Tässä tutkimuksessa nousi esiin potilaan tiedon tuottamaa hyötyä ja käyttöaikomukseen vaikuttavia tekijöitä. Jatkossa on tarpeen analysoida, mitkä tekijät ammattilaiset kokevat estävän potilaan tuottaman tiedon hyödyntämisen. Tutkimustieto aiheesta on tarpeen, jotta estäviä tekijöitä voidaan ehkäistä ja korjata paremmin.
Tutkimuksessa nousi esiin vahvasti terveydenhuollon ammattilaisten kokema hyöty po-tilaan tuottamasta tiedosta popo-tilaan hoidon tuloksiin. Näitä hyötyjä on hyvä tutkia syste-maattisemmin koe- ja vertailuryhmäasetelmalla, jotta vaikutukset olisivat vielä luotetta-vammin todistettavissa.
Potilaan tuottaman tiedon laatu ja luotettavuus saivat ristiriitaisia tuloksia tässä kirjalli-suuskatsauksessa. Potilaan tuottaman tiedon luotettavuutta on hyvä analysoida tarkem-min suurella potilasjoukolla eri sairauksien seurannassa. Lisäksi erilaisia potilaan tiedon
tallennus- ja keräämistekniikoita, kuten älykelloja, sähköisiä kyselylomakkeita ja veran-painemittareilla kerättyä tietoa, on mielenkiintoista vertailla tiedon luotettavuuden kan-nalta.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa ei rajattu aikaa, joka potilaan tuottaman tiedon käyttöön-otosta oli kulunut. Pitkittäistutkimuksella saadaan mahdollisesti esiin, kuinka ammatti-laisten kokemukset potilaan tuottaman tiedon hyödyistä ja käyttöaikomukseen vaikutta-vista tekijöistä muuttuu, kun verrataan tilannetta ennen käyttöönottoa, heti käyttöönoton jälkeen ja esimerkiksi vuoden päästä käyttöönotosta.
8 LÄHTEET
*kirjallisuuskatsauksen aineistossa
*Alpert JM, Manini T, Roberts M, Kota NSP, Mendoza TV, Solberg LM & Rashidi P 2020. Secondary care provider attitudes towards patient generated health data from smartwatches. Npj Digital Medicine 3:27.
Ammenwerth E, Schnell-Inderst P & Hoerbst A 2012. The Impact of Electronic Patient Portals on Patient Care: A Systematic Review of Controlloed Trials. Journal of Medical Internet Research 14(6), e162.
Aromataris E & Munn Z 2020. JBI Manual for Evidence Synthesis. JBI 2020. Saata-villa: https://synthesismanual.jbi.global. https://doi.org/10.46658/JBIMES-20-01 (Lu-ettu 14.1.2021).
Aromataris E & Pearson A 2014. The Systematic Review: An Overview. Synthesizing research evidence to inform nursing practice. The American journal of nursing 03; 114 (3), 53–58.
Austin E, Lee JR, Amtmann D, Bloch R, Lawrence SO, McCall D, Munson S & La-vallee DC 2020. Use of patient-generated health data across healthcare settings: impli-cations for health systems. JAMIA Open 3(1), 70–76.
*Austin L, Sharp CA, van der Veer SN, Machin M, Humphreys J, Mellor P, McCarthy J, Ainsworth J, Sanders C & Dixon WG 2020. Providing ‘the bigger picture’: benefits and feasibility of integrating remote monitoring from smartphones into the electronic health record. Findings from the Remote Monitoring of Rheumatoid Arthritis (REM-ORA) study. Rheumatology 59, 367–378.
Bajracharya AS, Crotty BH, Kowoloff HB, Safran C & Slack WV 2019. Patient experi-ence with family history tool: analysis of patients’ experiexperi-ence sharing their family health history through patient-computer dialogue in a patient portal. Journal of the American Medical Informatics Association 26(7), 603–609.
*Burns K, McBride CA, Bhaveshkumar P, FitzGerald G, Mathews S & Drennan J 2019. Creating Consumer-Generated Health Data: Interviews and a Pilot Trial Explor-ing How and Why Patients Engage. Journal of Medical Internet Research 21(6), e12367.
Chow M, Herold DK, Choo T-M & Chan K 2012. Extending the technology acceptance model to explore the intention to use Second Life for enhancing healthcare education.
Computers & Education 59, 1136–1144.
*Cohen DJ, Keller SR, Hayes GR, Dorr DA, Ash J S & Sittig DF 2016. Integrating Pa-tient-Generated Health Data Into Clinical Care Settings or Clinical Decision-Making:
Lessons Learned From Project HealthDesign. JMIR Human Factors 3(2): e26.
Cortez A, Hsii P, Mitchell E, Riehl V & Smith P 2018. Conceptualizing a Data Infra-structure for the Capture, Use, and Sharing of Patient-Generated Health Data in Care
Delivery and Research through 2024. Saatavilla: https://www.healthit.gov/sites/de-fault/files/onc_pghd_final_white_paper.pdf (Luettu 17.4.2021)
*Cronin RM, Conway D, Condon D, Jerome RN, Byrne DW & Harris PA 2018. Patient and healthcare provider views on a patient-reported outcomes portal. Journal of the American Medical Informatics Association 25(11), 1470–1480.
*Cusatis R, Holt JM, Williams J, Nukuna S, Asan O, Flynn KE, Neuner J, Moore J, Makoul G & Crotty BH 2020. The impact of patient-generated contextual data on com-munication in clinical practice: A qualitative assessment of patient and clinician per-spectives. Patient Education and Counseling 103, 734–740.
Davis FD. 1989. Perceived Usefulness, Perceived Ease of Use, and User Acceptance of Information Technology. MIS Quarterly 13(3), 318–340.
Davis FD, Bagozzi RP & Warshaw PR 1989. User Acceptance of Computer Technol-ogy: A Comparison of Two Theoretical Models. Management Science 35(8), 982–1003.
Doolen J 2017. Meta-analysis, systematic, and integrative reviews: An overview. Clini-cal Simulation in Nursing 1, 28–30.
Dünnebeil S, Sunyaev A, Blohm I, Leimeister JM & Krcmar H 2012. Determinants of physicians’ technology acceptance for e-health in ambulatory care. International Journal of Medical Informatics 81, 746–760.
Egea JMO & González MVR 2011. Explaining physicians’ acceptance of EHCR sys-tems: An extension of TAM with trust and risk factors. Computers in Human Behavior 27, 319–332.
European Commission 2018. Market study on telemedicine. Saatavilla: https://ec.eu- ropa.eu/health/sites/health/files/ehealth/docs/2018_provision_marketstudy_telemedi-cine_en.pdf (Luettu 15.4.2021).
Euroopan komissio 2018. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Terveys- ja hoitoalan di-gitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannut-taminen ja terveemmän yhteiskunnan rakenvoimaannut-taminen. Saatavilla: https://eur-lex.eu-ropa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM:2018:233:FIN (Luettu 15.4.2021) Finto 2021. Tietotermit. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Saatavilla:
https://finto.fi/tt/fi/page/t117 (Luettu 17.2.2021)
Fox S & Duggan M 2013. Tracking for Health. Pew Research Center 28.1.2013. Saata-villa: https://www.pewresearch.org/internet/2013/01/28/tracking-for-health/ (Luettu 17.2.2021)
Gagnon M-P, Desmartis M, Labrecque M, Car J, Pagliari C, Pluye P, Frémont P, Gag-non J, Tremblay N & Légaré F 2012. Systematic Review of Factors Influencing the Adoption of Information and Communication Technologies by Healthcare Profession-als. Journal of Medical Systems 36(1), 241–277.
Grant MJ & Booth A 2009. A typology of reviews: an analysis of 14 review types and associated methodologies. Health Information and Libraries Journal 26, 91–108.
*Hill JN, Smith BM, Weaver FM, Nazi KM, Thomas FP, Goldstein B & Hogan TP 2018. Potential of personal health record portals in the care of individuals with spinal cord injuries and disorders: Provider perspectives. The Journal of Spinal Cord Medicine 41(3), 298–308.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P 2009. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Holden RJ & Karsh B-T 2010. The Technology Acceptance Model: Its past and its fu-ture in health care. Journal of Biomedical Informatics 43, 159–172.
