YHTEYSTIEDOT
2. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT
2.4 Toiminta .1 Toiminta-aika
Kuva 2-10. Suunnitellut kuljetusreitit louhosalueilta Kalaveden tuotantolaitokselle.
Läntän louhosalueelle kuljetaan olemassa olevia teitä pitkin. Erityisesti päällystämättömiä tie-osuuksia parannetaan kestämään raskasta liikennettä. Kuljetuksiin käytetään kantatietä 63 eli To-holammintietä sekä yhdystietä 18097 eli Läntäntietä. Läntäntietä joudutaan louhosalueen kohdalla siirtämään siten, että tielinjaus kulkee louhosalueen eteläpuolella (ks. edellä kohta 2.3.1 "Länttä").
Kuljetusreitin pituus Läntän louhosalueelta Kalaveden tuotantolaitokselle on noin 24 km.
Rapasaaren, Syväjärven ja Outoveden louhosalueille liikennöidään Toholammintieltä pohjoiseen johtavan metsäautotien kautta. Reitti on osin jo käytössä metsäautoteinä ja osin joudutaan raken-tamaan uutta metsäautotietä. Lisäksi parannetaan ja levennetään olemassa olevia päällystämät-tömiä tieosuuksia kestämään lisääntyvä raskas liikenne. Outoveden, Syväjärven ja Rapasaaren louhosalueilta kuljetusreitin pituus Kalaveden tuotantolaitokselle on noin 14–19 km. Liikennereitti on valittu siten, että liikennöinnistä aiheutuvat häiriöt ovat mahdollisimman vähäisiä. Reitin suun-nittelussa on huomioitu maanomistus, asutus, luonto sekä kuljetuksiin liittyvät seikat, kuten tien kantavuus ja turvallisuus. Valittu liikennereitti ylittää Köyhäjoen, jolloin ylityksen kohdalle on ra-kennettava silta. Metsäautotiet toteutetaan murskepintaisina ja rakentamisessa käytetään lisäksi louhetta.
2.4 Toiminta
Outovedellä toiminta ajoittuu lomakauden ulkopuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty alustava arvio louhinnan ajoittumisesta eri louhoksille ja se voi muuttua tutkimusten edetessä.
Kuva 2-11. Alustava arvio louhinnan ajoittumisesta louhoksille.
2.4.2 Louhinta
Louhinta kaikilla YVA:ssa tarkasteltavilla louhoksilla toteutetaan avolouhintana. Kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Porausten yhteydessä voi aiheutua pölypäästöjä, joita voidaan tarvit-taessa vähentää käyttämällä pölynpoistolaitteistoja. Poraus suoritetaan hydraulisilla poravaunuilla.
Porattava ja räjäytettävä tuotantokenttä perustuu kenttäsuunnitteluun, joka pohjautuu louhinta-suunnitelmaan. Räjäytyksiä tehdään louhoksilla keskimäärin kerran päivässä, arkipäivisin. Tyypil-linen ominaispanos normaalissa louhinnassa on 300–500 g/m3 kiviainesta eli noin 120–200 g/tonni kiviainesta, kun räjähdysaineena käytetään ANFO:a (Olofsson, 1990). Tässä arvioinnissa räjähdys-aineen määränä on käytetty 150 g/t kiviainesta. Räjähdysräjähdys-aineena käytetään mm. emulsioräjäh-teitä ja ANFO:a.
Louhintamenetelmänä on pengerlouhinta, jossa louhinta etenee penkereittäin eli tasoittain ylhäältä alaspäin. Louhintatasot yhdistetään toisiinsa ajoreitein eli rampein, joita pitkin louhittava malmi ja sivukivi kuljetetaan avolouhoksesta maanpinnalle. Louhittava kiviaines lastataan avolouhoksessa kaivinkoneilla tai pyöräkoneilla dumppereiden (louheauto) tai kuorma-autojen kyytiin. Malmi kul-jetetaan murskaus- tai varastoalueelle ja sivukivi murskaus- tai sivukivialueelle.
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-9) on esitetty arviot louhintamääristä sekä avolouhoksien pinta-aloista ja syvyyksistä eri louhoksilla. Tiedot tarkentuvat louhossuunnittelun edetessä.
Taulukko 2-9. Arviot louhintamääristä sekä avolouhosten pinta-aloista ja syvyyksistä.
