5 Toimenpiteiden ympäristövaikutusten arviointi
Toimenpiteiden ympäristövaikutusten arviointi sisältää SOVA-asetuksen (347/2005) 4§:ssä olevien tekijöiden mu-kaisen arvioinnin. Tässä on arvioitu toimenpiteiden merkittäviä toissijaisia ja kertyviä vaikutuksia, yhteisvaikutuksia sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyviä tai tilapäisiä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Ympä-ristövaikutusten arviointiin kuuluu arviointi muun muassa väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön, kasvillisuuteen, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperin-töön mukaan lukien rakennusperintö ja muinaisjäännökset, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin.
kaavoituk-vesistöihin ja tällä voi olla myönteistä vaikutusta etenkin kalastoon ja vähäisissä määrin myös muuhun eläimistöön ja kasvillisuuteen. Sama vaikutus on myös yhdyskuntatekniikan suojaustoimilla sekä tilapäisillä tulvasuojaustoimilla.
Konkreettisimman negatiivisen vaikutuksen aiheuttaa tulvapenkereiden rakentaminen penkereiden alle jäävän ran-taluonnon menettämisen vuoksi. Rovaniemellä ja Kittilässä tulvapenkereitä rakennetaan rakennetuille alueille suo-jaamaan taajama-alueen asutusta, joten luonnontilaisille alueille ei aiheuteta tulvan poistumisesta aiheutuvaa muu-tosta. Penkereiden alueelle ei myöskään sijoitu arvokkaita tai harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja, vaikka molemmilla alueilla penkereet sijaitsevat lähellä Ounasjoen Natura 2000 -aluetta. Hankesuunnittelussa penkereiden rakentami-sesta aiheutuvat luontovaikutukset arvioidaan tarkemmin ja penkereet tulee suunnitella siten, että vaikutukset luon-toon olisivat mahdollisimman vähäiset. Penkereet voivat myös estää tulvan mukana kulkeutuvien haitallisten ainei-den leviämisen muuhun ympäristöön.
Tulva- tai tulvaherkkien alueiden muuttaminen kosteikoiksi (luonnonmukainen vesien pidättäminen valuma-alueella -toimenpide) pienentää kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista, parantaa alueen ekologista tilaa ja tukee vesien-suojelua. Kosteikot lisäävät mm. lintujen ja vesieliöiden elinympäristöjä. Veden pidättäminen valuma-alueella tasoit-taa virtasoit-taamia sivu-uomissa, joilla veden vähyys voi lisäksi olla ongelmana kesäisin. Suuri tulva-ajan virtasoit-taama voi kuitenkin myös huuhtoa kosteikolle varastoituneita kiintoainesta ja ravinteita. Keväällä tulva-aikana kosteikko voi olla jäässä, jolloin kasvillisuus ei hidasta vedenvirtausta ja tulvavesi vain kulkee kosteikon yli. Kosteikon perustamisesta tai muusta veden pidätystoiminnasta ei saa aiheutua haittaa suojelluille luontokohteille eikä se saa muuttaa suojel-tuja luontotyyppejä tai hävittää rauhoitetsuojel-tuja kasvilajeja (metsälaki, vesilaki). Toimenpiteiden luontovaikutukset on tarkasteltava tapauskohtaisesti ja kosteikko sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haitallisia vaikutuksia.
Taulukko 31. Toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi.
Kategoriaan sisältyvät toimenpiteet
Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus Eläimistö Kalasto ja vesieliöstö Suojelualueet Perustelu
Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet
Tulvakartoitus 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia, välillisesti kartoitukset voivat vä-hentää ympäristölle aiheutuvia riskejä
Tulvatietojärjestelmän kehittäminen 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia, välillisesti voi vähentää ympäris-tölle aiheutuvia riskejä
Tulvariskin huomioiminen
rakenta-misessa ja kaavoituksessa + + + + 0
Välillisiä positiivisia vaikutuksia: Luonnolle haitallista toimin-taa ei sijoiteta tai siirretään pois tulvavaara-alueelta kaavoi-tuksen kautta, jolloin tulvan mukana kulkeutuvia haitallisia ai-neita kulkeutuu vähemmän luontoon. Ranta-alueita voi jäädä vapaaksi rakentamiselta.