*Holt JM, Cusatis R, Asan O, Williams J, Nukuna S, Flynn KE, Moore J & Crotty BH 2020. Incorporating patient-generated contextual data into care: Clinician perspectives using the Consolidated Framework for Implementation Science. Healthcare 8(1), 100369.
Howie L, Hirsch B, Locklear T & Abernethy AP 2014. Assessing The Value Of Patient-Generated Data To Comparative Effectiveness Research. Health Affairs 33:7, 1220–
1228.
Huba N & Zhang Y 2012. Designing Patient-Centered Personal Health Records (PHRs): Health Care Professionals’ Perspective on Patient-Generated Data. Journal of medical systems 36(6), 3893–3905
Hyppönen H, Hyry J, Valta K & Ahlgren S 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköi-nen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Raportti 33/2014. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos. Saatavilla:
https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1 (Luettu 19.11.2019)
Innokylä 2019. Toimenpiteiden edellyttämien lainsäädäntömuutosten arviointi. Saata-villa: https://www.innokyla.fi/web/verkosto1221236/toimenpiteiden-edellyttamien-lain-saadantomuutosten-arviointi (Luettu 20.11.2019)
*Islind AS, Lindroth T, Lundin J & Steineck G 2019. Shift in translations: Data work with patient-generated health data in clinical practice. Health Informatics Journal 25(3) 577–586.
Jauhiainen A & Sihvo Päivi 2014. Asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalvelujen käyt-töönotto – malli käyttöönotolle ja vaikuttavuuden arvioinnille. FinJeHew 7(4), 210–220.
Jauhiainen A, Sihvo P, Ikonen H & Rytkönen P 2014. Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin. FinJeHeW 6(2–3), 70–78.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen Katri 2015. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kanta 2021a. Omatietovaranto. Saatavilla: https://www.kanta.fi/ammattilaiset/omatieto-varanto (Luettu 17.4.2021)
Kanta 2021b. Omatietovarannon määrittelyt. Saatavilla: https://www.kanta.fi/jarjestel-makehittajat/omatietovarannon-maarittelyt (Luettu 17.2.2021)
Karisalmi N, Kaipio J & Kujala S 2018. Hoitohenkilökunnan rooli potilaiden motivoin-nissa ja ohjaamisessa terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön. FinJeHew 10(2–3), 210–220.
King WR & He J 2006. A meta-analysis of the technology acceptance model. Information
& Management 43, 740–755.
Kivekäs E 2019. Sähköisten terveyspalveluiden koettu hyödyllisyys ja koettu helppokäyt-töisyys – potilaiden ja lääkäreiden arviot vaikutuksista. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
Kivekäs E, Kuosmanen P, Kinnunen U-M, Kansanen M & Saranto K 2019. Sähköiset palvelut osaksi potilaan arkea. FinJeHew 11(1–2), 25–37.
Kumar RB, Goren ND, Stark DE, Wall DP & Longhurst CA 2016. Automated integration of continuous glucose monitor data in the electronic health record using consumer tech-nology. Journal of the American Medical Informatics Association 23(5), 532–537.
Kuusisto H 2016. Tieto liikkuu, potilas ei – Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto ja arviointi.Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
Kuusisto-Niemi S & Saranto K 2009. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta – Pa-radigma tieteenalan perustana. FinJeHeW 1(1), 19–23.
Laaksonen M, Kuusisto-Niemi S & Saranto K 2010.Sosiaalityön tiedonhallinnan tutki-mus – kirjallisuuskatsaus tutkitutki-musmetodina. FinJeHeW 2(1), 26–32.
*Lavallee DC, Lee JR, Austin E, Bloch R, Lawrence SO, McCall D, Munson SA, Nery-Hurwit MB & Amtmann D 2020. mHealth and patient generated health data: stakeholder perspectives on opportunities and barriers for transforming healthcare. MHealth 6:8.
*Lewinski AA, Drake C, Shaw RJ, Jackson GL, Bosworth HB, Oakes M, Gonzales S, Jelesoff NE & Crowley MJ 2019. Bridging the integration gap between patient-generated blood glucose data and electronic health records. Journal of the American Medical Infor-matics Association 26(7), 667–672.
*Lindroth, T, Islind, AS, Steineck G & Lundin J. 2018. From Narratives to Numbers:
Data Work and Patient-Generated Health Data in Consultations. Studies in health tech-nology and informatics 247, 491–495.
Lordon RJ, Mikles SP, Kneale L, Evans HL, Munson SA, Backonja U & Lober WB 2020.
How patient-generated health data and patient-reported outcomes affect patient-clinicial relationship: A systematic review. Health Informatics Journal 26(4), 2689–2706.
Ma Q & Liu L 2004. The Technology Acceptance Model: A Meta-Analysis of Empirical Findings. Journal of organizational and end user computing 16(1), 59–72.
Matney S, Brewster PJ, Sward KA, Cloyes KG & Staggers N 2011. Philosophical Ap-proaches to the Nursing Informatics Data-Information-Knowledge-Wisdom Framework.
Advances in Nursing Science 34(1):6–18.
Moores TT 2012. Towards an integrated model of IT acceptance in healthcare. Decision Support Systems 53(3), 507–516.
Miyaji T, Kawaguchi T, Azuma K, Suzuki S, Sano Y, Akatsu M, Torii A, Kamimura T, Ozawa Y, Tsuchida A, Eriguchi D, Hashiguchi M, Nishino M, Nishi M, Inadome Y, Yamazaki T, Kiuchi T & Yamaguchi T 2020. Patient-generated health data collection using a wearable activity tracker in cancer patients–a feasibility study. Supportive Care in Cancer 28, 5953–5961.
*Purtzer MA & Hermansen-Kobulnicky CJ 2016. Optimizing the Benefits of Self-Mon-itoring Among Patients With Cancer. Oncology Nursing Forum 43(6), E218–E225.
Puusa A & Juuti P 2011. Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslä-hestymistavan valintaan. JTO, Helsinki.
Rahimi B, Nadri H, Afshar HL & Timpka T 2018. A systematic Review of the Technol-ogy Acceptance Model in Health Informatics. Applied clinical informatics 9(3), 604-634.
*Reading M, Baik D, Beauchemin M, Hickey K & Merrill JA 2018. Factors Influencing Sustained Engagement with ECG Self-Monitoring: Perspectives from Patients and Health Care Providers. Applied Clinical Informatics 9, 772–781.
*Reading MJ & Merrill JA 2018. Converging and diverging needs between patients and providers who are collecting and using patient-generated health data: an integrative re-view. Journal of the American Medical Informatics Association 25(6), 759–771.
Rho MJ, Choi IY & Lee J 2014. Predictive factors of telemedicine service acceptance and behavioral intention of physicians. International Journal of Medical Informatics 83, 559–
571.
*Rodriguez S, Hwang K & Wang J 2019. Connecting Home-Based Self-Monitoring of Blood Pressure Data Into Electronic Health Records for Hypertension Care: A Qualitative Inquiry With Primary Care Providers. JMIR Formative Research 3(2), e10388.
Russell CL 2005. An Overview of the Integrative Research Review. Progress in Trans-plantation 15(1), 8–13.
*Rutjes H, Willemsen MC, van Kollenburg J, Bogers S & Ijsselsteijn WA 2017. Benefits and costs of patient generated data, from the clinician’s and patient’s perspective. Perva-siveHealth May 23–26.
Saarelma O 2015. Sähköiset välineet oman tilan arvioon ja hoitoon. Duodecim 131(13), 1291–1296.
Ahonen O, Kouri P, Liljamo P, Granqvist H, Junttila K, Kinnunen U-M, Kuurne S, Num-minen J, Salanterä S & Saranto K 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Saatavilla: https://sairaan- hoitajat.fi/wp-content/uploads/2019/10/SA%CC%88HKO%CC%88ISET_TERV-PALV_STRATEGIA.pdf (Luettu 8.1.2021)
Salminen A 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Saatavilla:
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf (Luettu 9.1.2021)
*Sanger PC, Hartzler A, Lordon RJ, Armstrong CA, Lober WB, Evans HL & Pratt W 2016. A patient-cenetered system in a provider-centered world: challenges of incorporat-ing post-discharge wound data into practice. Journal of the American Medical Informatics Association 23(3), 514–525.
Saranto K & Kinnunen U-M 2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutki-muskohteet Itä-Suomen yliopistossa – paradigman todentuminen tietohallinnon maisteri- ja tohtorikoulutuksessa. FinJeHeW 11(3), 210–219.
Slack WV, Kowaloff HB, Davis RB, Delbanco T, Locke SE, Safran C & Bleich HL 2012. Evaluation of computer-based medical histories taken by patients at home. Jour-nal of the American Medical Informatics Association 19(4), 545–548.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Saatavilla:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf (Luettu 24.1.2020)
Stolt M, Axelin A & Suhonen R 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yli-opisto, hoitotieteen laitoksen julkaisuja.
TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suo-messa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Saatavilla:
https://www.tenk.fi/si-tes/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (Luettu 11.11.2019)
THL 2017. Valtakunnallinen Omatietovaranto ja hyvinvointitietojen hallinta. Yleisku-vaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla: https://www.kanta.fi/docu-
ments/20143/91486/Yleiskuvaus+LUONNOS+Valtakunnallinen+Omatietova-ranto+ja+hyvinvointitietojen+hallinta.pdf/5f76336c-eff0-3263-4ad4-60de7750f836 (Lu-ettu 17.2.2021)
Tuomi J & Sarajärvi A 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosake-yhtiö Tammi, Helsinki.
Tuovinen T 2019. Osaammeko vaatia tarpeeksi? Lääkärilehti 14, 895.
Venkatesh V & Bala H 2008. Technology Acceptance Model 3 and a Research Agenda on Interviews. Decision Sciences 39(2), 273–315.
Venkatesh V & Davis FD 2000. A theoretical Extension of the Technology Acceptance Model: Four Longitudinal Field Studies. Management Science 46(2), 186–204.
Vuononvirta T 2011. Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkostoissa.
Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Whitten P & Love B 2005. Patient and Provider Satisfaction with the Use of Telemedi-cine: Overview and Rationale for Cautious Enthusiasm. Journal of Postgraduate Medi-cine 51(4), 294–300.
Wu I-L, Li J-Y & Fu C-Y 2011. The adoption of mobile healthcare by hospital’s profes-sionals: An integrative perspective. Decision Support Systems 51(3), 587–596.
Wu RR, Orlando LA, Himmel TL, Buchanan AH, Powell KP, Hauser ER, Agbaje AB, Henrich VC & Ginsburg GS 2013. Patient and primary care provider experience using a family health history collection, risk stratification, and clinical decision support tool: a type 2 hybrid controlled implementation-effectiveness trial. BMC Family Practice 14(1), 111.
*Zhang R, Burgess ER, Reddy MC, Rothrock NE, Bhatt S, Rasmussen LV, Butt Z &
Starren JB 2019. Provider perspectives on the integration of patient reported outcomes in an electronic health record. Journal of the American Medical Informatics Associ-ation Open 2(1), 73–80.
*Zhu H, Colgan J, Reddy M & Choe EK 2016. Sharing Patient-Generated Data in Clini-cal Practices: An Interview Study. AMIA. Annual Symposium proceedings 1303–1312.
Åkesson KM, Saveman B-I & Nilsson G 2007. Health care consumers’ experiences of information communication technology – A summary of literature. International Journal of Medical Informatics 76, 633–645.