Louhos Louhinta Avolouhos
Malmin määrä
(t)
Sivukiven määrä
(t)
Sivukiven
läjitystila-vuus (irto-m3)
Pituus
(m)
Leveys
(m)
Pinta-ala (m2)
Syvyys
(m)
Länttä 690 000 8 420 000 4 800 000 400 200 77 800 100
Syväjärvi 1 470 000 7 660 000 4 300 000 350 250 83 400 100 Rapasaari 2 630 000 19 350 000 11 000 000 780 400 300 000 100
Outovesi 217 000 2 340 000 1 326 000 390 130 50 000 100
2.4.3 Malmin lajittelu ja murskaus
Ennen malmin kuljetusta Kalaveden tuotantolaitokselle, se voidaan murskata louhosalueella mo-biilimurskauksella (ns. primäärimurskaus). Murskauksessa malmi murskataan sopivaan raekokoon ennen kuljetuksia. Primäärimurskaus voidaan tehdä myös vasta Kalaveden tuotantolaitosalueella, jolloin malmin murskausta ei tehdä louhosalueilla. Primäärimurskaus tehdään hyvin todennäköi-sesti Kalaveden tuotantolaitoksella, mutta tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on murskaus oletettu toteutettavaksi louhosalueilla. Murskauksen jälkeen malmia varastoidaan louhosalueella noin 1-2 viikon tuotantoa vastaava määrä. Malmi kuljetetaan tarvittavan varastoinnin jälkeen Ka-laveden tuotantolaitokselle. KaKa-laveden tuotantolaitoksella läjitetään ns. homogenisointikentillä noin viikon tuotantoa vastaava määrä malmia.
Louhoksilla muodostuva malmi ja sivukivi ovat erotettavissa toisistaan värin perusteella. Malmia voidaan myös lajitella (sortata) louhosalueilla, jolloin malmi ja sivukivi saadaan lajiteltua parem-min. Ennen lajittelua malmi on murskattava ja pestävä, minkä jälkeen se lajitellaan. Pesussa ja 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Syväjärvi
Länttä Rapasaari Outovesi
lajittelussa tarvittava vesi otetaan louhosalueiden vesialtaista (selkeytysaltaat) ja vedet ohjataan edelleen vesienkäsittelyyn.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Syväjärven malmin koostumus, mikä kuvastaa myös muiden louhosten malmin koostumusta.
Taulukko 2-10. Syväjärven malmin koostumus.
Parametri Pitoisuus Parametri Pitoisuus
Li2O 13 480 mg/kg / 1,348 % As 25 mg/kg / 0,0025 %
BeO 362 mg/kg / 0,0362 % Bi 0,7 mg/kg / 0,00007 %
Nb2O5 37 mg/kg / 0,0037 % Ce 0,8 mg/kg / 0,00008 %
Ta2O5 24 mg/kg /0,0024 % Cs 39 mg/kg / 0,0039 %
SiO2 754 000 mg/kg / 75,4 % Cu 2 mg/kg / 0,0002 %
Al2O3 159 900 mg/kg / 15,99 % Ni 1 mg/kg / 0,0001 %
Fe2O3 8 500 mg/kg / 0,85 % Pb 10 mg/kg / 0,0010 %
CaO 3 100 mg/kg / 0,31 % Rb 491 mg/kg / 0,0491 %
MgO 500 mg/kg / 0,05 % Th 1 mg/kg / 0,0001 %
Na2O 36 500 mg/kg / 3,65 % U 6 mg/kg / 0,0006 %
K2O 27 700 mg/kg / 2,77 % Zn 49 mg/kg / 0,0049 %
MnO 1 000 mg/kg / 0,10 % C 200 mg/kg / 0,02 %
P2O5 3 200 mg/kg / 0,32 % S 100 mg/kg / 0,01 %
2.4.4 Kiviainesten lastaus ja kuljetus
Louhostoiminnassa liikennettä aiheutuu pääasiassa louhosten ja tuotantolaitoksen välisistä malmi-kuljetuksista (ks. edellä kohta 2.3.5 "Liikennereitti"). Louhoksilla käytetään myös polttoaineita sekä räjähdysaineita, jotka kuljetetaan louhosalueille vastaavia reittejä pitkin. Samaa reittiä käy-tetään liikennöintiin myös, mikäli louhoksilla muodostuvaa sivukiveä toimitetaan hyödynnettäväksi louhosalueiden ulkopuolisissa maanrakennus- tai muissa kohteissa.
Malmikuljetuksissa louhosalueilta tuotantolaitokselle käytetään yleiseen tieliikenteeseen soveltu-vaa kalustoa, jolloin kuormakoko on noin 40 tonnia. Kuljetukset tehdään arkipäivisin klo 7–19 välillä. Kuljetusten määrä on maksimituotannolla (600 000 tonnia malmia vuodessa) noin 6 rekka-kuormaa tunnissa (yhdensuuntainen liikenne), eli yhteensä 72 rekkarekka-kuormaa vuorokaudessa. Ke-säaikaan tuotantolaitoksella on arviolta noin kuukauden mittainen seisokki, jolloin myöskään kul-jetuksia louhoksilta tuotantolaitokselle ei tehdä. Kulkul-jetuksia tehdään arviolta 220 arkipäivänä vuo-dessa.
Työmatkaliikenteen ja muun louhosalueille suuntautuvan liikenteen määrä on noin 10 autoa vuo-rokaudessa (yhdensuuntainen liikenne).
2.4.5 Vesienhallinta ja vesienkäsittely
Louhosalueiden vesienhallintaan liittyviä rakenteita on kuvattu louhosalueittain edellä (kohta 2.3
"Louhosalueiden rakentaminen"). Alueella muodostuvien vesien määrä riippuu sääolosuhteista, eli pääosin sadannasta. Tarkemmin louhosalueiden vesitasetta sekä vesipäästöjä on kuvattu jäljem-pänä kohdassa 5.3 "Pintavedet ja kalasto".
Louhoksen kuivanapitovedet
Avolouhosten kuivanapitovesillä tarkoitetaan louhoksesta pois pumpattavaa vettä, jota muodostuu maa- ja kallioperästä peräisin olevasta pohjavedestä sekä louhokseen sadannan seurauksena tu-levasta sade- ja sulamisvedestä. Louhosten kuivanapitovedet pumpataan avolouhoksista esisel-keytys- ja selkeytysaltaisiin. Karkeimmat ainekset laskeutuvat altaiden pohjalle selkeytysaltaiden pohjalietteeksi ja vesi ohjataan edelleen pintavalutuskentille. Kiintoaineksen mukana altaiden poh-jalle laskeutuu myös kiintoaineen sisältämiä haitta-aineita. Pintavalutuskentiltä vedet ohjataan ym-päristöön ojia pitkin.
Muut toiminta-alueen vedet
Läjitysalueilta muodostuu vettä sadannasta. Satava vesi valuu osin läjitysten pintaa pitkin pinta-valuntana tai suotautuu läjitysten läpi läjitysalueiden keräilyojiin. Läjitysalueiden sekä kenttäalu-eiden vedet kerätään rakennettavilla ja osin olemassa olevilla ojituksilla selkeytysaltaisiin. Selkey-tysaltaista vedet ohjataan edelleen pintavalutuskentille.
Pintavalutuskenttä
Toiminta-alueilta muodostuvat vedet johdetaan rakennettavien altaiden kautta pintavalutusken-tälle. Pintavalutuskentät pidättävät kiintoainetta, ja myös metallien sekä ravinteiden (erityisesti räjähdysaineperäinen typpi) pitoisuudet voivat pienentyä ennen vesien johtamista purkuvesistöön.
Pintavalutuskenttien toiminta on tehokkainta kesäaikaan.
Pintavalutuskentiltä vettä johdetaan alapuolisiin vesistöihin kaikkina vuodenaikoina. Vesimäärät ovat suurimmillaan keväisin lumien sulamisen aikaan, syyssateilla ja kesän rankkasateilla. Talvi-kuukausina pakkaskaudella alivirtaama-aikaan vesien johtaminen on vähäistä ja tasaista.
Sosiaalitilojen jätevedet
Sosiaalitilojen jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan edelleen käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätevesiä ei johdeta ympäristöön.
2.4.6 Kaivannaisjätteet ja niiden hyötykäyttö
Louhosalueilla muodostuvia kaivannaisjätteitä ovat poistettavat maa-ainekset (humus, turve, pin-tamaat, moreeni), louhinnassa muodostuvat sivukivet sekä vesienkäsittelyaltaiden pohjalle kerty-vät pohjalietteet. Avolouhinnassa muodostuvien kaivannaisjätteiden määrä on tyypillisesti suu-rempi kuin toteutettaessa louhinta maanalaisena.
Louhosalueilta poistettavat maa-ainekset läjitetään louhosalueille rakentamisen aikana edellä ku-vatun mukaisesti. Maa-aineksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan louhosalueiden rakenta-misessa (esim. moreeni pato- ja tierakenteissa) ja viimeistään toiminnan päätyttyä tehtävän mai-semoinnin yhteydessä. Louhosalueilta poistettavien maa-ainesten ominaisuuksia on kuvattu tar-kemmin jäljempänä kohdassa 5.1 ("Maa- ja kallioperä").
Louhinnan yhteydessä muodostuvaa sivukiveä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lou-hosalueiden rakentamisessa, esim. tie- ja kenttärakenteissa. Sivukiven ominaisuuksista riippuen sitä voidaan hyödyntää myös louhosalueiden ulkopuolella esim. satamarakenteissa tai maanraken-tamisessa. Sivukiveä murskataan tarvittaessa louhosalueilla mobiilimurskaimilla eli siirrettävillä murskaimilla. Murskausta tehdään kausittain riippuen hyödynnettävän sivukiven menekistä. Sivu-kiveä voidaan myös murskata varastoon. Murskausasema pyritään ennen käynnistämistä suojaa-maan meluvallein erityisesti häiriintyvien kohteiden suuntaan. Louhosalueilla muodostuvien sivu-kivien ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin jäljempänä kohdassa 5.5 ("Luonnonvarojen hyödyn-täminen ja kaivannaisjätteet").
