Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

Tilapalvelu-liikelaitos

1. Otetaan käyttöön hiilijalanjäljen seurantaan laskentamenetelmä.

Vuonna 2020 otettiin käyttöön Enerkey-energiakulutuksen hallintaohjelmiston laajennusosio, joka mahdollistaa mm. CO2-päästöjen seurannan ja raportoinnin sekä vertailun edellisiin vuo-siin.

Tilapalvelun omien kiinteistöjen, joiden energiankulutuksen Tilapalvelu maksaa, kokonaisener-giankulutus oli vuonna 2020 noin 101 GWh. Näiden rakennusten energiankulutukseen kohdis-tuvat hiilipäästöt olivat lämmityksen osalta 9058 tCO2. Energiankulutus oli 8 % ja hiilipäästöt 11,5 % pienemmät edelliseen vuoteen verrattuna.

2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 842 MWh:n vuotuinen säästötavoite ko-konaisenergian kulutuksessa.

Laskennallinen säästömäärä on noin 900 MWh. Vuodelle 2020 asetettu säästötavoite tulee to-teutumaan.

3. Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistö- ja tilapalveluihin on 3,5 (asteikolla 1-5 pistettä).

Koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen kiinteistöt ovat olleet vuonna 2020 vähäisemmällä käytöllä ja tilojen käytössä on jouduttu tekemään toiminnallisia muutoksia sekä poikkeusjärjestelyjä. Tämän vuoksi asiakaskysely päätettiin siirtää toteutettavaksi seuraa-van kerran syksyllä 2021. Alkuvuonna 2020 toteutettua edellisen vuoden kyselyn tuloksia voi-daan kuitenkin hyödyntää toimintaa kehitettäessä.

4. Toteutetaan Örebro -olosuhde- ja oirekysely koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle.

Tilapalvelu teetti helmi-maaliskuussa 2020 koulujen, päiväkotien sekä päiväkotikoulujen henki-lökunnalle viiden vuoden välein tehtävän olosuhde- ja oirekyselyn (Örebro). Kysely on tehty vuodesta 2001 alkaen. Kysely tehtiin kiinteistöjen lämmityskauden aikana, jolloin sisäilman laa-tu on heikointa. Kyselyn avulla saatiin selkeä kuva kiinteistön olosuhteista.

Kyselyn tuloksissa todettiin melun olevan merkittävin sisäilmaston haittatekijä ja ainoa raja-arvon (40 % vastaajista) ylittävä haittatekijä. Merkittävimmiksi oireiksi koettiin käsien iho-oireet ja väsymys.

Kyselyn vastausprosentti oli koulujen osalta 52 %, päiväkotien 72 % ja päiväkotikoulujen 68 %.

Kylän Kattaus -liikelaitos

1. Toiminnan tehostaminen keskittämällä tuotanto kolmeen keskuskeittiöön kuuden sijaan. Tavoi-tetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Vuoden 2018 toteuma oli 77 827 euroa/htv. Tavoitteeksi vuodelle 2019 asetettiin 86 000 euroa/htv. Vuoden 2020 tavoite on 80 000 euroa/htv.

Tarkasteltaessa vuoden 2020 toiminnan tulosta, asetettua liikevaihtotavoitetta ei saavutettu.

Tähän vaikutti koronapandemian vaikutus liikevaihtoon eli tulojen menetys 2,5 milj. euroa.

Normaalioloissa tämä tavoite olisi saavutettu. Toimintaa tehostetaan mm. Kylän Kattauksen säästöohjelman avulla.

Talousarvion toteutuminen

Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Tavoite vuodelle 2020 oli 80000 euroa / htv. Tarkasteltaessa vuoden 2020 toiminnan tulosta, asetettua liikevaihtotavoi-tetta ei saavutettu. Tähän vaikutti koronapandemian vaikutus liikevaihtoon eli tulojen menetys 2,5 milj. euroa. Normaalioloissa tämä tavoite olisi saavutettu. Toimintaa tehostetaan mm. Kylän Kattauksen säästöohjelman avulla.