Tulvariskin huomioiminen
liikenneverkoston suunnittelussa + + + 0 0
Välillisiä positiivisia luontovaikutuksia, esim. korotettu tie voi estää tulvan mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden leviä-mistä ja kauemmaksi rannasta linjattu tie säilyttää rannan elinolosuhteet. Tulvan vuoksi tien linjauksen muuttaminen voi pirstoa elinympäristöjä ja liikenteen päästöt ja melu voivat heikentää eliöiden elinolosuhteita.
Omatoiminen varautuminen 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia, välillisesti voi vähentää ympäris-tölle aiheutuvia riskejä, vaikutukset pienellä alueella Vesihuoltoverkoston
tulvakestävyy-den parantaminen 0 0 0 + 0
Negatiiviset vaikutukset vesistöön vähenevät, koska jäteve-sien purkautuminen ympäristöön vähenee. Muualle ympäris-töön vaikutukset vähäiset.
Kategoriaan sisältyvät toimenpiteet
Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus Eläimistö Kalasto ja vesieliöstö Suojelualueet Perustelu
Toimintojen uudelleen sijoittaminen 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia, koska toimintojen siirtäminen pääosin rakennetulla alueella.
Tulvasuojelutoimenpiteet
Tulvasuojaukset Rovaniemelle 0 - 0 0 0
Suojaukset rakennetulla alueella, jolloin vaikutukset luontoon ovat melko vähäiset ja suojausten rakentamisen aikana ne-gatiiviset vaikutukset ovat tilapäisiä. Kiinteät rakenteet voivat tuhota tai pirstoa elinympäristöjä, muuttaa alueen kasvilli-suutta/eliöstöä ja välillisesti penkereet estävät veden kulkeu-tumista ja leviämistä nykyisille alaville alueille.
Tulvapenkereiden rakentaminen
Kit-tilään 0 - 0 0 0
Penkereet pääosin rakennetulla alueella, joten vaikutukset luontoon vähäiset ja rakentamisen aikana negatiiviset vaiku-tukset tilapäisiä. Penkereellä voi olla vaikutusta luonnon mo-nimuotoisuuteen, kun luiskaan saadaan uutta erilaista elinympäristöä, penkereen kohdalla kasvillisuus muuttuu/hä-viää. Välillisiä vaikutuksia: esim. penkereet estävät veden kulkeutumista ja leviämistä nykyisille alaville alueille.
Kemijärven patojen korottaminen 0 - 0 0 0
Vaikutukset hyvin vähäiset, koska korotetaan olemassa ole-vaa patoa, tilapäisesti muuttaa padon luiskan kasvillisuutta ja siinä elävää eliöstöä.
Yhdyskuntatekniikan
suojaustoimen-piteet 0 0 0 + 0
Vaikutukset vähäiset, koska toimet pääosin rakennetulla alu-eella ja mahdolliset kiinteät suojaukset ovat pienellä alualu-eella, negatiiviset vaikutukset luontoon vähenevät, koska suojaus-ten myötä jätevesien purkautuminen ympäristöön vähenee.
Luonnonmukainen veden
pidättämi-nen valuma-alueella + 0 + + 0
Kosteikot lisäävät elinympäristöjä ja parantavat luonnon mo-nimuotoisuutta.
Kiinteät rakenteet voivat tuhota tai pirstoa elinympäristöjä, muuttaa alueen kasvillisuutta/eliöstöä.
