Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Riskienhallinnan järjestäminen ja toimintaympäristöanalyysi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännölliseksi raportoimiseksi. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa kaupungin toimintojen häiriötön ja laadukas toteuttaminen. Riskienhallinnan avulla kyetään tunnistamaan myös uusia mah-dollisuuksia.

Tilikauden aikana kaupungin johtoryhmä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjausryhmä arvioivat koko kaupungin toimintaan kohdistuvia riskejä yhteisessä työpajassa. Arvioinnin perus-teella, muodostettiin talousarvion sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma. Toimialat ja liikelaitokset huomioivat talousarviossa määritellyn suunnitelman omassa riskienhallinnassa ja sisäi-sen valvonnan suunnitelmassa.

Lauta- ja johtokunnat sekä niiden alainen johto ovat lisäksi analysoineet toimintaympäristön muutok-sia, tunnistaneet tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioineet niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennä-köisyyttä sekä laatineet tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet merkittävimpien riskien hallitse-miseksi. Analyysin ja arvioinnin perusteella merkittävimmät uhat ja mahdollisuudet on priorisoitu ja valvonnan toimenpiteet on kohdistettu olennaisimpiin riskeihin. Näin on muodostettu sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan suunnitelma, joka konkretisoi riskiprofiilin ja riskienhallinnan toimintamal-lin sekä prosessin tavoitteet ja vastuut.

Riskien tunnistaminen ja analysointi on toteutettu tilikaudella aikaisempaa kattavammin ja proses-sissa on noudatettu aiempaa systemaattisempaa ja yhtenäisempää toimintatapaa. Riskien arvioin-nin, seurannan ja raportoinnin sekä dokumentoinnin tueksi on käytetty yhdenmukaista työkalua, ja toimialoilla sekä liikelaitoksilla on ollut käytössään toimintaohjeet ja vastuut on määritelty. Tilikauden aikana koulutusta on toteutettu palveluyksikkötasolla ja näin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on saatu jalkautettua osaksi päivittäistä esimiestyötä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjaus-ryhmä on toiminut tuloksia koordinoivana elimenä sekä tukenut toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toteuttamista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toi-menpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta on seurattu tilikauden aikana johtoryhmätasolla. Rapor-tointi on toteutettu kolmannesvuosiraportoinnin, talousarvion laadinnan ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.

Seuraavassa on esitetty kaupungin yleiseen kehityskuvaan liittyviä sekä toimialojen ja liikelaitosten vuoden 2020 arvioinneissaan tunnistamia merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Taloudelliset ja strategiset riskit

Koronan myötä kaupungin talouden kehityskuvaan on tullut uusia epävarmuustekijöitä ja riskejä.

Koronan aiheuttamat jälkiseuraamukset tulevat pienentämään kaupungin tulovirtaa sekä lisäämään pitkän aikavälin kustannuksia. Lisäksi valtion talous on painunut selvästi alijäämäiseksi, joka heiken-tää myös julkista taloutta. Työttömyys on noussut koronan myötä merkittävästi ja tulee laskemaan ennusteiden mukaan hitaasti. Koronapandemian aiheuttama ei-kiireellisten hoitojen siirtäminen jät-tää hoito- ja palveluvelkaa tuleville vuosille. Kaupungin tulopuolta vuonna 2020 auttaneet valtion kertaluonteiset koronatuet puolestaan pienenevät huomattavasti vuoden 2021 aikana ja loppuvat kokonaan vuonna 2022. Koronapandemia jättää kustannuspaineita useille vuosille eteenpäin, sa-malla kun tulovirrat heikkenevät. Keväällä 2021 valmistuneen taloustoimikunnan loppuraportin hyö-dyntäminen tulevien vuosien taloussuunnittelussa sekä toiminnan ja palveluiden kehittämisessä on tärkeää mm. taloudellisten riskien hallitsemiseksi.

Hyvinvointialue-uudistuksella on toteutuessaan merkittävä vaikutus Jyväskylän kaupungin talouteen ja toimintaan. Maan hallituksen lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja alustavan aika-taulun mukaan eduskunnan on määrä vahvistaa lait voimaantulevaksi 1.7.2021 lukien ja

Toimintakertomus

hyvinvointialueiden toiminta alkaisi 1.1.2023. Hyvinvointialue vastaisi jatkossa sosiaali- ja terveyden-huollon sekä pelastustoimen palveluista. Lakiesityksen mukaisesti toteutuessaan kaupungin vuosi-talouden koko ja henkilöstömäärä vähenisi yli 50 % ja kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kas-vaisi. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen myös kaupungin talouden sopeuttamisen keinovalikoima olisi pienempi. Uudistus toteutuessaan vaikuttaisi myös kaupungin kiinteistöriskiin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat jäisivät kunnan omistukseen ja hyvinvointialue vuok-raisi toimitilat ainoastaan 3+1 vuoden siirtymäajaksi. Uudistuksen viivästyminen on lisännyt kuntien taloudellisia ja toiminnallisia haasteita sote-palvelujen järjestämisessä. Sote-toimialan merkittävät investoinnit, kasvavat palvelutarpeet ja heikkenevä rahoituspohja ovat muodostaneet taloudellisen ja strategisen riskin, joka tulee vaikuttamaan kuntien mahdollisuuksiin selvitä velvoitteistaan, mikäli uudistusta ei saada valmiiksi.

Sairaala Novan valmistuminen on lisännyt kaupunkikonsernin lainakantaa ja lisää merkittävästi sai-raanhoitopiirin jäsenkuntalaskutuksen nousupaineita. Lisäksi Keski-Suomen saisai-raanhoitopiirin ta-seessa on kertynyttä alijäämää vajaa 15 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri on 4.12.2020 omassa talous- ja toimintasuunnitelmassaan vuosille 2021-2024 vahvistanut alijäämän kattamissuunnitel-man. Suunnitelman toimenpiteiden vaikutukset on suunniteltu siten, että alijäämä tulee katetuksi vuoden 2024 loppuun mennessä eikä sillä ole vaikutuksia jäsenkuntalaskutukseen.

Väestörakenteen muutos vaikuttaa myös Jyväskylän kaupunkiin. Kaupunki ikääntyy ja nuorimpien ikäluokkien ja työssäkäyvien osuus pienenee. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi, mikä johtaa suureen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden tarpeen kasvuun.

Kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien verorahoitukseen on liittynyt vuosien 2019-2020 aikana merkittäviä muutostekijöitä, kun vuoden 2019 verokorttiuudistuksen myötä verotulot jäivät monessa kaupungissa merkittävästi ennustettua pienemmiksi. Vuonna 2019 kunnallisveroon muodostui vero-korttiuudistuksen takia noin 350 miljoonan euron kertymävaje. Tämä korjaantui kokonaisuudessaan vuonna 2020 ja paransi omalta osaltaan kuntien vuoden 2020 verotulojen kokonaiskertymää.

Vuonna 2020 puolestaan kiinteistöverotus siirtyi verotuksen joustavan valmistumisen piiriin, mikä aiheutti kiinteistöveron vuoden 2020 kokonaismaksuunpanosta noin 10 % siirtymisen tammi-helmi-kuulle 2021. Tämän hetken arvion mukaan tulevina vuosina vastaava osuus olisi noin 5 %. Nämä muutokset osaltaan heikentävät kuntien verotulojen ennustettavuutta.

Operatiiviset riskit

Henkilöstöriskeinä kuluneen raportointikauden aikana esille nousi henkilöstön riittävyys sekä am-mattitaitoisen työvoiman saatavuus. Henkilöstön riittävyyttä tasapainotettiin hyödyntämällä eri sul-kutoimenpiteiden vuoksi vapautuvaa henkilöstöresurssia suunnitelmallisesti yli hallinnollisten orga-nisaatiorajojen.

Hallintotyötä tekevä henkilöstö siirtyi työskentelemään pääsääntöisesti etätöissä, joka tarkoitti sa-malla uusien työskentelytapojen, tietotekniikan ja ohjelmien käyttöön ottamista aikaisemmin laajem-min. Etätyön myötä henkilöstön tietoteknisten taitojen kouluttaminen, uusien työtapojen oppiminen sekä osaamisen varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä onnistui odotettua paremmin.

Henkilöriskien vähentämiseksi henkilöstön riittävyyteen ja työhyvinvointiin liittyvää kuormitusta pyri-tään keventämään tarkastelemalla prosesseja sekä käyttämään rajallisia resursseja resurssivii-saasti. Yhtenä keskeisenä henkilöstön saatavuutta parantavana tekijänä on kaupunkityönantajan vetovoiman lisääminen. Avainhenkilöriskiä pyritään hallitsemaan toimivilla sijaisjärjestelyillä sekä en-nakoivalla henkilöstösuunnittelulla.

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) -riskeinä on tunnistettu tietojärjestelmien määrän lisääntyminen ja siirtyminen pilvipalveluiden laajempaan käyttöön. Tahalliset hyökkäykset julkishallinnon organisaa-tioita kohtaan ovat lisääntyneet.

Tietojärjestelmien ja palveluiden toiminnan jatkuvuus on varmistettu ottamalla käyttöön tietoverk-koon kohdistuvien tuntemattomien uhkien tunnistamiseen ja torjuntaan liittyviä uusia työkaluja. Tek-ninen ict-ympäristö pidetään ajan tasalla säännöllisillä päivityksillä ja roskapostien suodatuksella.

Toimintakertomus

Tietohallinnon, tietosuojavastaavien, henkilöstöhallinnon sekä kaupunginarkiston toimesta tilikau-den aikana päivitettiin runsaasti tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä ohjeita turvalliseen etätyöhön, etäyhteyksiin ja etäneuvotteluvälineisiin liittyen. Poikkeustilanteisiin tehtyihin ohjeisiin sisällytettiin riskikartoitus, jonka tavoitteena on tunnistaa ja minimoida uusien toimintatapojen riskit. Tietoturva-poikkeamien ilmoitusten tekemistä helpotettiin ottamalla käyttöön erillinen tietoturvapoikkeaman il-moituspainike tietohallinnon Helpdeskissä. Lisäksi tietoturvapoikkeamien käsittelyprosessia päivitet-tiin.

Siirtyminen etätyöhön on pienentänyt toimitilojen käyttöastetta etenkin hallinnollisissa tehtävissä.

HALTI - hallinnon tilojen optimointi ja monipaikkaisen työn mahdollistaminen -projektilla selvitetään, kuinka hallinnon työtilojen käyttöä voitaisiin optimoida ja samalla luoda uusia tapoja joustavaan, mo-nipaikkaiseen työskentelyyn myös korona-ajan jälkeen.

Rahoitusriskit

Kaupungin rahoitusriskit liittyvät pääosin lainasalkkuun, joka koostuu sisäisen pankin lyhytaikaisista lainoista konsernin tytäryhteisöiltä ja lyhytaikaisista kuntatodistuksista sekä pitkäaikaisista velkakir-jalainoista. Näin laskettu lainasalkku oli 31.12.2020 yhteensä 382,9 milj. euroa (edellisvuonna 407,0 milj. euroa) ja lainasalkun keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,28 % (edellisvuonna 1,42 %).

Koronapandemian seurauksena rahoitusmarkkinat olivat keväällä hermostuneita ja varsinkin lyhyt-aikaisen varainhankinnan saatavuudessa ja hinnoittelussa oli normaalia enemmän pankkikohtaista hajontaa. Kaupunki otti pitkäaikaista lainaa etupainotteisesti kesäkuussa (50 milj. euroa) vahvistaak-seen maksuvalmiutta ja nosti kaupungin kuntatodistusohjelmien pankkikohtaisen enimmäismäärän 120 milj. euroon. Kaupunki muutti tilivuoden aikana lainasalkun rakennetta ja lyhytaikaisten lainojen määrän osuus koko lainasalkusta laski 26 prosenttiin (35 % edellisvuonna). Toimenpiteillä alennettiin kaupungin varainhankinnan riskejä.

Kaupungin lainasalkun suojausaste nousi vuoden 2020 lopussa 59 %:iin (edellisvuonna 44 %), kun kaupungin lainakanta laski (-24,1 milj. euroa) ja pitkäaikaista lainaa nostettiin markkinatilannetta hyö-dyntäen kiinteäkorkoisena.

Luottoriskiä arvioitaessa on syytä todeta, että kaupunki on myöntänyt antolainoja (157,3 miljoonaa euroa) ja takauksia (444,7 miljoonaa euroa) lähinnä kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille. Vuo-den 2020 aikana ei ilmennyt tilanteita, joissa näiVuo-den yhteisöjen maksukyky olisi kokonaisuuVuo-den kan-nalta merkittävästi heikentynyt.

Oikeudelliset riskit

Oikeudellisia riskejä hallitaan parhaiten ennakolta varmistamalla päätösten ja oikeustoimien asian-mukainen ja huolellinen valmistelu sekä toiminnan lainmukaisuus. Kaupungin tukipalveluilla on kes-keinen rooli oikeudellisten riskien ennakollisessa tunnistamisessa ja hallinnassa.

Oikeudellisten riskien hallitsemiseksi organisaation hankinta- ja sopimusoikeudellista osaamista on kuluvan tilikauden aikana edelleen vahvistettu muun muassa kehittämällä kaupungin yhteisiä sopi-muspohjia sekä järjestämällä sopimushallinnan kehittämisen työpajoja sosiaali- ja terveyspalve-luissa sekä kaupunkirakennepalveterveyspalve-luissa. Tilikauden aikana on käynnistetty myös projekti kaupungin yhtenäisen sähköisen sopimushallintajärjestelmän käyttöönottamiseksi.

Jyväskylän kaupungilla on tilikauden aikana vireillä taloudellisesti merkittäviä oikeudenkäyntejä tai niiden uhkia lähinnä liittyen palkkasaatavaerimielisyyksiin työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä.

Lisäksi Hippos2020 -hankkeeseen liittyen Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 22.9.2020 päätöksellään osin jättänyt tutkimatta ja osin hylännyt kaupunginvaltuuston 4.2.2019/1 päätöksestä (Hippos2020-periaatepäätöksen täsmentäminen) jätetyn kunnallisvalituksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä on jä-tetty valituslupahakemus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten kyseinen valtuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen. hankkeeseen liittyen kaupunginvaltuusto on tehnyt

Hippos2020-Toimintakertomus

hankkeen periaatepäätöstä tarkentavan päätöksen 23.11.2020/100, josta on tilikauden jälkeen jä-tetty kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Turvallisuus

Koronapandemialla on ollut vaikutusta myös kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Epävarmuus vallitsevan tilanteen jatkumisesta, muutokset päivittäisissä palveluiden järjestämisessä sekä oman terveyden vaarantuminen on vaikuttanut ihmisten hyvinvointiin sekä käyttäytymiseen. Pitkittyneen pandemiatilanteen vuoksi ihmisten väsyminen ja resilienssi ovat vaikuttaneet myös kaupungin pal-veluiden osalta ennakoimattomaan tarpeen kasvuun.

Merkittävimpien turvallisuusriskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi kaupungin turvallisuussuunni-telman päivitys aloitettiin raportointikaudella. Turvallisuussuunniturvallisuussuunni-telman painopisteiksi vuosille 2021–

2024 kirjattiin nuorten rikollisuuden vähentäminen, lähisuhdeväkivallan vähentäminen, ikääntynei-den asumisen turvallisuuikääntynei-den lisääminen, hyvien väestösuhteiikääntynei-den edistäminen, päihteistä johtuvien turvallisuushaittojen ennaltaehkäisy sekä julkisten tilojen turvallisuus. Näille painopisteille luodaan toimenpide- sekä seurantasuunnitelmat, joilla on tarkoitus ohjata kaupungin turvallisuustyötä.

Turvallisuutta vaarantavien ilmiöiden torjumiseksi korostuu edelleen tiivis yhteistyö eri viranomaisten sekä keskeisten toimijoiden kesken. Yhteistyön tavoitteena on vähentää häiriöitä, onnettomuuksia ja rikoksia sekä lisätä turvallisuutta sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta.

Vakuutussuoja

Onnistuneesta riskienhallinnasta ja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä huo-limatta, kaikkien riskien toteutumista ei voida ennalta estää. Kaupungin omaisuuteen tai toimintaan liittyvät vahingot voivat olla taloudellisesti huomattavia ja niillä on monesti myös ihmisiin sekä toimin-taan liittyviä vaikutuksia. Näihin on varauduttu kattavalla jäännösriskiä vastaavilla vakuutusturvalla.

Kaupungin meklarisopimus kilpailutettiin alkuvuodesta 2020 ja kilpailutuksen yhteydessä palvelun sisältöä tarkasteltiin vastaamaan kattavammin kaupungin tarpeita. Kilpailutuksella saavutettiin sekä palvelun kattavuutta että taloudellista hyötyä. Vuoden aikana saadun kokemuksen perusteella kil-pailutus oli onnistunut.

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vuosimaksuun tuli huomattava korotus, jota ei vakuutusyhtiön toimesta ennalta informoitu ja maksukorotusta ei näin ollen osattu ennakoida. Maksun korotuksen aiheutti katkaisurajan ylittävien vahinkojen varalta kerättävä suurvahinkomaksun huomattava koro-tus. Suurvahinkomaksu lasketaan kuluvan vuoden ja kolmen aiemman vuoden toteutuneiden kor-vausten perusteella. Vakuutuksen suurvahinkomaksu vuonna 2020 nousi selvästi aiempien vuosien tasosta, koska aikaisemmin laskennassa käytetty alhaisten korvausten vuosi 2016 jäi laskennasta pois ja korvautui vuodella 2020, jonka korvaukset ovat lähes 2,5 kertaiset vuoteen 2016 nähden.

Vahinkotapahtumien osalta merkittävää muutosta ei ole tapahtunut ja esimerkiksi etätyön lisäänty-minen on selkeästi vaikuttanut työmatkalla tapahtuneiden työtapaturmien määrään laskevasti. Vuo-den aikana ei raportoitu yhtään vakavaan vammautumiseen johtanutta tapaturmaa.

Kokonaisarvio

Koronaepidemian, sittemmin pandemiaksi levinneen virustaudin saapumisesta Suomeen alku-vuonna 2020 seurasi se, että talousarvion yhteydessä tunnistettujen riskien ohella normaa-lioloista poiketen riskienhallintatyössä keskityttiin tilikaudella koronavirustaudin mukanaan tuo-maan valmiuden nostamiseen, varautumiseen ja akuuttivaiheiden hoitamiseen. Ulkoisen tarkas-tuksen perusteella kaupungin valmiusorganisaatio, varautumisen suunnitelmat, päätöksenteko sekä kyky toimia poikkeusoloissa on hyvällä tasolla. Valmiusorganisaatio on pitänyt yllä reaaliaikaista ti-lannekuvaa ja päätökset on tehty vallitsevan tilanteen mukaisesti.

Kokonaisarviona sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutus onnistui kohtuullisen hyvin vuonna 2020. Pandemian aiheuttama tilanne on kokonaisuuden osalta hallinnassa. Tilikaudelta kaupungin

Toimintakertomus

toimintaa uhkaavista merkittävistä riskeistä voidaan todeta, että ne olivat kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa kattavasti tunnistettu ja että toimenpiteet niiden hallitsemiseksi ovat riittävän hyvällä tasolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista ja vaikuttavuutta on arvioitu tilivuoden aikana säännöllisesti kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä.

Toimintakertomus

1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan