa terveydenhuollon resursseja saattaa kulua vähemmän, koska po-tilas ottaa aktiivisen roolin ja sitoutuu hoitoon, jolloin popo-tilaskontaktien määrä voi vähen-tyä (Ammenwerth, Schnell-Inderst & Hoerbst 2012). Ammattilaiset eivät myöskään
joudu syöttämään tietojärjestelmään uudelleen potilaan antamia tietoja (Tuovinen 2019).
Tässä tutkimuksessa vaikutukset terveydenhuollon resursseihin olivat sekä positiivisia, että negatiivisia. Vastaanottojen määrää voidaan vähentää ja niiden kulku on tehokkaam-paa, koska ammattilaisilla on parempi kokonaiskuva potilaasta. Potilaiden hoito onnistuu myös etänä ja hoito muuttuu ennakoivammaksi. Toisaalta ammattilaiset kokevat potilaan tuottamien tietojen läpikäynnin lisäävän heidän työkuormaansa, vievän paljon aikaa ja häiritsevän vastaanottoa, koska tietoja joudutaan klikkailemaan tietojärjestelmässä enem-män. Myös potilaiden opastaminen tietojen keräämiseen koetaan joidenkin ammattilais-ten mielestä kuormittavana. Aiempien tutkimusammattilais-ten mukaan ajan puutteen onkin todettu heikentävän tekniikan hyväksymistä (Gagnon ym. 2012; Holden & Karsh 2010; Lordon 2020).
Terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat kokevat, että etänä toteutettu vastaanotto ei ole vuorovaikutukselta yhtä hyvä kuin kasvokkain toteutettu vastaanotto (Hyppönen ym. 2014; Lordon ym. 2020). Myös tässä tutkimuksessa ilmeni, että jos resursseja sääs-tetään korvaamalla vastaanotto pelkkään tietojen välittämiseen, seurauksena on potilaan ja ammattilaisen välisen kommunikaation heikkeneminen. Huban & Zhangin (2012) sekä Slackin ja tutkimusryhmän (2012) mukaan ammattilaiset toivovat, että vakavat ter-veysongelmat nousisivat selkeästi vähemmän vakavien ongelmien joukosta. Tässä kir-jallisuuskatsauksessa ilmeni, että potilaan tuottaman tiedon avulla suuren avun tarpeessa olevat potilaat on helpompi tunnistaa potilasjoukosta, mutta heidän hoitamiseensa ei ole resursoitu tarpeeksi henkilökuntaa.
Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmää syy-seuraussuhteesta potilaan tuot-taman tiedon ja lisääntyneen resurssitarpeen välillä, koska ammattilaiset todennäköisesti keräisivät potilaan hoitoon vaadittavat tiedot vastaanoton yhteydessä potilaalta suulli-sesti, mikäli potilas ei ole kerännyt niitä jo etukäteen. Myöskään suuressa avuntarpeessa olevien potilaiden määrän kasvua ei voida suoraan johtaa tuotetusta tiedosta, vaan poti-laat saattavat ottaa joka tapauksessa myöhemmin yhteyttä terveydenhuollon yksikköön pahentuneen terveydentilansa johdosta. Mahdollisesti olemassa oleva aliresursointi voi kärjistyä uuden tekniikan käyttöönoton yhteydessä.
Tämä tutkimus tukee Sangerin ja tutkimusryhmän (2016) tutkimuksen tulosta, jonka mukaan ammattilaisilla ja potilailla olevan erilaiset näkemykset tiedon keruun määrästä, tiedon analysoinnista ja palautteen annosta. Potilaat tuottavat tietoja jopa liian paljon (Huba & Zhang 2012; Slack ym.2012). Myös tässä tutkimuksessa ammattilaiset nosta-vat esiin huolen tuotettavan tiedon määrästä ja sen pelätään johtavan informaatiotul-vaan. Liiallinen tiedon määrä johtaa siihen, että tietojen läpikäyntiin ei ammattilaisilta löydy aikaa eivätkä he ehdi antaa potilaille heidän toivomaansa säännöllistä palautetta tuotetuista tiedoista. Ammattilaiset myös pelkäävät, että palautteen antaminen antaa po-tilaalle virheellisen kuvan, että ammattilainen on jatkuvasti tavoitettavissa.