Jäänsahaus 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia, sahaus jään päältä Valmiustoimenpiteet
Tulvaennusteiden ja
varoitusjärjes-telmien kehittäminen 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia
Tulvaviestintä 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia
Pelastus- ja varautumissuunnitel-mien
päivittäminen
0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia Tulvantorjunnan harjoitukset 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia Tilapäisten tulvasuojeluvälineiden
hankinta ja testaus 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia Toimenpiteet tulvatilanteessa
Kategoriaan sisältyvät toimenpiteet
Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus Eläimistö Kalasto ja vesieliöstö Suojelualueet Perustelu
Sähkönjakelun turvaaminen
erityis-kohteille 0 0 0 0 0 Ei suoria luontovaikutuksia
Ajantasaisen tulvatilannekuvan
yllä-pito 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia
Tilapäismajoituksen järjestäminen 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia Talousveden laadun varmistaminen 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia Toimenpiteet tulvan jälkeen
Kriisiapu ja vapaaehtoistoiminnan
edistäminen 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia
Puhdistus ja
ennallistamistoimenpi-teiden suunnittelu 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia Tieyhteyksien avaaminen 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia Ympäristövahinkojen selvittäminen 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia Korjaustoimenpiteet 0 0 0 0 0 Ei luontovaikutuksia
Tulvan hallinnan arviointi 0 0 0 0 0
Ei suoria luontovaikutuksia, arvioinnin jälkeen varautuminen uusiin tilanteisiin paranee ja sitä kautta voi olla vähäisiä vai-kutuksia myös luontoon
5.2 Toimenpiteiden vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Tässä luvussa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Jokaisen toimenpiteen osalta arvioidaan vaikutuksia pintaveden laatuun, pintaveden biologisiin laatutekijöihin ja vesistön hydrologis-morfologisiin ominais-piirteisiin ja pohjavesien osalta pohjaveden laatuun ja määrään. Toimenpiteiden arviointi pinta- ja pohjavesien osalta on osittain sama kuin arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseen (luku 4.2.3). Arvioinnissa on käytetty viisiportaista arviointiasteikkoa (taulukko 32). Pinta- ja pohjavesien osalta on arvioitu seuraavia asioita:
• Pintaveden laatu:Muuttaako toimenpide jokien tai järvien fosfori- ja/tai typpipitoisuutta? Muuttaako toimen-pide joen pH-arvoa. Voiko toimenpiteestä aiheutua haitallisien aineiden vapautumista veteen?
• Biologiset laatutekijät: Muuttaako toimenpide jokien tai järvien vesikasvillisuuden, kasviplanktonin, pääl-lyslevien tai pohjaeläimien määrää/laajuutta?
• Hydrologis-morfologiset ominaispiirteet: Aiheuttaako toimenpide muutoksia vaellusesteisiin, allastumi-seen, vedenalaisiin elinympäristöihin tai virtaamiin/vedenkorkeuksiin? Lisääkö/vähentääkö toimenpide ve-sistön rakennettua osuutta?
• Pohjaveden laatu: Onko toimenpiteen vaikutusalueella pohjaveden muodostumisalueita? Voiko toimenpi-teestä aiheutua haittoja pohjaveden laadulle?
• Pohjaveden määrä: Sisältääkö toimenpide maanmuokkausta pohjaveden muodostumisalueella?
Taulukko 32. Arviointiasteikko pinta- ja pohjavesien vaikutusten arvioinnissa.
Luokka Sanallinen kuvaus
Erittäin myönteinen (++)
Suuri ja laaja-alainen hyöty, Vaikutuksen kohde on erityisen herkkä tai arvokas. Esimerkki: vesimuodos-tuman ekologisen tilan paraneminen, rehevyystaso vähenee merkittävästi, toimenpide vähentää merkit-tävästi pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta.
Myönteinen (+)
Kohtalainen hyöty melko laajalla alueella, vaikutuksen kohde ei erityisen arvokas. Esimerkki: vesimuo-dostuman osan ekologisen tilan paraneminen, rehevyystaso vähenee, toimenpide vähentää kohtalaisesti pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta
Ei vaikutusta (0) Ei havaittavaa haittaa/hyötyä
Kielteinen (-)
Kohtalainen haitta melko laajalla alueella, vaikutus on pitkäaikainen, vaikutuksen kohde ei erityisen herkkä tai arvokas. Esimerkki: vesimuodostuman osan ekologisen tilan aleneminen, rehevyystason koh-talainen nouseminen, toimenpiteestä vapautuu kohtalaisesti haitallisia päästöjä veteen, pohjaveden ny-kyinen tai suunniteltu käyttö rajoittuu jonkin verran, muutokset pohjaveden laadussa heikentävät pohja-veden kelpoisuutta talousvesikäytössä.