Esiselkeytys- ja selkeytysaltaisiin johdetun veden sisältämä kiintoaines laskeutuu altaiden pohjalle selkeytysaltaiden pohjalietteeksi. Altaat tyhjennetään tarpeen mukaan lietteestä, jotta veden viipymä altaissa on aina riittävän pitkä. Selkeytysaltaiden pohjaliete on hienojakoista maa- ja ki-viainesta, jota muodostuu louhinnan ja kiviaineksen käsittelyn yhteydessä. Kivilietteen ominaisuu-det vastaavat pääosin malmin sekä sivukiven ominaisuuksia. Muodostuvan pohjalietteen määrä on suhteellisen vähäinen, arviolta noin 100–200 t/a. Pohjalietteen käsittely ratkaistaan tarvittavien tutkimusten jälkeen.
2.4.7 Toiminnassa muodostuvat muut jätteet
Louhosalueilla muodostuvia muita kuin kaivannaisjätteitä muodostuu sosiaalitiloissa (sekajäte, pa-peri, pahvi). Lisäksi toiminnan aikana muodostuvia muita jätteitä ovat metalliromu, jäteöljy ja kiinteät öljyjätteet. Muodostuvat jätteet kerätään, lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti toi-sistaan erillään merkityissä ja varastointiin soveltuvissa astioissa, minkä jälkeen ne toimitetaan joko hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi luvan omaaville laitoksille. Jätemäärät ovat vähäisiä.
2.4.8 Polttoaineet, räjähteet, kemikaalit ja muut tarveaineet
Louhosalueilla käytetään louhinnassa räjähdysaineita ja työkoneissa polttoaineita. Tarvittaessa ve-sienkäsittelyssä käytetään erilaisia vesienkäsittelyyn tarkoitettuja saostuskemikaaleja.
Louhinnassa tarvittavia räjähdysaineita säilytetään ja varastoidaan louhosalueilla. Vuosittain käy-tettävän räjähdysaineen määrä riippuu räjäytysten määrästä ja laajuudesta. Louhosalueilla säily-tetään toiminnan kannalta tarpeellinen määrä räjähdysaineita asianmukaisissa suojatuissa tiloissa ja valvonnassa. Räjäytysaineiden kulutukset on arvioitu tarkemmin jäljempänä kohdassa 5.3 "Pin-tavedet ja kalasto" typpikuormituksen laskennan yhteydessä.
Louhosalueilla säilytetään asianmukaisissa varastosäiliöissä tarvittavilla ylivuodonestimillä, varoal-tailla ym. turvalaitteilla varustettuina, riittävä määrä louhosalueilla toimivien työkoneiden tarvitse-maa poltto- ja dieselöljyä. Louhosalueilla käytettäviä työkoneita ovat porausvaunut, kaivukoneet, pyöräkuormaajat, murskaimet ja dumpperit. Työkoneiden käyttämän polttoaineen määrä on noin 200 t/a. Tarkemmat tiedot työkoneista ja niiden päästöistä on esitetty jäljempänä kohdassa 7.4
"Ilmanlaatu". Samassa yhteydessä on esitetty arviot kuljetusten päästöistä.
Louhosalueilla joudutaan mahdollisesti käyttämään liukkauden torjunnassa suolaa, lähinnä kal-siumkloridia. Liukkaudentorjunta-aineita varastoidaan alueilla riittävä määrä ja siitä valmistetaan liuos, jota levitetään ajoreiteille. Liukkaudentorjunta-aineiden kulutus vaihtelee vuosittain kelien ja tarpeen mukaisesti.
Teitä ja muita toiminta-alueita kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Pölyämisen torjun-nassa voidaan tarvittaessa käyttää myös pölyämistä estäviä pölynsidonta-aineita, kuten kalsium-kloridia.
2.4.9 Energian käyttö
Louhosalueilla energiaa käytetään työkoneissa (poravaunut, kaivukoneet, pyöräkuormaajat, murs-kaimet, dumpperit), kuljetuskalustossa (malmin ja sivukiven kuljetukset) sekä mm. veden pump-pauksissa ja sosiaalitiloissa. Louhosalueista Länttään, Syväjärvelle ja Rapasaarelle tuodaan sähkö lähimmiltä sähkölinjoilta ja Outovedellä sähkö tuotetaan aggregaatilla. Muissa toiminnoissa ener-giaa ei käytetä.