Ammattilaisten kokema sosiaalinen paine hyödyntää potilaan tuottamaa tietoa tulee tä-män tutkimuksen mukaan erityisesti potilailta. Potilaiden tiedon kerääminen ja sen hyö-dyntäminen hoidossa luo potilaille kuvan, että he saavat erityisen hyvää hoitoa. Mikäli ammattilainen ei koe potilaan tuottamasta tiedosta olevan hyötyä potilaan hoidolle, mo-tivaatio tiedon keräämiseen ja analysointiin heikkenee. Potilaat voivat jopa vaihtaa ter-veydenhuollon ammattilaista, mikäli ammattilainen ei halua hyödyntää tietoa potilaan toivomalla tavalla.
TAM-mallin mukaan uuden tekniikan hyväksymiseen vaikuttaa käyttäjän itsevarmuus tekniikan käyttöä kohtaan (Holden & Karsh 2010; Gagnon ym. 2012) Tässä tutkiel-massa saatiin osittain tätä tukevia tuloksia. Terveydenhuollon ammattilaisten tekniikka-myönteisyys ja positiivinen asenne uuden tekniikan käyttöä kohtaan koetaan edesautta-van potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä. Henkilön demografiatiedoilla ei voida en-nustaa menestystä tekniikan käyttöön. Potilaiden kiinnostuksella omaa terveyttä kohtaan on suuri merkitys siinä, kuinka hyvin he motivoituvat keräämään tietoa omasta ter-veydestään. Ammattilaisilla vaikuttaa olevan tärkeä rooli potilaiden motivoinnissa.
Organisaation tuen tärkeys nousi vahvasti esiin tässä tutkimuksessa ja tukee aiempia tut-kimustuloksia (Gagnon ym. 2012; Holden & Karsh 2010; Lordon 2020) ja on lisäksi Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020:n mukaista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014). Koulutuksella ammattilaisten motivaatiota ja ymmärrystä voidaan kasvattaa. Po-tilaan tuottaman tiedon läpikäyntiin ja siihen reagointiin tulee luoda työnkulut ja
yhtei-set pelisäännöt terveydenhuollon yksikön sisällä, jotta sen käyttö integroituu rutiinityö-hön. Osa ammattilaisista on myös osallistunut potilaan tuottaman tiedon käyttöön kehi-tettyjen sovellusten kehitykseen Euroopan komission (2018) suositusten mukaisesti.
Tämä tutkimus tukee aiempien tutkimusten tietoa, että potilaan tuottaman tiedon integ-raatio käytössä olevaan potilastietojärjestelmään ja tietojen automaattinen siirto järjes-telmien välillä koetaan merkittäväksi (Huba & Zhang 2012; Lordon 2020). Eri laitteiden ja alustojen välinen yhteentoimivuus on myös tärkeää ja tietoja tulee voida tarkastella alustasta riippumatta. Tutkimuksessa myös ilmeni, että ammattilaiset ovat kiinnostu-neita yhdistämään potilaan terveystietoon myös muuhun tarkoitukseen kerättyä tietoa, kuten hyvinvointietoja. Toisaalta tämä on ristiriidassa sen kanssa, että osa ammattilai-sista kokee tietoja tuotettavan jo liikaa tarpeeseen nähden.
Ammattilaiset toivovat, että yhteenveto potilaan tiedoista on helposti omaksuttavissa ja ohjaa ammattilaista tekemään kliinisiä hoitopäätöksiä. Värikoodaukset ja automaattiset hälytystasot koetaan hyödyllisinä, mikä tukee Huba & Zhangin (2012) löydöksiä. Li-säksi ammattilaisille ovat hyödyksi helposti muokattavat käyttäjäkohtaiset näkymät sekä tietojen jatkojalostaminen ja muokkaaminen esimerkiksi aggregoiduksi tiedoksi.
Tietojen käytettävyyden ja hallinnan kannalta ammattilaiset toivovat mieluummin ra-kenteisten kuin avointen tietokenttien käyttöä.
Tutkimuksessa nousi uudeksi löydökseksi ammattilaisten huoli potilaiden hyvinvoin-nista. Ammattilaiset kokevat, että potilaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan, jos poti-las ei kuulu digitaalisten palveluiden ulottuville tai ammattilainen kerää tietoja vain osalta potilaista. Ammattilaiset ilmaisivat myös huolensa siitä, että osalla potilaista oi-reiden seuranta tai lääketieteellisten tekstien väärin tulkinta voi aiheuttaa liiallista huolta omasta hyvinvoinnista.
