Ammattilaisten kokema hyöty potilaan tuottamasta terveystiedosta jaoteltiin viiteen eri alateemaan kuvion 6 mukaisesti. Kuviossa on mukana niiden artikkeleiden numerot, joi-den tuloksissa teema nousi esiin. Näistä viidestä teemasta tekniikan hyväksymisen mal-lin mukaisia teemoja koetusta hyödyllisyydestä olivat imago, relevanssi työhön, tulosten laatu ja tulosten todistettavuus. Aineiston pohjalta analyysissä syntyi uusi teema ammat-tilaisten kokemaan hyötyyn: resurssien säästäminen.
KUVIO 6. Potilaan tuottamasta terveystiedosta koettu hyöty
Tekniikan hyväksymisen mallissa koettuun hyödyllisyyteen vaikuttaa myös subjektiivi-nen normi, kokemukset ja vapaaehtoisuus. Näistä subjektiivisubjektiivi-nen normi sekä kokemuk-set luokiteltiin potilaan tuottaman tiedon käyttöön vaikuttavien tekijöiden teemoihin, koska aineistossa näissä ei ilmaantunut ammattilaisten kokemaa hyötyä vaan tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttöhalukkuuteen. Vapaaehtoisuuteen liittyviä huomioita tutki-musartikkeleissa ei noussut esille, joten tämä teema jätettiin kokonaan pois. Seuraavissa alaluvuissa käydään alateemoittain läpi tulokset potilaan tuottaman tiedon käytöstä koe-tusta hyödystä.
Imago
Vaikutukset ammattilaisen imagoon nousi esiin seitsemässä tutkimusartikkelissa. Poti-laan tuottama tieto muuttaa hoitokulttuuria potilaskeskeisemmäksi (4). Tiedon hyödyn-täminen vaikuttaa potilaan ja ammattilaisen väliseen dynamiikkaan ja kommunikaati-oon, koska ammattilaisella on parempi käsitys potilaasta (3). Keskustelu potilaan kanssa voi olla vapaamuotoisempaa, mutta tällä koettiin olevan myös potentiaalisesti ammatti-laissuhteen vaarantumisen riski (14; 20). Vastuu hoidosta jakautuu tasaisemmin potilaan ja ammattilaisen välillä. Vastuu ei ole vain ammattilaisella, kun potilas tarkkailee aktii-visesti vointiaan etänä. (6.) Ammattilaisen rooli saattaa myös muuttua, kun hän reagoi potilaan tuottamaan tietoon (14).
Potilaan ja ammattilaisen välinen luotto on molemminpuolista, koska lääkäri luottaa po-tilaan antamaan kuvaan voinnistaan ja potilas taas luottaa ammattilaiseen (6). Popo-tilaan tuottaman tiedon käyttö luo potilaalle kuvan, että ammattilaiset ovat kiinnostuneita hä-nestä ja hänen terveydestään (4). Ammattilaiset kokevat olevansa hyviä ammatissaan, kun he näkevät potilaan voinnin konkreettisesti paranevan saatavien todisteiden avulla (6).
Ammattilaiset kokevat työrooliinsa kuuluvan myös potilaiden tiedon keruuseen liittyvän opastamisen (6). Myös potilaiden kannustaminen ja käytäntöjen perustelu potilaille, jotka eivät ole halunneet kerätä tietoja esimerkiksi fyysisen vamman tai sairauden vuoksi, koettiin osana ammattilaisroolia (9;14; 19).
Relevanssi työhön
Relevanssi työhön nousi esiin 14 tutkimusartikkelin tuloksissa. Ammattilaiset kokivat, potilaan tuottama tieto tuki heidän työtään potilaiden hyväksi (19). Potilaat sitoutuivat ja motivoituivat paremmin hoitoon, jos he osallistuivat kliinistä hoitopolkua tukevan tie-don tuottamiseen (1; 12). Tietojen kerääminen tuki potilaan itsehoitoa ja lisäsi ymmär-rystä siitä, kuinka hän pystyy vaikuttamaan omaan terveyteensä (13).
Potilaan tuottama tieto tehosti potilaan ja ammattilaisen välistä työskentelysuhdetta ja kommunikaatiota (1; 3; 6; 9; 14). Kerätyt tiedot toimivat hyvin keskustelun avauksena vastaanotolla (4), muutti keskustelua potilaslähtöisemmäksi (12) ja mahdollisti tuen an-non myös etänä (6). Potilaaseen oli helpompi luoda yhteys ja keskustelu voinnista oli luontevaa (2; 6). Kysymykset potilaalle muuttuivat tiedon perusteella tarkentaviksi eikä yleisiä kysymyksiä koettu tarpeelliseksi (15). Päivän töitä pystyi järjestelemään potilai-den ennakkoon antamien tietojen perusteella (4) ja ammattilainen saa tiedon avulla pa-remman kokonaiskuvan potilaan tilanteesta jo etukäteen (9; 16).
Kiireellisen avun tarpeessa olevat potilaat voitiin tunnistaa helpommin (9). Vastaanotto-jen välillä oli mahdollista seurata potilaan vointia ja reagoida voinnin muutoksiin tarvit-taessa (1; 13; 18). Ensiaputilanteissa potilaan tuottamasta tiedosta oli hyötyä varsinkin silloin, kun potilaalla oli vaikeuksia kommunikoida (14).
Hyödyllisenä koettiin se, että ammattilaiset saivat tietoa potilaan hoidosta eri hoitoym-päristöistä (13). Erityisen tärkeänä koettiin potilaan tuottama tieto ammattilaisen omasta erikoisalasta, kuten verensokerin seurannan (1) tai askelmäärien kerääminen polvileik-kauksen jälkeen (2). Esimerkiksi sydänpotilaiden itsehoitoon ja lääkitykseen voitiin vai-kuttaa potilaiden tuottaman EKG-datan avulla (11).
Potilaan tuottamalla tiedolla on positiivista vaikutusta kollegoilta saatuun tukeen (6;
14). Ammattilaisten oli helpompi saada kollegan tai seniorin tukea diagnoosin antami-sessa potilaan kuvien avulla, mikäli he eivät olleet täysin varmoja diagnoosista tai tar-vitsivat toista mielipidettä (6). Potilaan tuottamaa tietoa voitiin hyödyntää myös koulu-tus- ja konsultaatiotarkoituksiin (14). Myös kollegoiden välinen kommunikaatio lisään-tyi ja tiedon avulla voitiin perustella hoidon kiireellisyyttä (6). Kerätyn tiedon avulla voitiin nähdä oireiden kehitystä ja saada tukea kliiniseen päätöksentekoon (18).
Tulosten laatu
Vaikutukset tulosten laatuun esiintyi 16 tutkimusartikkelissa. Potilaan tuottama tieto tu-kee potilaan hoitoon liittyvässä päätöksenteossa (1; 14) ja tutu-kee mittaamiseen
perustu-vaa (1), potilasta kunnioittaperustu-vaa ja vastuullista hoitoa (4). Ammattilaiset kokivat potilai-den terveypotilai-den edistämisen ja potilastyytyväisyypotilai-den lisääntyneen (6). Potilashoidon tu-lokset paranivat (12; 14).
Potilaiden tuottama tieto antaa luotettavamman kuvan potilaan voinnista, koska potilai-den tiedot eivät vääristy sosiaalisesta paineesta tai tietojen arkaluonteisuudesta johtuen verrattuna kasvokkain raportoituihin tietoihin (1). Tekniikka luo turvallisen ympäristön myös sensitiivisten tietojen jakamiseen (3; 4). Potilaista myös saatiin tietoja, joita muulla tavoin ei ole mahdollista saada (2).
Potilaan tuottama tieto lisäsi myös sellaisten oireiden hoitoa, joita ilmeni vastaanottojen välillä ja toi oireet näkyvämmiksi (5; 9) Potilaan on helpompi todistaa tulokset, jotka muuten voivat olla vaikea osoittaa toteen tai joita ammattilaisen on muuten vaikea us-koa (2). Tiedot auttoivat selvittämään oireita laukaisevia tekijöitä (11). Potilaiden hoito jatkui aktiivisemmin vastaanottojen välillä (6; 19). Muutokset potilaan tuottamissa tie-doissa korreloi potilaan ja ammattilaisen välisen kommunikaation määrän kanssa (14).
Potilaat aktivoituivat hyödyntämään enemmän potilasportaaleja ja sähköisiä terveyspal-veluita (1). Potilaiden diagnosointi ja hoito onnistuivat myös etänä, joka vähensi etäi-syyksien tuomaa ongelmaa (6; 7). Ammattilaisilla oli ajantasaisempaa ja luotettavampaa tietoa potilaista (10). Lisäksi tuotetun tiedon avulla voitiin mahdollisesti tunnistaa poti-laita, jotka eivät parantuneet odotusten mukaisesti, joille on ennustettavissa uusia ter-veysongelmia (9), tai joiden oireet vaativat pikaista hoitoa (20).
Potilaan tuottaman tiedon hyödyntäminen koettiin muuttavan hoitoa potilaskeskeisem-mäksi (4; 10), tuovan potilaan oman äänen (3) ja näkemyksen (15) kliiniseen ympäris-töön. Tiedon avulla pystyttiin yhtenäistämään potilaan ja ammattilaisen näkemystä hoi-don tavoitteista ja lisäämään jaettua päätöksentekoa (3; 4; 5; 12). Yhteisiä hoitotavoit-teita voitiin seurata (12). Potilaiden tuottamat tiedot olivat konkreettisia ja vähensivät muistamattomuudesta johtuvia virheitä (15). Päätöksenteko perustui enemmän tietoon (10).
Potilaat ottivat enemmän vastuuta omasta terveydestään ja kokivat olevansa tasa-arvoi-sempia ammattilaisen kanssa (6), jolloin potilaat kokivat voimaantuvansa ja hallitse-vansa paremmin omaa terveyttään (12). Ammattilaisen ja potilaan välinen suhde parani (11). Potilaan aktivoiminen tiedon tuottamiseen lisäsi potilaiden sitoutumista hoitoon (4) erityisesti niillä potilailla, joilla palveluiden pariin pääsy on rajatumpaa (1).
Koko terveydenhuoltotiimille syntyi parempi käsitys potilaan voinnista ja terveydenti-lasta (4; 5; 6; 19; 20) jonka avulla hoidosta tulee holistisempaa (4) ja potilaita yksilölli-semmin huomioivaa (5). Ammattilaiset saivat enemmän tietoa potilaan vointiin ja para-nemiseen liittyvistä tekijöistä (20). Potilaan vointia tarkastellaan tietoon eikä muistiin perustuen (15).
Tulosten todistettavuus
Tulosten todistettavuus vaikutti ammattilaisten kokemaan hyötyyn kahdeksassa tutki-musartikkelissa. Potilaan tuottamaa tietoa tuotettiin ja käytettiin tutkimuksissa eri tek-niikoilla, kuten älykelloilla, mobiili- tai web-pohjaisilla applikaatioilla ja sähköisillä po-tilasportaaleilla. Tuotettu tieto oli sekä rakenteista, että ei-rakenteista, kuten vastauksia kyselylomakkeisiin, EKG-dataa, askelmääriä ja valokuvia.
Artikkeleista ilmeni, että potilaan tuottama tieto tuki potilaan hoitoa, koska tiedot saatiin systemaattisesti esimerkiksi mittareilla (1). Hoidossa tapahtuneet muutokset tai inter-ventiot olivat helpommin seurattavissa (1; 5) ja potilaan terveydentilan trendejä oli mah-dollista seurata (6; 7; 13).
Potilaan tuottamaa tietoa voitiin näyttää ja käyttää todisteena (2). Esimerkiksi valoku-vien perusteella voitiin osoittaa, että haavojen paranemista todella tapahtui (6). Potilai-den tulokset saatiin kaavioina (5; 19) ja taulukoina näkyviin osana potilastietojärjestel-mää (8). Diagrammeilla ja visualisoinneilla saavutettiin kokonaisvaltaisempi kuva poti-laan oireista pidemmällä aikavälillä (15).
Resurssien säästäminen
Resurssien säästäminen nousi aineistolähtöisesti teemaksi, joka esiintyi kuudessa eri tut-kimusartikkelissa ammattilaisten kokemana hyötynä. Ammattilaisten motivaatiota voi lisätä se, jos he kokevat potilaan tuottaman tiedon hyödyntämisen säästävän terveyden-huollon resursseja (14). Potilaan tuottaman tiedon avulla voidaan säästää resursseja, ku-ten aikaa ja rahaa, koska diagnoosit voidaan tehdä myös etänä (6).
Resurssien säästäminen ilmenee vastaanottomäärien tarpeen vähenemisenä tulevaisuu-dessa (9) ja vastaanottojen pituuksien lyhenemisinä esitutkimusten avulla (12). Tarpeet-tomat vastaanotot voidaan perua etukäteen, mikäli tiedot näyttävät niin (6; 13). Kontrol-livastaanotot voidaan mahdollisesti hoitaa etänä (9).
Vastaanottoaika voidaan käyttää tehokkaammin ja keskittyä potilaan todelliseen ongel-maan (13; 15). Potilaan tarpeisiin osataan vastata paremmin myös etänä esimerkiksi luotettujen viestintäpalveluiden kautta (13). Hoito muuttuu ennakoivammaksi, koska potilaiden vointia seurataan ja muutoksiin reagoidaan nopeammin (19).
6.3 Tekijöitä, jotka vaikuttavat ammattilaisten aikomukseen käyttää potilaan tuottamaa