Tutkimusartikkeleissa mainittiin hyvin vähän TAM3-mallin mukaisia helppokäyttöisyy-teen vaikuttavia tekijöitä (Venkatesh & Bala 2008). Teoriaohjaavassa analyysissä pää-dyttiin siihen, että helppokäyttöisyyteen vaikuttavat tekijät nimetään ” Tekijät, jotka vaikuttavat ammattilaisten aikomukseen käyttää potilaan tuottamaa terveystietoa ”, jol-loin mukaan saadaan myös tekijöitä, jotka eivät mene kategorian ”helppokäyttöisyys”
alle. Potilaan tuottaman tiedon käyttöaikomukseen vaikuttavat tekijät luokiteltiin tutki-musaineiston mukaan kahdeksaan eri alateemaan: subjektiivinen normi, kokemukset, itseluottamus tietokoneiden käyttöön, olosuhteiden vaikutus, koettu tyytyväisyys, työ-kuorma, huoli potilaan hyvinvoinnista, sekä tiedon luotettavuus ja hallittavuus. Luokit-teluun otettiin mukaan ammattilaisten näkemykset sekä positiivisesti että negatiivisesti
käyttöaikomukseen vaikuttavista tekijöistä. Teemat ja artikkelien numerot, joissa teema nousi esiin tuloksissa, ovat kuvattuna kuviossa 7.
KUVIO 7. Tekijöitä, jotka vaikuttavat ammattilaisten aikomukseen käyttää potilaan tuottamaa terveystietoa
Tekniikan hyväksymisen mallin koettuun helppokäyttöisyyteen liittyviä teemoja tunnis-tettiin myös käyttöaikomukseen vaikuttavista tekijöistä. Näitä olivat itseluottamus tieto-koneiden käyttöön, olosuhteiden vaikutus ja koettu tyytyväisyys. Sen sijaan ammattilai-set eivät nostaneet esille tietokonepelon, tietokoneleikkisyyden tai tavoitellun käytettä-vyyden teeman sopivia tuloksia tutkimusartikkeleissa. Tekniikan hyväksymisen mallin
mukaisesti subjektiivinen normi ja kokemukset ovat luokiteltuna koetun hyödyn tee-moiksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimusartikkeleissa subjektiiviseen normiin ja kokemuksiin luokitellut tulokset ottivat kuitenkin enemmän kantaa siihen, mitkä tekijät vaikuttavat ammattilaisten aikomukseen käyttää potilaan tuottamaa tietoa. Tästä syystä kyseiset teemat luokiteltiin käyttöaikomukseen liittyvinä tekijöinä.
Aineistolähtöisesti tutkimusartikkeleiden tuloksista nousi myös tekniikan hyväksymisen mallin ulkopuolisia teemoja, jotka ammattilaiset kokivat vaikuttavan potilaan tuottaman tiedon hyödyntämiseen. Näitä uusia teemoja olivat resurssien riittämättömyys, huoli po-tilaiden hyvinvoinnista sekä tiedon luotettavuus ja hallittavuus. Seuraavissa alaluvuissa käydään tarkemmin potilaan tuottaman tiedon hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät läpi teemoittain.
Subjektiivinen normi
Kolmesta tutkimusartikkelista löytyi subjektiivisen normin vaikutusta. Tutkimuksissa korostui, että ammattilaisten paine potilaan tuottaman tiedon käyttöön tulee erityisesti potilailta (6; 14; 20). Ammattilaisten mielestä tiedon tuottaminen on potilaille tärkeää ja lisää potilaiden tyytyväisyyttä (20). Potilaat kokevat saavansa erityisen hyvää hoitoa, jos heidän tuottamaansa tietoa hyödynnetään osana hoitoa (6).
Ammattilaiset kokevat, että potilaat toivovat keskustelua terveydenhuollon ammattilai-sen kanssa tuottamastaan tiedosta (14). Potilaat voivat vaihtaa heitä hoitavaa terveyden-huollon ammattilaista, mikäli ammattilainen ei tue potilaan näkemystä heidän tuottamis-taan tiedoista, kuten potilaan diagnoosista (6). Lisäksi ammattilaiset ovat huolissaan siitä, että viestittely potilaan kanssa antaa valheellisen kuvan potilaalle ja että ammatti-lainen on jatkuvasti tavoitettavissa (20).
Kokemukset
Kokemuksia potilaan tuottamasta tiedosta löytyi viidestä eri tutkimusartikkelista. Am-mattilaisilla on omakohtaisia kokemuksia tiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä
muissa kuin terveydenhuollon ympäristössä. Ammattilaisilla on kokemusta potilaan tuottaman terveystiedon käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa (1) ja tiedon tuottamisesta esimerkiksi älykellojen myötä (2).
Potilailla ja ammattilaisilla on omat näkemyksensä siitä, mikä tieto on tarpeellista ja kuinka paljon sitä tulee tuottaa (17). Mikäli potilaan tuottamasta tiedosta ei koeta olevan hyötyä potilaan hoidolle, motivaatio sen keräämiseen ja analysointiin laskee (14). Am-mattilaisten omakohtaiset negatiiviset kokemukset sairauksista saattavat myös nousta pintaan, kun potilaiden oireita käydään läpi aiempaa tarkemmin (18).
Itseluottamus tietokoneiden käyttöön
Itseluottamus tietokoneiden käyttöön nousi kahdessa tutkimusartikkelin tuloksessa vai-kuttavaksi tekijäksi. Ammattilaisten tekniikkamyönteisyyden koetaan edesauttavan poti-laan tuottamien sähköisten tietojen käyttöä (17). Ammattilaiset kokevat, että asennoitu-minen käyttöongelmiin ja ongelmien ratkaisemiseen itsenäisesti on tärkeää (11).
Henkilön demografiatiedot eivät korreloi heikomman tekniikan käytön kanssa. Potilai-den motivoimisessa sillä, kuinka hyvät tekniset taidot potilailla on, ei ole vaikutusta ke-rätyn tiedon määrään. Tärkeämpää on kiinnostuksen herättäminen omaa terveyttä koh-taan. (11.)
Olosuhteiden vaikutus
Olosuhteiden vaikutuksia kuvattiin seitsemässä eri tutkimusartikkelissa. Ammattilaiset ovat olleet mukana kehittämässä sovelluksia, joilla potilaan tuottamaa tietoa kerätään (1). Koulutus lisää ymmärrystä ja motivaatiota (9) ja tuki järjestelmän käyttöön koetaan tärkeänä (11). Potilaan tiedon käytön motivaatiota heikentää se, jos ammattilaiset koke-vat työn olevan näkymätöntä eikä sitä voida laskuttaa (14).
Ammattilaiset kokevat tärkeänä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämisen integroitumi-sen rutiinityöhön (1). Potilaat lähettävät tietojaan, mutta ammattilaiset eivät voita taata,
että niihin reagoidaan (11). Tietojen läpikäynti tulee saada osaksi päivittäistä työnkul-kua (12; 17) ja organisaatiossa tulee luoda protokollat, millä tavalla ja kuinka usein po-tilaan tuottamaan tietoon reagoidaan (14; 20).
Koettu tyytyväisyys
Koetusta tyytyväisyydestä tekniikkaa kohtaan saatiin tuloksia 11 tutkimusartikkelista.
Potilaan tuottaman tiedon käsittelyyn käytettäviä järjestelmiä pidetään helppokäyttöi-sinä (11). Ammattilaiset kokevat tärkeänä eri laitteiden ja alustojen välisen yhteentoimi-vuuden (1; 9; 17). Tietojen tulee olla saatavilla eri alustoilla niin, ettei sen saatavuus ole kiinni käytettävästä tietotekniikasta (20). Toiveena on, että järjestelmä, jolla potilaan tuottama tieto vastaanotetaan ja tarkastellaan, on integroituna jo käytössä oleviin järjes-telmiin (1; 5; 7; 12; 14; 20) eikä ylimääräisiin järjesjärjes-telmiin haluta käyttää aikaa (20).
Tietojen siirron tulee olla automaattista (7; 9).
Ammattilaiset haluavat käyttöönsä myös muuhun tarkoitukseen kerättyä potilaan tuotta-maa tietoa (14). Hyvinvointi- ja terveystietojen integroiminen keskenään koetaan hyö-dylliseksi (8). Toisaalta myös koetaan, että potilaan tuottama tieto hukkuu potilastieto-järjestelmään (17) ja yhteentoimivuusongelmat estävät tiedon tallentamisen (9; 17).
Ammattilaiset toivovat, että järjestelmiin voi syöttää tietoja niin potilaan kuin heidän it-sensäkin toimesta (12).
Yhteenvetotiedot koetaan tärkeänä; yhteenvedon toivotaan olevan selkeä ja helposti omaksuttavissa (14; 19; 20) ja ohjata ammattilaista siinä, minkälaisia toimia potilaan hoito vaatii (14). Ammattilaiset kokevat myös hyödyllisinä esimerkiksi värikoodauksen tai automaattiset hälytystasot, mikäli potilaille asetetut raja-arvot ylittyvät (8). Toisaalta automaattisesti luotuja yhteenvetoja ei välttämättä koeta luotettavina (14).
Kaaviot ja visualisoinnit tulee olla helposti saatavilla (9; 14; 19) ja käyttäjäkohtaiset nä-kymät muokattavissa (9; 12; 14; 19). Tiedon jalostamisen vaivattomuus, esimerkiksi yh-distäminen aggregoiduksi tiedoksi ja tiedon suodattaminen, koetaan tärkeänä (19). Tie-don hallittavuuden kannalta potilaiden antamat tiedot tulee olla rakenteisia ja avoimia tietokenttiä tulee välttää (20).
Työkuorma
Seitsemästä tutkimusartikkelista nousi esiin huoli työkuormasta ja resurssien riittämät-tömyydestä, joten tästä luotiin uusi aineistolähtöinen teema. Potilaan tuottamien tietojen läpikäynti lisää ammattilaisten työkuormaa (13) ja kuluttaa heidän työaikaansa (14).
Ammattilaisilla ei ole aikaa käydä läpi potilaan tuottamia tietoja (4; 17; 20) eivätkä he pysty vastaamaan potilaiden toiveeseen saada säännöllistä seurantaa ja palautetta heidän tuottamistaan tiedoista (20).
Tiedon läpikäynti yhdessä potilaan kanssa vie liikaa aikaa ja häiritsi keskustelua poti-laan kanssa (9). Kiireisen vastaanottoajan aikaa kuluu ylimääräiseen klikkailuun (4).
Eniten ammattilaisten aikaa vaativat sellaiset potilaat, joilla sähköisten palveluiden käyttö ei onnistunut itsenäisesti (9).
Resursseja potilaiden hoitoon kuluu enemmän, koska kynnysarvoja ylittäviä potilaita on enemmän kuin hoitamiseen resursoitua henkilökuntaa (9). Resurssit eivät ole riittäviä potilaan ohjaamiseen ja palautteen antoon (11). Ammattilaiset kokevat, että hoidossa on jo valmiiksi monta ulottuvuutta ja potilaan tuottama tieto lisää vielä uuden elementin potilaan hoitoon (9). Ammattilaiset myös pelkäävät, että tietoa tuotetaan liikaa, minkä on vaarana johtaa informaatiotulvaan (14; 17). Resursseja voidaan mahdollisesti säästää korvaamalla vastaanotto kokonaan vain tiedon välittämisellä, mutta tällöin potilaan ja ammattilaisen välisen kommunikaation koetaan heikentyvän (14).
Huoli potilaiden hyvinvoinnista
Ammattilaiset nostivat seitsemässä tutkimusartikkelissa esiin huolen potilaiden hyvin-voinnista, joten tästä luotiin uusi teema aineistolähtöisesti. Ammattilaiset ovat huolis-saan potilaiden eriarvoistumisesta ja niistä potilaista, jotka eivät ole digitaalisten palve-luiden ulottuvilla (4; 12). Ammattilainen myös tekee päätöksen, keneltä potilaiden jou-kosta tietoja kerätään (14).
Potilaat saattavat tehdä diagnooseja itsenäisesti perustuen vaillinaisiin Internet-lähteisiin ja päätyä väärään diagnoosiin (6) tai itsearvioinnit voivat mennä liiallisuuksiin (18).
Ammattilaiset myös kokevat, että tiedon kerääminen voi lisätä stressiä niillä potilailla, jotka tarkkailevat oireitaan liiallisesti (6). Potilailla on mahdollisuus nähdä potilastieto-järjestelmän kertomustekstit, mutta heillä saattaa olla vaikeuksia ymmärtää lääketieteel-listä tekstiä (13).
Lisäksi ammattilaiset nostavat esiin huolensa siitä, että potilaat huolestuvat enemmän oireistaan, kun heitä pyydetään kirjaamaan niitä ylös. Näin muihin asioihin elämässä ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Lääkkeiden sivuvaikutusten seuranta voi muuttaa fokuk-sen lääkkeen negatiivisiin piirteisiin (18.) Lisäksi ammattilaiset huomasivat, että poti-laan innokkuus oireiden seurantaan voi lopahtaa - potilaat esimerkiksi raportoivat vä-hemmän EKG-tuloksia, mikäli rytmihäiriöitä on ollut viime aikoina vävä-hemmän ja hei-dän terveydentilansa vakaampi (11).
Tiedon luotettavuus ja hallittavuus
Tiedon luotettavuutta ja hallittavuutta korostettiin 11 eri tutkimusartikkelissa. Tiedon luotettavuutta ja oikeellisuutta pidetään tärkeänä (17). Potilaan tuottama tieto koetaan saman arvoisena kuin muukin tieto (2). Kliinisten hoitotulosten raportointiin potilaan tuottamaa tietoa pidetään jopa luotettavimpana lähteenä potilaiden kokonaisterveydestä.
Tieto tukee terveyskäyttäytymisen ja terveysriskien parempaa tunnistamista ja näin näitä tukevia toimintoja on myös helpompi suunnitella ja kohdistaa oikein kansanter-veyden näkökulmasta. (1.) Lisäksi ammattilaiset toivovat, että vertailutietoa on helposti saatavilla, jolloin he voivat peilata potilaan tuottamaa tietoa niin sanottuun normaaliin parantumisvauhtiin (9).
Potilaan tuottamaan tietoon luotetaan yhtä paljon kuin potilaalta kyseltäessä saatuun tie-toon (2). Potilaan tuottama tieto voi olla jopa tätä luotettavampaa, koska potilaiden miellyttämisen halu voi olla vähäisempää (14) ja tiedot on kerätty suoraan esimerkiksi laitteilla (15). Oireita voidaan seurata luotettavasti validoiduilla oirekyselyillä, joissa käytetään standardoituja oireiden arviointia (1). Toisaalta myös koetaan, että tietoa vas-taavista käytössä olevista kyselyistä on liian vähän, jotta tiedon voidaan luottaa olevan
validia (9). Tiedon luotettavuutta puolestaan lisää se, että vastaanotolla tietoa validoi-daan samalla, kun ammattilainen kysyy sen perusteella jatkokysymyksiä (10; 15). Auto-matisoituun päätöksentekoon potilaan tietojen luotettavuutta ei pidetä riittävänä (20).
Potilaan ja ammattilaisen tuottaman tieto tulee pystyä erottamaan toisistaan (14).
Ammattilaisilla on huoli siitä, onko potilaiden käytössä olevat laitteet kalibroitu oikein ja voiko kalibraation puute vääristää saatuja tuloksia (8). Potilaiden antamat tiedot voi-vat olla vääristyneitä myös esimerkiksi sairauden vuoksi (13). Potilaat saattavoi-vat tulkita kysymyksiä väärin, jolloin tulokset ovat vääristyneitä kyselyissä (9). Subjektiivisen tie-don luotettavuutta on vaikea arvioida (16). Ammattilainen joutuu päättämään, mikä po-tilaan tuottama tieto on luotettavaa (15).
Ammattilaiset ovat huolissaan eettisyydestä ja lainmukaisuudesta vastaanottaessaan ja käsitellessään potilaan tuottamaa tietoa erityisesti alaikäisten potilaiden kohdalla (14).
Tietoa myös tuotetaan liikaa potilaan diagnosointiin ja tarpeisiin nähden (16). Tiedon käytön prossien tulee olla läpinäkyviä ja potilaille tulee tehdä selväksi, miten heidän tie-tojaan käsitellään ja miten yhteydenotot priorisoidaan (20).