Potilaan tuottaman tiedon luotettavuus sai tässä tutkimuksessa ristiriitaisia tuloksia. Toi-saalta potilaan tuottamaa tietoa pidetään ajantasaisena ja jopa luotettavampana kuin suullisesti saatua tietoa, koska tietoja kerätään standardoiduilla kyselyillä tai suoraan elintoimintoja mittaavilla laitteilla. Tietojen luotettavuutta myös lisää se, että tietoja
va-lidoidaan usein vastaanotolla, kun ne käydään potilaan kanssa yhdessä läpi ja niistä esi-tetään tarkentavia kysymyksiä. Toisaalta ammattilaiset nostavat esiin huolensa siitä, että potilaiden tuottamat tiedot voivat olla vääristyneitä potilaan sairauden, väärin kalib-roitujen laitteiden tai kysymysten väärinymmärryksen vuoksi, mikä on yhtenäistä Huba
& Zhangin (2012) tutkimustulosten kanssa. Lopulta ammattilainen on se, joka joutuu te-kemään päätöksen siitä, mikä potilaan tuottama tieto on luotettavaa. Ammattilaisten ja potilaan tallentamien tietojen tulee olla merkittynä niin, että potilastietojärjestelmässä ne voidaan erottaa toisistaan. Ammattilaiset myös toivovat vertailutiedon olevan helposti saatavilla.
Potilailla on huoli omasta ja läheistensä yksityisyyden suojasta (Bajracharva ym. 2019) ja tässä tutkimuksessa ilmeni, että ammattilaisilla esiintyy samankaltaista huolta, erityi-sesti alaikäisten potilaiden tietojen vastaanotossa ja käsittelyssä. Ammattilaisten mie-lestä tietoja tuotettiin liikaa diagnosointiin ja tarpeeseen nähden. Organisaation tulee viestittää selvästi potilaille, miten heidän tietojaan käsitellään.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimusartikkeleissa ammattilaiset kokivat potilaan tuot-taman tiedon hyödyllisenä, joka on samankaltainen Huba & Zhanging (2012) tutkimus-tulosten kanssa. Tutkimusasetelma saattaa värittää tutkimustuloksia positiivisempaan suuntaan, koska TAM-mallin mukaisesti aineiston keruussa etsittiin nimenomaan poti-laan tuottaman tiedon tuomia hyötyjä. Mikäli hakutermeissä olisi ollut vain neutraaleja ilmaisuja, koettua hyötyä olisi todennäköisesti esiintynyt vähemmän ja estäviä tekijöitä olisi ilmaantunut enemmän. Tästä tutkimuksesta ei voida tehdä johtopäätöstä, että suu-rin osa ammattilaisista kokee potilaan tuottamasta tiedosta olevan hyötyä.
Tämän tutkimuksen perusteella ammattilaiset kokevat hyötyä erityisesti potilaan hoidon tulosten laadussa sekä relevanssissa työhönsä. Organisaatioissa on hyvä pohtia ja koros-taa näitä vaikutuksia, kun potilaan tuottamaa tietoa ollaan ottamassa käyttöön. Näin am-mattilaisten motivaatiota voidaan mahdollisesti lisätä kiinnittämällä hyötyä potilaan hoi-don tuloksiin saatavilla vaikutuksilla ja uuden tekniikan käyttöönotto sujua näin parem-min. Lisäksi resurssien riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota, koska tämän tutkimuk-sen mukaan ammattilaiset voivat kokea, että potilaan tuottama tieto lisää työkuormaa,
mutta myös säästää resursseja, koska osa vastaanotoilla tapahtuvasta työstä voidaan hoi-taa etänä. Työkuormaan voidaan vaikuthoi-taa organisaation tuella.
Ammattilaisten mukaan käyttöaikomukseen vaikuttaa monia tekijöitä, joihin on mah-dollista vaikuttaa organisaation tuen, integraatioiden, huolellisen suunnittelun, koulu-tuksen ja sujuvien työnkulkujen kautta. Näistä korostuivat erityisesti integraatioiden, olosuhteiden ja potilaan tietojen helpon sisäistämisen merkitykset. Lisäksi ammattilaiset olivat huolissaan tiedon luotettavuudesta. Potilaan tuottaman tiedon käyttöönoton yhtey-dessä on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi tarkkoihin potilasohjeisiin laitteiden ka-libroinnissa, jolloin voidaan mahdollisesti välttää mittausvirheitä.
Terveydenhuollon organisaatioissa on hyvä pohtia jo suunnitteluvaiheessa, kuinka usein ja kuka potilaan tuottamia tietoja tarkistaa ja tarvittaessa reagoi niihin. Organisaation tu-lee suunnitella, kuinka paljon potilaan tuottamaa tietoa on toiminnan kannalta järkevää tuottaa. Lisäksi tulee luoda turvalliset tietojen käsittelytavat, jolloin sekä ammattilaiset, että potilaat voivat luottaa tietojen olevan luottamuksellisia ja eheitä.