Erittäin kielteinen (--)
Suuri ja laaja-alainen haitta, vaikutus on pitkäkestoinen tai pysyvä, vaikutuksen kohde on erityisen herkkä tai arvokas. Esimerkki: vesimuodostuman ekologisen luokituksen heikkeneminen, rehevyyden merkittävä kasvaminen, toimenpiteestä vapautuu suuria haitallisia päästöjä veteen, pohjavesimuodostu-man käytön estyminen, oleellinen muutos pohjaveden laadussa.
Toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesiin (taulukko 33), koska toimenpiteiden vaikutus kohdistuu lähinnä vain pintavesiin, eikä toimenpiteet sijoitu pohjavesialueille. Toimenpiteet ovat pääosin neutraaleja myös pin-tavesien osalta. Myönteisiä vaikutuksia pintavesiin saavutetaan sellaisilla toimenpiteillä, joilla estetään tai vähenne-tään ympäristölle haitallisten aineiden leviämistä tulvatilanteessa (esim. vesihuollon kehittäminen tulvakestäväksi, konkreettiset tulvasuojaukset, tilapäiset tulvasuojelurakenteet). Konkreettisten tulvasuojaustoimien lisäksi tulvakar-toituksien avulla pystytään tunnistamaan sellaisia kohteita, joista haitallisia aineita voi vapautua ja sitä kautta koh-distamaan niihin toimenpiteitä. Uuden rakentamisen osalta ympäristölle haitallisia aineita sisältäviä toimintoja pys-tytään sijoittamaan tulva-alueiden ulkopuolelle.
Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisäämisellä (luonnonmukainen vedenpidättäminen valuma-alueella-toimenpide) on huomattavaa hyötyä pintavesiin. Vettä pidättävät rakenteet auttavat vähentämään vesistöön päätyvää kuormi-tusta (kiintoaine ja ravinteet). Tulvavesien pidättäminen metsä- tai kosteikkoalueille saattaa myös luoda elinympä-ristöjä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Suuri tulva-ajan virtaama voi myös huuhtoa kosteikolle varastoi-tuneita kiintoainesta ja ravinteita, joten kosteikkojen suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota.
Toimenpiteiden arviointi on melko saman suuntainen kuin 1. kauden hallintasuunnitelmassa. Samat toimenpiteet olivat erittäin myönteisiä kuin 1. kaudella. Arvioinnin päivityksessä viime kaudella myönteiseksi merkityistä toimen-piteistä (tilapäiset menetelmät, toimintojen uudelleen sijoittaminen ja puhdistus- ja ennallistamistoimet) on nyt muu-tettu neutraaliksi, koska toimenpiteen hyöty vesienhoidon kannalta on nähty hieman aiempaa pienemmäksi. Toi-menpidekokonaisuudesta on jätetty pois uuden säännöstelyaltaan rakentaminen, joka oli erittäin kielteinen vesien-hoidon tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Taulukko 33. Toimenpiteiden vaikutukset pinta- ja pohjavesiin.
Kategoriaan sisältyvät toimenpi-teet
Pintaveden laatu Biologiset laatutekijät Hydrologis-morfolo- giset ominaispiirteet Pohjaveden laatu Pohjaveden määrä
Perustelu
Kategoriaan sisältyvät toimenpi-teet
Pintaveden laatu Biologiset laatutekijät Hydrologis-morfolo- giset ominaispiirteet Pohjaveden laatu Pohjaveden määrä
Perustelu
Tulvariskin huomioiminen
liikenneverkoston suunnittelussa 0 0 0 0 0
Tulvien huomioimisella liikenneverkoston suunnittelussa it-sessään ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Yleisesti liikenneverkoston rakentamisella voi olla vaikutuksia erityisesti HYMO-tekijöihin ja pohjavesiin.