Artik- keli-numero
Vuosi Tekijät ja
jul-kaisu Nimi Konteksti Menetelmä Keskeisiä tuloksia
1 2020 Lavallee DC, and barriers for transforming healthcare
Yhdysvallat
Potilaat ja ammattilaiset. Ammatti-laiset koostuivat hoitohenkilöstöstä ja hallinnon työntekijöistä
Ammattilaiset 12 eri erikoisalalta Tarkoituksella mukaan erilaista PGHD-tekniikkaa hyödyntäneitä Hyvin myös listattu minkälaista dataa on käytetty ja kerätty ja myös potilaiden näkemyksiä
Potilaan tuottama data omasta erikoisalasta, kuten verensokerin seuranta Erityisesti data, joka tukee kliinistä hoitopolkua sitouttaa potilasta hoitoon Tukee ammattilaisen ja potilaan välistä kommunikaatiota sekä potilaiden sitoutumista sekä osallistumista omaan hoitoonsa
Laajentaa potilaiden hoitoa terveydenhuollon tapaamisten välillä Tukee työssä tehtäviä potilaan hoitoon liittyviä päätöksiä ja tukee mittaa-miseen perustuvaa hoitoa
Kliinisten hoitotulosten raportointiin PGHD tuottaa luotettavampaa tietoa potilaiden kokonaisterveydestä - tukee terveyskäyttäytymisen ja terveys-riskien parempaa tunnistamista ja näin näitä tukevia toimintoja on Hel-pompi suunnitella ja kohdistaa oikein kansanterveyden näkökulmasta Lisää sitoutumista erityisesti niillä potilailla, joilla pääsy palveluiden pa-riin rajattua
Lisää potilasportaalien ja sähköisten terveyspalveluiden käyttöä Ammattilaiset uskovat, että PGHD vähentää potilaiden antaman tiedon vääristymiä sosiaalisen paineen tai arkaluontoisten tietojen antamisen suh-teen verrattuna kasvokkain annettuun tietoon
Tukee potilaan hoitoa mittaamisella saadulla tiedolla Hoidossa tapahtuneet muutokset on helpommin seurattavissa Tekijöitä:
Potilaan tuottaman tiedon integroiminen rutiinityöhön Validoitujen arviointikyselyiden käyttö oireiden seurannassa
Ammattilaiset mukana kehittämässä sovelluksia PGHD:n keräämiseen Kokemuksia PGHD:n käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa
Yhteentoimivuus eri laitteiden ja alustojen välillä
PGHD:n käyttö ja valikoiminen niin, että olemassa olevia järjestelmiä voi-daan käyttää datan vastaanottamiseen ja tarkasteluun
Manini T,
health data from smartwatches
Erikoissairaanhoidon ammattilaiset Eri erikoisaloja, mm. sisätaudit ge-rontologia, anestesiologia, hoitotyö Keskittyy potilaiden älykelloista saatuun datan hyödyntämiseen
mus, innova-tions, joka ohjasi haastattelun kysy-mysten luonnissa ja analyysin te-ossa
Omaan erikoisalaan sopivaa dataa sopivalla frekvenssillä, esim. askelmää-rät polvileikkauksen jälkeen
Helpompi päästä potilaan voinnista perille Helpompi luoda yhteys potilaaseen helpompi keskustella voinnista
Potilaista saatiin tietoja, joita muulla tavoin ei ole mahdollista saada Potilaan tuottamaa dataa voitiin näyttää ja käyttää todisteena
Potilaan on helpompi näyttää toteen tulokset, jotka muuten voisivat olla vaikea todistaa tai joita ammattilaisen olisi muuten vaikea uskoa Omat kokemukset älykellojen käytöstä
Tekijöitä:
PGHD koettiin samanarvoisena kuin muukin terveysdata Dataan luotettiin yhtä paljon kuin potilaan kyselystä saataisiin
3 2020 Cusatis R,
Potilaat antavat taustatietojaan web-applikaation avulla, luoden profiilin, johon kirjataan tavoit-teita, arvoja, preferenssejä, mah-dollisia esteitä ja käynnin tavoitteet perusterveydenhuolto, eri
Muuttaa potilaan ja ammattilaistiimin dynamiikkaa, myös käyntien välillä - kommunikointi muuttuu, kun ammattilaisilla parempi käsitys siitä, mil-lainen potilas on
Auttoi tehokkaan vuorovaikutussuhteen luomisessa Tuo potilaan äänen kliiniseen ympäristöön
Tekniikka tuo turvallisen ympäristön sensitiivisten tietojen jakamiseen Auttoi yhdenmukaistamaan potilaan ja ammattilaisen hoidon tavoitteita, yhteinen ymmärrys siitä, mitä hoidolla tavoitellaan
satis R, Asan data into care:
Clinician
Web-pohjainen applikaatio, jota kautta potilaat luovat profiilin, yh-distelmä vapaata tekstiä ja raken-teisia tietoja, johon potilaat tuotta-vat taustatietojaan ja toiveitaan hoidosta
Integraatio potilastietojärjestel-mään klikkauksen avulla mahdolli-nen
telua ammattilai-sille
Analyysi induktii-vista mutta taus-talla ohjasi teoria the Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR)
Kulttuurimuutos potilaskeskeisyyteen
Luo potilaalle kuvan, että ammattilaiset ovat kiinnostuneita hänestä ja hä-nen terveydestään
Päivän töiden järjestely potilaiden ennakkoon antamien tietojen perusteella Potilaan tuottama data toimii keskustelunavauksena vastaanotolla
Muuttaa fokuksen enemmän potilaskeskeiseen hoitoon Edistää kunnioittavaa ja vastuullista potilashoitoa Sitouttaa potilaat paremmin hoitoon
Koko terveydenhuoltotiimillä parempi käsitys potilaan tilasta ja tervey-destä
Edistää holistisempaa hoitoa
Edistää potilaan sensitiivisten tietojen jakamista ammattilaisen kanssa Edistää potilaan vastuuta omasta hoidostaan ja yhteistä päätöksentekoa Tekijöitä:
Aikaa kului ylimääräiseen klikkailuun kiireisellä vastaanotolla Aika ei riittänyt potilaan tuottamaan dataan tutustumiseen
Huoli potilaiden eriarvoistumisesta ja niistä potilaista, jotka eivät ole digi-taalisten palveluiden ulottuvilla
5 2020 Austin L,
Mobiiliapplikaatio, jolla seurattiin nivelreumapotilaiden oireita. Ap-plikaatio oli suunniteltu
yhteistyössä potilaiden ja ammat-tilaisten kanssa.
Lisäsi keskustelua ja yhteistä päätöksentekoa hoidossa Kokonaiskuva potilaan voinnista ja sairauden tilasta
Lisäsi sellaisten oireiden hoitoa, joita näkyi vastaanottojen välillä Toi oireet näkyvämmäksi
Potilaan osallistaminen ja potilaskeskeisempi hoito Potilaita yksilöllisemmin huomioiva hoito
Potilaiden RA tulokset saatiin graafilla näkyviin
Toi potilaiden oireet paremmin näkyviksi, käyntien väliset oireet todelli-siksi jos vastaanotolla ei oireita
Potilaiden raportoimien oireiden avulla voitiin seurata sitä, kuinka hyvin eri interventiot vaikuttavat
Tekijöitä:
Integraatio potilastietojärjestelmään
McBride CA, alatutkimuk-sessa mukana myös ammattilaisia, toinen alatutkimus keskittyi lapsi-potilaiden vanhempiin
Data valokuvia lapsille tähystyk-senä tehtyjen umpisuolipotilaiden paranemisesta, jotka vanhemmat lähetti erikoissairaanhoitoon
mus, teemahaas-tattelut, yhteensä 34 haastattelua, joista 7 tehtiin ammattilaisten kanssa
Analyysi teemoit-tain, sisällönana-lyysillä
Potilaat kokevat ammattilaisten antavan erityisen hyvää hoitoa kun potilai-den tuottamaa dataa hyödynnetään osana hoitoa
Potilaat voivat vaihtaa terveydenhuollon ammattilaista, mikäli tämä ei tue heidän näkemystään datasta, kuten potilaan diagnoosista
Vastuu hoidosta ei ole vain ammattilaisella kun potilas tarkkailee itse vointiaan etänä
Molemminpuolinen luotto: Potilas luottaa, että lääkäri luottaa potilaan an-tamaan kuvaan
Ammattilaiset kokevat olevansa hyviä ammatissaan, kun näkevät potilaan voinnin konkreettisesti paranevan
Ammattilaiset kokivat roolinsa kuuluvan potilaiden opastamisen datan ke-ruuseen
Mahdollisti tuen annon myös etänä
Ammattilaisilla oli myös mahdollista saada kollegan tai seniorin apua diagnoosissa, mikäli he eivät olleet kuvan avulla suoraan varmoja Lisäsi potilaan ja ammattilaisen yhteistyötä
Ammattilaisilla oli myös mahdollista saada kollegan tai seniorin apua diagnoosissa, mikäli he eivät olleet kuvan avulla suoraan varmoja Lisäsi potilaan ja ammattilaisen yhteistyötä