1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely
Kunnanhallituksen on kuntalain (410/2015) 115 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta en-nen varauksia ja rahastosiirtoja.
Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai ra-haston lisäystä tai vähennystä.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on yleisohjeessaan tuloslaskelman laatimisesta määritellyt seu-raavat säännöt varaus- ja rahastosiirroille (Yleisohje 2018, s. 21–22):
1. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voi pääsääntöisesti tehdä enintään tilikauden tuloksen osoittaman ylijäämän verran. Poikkeuksena sääntöön on, että kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään kunnan tai kuntayhtymän yli-jäämäerien määrään (KuntaL 120.1 k 6 §).
2. Vapaaehtoisten varausten tai rahastojen purkamisella taikka poistoeron vähennyksellä ei pää-sääntöisesti voi lisätä tilinpäätöksen varauksentekomahdollisuutta tilikauden ylijäämäistä tulosta suuremmaksi. Poikkeuksena sääntöön on, että mikäli investointihanketta ei toteuteta, voidaan siihen tehty varaus purkaa ja muodostaa enintään vastaavan suuruinen varaus tilikauden tulok-sesta riippumatta.
3. Investointivaraus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen eikä investointivarausta voi kartuttaa taikka purkaa tilikauden tuloksen tasaamiseksi ilman, että siirto-jen perustana on suunnitellut investointihankkeet tai niiden toteuttaminen.
4. Poistonalaiseen hankintamenoon tehdyn investointivarauksen käyttö (+) edellyttää vastaavan, kuitenkin enintään hankintamenon suuruisen, poistoeron lisäystä (-) tuloslaskelmaan. Ei-pois-tonalaiseen hankintamenoon tehty investointivaraus puretaan ja tuloutetaan hankinnan toteutu-misvuonna kuitenkin ilman vastaavaa poistoerokirjausta.
5. Siirron vahinkorahastoon tulee perustua hyväksyttyyn suunnitelmaan omavastuun kattamisesta.
Siirto vahinkorahastosta tehdään kattamaan tuloslaskelmaan kirjattua vahingonkorvausmenoa tai vahingon kohteena olevasta omaisuudesta tehtyä poistoa.
Poistoeron muutos vuonna 2020
Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2007 taseessa oli 9 811.108,54 euron poistoero, joka oli muo-dostunut aikaisempina vuosina investointirahaston ja investointivarausten purkamisen yhteydessä.
Poistoero syntyy siitä, ettei investointirahaston (oman pääoman erä) eikä investointivarausten (va-paaehtoinen varaus) purkamista saa kirjanpito-ohjeiden mukaan tulouttaa tuloslaskelmaan yhdellä kertaa, vaan ko. purkamiset on kirjattava poistoeroksi ja kohdistettava poistonalaisiin hyödykkeisiin, joiden poistosuunnitelmien mukaisesti poistoeroa tilinpäätöksessä vuosittain pienennetään. Käytän-nössä maalaiskunnassa poistoero oli kohdistettu 50 erilliseen kohteeseen, joiden poistoaika vaihteli kahdesta vuodesta 48 vuoteen ja määrä 126,76 eurosta 2,8 miljoonaan euroon.
Kaupunginhallituksen päätöksellä 19.1.2009/34 poistoeron käsittelemistä helpotettiin siten, että maalaiskunnan vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistoeroa pienennettiin noin 1,3 miljoonalla eurolla.
Normaalin poistoeron purkamisen lisäksi purettiin vesilaitosinvestointeihin ja purettaviin rakennuksiin kohdistuvat poistoerot. Jäljellejäävä noin 8,5 miljoonan euron poistoero päätettiin purkaa tasasuu-ruisina erinä 25 vuoden aikana vuosina 2009–2033. Päätöksen mukaisesti poistoeroa puretaan vuo-sittain 340 440,74 euroa.
Toimintakertomus
Rahastojen muutokset vuonna 2020
Kaupunginvaltuuston 16.2.2009 § 35 hyväksymän sosiaalisen luototuksen rahaston säännön 2 § mukaan ”Rahaston pääomaa kartutetaan tai alennetaan rahaston tuloslaskelman osoittamalla tulok-sella tai kaupunginvaltuuston erikseen päättämillä varoilla. Sosiaalisten luottojen lyhennykset palau-tuvat rahastoon”. Sosiaalisen luototuksen rahastoon siirrettiin tuloslaskelmaan toimintavuonna kir-jattujen luottotappioiden ja saatujen luottotappioiden, muiden tuottojen sekä rahaston korkotuottojen välinen erotus yhteensä 16 037,93 euroa. Tästä luottotappioiden määrä oli 309,04 euroa, saatujen luottotappioiden määrä 6 797,88 euroa, muiden tuottojen määrä 1 279,00 euroa ja korkotuottojen määrä 8 270,09 euroa.
Tuloksen käsittely
Kaupunginhallitus esittää, että vuoden 2020 tilinpäätöksessä tehdään seuraavat tuloksen käsittelyyn liittyvät poistoeron sekä rahastojen lisäykset ja vähennykset:
- Poistoeroa puretaan 340 440,74 euroa.
- Sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään sääntöjen mukaisesti tuloslaskelmaan kirjattu-jen luottotappioiden ja saatukirjattu-jen luottotappioiden, muiden tuottokirjattu-jen sekä saatukirjattu-jen korkotuot-tojen välinen erotus 16 037,93 euroa.
- Tilikauden ylijäämä 16 407 983,26 euroa lisätään edellisten tilikausien ylijäämään kuluvan vuoden (2021) kirjanpidossa.
1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä säädetään kun-talain 118 §:ssä. Lain mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet tur-vata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edelly-tysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa ta-loudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.
Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijää-mää enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kun-takonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätök-sessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:
1) kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia;
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kun-tien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3) asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla;
4) konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.
Raja-arvon ylittävien arvojen (ns. punaiset valot) lisäksi on määritelty myös väljemmät raja-arvot (ns.
keltaiset valot), jotka eivät vielä johtaisi arviointimenettelyn käynnistämiseen, mutta joiden täyttyessä kunnan tulisi kiinnittää erityistä huomiota taloutensa kehitykseen ja analysointiin:
Toimintakertomus
Asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa.
1. kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 100 prosenttia;
2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kun-tien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3. asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 25 prosentilla;
4. konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 1,0.
Arviointimenettelyä koskevat raja-arvot on muutettu kuntalakiin 1.3.2019 ja niitä sovelletaan ensim-mäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. Tämän vuoksi on perusteltua esittää jo vuoden 2020 tilinpäätöksessä edellä mainitut tunnusluvut. Seuraa-vassa taulukossa on esitetty tunnusluvut vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella.
Vuosina 2019–2021 erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenette-lyyn sovelletaan vielä seuraavia kuntalain 118 §:ssä aiemmin olleita raja-arvoja:
1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivi-nen;
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti;
3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keski-määräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;
4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.
Edellä 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämistä konsernitilinpäätösten tiedoista. Tunnuslukujen laskentaperusteina käytetään Tilasto-keskuksen käyttämiä laskentaperusteita ja kunnan vahvistamaa tuloveroprosenttia.
UUSIEN KRIISIKUNTAKRITEERIEN TUNNUSLUKUJEN MUKAISET RAJA-ARVOT:
2016 2017 2018 2019 2020
1. Kunnan yli-/ Alijäämä, M€ 36,8 50,7 51,0 19,9 36,0
1. Kuntakonsernin yli-/Alijäämä, €/asukas 30 291 234 30 146
1. Kuntakonsernin vuosikatteen ja poistojen suhde, % 136 134 114 78,9 116,6
2. Kunnan tuloveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0
3. Kuntakonsernin lainakanta ja vuokravastuut, €/asukas * 7 679 7 386 7 782 8 539 8 549 4. Kuntakonsernin laskennallinen lainanhoitokate ** 1,18 1,20 0,95 0,64 0,93
Painotettu tulovero % k esk iarvo 19,85 19,9 19,86 19,88 19,97
Ero k esk iarvoon, yk sik k öä 0,15 0,10 0,14 0,12 0,03
Kuntak onsernien lainak anta ja vuok ravastuut €/asuk as k esk iarvo 6 160 6 314 6 558 7 105 7 105
Ero k esk iarvoon, % 25 % 17 % 19 % 20 % 20 %
Asuk asmäärä 138 850 140 188 141 305 142 400 143 485
* Koska vastuita ei ole vielä tilastoitu, käytetään tarkastelussa toistaiseksi lainakantaa.
** (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lask.lainanlyhennykset)
Toimintakertomus
Kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös on 16,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kertyneitä ylijäämiä pungilla on vuoden 2020 taseessa 36,0 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty kau-pungin tunnusluvut. Jyväskylän osalta vain kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikuntakriteerien raja-arvon.
KUNTALAIN TUNNUSLUKUJEN MUKAISET RAJA-ARVOT:
TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TP 2019 TP 2020
1. Kunnan yli-/ Alijäämä, M€ 44,9 32,0 36,8 50,7 51,0 19,9 36,0
1. Kuntakonsernin yli-/Alijäämä, €/asukas -289 -244 30 165 234 30 146
1. Kuntakonsernin vuosikate, M€ 116,9 133,2 160,9 158,9 129,6 91,1 141,0
2. Kunnan tuloveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0
3. Kuntakonsernin lainakanta, €/asukas 8 107 7 870 7 683 7 386 7 782 8 539 8 549
4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaatuneisuus 104,6 101,0 97,7 97,0 102,1 113,1 108,4
Painotettu tulovero % k esk iarvo 19,74 19,82 19,85 19,90 19,86 19,88 19,97
Ero k esk iarvoon, yk sik k öä 0,26 0,18 0,15 0,10 0,14 0,12 0,03
Kuntak onsernien lainak anta €/asuk as k esk iarvo 5 768 5 978 6 160 6 314 6 558 7 105 7 105
Ero k esk iarvoon, % 41 % 32 % 25 % 17 % 19 % 20 % 20 %
Asuk asmäärä 135 780 137 368 138 850 140 188 141 305 142 400 142 485
Talousarvion toteutuminen