Omatoiminen varautuminen 0 0 0 0 0
Omatoimiset suojaamiset voivat vähentää haitallisten ainei-den kulkeutumista pintavesiin, vaikutus hyvin vähäinen (tila-päinen)
Vesihuoltoverkoston
tulvakestävyy-den parantaminen + 0 0 0 0 Päästöt vähenevät → positiivinen vaikutus pintavesien laa-tuun
Toimintojen uudelleen sijoittaminen 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, mutta voi vähen-tää haitallisten aineiden pääsyä vesiin toimintojen sijoittu-essa tulvavaara-alueiden ulkopuolelle.
Tulvasuojelutoimenpiteet
Tulvasuojaukset Rovaniemelle + 0 - 0 0
Tulvasuojauksista esim. tulvapenger rajaa tulvaa ja voi osaltaan estää haitallisten aineiden kulkeutumista vesiin, vähäinen vaikutus HYMOon kun estetään veden luonnolli-sia virtausreittejä
Tulvapenkereiden rakentaminen
Kit-tilään + 0 - 0 0
Tulvapenger rajaa tulvaa ja voi osaltaan estää haitallisten aineiden kulkeutumista vesiin, vähäinen vaikutus HYMOon, kun estetään veden luonnollisia virtausreittejä
Kemijärven patojen korottaminen 0 0 0 0 0 Ei vaikutusta (olemassa olevat padot) Yhdyskuntatekniikan
suojaustoimen-piteet + + 0 0 0 Suojaukset voivat vähentää jätevesipäästöjä
Luonnonmukainen veden
pidättämi-nen valuma-alueella ++ ++ + 0 0 Tasaavat virtaamia, pidättävät kiintoainetta ja ravinteita, mikä parantaa pintavesien laatua.
Jäänsahaus 0 0 0 0 0 Ei vaikutusta
Valmiustoimenpiteet
Tulvaennusteiden ja
varoitusjärjes-telmien kehittäminen + + 0 0 0 Suojaustoimia ehditään tehdä paremmin, jolloin haitat pinta-vesiin vähenevät
Tulvaviestintä + + 0 0 0 Tietoisuuden lisääntyessä suojaustoimia tehdään ja haitat pintavesiin vähenevät
Pelastus- ja varautumissuunnitel-mien
päivittäminen
0 0 0 0 0
Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Voi vähentää haitallisten aineiden pääsyä vesiin varautumisen parantu-essa
Tulvantorjunnan harjoitukset 0 0 0 0 0
Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Voi vähentää haitallisten aineiden pääsyä vesiin varautumisen parantu-essa.
Tilapäisten tulvasuojeluvälineiden
hankinta ja testaus 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Vähäisiä positiivi-sia vaikutukpositiivi-sia kun suojausvälineitä saadaan lisää ja suo-jauksilla vähennetään päästöjä pintavesiin.
Toimenpiteet tulvatilanteessa
Tilapäisten tulvasuojausten käyttö + + 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin.
Vesistön säännöstely ja
poikkeuslu-vat 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin.
Keskeisten liikenneväylien toimivuus 0 0 0 0 0 Vähentää haitallisten aineiden kulkeutumista pintavesiin, jos VAPEPAN avulla ehditään suojata laajemmin kohteita.
Vapaaehtoistoiminnan hyödyntämi- Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin.
Kategoriaan sisältyvät toimenpi-teet
Pintaveden laatu Biologiset laatutekijät Hydrologis-morfolo- giset ominaispiirteet Pohjaveden laatu Pohjaveden määrä
Perustelu
Sähkönjakelun turvaaminen
erityis-kohteille 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin.
Ajantasaisen tulvatilannekuvan
yllä-pito 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin.
Tilapäismajoituksen järjestäminen 0 0 0 0 0 Ei vaikutuksia
Talousveden laadun varmistaminen 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Toimenpiteet tulvan jälkeen
Kriisiapu ja vapaaehtoistoiminnan
edistäminen 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Puhdistus ja
ennallistamistoimenpi-teiden suunnittelu 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Tieyhteyksien avaaminen 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Ympäristövahinkojen selvittäminen 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Korjaustoimenpiteet 0 0 0 0 0 Vaikutus vähäinen (riippuu vahingosta) Tulvan hallinnan arviointi 0 0 0 0 0 Ei suoria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin