Kalaveden tuotantolaitoksen toiminta

Louhosalueilta malmi kuljetetaan yhtiön Kalavedelle suunnittelemalle tuotantolaitokselle. Tuotan-tolaitoksen toteuttamisesta on käynnissä erillinen YVA-menettely, jonka yhteydessä arvioidaan tar-kemmin louhosalueiden sekä tuotantolaitoksen yhteisvaikutukset. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti Kalaveden tuotantolaitoksen toimintaa.

Kalaveden tuotantolaitos muodostuu rikastamosta ja kemianlaitoksesta. Tuotantolaitoksen alue si-joittuu Kalavedelle, kantatien 63 (Toholammintie) eteläpuolelle. Kalaveden tuotantolaitoksella kä-sitellään vuosittain 600 000 tonnia malmia. Malmista valmistetaan spodumeenirikastetta, joka käy-tetään varsinaisen lopputuotteen, litiumkarbonaatin valmistuksessa. Malmimäärällä 600 000 t/a, on valmistettavan spodumeenirikasteen määrä 150 000 t/a ja litiumkarbonaatin määrä 12 000 t/a.

Seuraavassa taulukossa on esitetty arviot malmimäärällä 600 000 t/a tuotettavien rikasteiden, ri-kastushiekan ja muiden poisteiden määristä.

Taulukko 2-11. Kalaveden tuotantolaitoksen vuosituotanto, arvio.

Määrä, arvio Sijoitus/käyttö

Malmi (syöte) 600 000 t/a Syöte

Spodumeenirikaste 150 000 t/a Tuote, litiumkarbonaatin

valmis-tukseen

Litiumkarbonaatti 12 000 t/a Lopputuote

Sivutuotteet ja poisteet Optisen sorttauksen sivukivi (rae-koko 20–100 mm)

35 000 t/a Varastointi sivukivialueelle ja hyö-tykäyttö

Prefloat -jae 11 000 t/a (kuiva-aine) Sijoitus allasalueelle Liejut ja vaahdotuksen

rikastus-hiekka yhteensä

451 000 t/a (kuiva-aine) Sijoitus allasalueelle

Liuotusjäännös (analsiimi) 90 000 t/a (kuiva-aine) Sijoitus allasalueelle Kipsisakka 4 000 t/a (kuiva-aine) Sijoitus allasalueelle 2.6.1 Rikastamon toiminta

Rikastamoprosessin lohkokaavio on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 2-12). Kaaviossa ei ole esitetty syntyvien sivutuotevirtojen (prosessijätteiden) varastointimenetelmiä eikä kokonaisuudes-saan rikastamon vesikiertoa. Eri toimintoja on kuvattu kuvan jälkeen. Toimintojen kuvaukset tar-kentuvat suunnittelun edetessä ja ne esitetään tarkemmin Kalaveden tuotantolaitoksen YVA-selos-tuksessa.

Kuva 2-12. Keliberin rikastamoprosessin lohkokaavio.

Louhoksilla tarvittaessa esimurskattu malmi kuljetetaan Kalaveden tuotantolaitokselle malmin va-rastokasaan (homogenisointikenttä). Malmi lastataan varastokasasta pyöräkuormaajalla murs-kaukseen tai vaihtoehtoisesti murskaamon käydessä, voidaan malmi kipata kuorma-autoilla suo-raan murskaamon syöttimeen. Malmin optinen lajittelu vaatii esimurskatun malmin pesun. Pestystä ja esimurskatusta malmivirrasta erotetaan sivukivi erilleen. Erotusmenetelmä perustuu sivukiven ja malmin värieroihin. Erotettu sivukivi kuljetetaan varastoalueelle joko hihnakuljettimella, pyörä-kuormaajalla tai kiviautolla. Sivukiveä on suunniteltu hyötykäytettäväksi Kalaveden tuotantolai-toksen infran ja patojen rakentamisessa. Murskattu malmi varastoidaan malmisiiloon ennen sen syöttämistä rikastamon jauhatusvaiheeseen. Malmisiilo toimii myös puskurivarastona ennen rikas-tamoa.

Murskattu malmi jauhetaan jauhatuspiirissä, minkä jälkeen hieno tuote eli ylite johdetaan mag-neettierotukseen ja karkea tuote eli alite painovoimaerotukseen. Magneettierotuksessa lietteen si-sältämä prosessirauta ja magneettiset mineraalit erotetaan ja kuivataan suursäkeissä ennen niiden toimittamista romuraudan keräykseen tai muuhun uusiokäyttöön. Magneettierotuksen jälkeinen ei-magneettinen liete pumpataan edelleen vaahdotuksen ensimmäisille liejunpoistosykloneille liejun-poistoon. Painovoimaerotuksessa rikasteesta saadaan kolumbiittirikastetta ja painovoimaerotuk-sen jäte palautuu takaisin jauhatukseen.

Vaahdotuspiirin litiumsaanti on laboratoriokokeiden perusteella n. 85–90 %. Vastaavasti noin 20–

25 % rikastamon malmin syötön materiaalimäärästä (so. massasaanti) päätyy vaahdotusrikastee-seen. Vaahdotuspiiri sisältää prefloat-vaahdotuksen, kaksivaiheisen liejunpoiston,

esivaahdotuksen ja kertausvaahdotuksen. Prefloat-ylite läjitetään altaaseen rikastushiekka-alu-eelle, mahdollista uusiokäyttöä selvitetään vielä erikseen. Liejunpoistovaiheiden ylite eli hienoaines varastoidaan rikastushiekka-alueelle. Esivaahdotuksen rikaste pumpataan nelivaiheiseen kertaus-vaahdotukseen. Esivaahdotuksen jäte on rikastushiekkaa, joka varastoidaan rikastushiekka-alu-eelle. Kuivatettu spodumeenirikaste kuljetetaan hihnakuljettimella rikastevarastoon ja sieltä edel-leen litiumkarbonaatin tuotantoon.

2.6.2 Litiumkarbonaattituotanto

Rikastusprosessin jälkeen spodumeenirikasteesta tuotetaan litiumkarbonaattia. Seuraavassa ku-vassa (Kuva 2-13) on esitetty lohkokaavio litiumkarbonaatin tuotannosta. Lohkokaaviossa ei ole esitetty syntyvien prosessijätteiden varastointia eikä vesikiertoa. Toimintojen kuvaukset tarkentu-vat suunnittelun edetessä ja ne esitetään tarkemmin Kalaveden tuotantolaitoksen YVA-selostuk-sessa.

Kuva 2-13. Litiumkarbonaattituotannon lohkokaavio.

Lämpökäsittelyssä liukenematon alfa-spodumeenin kiderakenne muutetaan liukoiseksi beta-spodumeeniksi noin 1 020 °C lämpötilassa. Konvertoitu beta-spodumeeni prosessoidaan edelleen litiumkarbonaatiksi monivaiheisessa prosessissa. Konvertoinnin jälkeen beta-spodumeeni jäähdy-tetään ennen syöttämistä soodaliuotuksen liettämisvaiheeseen.

Ennen liuotusta beta-spodumeeni sekä natriumkarbonaatti lietetään ja muodostunut liete pumpa-taan esilämmityksen kautta soodaliuotukseen autoklaaviin, missä beta-spodumeeni reagoi tiumkarbonaatiksi sekä analsiimiksi (liuotusjäännös). Litiumkarbonaatti reagoi liukenevaksi li-tiumvetykarbonaatiksi hiilidioksidin ja veden läsnä ollessa. Liuotusjäännös (analsiimi) varastoidaan rikastushiekka-alueelle ja myös sen hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään.

Litiumkarbonaatti kiteytetään liuoksesta haihduttamalla ja kiinteä litiumkarbonaatti erotetaan sentrifugeilla kiteytyksen lietteestä. Liete pumpataan hihnasuodatukseen ja kiintoaine pestään ionivaihdetulla vedellä. Lopullinen litiumkarbonaattituote jauhetaan ja jauhettu litiumkarbonaatti pakataan asiakkaan haluamaan pakkauskokoon.

2.6.3 Tuotantolaitoksen vesienhallinta

Raakavettä otetaan Kalaveden tuotantolaitokselle Vissaveden tekojärvestä. Prosessien syötevesi koostuu järvivedestä (raakavesi), tuotantolaitos -alueen sade- ja suotovesistä sekä prosessin kier-tovedestä. Vesilaitoksella tuotetaan lisäksi mm. ionivaihdettua vettä ja humuksesta ja kiintoai-neesta puhdistettua, nk. kemiallisesti puhdistettua vettä. Kalaveden tuotantolaitosalueella kuluu prosessivettä mm. malmin ja rikasteen liettämiseen, kemikaalien laimentamiseen, sivutuotteiden, tuotteiden sekä kaasujen pesemiseen ja jäähdytysvesikierron sekä höyryn tuotannon lisävedeksi.

Prosessissa tarvittavan veden määrä on noin 160 m³/h. Prosessiveden kierrätysaste pyritään saa-maan mahdollisimman korkeaksi, jolloin raakaveden tarve on mahdollisimman vähäinen. Tarvitta-van raakaveden määrän on arvioitu oleTarvitta-van noin 100 m³/h.

Alueella muodostuvat vedet pyritään ensisijaisesti käyttämään prosessissa kierrätysvetenä. Muo-dostuvien vesien laatu vaikuttaa siihen, voidaanko vedet sellaisenaan kierrättää tuotantoproses-siin, vai onko osa vesistä tarpeen käsitellä ja/tai johtaa tarvittavan käsittelyn kautta ympäristöön.

2.6.4 Allasalue

Tuotantolaitoksen yhteyteen rakennetaan allasalue, mihin sijoitetaan tuotantolaitoksella muodos-tuva rikastushiekka sekä muut poisteet, joiden muodostuminen ja arvioidut määrät on kuvattu edellä (Taulukko 2-11). Allasalueelle sijoitettavien materiaalien laadut ja määrät tarkentuvat pro-sessissuunnittelun edetessä.

2.6.5 Muut toiminnot

Tuotantolaitosalueen voimalaitosratkaisua selvitetään. Voimalaitoksen polttoainevaihtoehtoina ovat kaasu tai puuhake. Voimalaitoksen polttoaineteho on noin 20 MW.

Kalaveden tuotantolaitosalueelle sijoitetaan myös tuotanto- ja muita tehdastoimintoja sekä lou-hostoimintaa tukevia toimintoja, kuten esim. kaluston huoltotiloja. Keliberin päärakennukseen si-joitetaan sekä toimistotilat että laboratorio.

2.6.6 Toiminnan päättymisen jälkeiset toimenpiteet

Tuotantolaitokselle ja allasalueille tehdään sulkemissuunnitelma YVA-selostusvaiheen aikana.

Suunnitelmassa esitetään koko tuotantolaitosalueen hallittu sulkeminen vaiheittain. Toiminnan päätyttyä tuotantolaitosalue pyritään hyödyntämään muussa teollisessa käytössä tai alueelta pu-retaan rakennukset ja laitteistot mahdollisuuksien mukaan. Allasalue saatetaan toiminnan päätty-misen jälkeen yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon huomioiden mm. patoturvallisuus. Li-säksi allasalueet maisemoidaan.

Toimenpiteiden ensisijaisena tarkoituksena on päästöjen muodostumisen estäminen ja toissijai-sena tavoitteena mahdollisista päästöistä aiheutuvien vaikutusten vähentäminen. Jälkihoitotyöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että alueella tarvitaan toiminnan päätyttyä mahdollisimman vä-hän seurantaa, tarkkailua, valvontaa ja hoitoa. Tuotantoalueella tehdään maaperäselvitys ja mah-dolliset pilaantuneet maa-alueet kunnostetaan ja saatetaan riskittömään tilaan.

Toiminnan jälkeen käynnistetään myös jälkitarkkailu viranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailussa huomioidaan mm. vesien laatu ja määrä. Lisäksi tehdään vaikutustark-kailua hankealueella sekä muualla vaikutusalueella esim. vesistö- ja pohjavesivaikutusten osalta.