2. Asiakaslähtöinen toiminta eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Tavoitetta mitataan eri asia-kasryhmille kohdennetuilla asiakastyytyväisyyskyselyillä, joiden tavoitekeskiarvo vuodelle 2020 on 3,7 (asteikolla 1–5).

Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään palvelusopimusten mukaisesti asiakkaan kanssa erikseen sopien. Vuonna 2020 asiakastyytyväisyyskyselyjä ei voitu toteuttaa koronapandemian vuoksi.

Kyllön ja Palokan kaupunginsairaalan sairaalaruokailun asiakastyytyväisyyskysely siirrettiin to-teutettavaksi keväällä 2021. Kyselyajankohtaa siirrettiin Kyllön osastojen keskitetyn ruoanjake-lun pilotoinnin ja Palokan sairaalan osastojen muutosten vuoksi. Jatkuvaa palautetta kerätään kaupungin yhteisellä ePalaute-järjestelmällä. Vuonna 2021 keskitytään palautejärjestelmän ja asiakaskokemuksen kehittämiseen, toiminnan vakiinnuttamiseen ja laadun parantamiseen.

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Onnettomuuksien ehkäisy:

Tavoite 1

Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2020 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palo-tarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.

Toteuma: Pelastuslaitos määritteli valvonnan toteuttamisen menettelyt ja kohdentamisen valvon-tasuunnitelmassa, jonka pelastusjohtaja vahvisti allekirjoituksellaan 20.1.2020. Valvonta-suunnitelman toteutumaa seurattiin kuukausittain. Valvontatyöhön käytettävissä olevat resurssit olivat 25,4 henkilötyövuotta. Valvontatehtävien toteutumat vuosina 2013–2020 on esitetty seuraa-vassa taulukossa. Toimintamenetelmien muutos perinteisestä palotarkastustapahtumasta asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennusten osalta tapahtuvaan paloturvallisuuden itsearvioon on toteutettu por-taittain valtakunnallisen ohjauksen mukaisesti.

Valvontatehtävät vuosittain

Pelastustoimen alue 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Keski-Suomi 10 588 9 547 17 906 15 386 15 417 14 562 14 020 14 326

Taulukko. Valvontatehtävät vuosittain

Koronavirusepidemiasta johtuen valvontatehtävämäärien jälkeen suluissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2019 vastaavat luvut. Asuin- ja vapaa-ajanrakennusten valvonta toteutettiin asukkaiden paloturvallisuuden itsearviointina. Valvontakirjeitä, jotka sisälsivät palautuslomakkeen, ohjeet ja oppaan, lähetettiin 15 810 kappaletta. Lomakkeita palautui täytettynä 10 321 kohteesta.

Palautusprosentiksi muodostui 65 % (68 %). Yleisten palotarkastusten luokkiin A1-A6 kuuluvien laitos- ja yrityskohteiden tarkastusprosentti oli 91 % (94 %). Yhteensä vuonna 2020 tarkastusvuo-rossa olleista 1 450 kohteesta tarkastettiin 1 354 kappaletta.

Muihin kuin A1-A6 palotarkastusluokkiin kuuluviin kohteisiin tehtiin yleisiä palotarkastuksia 217 (119). Hallintomenettelyn mukaisesti jälkitarkastuksia suoritettiin 246 (194) kertaa. Uusien

raken-Talousarvion toteutuminen

nusten yhteydessä tehtäviä erityisiä palotarkastuksia tehtiin vuonna 2020 Keski-Suomessa lisäksi 193 (95), erinäisistä syistä suunnitelmaan nähden ylimääräisiä palotarkastuksia 162 (149) ja ylei-sötilaisuuksien turvallisuusjärjestelyjen toteamiseksi tehtyjä palotarkastuskäyntejä 10 (53). Muita palotarkastuskäyntejä kirjattiin vuonna 2020 vielä 326 kappaletta. Palotarkastusten kokonaismäärä oli 2 508.

Asiakirjavalvonnan paloturvallisuuden itsearviointikohteiden osalta vuonna 2020 kirjattiin valvonta-sovellukseen 10321 (11 029) kohteen tiedot. Pelastussuunnitelmia käsiteltiin 50 (56) uuden koh-teen osalta. Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmia arvioitiin 133 (322) tilaisuudesta. Paloteknis-ten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjoja vietiin valvonta-sovellukseen 366 (300) kappaletta. Muuta asiakirjavalvontaa kirjautui tehdyksi 83 (38) kertaa.

Kaikkiaan asiakirjavalvontaa toteutui vuonna 2020 11 234 (11 745) kappaletta.

Tavoite 2

Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta- ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma -asiakirjassa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Toteuma: Turvallisuusviestintää toteutettiin Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintasuunnitelman mukaisesti 13.3.2020 saakka. Tämän jälkeen rajoitukset astuivat voimaan ja heti oli selvää, että turvallisuusviestinnän osalta ei tulla pääsemään asetettuihin tavoitteisiin vuoden 2020 aikana. Tur-vallisuusviestinnän ohjeita ja materiaalia julkaistiin median avulla eri tavoilla toteutettuna. Toiminta on ollut tehostettua, kohdennettua ja viikoittaista.

Turvallisuusviestintään liittyviä koulutus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin vuonna 2020 yhteensä (suluissa vuosi 2019)

• 8 744 (41 441) henkilölle.

• Tämä vastaa noin 3 % (15 %) osuutta maakunnan väestömäärästä.

• Tilaisuuksien lukumäärä 285 (802 oli vuosikymmenen suurin) oli vuosikymmenen pienin.

Aihealueittain tilaisuuksissa annettiin eniten

• alkusammutuskoulutusta 90 (312 kertaa)

• ensiapukoulutusta 78 (177) kertaa sekä neuvottiin

• toimimaan hätätilanteissa 54 (213) kertaa.

Kohderyhmittäin tarkasteltuna turvallisuuskoulutusta ja neuvontaa kohdistettiin vuonna 2020 eniten

• hoitolaitosten henkilökunnalle 78 (203) kertaa

• peruskoululaisille: 1.–6. luokille 38 (137) kertaa

• 7.–9. luokkalaisille 54 (95) kertaa.

• lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille koulutuksia pidettiin 16 (26) kertaa

• alle kouluikäisille 11 (71) kertaa.

• päivähoitohenkilöstölle koulutusta annettiin 19 (26) kertaa

• oppilaitosten henkilökunnalle 12 (16) kertaa.

• yrityksille suunnattuja koulutuksia oli 25 (67) kpl.

Sosiaalisen median kautta toteutettu turvallisuusviestintä ei sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

Pelastustoiminta:

Tavoite 3

Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukai-sesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskoh-taisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain.

I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.

Talousarvion toteutuminen

II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.

Toteuma: Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika vuonna 2020 kaikissa kiireelli-sissä tehtävissä riskiluokista riippumatta oli 11 minuuttia ja 31 sekuntia, joka on aikaisempien vuo-sien tasoa. Toimintavalmiusaikojen osalta tavoitteet saavutettiin II- ja IV-riskiluokkien osalta, mutta I-riskiruuduissa ei päästy tavoiteaikaan, vaan I-riskialueen tehtävistä tavoitettiin 46 % (50 % vaati-mus) tavoiteajassa. I-riskialueen mediaaniaika oli 6:10. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika tavoitettiin hyvin I.-riskialueella. Tehokas pelastustoiminta alkoi tavoiteajassa 71 % tehtävistä (50

% vaatimus). Pelastusjoukkueen tehtävissä keskimääräinen toimintavalmiusaika oli Keski-Suomen alueella 9 min 5 sekuntia ja tavoiteaika saavutettiin 84% tehtävillä.

Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riski-luokittain (I, II, III ja IV). