YHTEYSTIEDOT
5. LUONNONYMPÄRISTÖ
5.2 Pohjavedet
Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu taulukon (Taulukko 5-6) mukaisella luokittelulla.
Taulukko 5-6. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka.
Pieni vaikutus Keskisuuri vaikutus Suuri vaikutus
Vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun vähäisiä, eivät rajoita vedenkäyttöä.
Vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuteen ei-vät rajoita vedenhankintaa. Pohjaveden laa-tuun kohdistuvat vaikutukset ovat talousve-delle asetettujen raja-arvojen mukaisia.
Vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuteen huomattavia, aiheuttaa kaivojen kuivu-mista/vedenkäytön estymistä. Aiheutuu poh-javeden pilaantumista/vedenkäytön esty-mistä.
5.2.4 Nykytilan kuvaus Läntän louhosalue
Läntän alueella maaperä on moreenivaltaista. Paikoitellen maaperän pintaosassa esiintyy ohut tur-vekerros. GTK:n vuonna 2014 tekemän kartoituksen perusteella alueella ei todennäköisesti esiinny happamia sulfaattimaita. Alueelta otetuissa moreeninäytteissä ei ole todettu kohonneita raskas-metallipitoisuuksia. Tarkemmin maaperästä on kerrottu edellä (kohta 5.1, "Maa- ja kallioperä").
Läntän alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai yksityisiä talousvesikaivoja. Lä-hin pohjavesialue (Rahkosenharju) sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä (Kuva 5-4). Pohjave-den pinnantaso esiintyy alueella yleisesti lähellä maanpintaa. Paikoitellen kallio kohoaa pohjave-denpinnan yläpuolelle. Moreenialueilla muodostuva pohjavesi purkautuu moreeniselänteiden väli-siin soistuneiväli-siin painanteiväli-siin, joista vedet virtaavat edelleen länteen kohti Ullavanjärveä.
Kuva 5-4. Luokitellut pohjavesialueet.
Läntän alueella on tutkittu pohjaveden laatua alueelle asennetuista havaintoputkista (L1, L2, L3, sijainti Kuva 5-5) otetuin näyttein. Pohjaveden laadun analyysitulokset kuvastavat suoperäisten vesien vaikutusta pohjaveden laatuun. Pohjavesi on hapetonta ja orgaanisen aineen (humus) mää-rää kuvastavan kemiallisen hapenkulutuksen arvot (12…139 mg/l) ovat kohonneita. Hapettomista olosuhteista johtuen pohjaveden raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat kohonneita ja ylittävät
valtioneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksesta ja valvontatutki-muksista antaman asetuksen (1352/2015) laatusuositusten mukaiset enimmäispitoisuudet. Am-moniumin pitoisuudet ovat myös kohonneita ylittäen laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoi-suuden.
Havaintoputkessa L3 strontiumin pitoisuus (120…157 µg/l) on selvästi korkeampi alueen muihin havaintoputkiin nähden. Suomen pohjavesien keskimääräinen strontiumpitoisuus on noin 78,8 µg/l (Lahermo ym. 2002). Havaintoputkessa L2 arseenin (9,0…17 µg/l) ja koboltin (5,3…6,8 µg/l) pi-toisuudet ovat koholla alueen muihin havaintoputkiin nähden. Alueen pohjavedessä esiintyvät ko-honneet arseenin, koboltin ja strontiumin pitoisuudet kuvastavat paikallisen maa- ja kallioperän vaikutusta pohjaveden laatuun.
Kuva 5-5. Läntän alueen pohjaveden havaintoputkien sijainti.
Syväjärven louhosalue
Syväjärven alueen maaperä on moreenivaltaista. Syväjärven ja Heinäjärven läheisyydessä maan pintaosa on turve- ja liejukerrosten peitossa. GTK:n vuonna 2014 tekemän kartoituksen perusteella alueella ei oletettavasti esiinny happamia sulfaattimaita. Alueelta otetuissa moreeninäytteissä on todettu PIMA-asetuksen kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia (11…22 mg/kg). Tarkemmin maaperästä on kerrottu edellä (kohta 5.1, "Maa- ja kallioperä").
Moreeniselänteillä muodostuva pohjavesi purkautuu Syväjärveen ja Heinäjärveen sekä niitä ym-päröiville suoalueille. Syväjärvi laskee länsipäästään Ruohojärvenojaan. Syväjärven alueen lähei-syydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai yksityisiä talousvesikaivoja. Lähin pohjavesialue (Tuohikorvenmäki) sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä.
Syväjärven alueella pohjaveden laatua on tutkittu alueelle asennetuista havaintoputkista (S1, S2, S3, sijainti Kuva 5-6) otetuin vesinäyttein. Pohjaveden happipitoisuudet ovat yleisesti ottaen al-haisia ja pohjaveden kemiallisen hapenkulutuksen arvot kohonneita johtuen ympäröivien suoalu-eiden vaikutuksesta pohjaveden laatuun. Alhaisista happipitoisuuksista johtuen pohjaveden rauta-ja mangaanipitoisuudet ovat kohonneita. Havaintoputkessa S2 ammoniumpitoisuudet (400…550
µg/l) ovat selvästi kohonneita ja ylittävät talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäissuuden (400 µg/l). Havaintoputkessa S1 arseenin (14,8…27,4 µg/l) ja jodin (68,1…232 µg/l) pitoi-suudet ovat selvästi korkeampia alueen muihin havaintoputkiin nähden. Jodin pitoisuus (68,1…232 µg/l) ylittää selvästi Suomen pohjavesien keskimääräisen jodipitoisuuden 6,78 µg/l (Lahermo ym.
2002).
Kuva 5-6. Syväjärven alueen pohjaveden havaintoputkien sijainti.
GTK suoritti Syväjärvellä kevättalvella 2017 tarkempia pohjavesitutkimuksia (GTK 2017), joissa todettiin, että Syväjärven kalliopohjavesissä esiintyi kerrostumista ja syvemmällä (noin 65–125 metrissä) oleva pohjavesi oli huomattavasti kloridipitoisempaa kuin lähempänä maanpintaa oleva pohjavesi. Syvemmällä olevan pohjaveden kloridipitoisuus oli korkeimmillaan 1 800 mg/l, mikä on selvästi korkeampi pitoisuus kuin Syväjärven pohjavesitarkkailujen keskiarvo (1,5 mg/l). Syvem-mällä olevassa pohjavedessä oli myös korkea sähkönjohtavuus (paikoitellen jopa yli 500 mS/m).
Rapasaaren louhosalue
Rapasaaren alue sijoittuu Päivänevan suoalueen reunalle, jossa maaperä on moreenivaltaista. Mo-reeniselänteiden välisissä painanteissa maaperän pintaosa on soistunutta ja ohuen turvekerroksen peitossa. GTK:n vuonna 2014 tekemän sulfidimaiden kartoituksen perusteella alueella ei oletetta-vasti esiinny sulfaattimaita. Rapasaaren alueelta otetuissa moreeninäytteissä arseenin kynnysar-vopitoisuus ylittyi niukasti osassa näytteitä (pitoisuudet 6…7 mg/kg). Tarkemmin maaperästä on kerrottu edellä (kohta 5.1, "Maa- ja kallioperä").
Moreenialueilla muodostuvan pohjaveden arvioidaan virtaavan pääasiassa Päivänevan turvetuo-tantoalueen suuntaan. Kajaaninharjun itäpuolella sijaitsevan Vionnevan Natura-alue sijaitsee kor-keammalla Päivänevaan nähden. Vionnevan korkeustaso on noin +103 m mpy (metriä meren pin-nan yläpuolella) ja Rapasaaren louhosalueen korkeustaso on noin +88. Vionnevalta pinta- ja poh-javesien arvioidaan virtaavan pääasiallisesti kohti itäpuolella virtaavaa Vionojaa, jonka korkeus on noin +98 m mpy. Rapasaaren alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai yksityisiä talousvesikaivoja. Lähin pohjavesialue (Tuohikorvenmäki) sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä.
Rapasaaren alueelle on asennettu kolme pohjaveden havaintoputkea (RA1, RA2, RA3, sijainti Kuva 5-7), joiden avulla on selvitetty pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua. Pohjaveden pinta esiintyy alueella yleisesti lähellä maanpintaa. Pohjaveden kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat kohon-neita ja happipitoisuudet alhaisia kuvastaen ympäröivien suoalueiden vaikutusta pohjaveden laa-tuun. Tästä johtuen pohjaveden raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat kohonneita ja ylittävät ta-lousvesiasetuksen mukaiset enimmäispitoisuudet.
Havaintoputkissa RA1 ja RA2 arseenipitoisuudet (3,9…10,2 µg/l) ovat kohonneita havaintoputkeen RA3 nähden (2,1…2,9 µg/l). Havaintoputkessa RA3 on todettu muihin havaintoputkiin nähden ko-honneita kobolttipitoisuuksia (3,7…4,0 µg/l). Alueen pohjavedessä esiintyvät kohonneet arseenin ja koboltin pitoisuudet kuvastavat paikallisen maa- ja kallioperän vaikutusta pohjaveden laatuun.
Kuva 5-7. Rapasaaren alueen pohjaveden havaintoputkien sijainti.
Outoveden louhosalue
Outoveden alueen maaperä muodostuu moreeniselänteistä sekä niiden välisistä soistuneista pai-nanteista, joissa maaperän pintaosa on turvetta. GTK:n sulfidimaa -kartoituksen perusteella alu-eella esiintyy happamia sulfaattimaita. Alueelta otetuissa moreeninäytteissä on todettu niukasti kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia osassa näytteitä (6…11 mg/kg). Tarkemmin maaperästä on kerrottu edellä (kohta 5.1, "Maa- ja kallioperä").
Moreenialueilla muodostuva pohjavesi purkautuu moreeniselänteitä reunustaville suoalueille. Ou-toveden alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue (Pläkkisen-harju) sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Outoveden rannalla sijaitsevilla vapaa-ajan kiin-teistöillä on mahdollisesti omia kaivoja. Muutoin lähialueella ei sijaitse asuinkiinteistöjä eikä talous-vesikaivoja. Outoveden alueelle on asennettu kolme pohjaveden havaintoputkea, joiden avulla on selvitetty pohjaveden pinnantasoa ja laatua. Pohjaveden pinnantaso esiintyy alueella yleisesti lä-hellä maanpintaa.
Outoveden alueella pohjaveden laatua on tutkittu alueelle asennetuista havaintoputkista (OV1, OV2, OV3, Kuva 5-8) otetuin vesinäyttein. Pohjaveden havaintoputkessa OV3 on todettu korkeita kemiallisen hapenkulutuksen arvoja (160…180 mg/l) sekä kohonneita ammoniumtyppipitoisuuksia (360…430 µg/l). Havaintoputkissa OV1 ja OV2 kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat selvästi alhaisempia (3…7 mg/l) kuvastaen vähäistä suovesien vaikutusta pohjaveden laatuun. Kaikissa havaintoputkissa esiintyy kohonneita raudan ja mangaanin pitoisuuksia. Havaintoputkissa OV2 ja OV3 on todettu kohonneita koboltin (1,1…4,9 µg/l), nikkelin (13.1…15,9 µg/l) ja sinkin (49,5…150 µg/l) pitoisuuksia, jotka ovat selvästi korkeampia havaintoputkeen OV1 nähden. Pohjaveden ar-seenipitoisuudet ovat havaintoputkessa OV3 korkeampia (2,2…3,6 µg/l) havaintoputkiin OV1 ja OV2 nähden.
Kuva 5-8. Outoveden alueen pohjaveden havaintoputkien sijainti.
Pohjaveden herkkyys nykytilassa
Louhosalueilla tai niiden läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Outoveden lou-hosaluetta lukuun ottamatta alueilla ei sijaitse myöskään talousvesikaivoja. Pohjavesivaikutusten kannalta vaikutusalueiden herkkyys on siten vähäinen.
5.2.5 Vaikutukset pohjavesiin Pohjaveden pinnankorkeus
Malmin ja sivukiven louhinta tehdään avolouhintana kaikilla kaivosalueilla. Louhintamenetelmänä käytetään pengerlouhintaa, jossa louhinta etenee penkerein ylhäältä alaspäin. Louhoksen kuivana pidon vaikutus ympäristön pohjaveden pinnankorkeuteen on suurimmillaan louhinnan loppuvai-heessa, jolloin kaivos on syvimmillään. Toiminnan päättymisen jälkeen avolouhosten kuivatus-pumppaukset lopetetaan ja louhosten annetaan täyttyä niihin ympäristöstä kerääntyvillä pinta- ja pohjavesillä. Louhokseen kerääntyvän veden määrä sekä kuivatuspumppauksen aiheuttaman poh-javeden aleneman suuruus on riippuvainen louhoksen ja sen ympäristön maaperän ja kallioperän laadusta ja rakenteesta. Rapasaaren louhoksen alueella kallioperä on osin rapautunutta ja
rikkonaista noin 20–30 metrin syvyyteen saakka. Tämän vuoksi louhosalueella virtaavan veden määrä on oletettavasti suurempi verrattuna muihin louhoksiin.
Louhosalueiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltu pohjavesialueita eikä yksityisiä ta-lousvesikaivoja, joihin voisi kohdistua vaikutuksia louhosten kuivatuksen aiheuttamasta pohjave-denpinnan alenemasta. Ainoastaan Outoveden alueella alle kilometrin etäisyydelle louhosalueesta sijoittuu vapaa-ajan kiinteistöjä. Alueella mahdollisesti sijaitsevista talousvesikaivoista ei ole tar-kempaa tietoa.
Rapasaaren louhoksen itäpuolella lähimmillään noin 0,9 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Vionne-van Natura-alue. Louhoksen ja sen kuiVionne-vana pidon mahdollisesta vaikutuksesta VionneVionne-van vesita-seeseen on laadittu erillisselvitys. Selvitys on laadittu perustuen oletukseen, että louhoksen syvyys olisi enimmillään 150 metriä. Selvityksessä on arvioitu mahdollista kalliopohjavesien välityksellä Vionnevan vesitaseeseen kohdistuvaa vaikutusta. Tutkimusmenetelminä kallioperän rikkonaisuu-den ja verikkonaisuu-denjohtavuurikkonaisuu-den määrityksessä on käytetty geofysikaalisia mittauksia, kairauksia sekä kairarei’istä tehtyjä in situ -mittauksia. Tutkimuksissa paikannettiin yksi mahdollinen ruhjevyö-hyke, jota pitkin vesi voisi virrata kallioperässä Vionnevalta Rapasaaren louhokseen. Tulkitun ruh-jevyöhykkeen suuntaa ei pystytty määrittämään yksiselitteisesti. Ruhruh-jevyöhykkeen virtaaman osuudeksi Vionnevan tulovirtaamasta määriteltiin tutkimusten perusteella 3–5,7 ‰. Tulosten pe-rusteella Rapasaaren louhoksen mahdollinen vaikutus Vionnevan vesitaseeseen on pieni. (GTK, 2016)
Edellä esitetyn perusteella louhosalueiden kuivatuksesta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaiku-tuksia ympäristön pohjaveden pinnankorkeuteen millään louhosalueella.
Sivukiven läjitysalueilla voi olla pieni ja paikallinen pohjaveden pinnankorkeutta nostava vaikutus.
Erityisesti pehmeiköillä ja alavilla alueilla voi sivukiven läjitysalueista aiheutua maaperän vetty-mistä tai soistumista. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin rajautuvan läjitysalueiden välittömään lä-heisyyteen.
Pohjaveden laatu
Louhosalueiden pintamaiden sekä sivukivien läjitysalueilla voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun riippuen läjitettävien maa- ja kiviainesten kemiallisesta laadusta sekä läjitysalueiden pohjaraken-teista. Syväjärven ja Outoveden louhoksilla muodostuvat kiisuliuskeet läjitetään Syväjärven lou-hosalueelle rakennettavalle erilliselle läjitysalueelle, jolle rakennetaan asianmukaiset pohjaraken-teet estämään haitta-aineiden pääsy maaperään ja vesiin. Mahdollisesti kiisuliuske sekä Syväjär-ven että Outoveden louhokselta toimitetaan hyötykäyttöön, jolloin kiisuliusketta ei ole tarvetta läjittää myöskään Syväjärven louhosalueelle. Mahdollisesti happoa tuottavat muut sivukivet läjite-tään yhdessä happoa tuottamattomien sivukivien kanssa. Happoa tuottamatonta sivukiveä sijoite-taan happoa tuottavien sivukivien ympärille mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi. Ki-viaineksen sisältämien raskasmetallien lisäksi sivukiven läjitysalueella muodostuvissa vesissä voi esiintyä räjähdysainejäämistä johtuvia kohonneita typpipitoisuuksia.
Hankealueilla maaperä on moreenivaltaista sekä osin soistunutta. Näin ollen metallien kulkeutumi-nen pohjaveden välityksellä on yleisesti ottaen heikkoa. Louhoksen kuivana pidosta aiheutuva pai-kallinen pohjavedenpinnan alenema ehkäisee osaltaan mahdollisten pohjaveden laatuun kohdistu-vien vaikutusten leviämistä laajemmalle louhosalueiden ympäristöön.
Läntän alueella tehtyjen moreenitutkimusten sekä sivukivestä tehtyjen liukoisuustestien perus-teella läjitysalueiden vaikutus pohjaveden laatuun on pieni.
Syväjärven ja Rapasaaren alueilla moreenin läjitysalueiden mahdollinen vaikutus pohjaveden laatuun on pieni. Osa Syväjärven sivukivestä on analyysitulosten perusteella mahdollisesti happa-mia suotovesiä muodostavaa. Sivukiven läjitykseen liittyy siten mahdollinen riski happamien suo-tovesien sekä metallikuormituksen syntymiseen. Syväjärven louhoksen kuivatusvesissä
sähkönjohtavuus sekä kloridipitoisuudet voivat tutkimusten mukaan olla koholla, mikä on huomi-oitava kuivatusvesien käsittelyssä ja vesien johtamisessa.
Rapasaaren sivukivessä esiintyy tutkimusten mukaan mm. kohonneita arseenipitoisuuksia. Rikki-pitoisuudet ovat osassa sivukivestä pieniä, mutta osa sivukivestä luokitellaan mahdollisesti happa-mia suotovesiä muodostavaksi. Analyysitulosten perusteella Rapasaaren sivukivien läjittämiseen liittyy riski metallikuormituksesta ja happamien suotovesien muodostumisesta. Myös Rapasaaren alueella muodostavat mahdollisesti happoa tuottavat sivukivet ympäröidään happoa tuottamatto-milla sivukivillä mahdollisten haittojen estämiseksi.
Outoveden alueella tehdyn sulfidimaiden kartoituksen perusteella alueella esiintyy sulfidipitoisia kerrostumia. Sulfidipitoiset kerrostumat ovat ohuita (noin 0,2–0,7 m), mutta ne voivat aiheuttaa happamoitumista, mikäli kerrokset pääsevät hapettumaan. Alueen moreenissa sekä sivukivessä esiintyy kohonneita arseenipitoisuuksia. Outokiven alueella moreenin sekä sivukivien läjitysaluei-siin liittyy riski happamien suotovesien muodostumiseen sekä metallikuormitukseen etenkin arsee-nin osalta. Myös Outoveden alueella vaikutukset arvioidaan kuitenkin kokonaisuutena pieniksi.
Mahdollisten vahinko- tai onnettomuustilanteiden aiheuttamat päästöt (esim. öljyvahinko) katso-taan vaikutuksilkatso-taan pieniksi ja pienialaisiksi. Mahdollisten poikkeustilanteista maaperään ja poh-javeden laatuun kohdistuvat vaikutukset voidaan ehkäistä nopeilla torjuntatoimenpiteillä.
5.2.6 0-vaihtoehto ja sen vaikutukset
Mikäli hanketta ei toteuteta, suunnitellut louhosalueet säilyvät nykytilassaan, eikä alueen pohjave-siolosuhteisiin kohdistu vaikutuksia.
5.2.7 Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys
Toteutusvaihtoehdoilla VE1, VE2 ja VE3 ei ole pohjavesivaikutusten kannalta eroa. Vesienjohta-misreiteillä ei sijaitse pohjavesialueita lukuun ottamatta Köyhäjoen reittiä, joka virtaa Koppelon-harjun ja PeltokydönKoppelon-harjun pohjavesialueiden poikki. Louhosalueiden vesien johtamisella ei arvi-oida olevan vaikutusta pohjavesialueille.
Louhosalueilla tai niiden läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Outoveden lou-hosaluetta lukuun ottamatta alueilla ei sijaitse myöskään talousvesikaivoja. Pohjavesivaikutusten kannalta vaikutusalueiden herkkyys on siten vähäinen. Pohjavesivaikutukset aiheutuvat lähinnä louhosten kuivatuksen aiheuttamasta pohjavedenpinnan alenemasta sekä pintamaiden ja sivuki-vien läjitysalueiden mahdollisista vaikutuksista pohjaveden laatuun. Vionnevan Natura-alueen ve-sitaseeseen Rapasaaren louhoksen mahdollinen vaikutus on arvioitu pieneksi. Kokonaisuutena vai-kutukset pohjavesiin on kaikissa toteutusvaihtoehdoissa arvioitu pieneksi. Pohjavesivaikutusten merkittävyys on toteutusvaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 näin ollen vähäinen.
Suuri kielteinen
Keskisuuri kielteinen
Pieni kielteinen
Ei vaiku-tusta
Pieni myönteinen
Keskisuuri myönteinen
Suuri myönteinen
Vähäinen Kohtalainen Vähäinen
VE1 VE2
VE3 VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen
Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei
vaiku-tusta Vähäinen Kohtalainen Suuri
Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei
vaiku-tusta Kohtalainen Suuri Suuri
5.2.8 Haitallisten vaikutusten lieventäminen
Pintamaiden ja sivukiven läjitysalueista aiheutuvia mahdollisia laadullisia pohjavesivaikutuksia eh-käistään läjitysalueiden suunnittelulla, pohjarakenteilla ja läjitysalueilla muodostuvien suotovesien keräämisellä ja ohjaamisella vesienkäsittelyyn. Erityisesti Outoveden alueella tulee kiinnittää huo-miota läjitysalueiden toteutukseen ympäristöön kohdistuvien happamoittavien vaikutusten ja me-tallikuormituksen ehkäisemiseksi.
Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailun avulla seurataan toiminnan mahdollisia vaiku-tuksia pohjaveden määrään ja laatuun. Ennen toiminnan käynnistämistä tehtävällä säännöllisellä pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailulla selvitetään pohjaveden luontainen pinnankorkeusvaih-telu. Tällöin voidaan havaita mahdolliset louhosalueiden kuivatuksesta aiheutuvat vaikutukset ym-päristön pohjaveden pinnankorkeuteen. Pohjaveden pinnankorkeusseurannassa tulee huomioida etenkin Rapasaaren louhoksen itäpuolella sijaitseva Vionnevan Natura-alue. Pohjaveden laadun tarkkailulla voidaan vastaavasti havaita mahdolliset laatumuutokset pohjavedessä seuraamalla kaivostoiminnan indikaattorien (mm. sulfaatti, raskasmetallit, typpiyhdisteet) kehitystä alueen pohjavesissä.
Mahdollisten vahinko- tai onnettomuustilanteiden aiheuttamat päästöt pohjaveteen voidaan eh-käistä asianmukaisella poikkeustilanteisiin varautumisella.
5.2.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Selvät, pysyvät ja odottamattomat muutokset läjitettävien sivukivien mineraalikoostumuksessa tai käytetyissä räjähdeaineissa voivat vaikuttaa louhoksista pumpattavien sekä sivukivialueilta suo-tautuvien vesien laatuun ja aiheuttavat näin ollen pohjavesivaikutusten arviointiin lievää epävar-muutta.
Outoveden alueella mahdollisesti sijaitsevista yksityiskaivoista ei ole varmaa tietoa.
Vaikutusalueenherkkyys
Vaikutuksen suuruus
5.3 Pintavedet ja kalasto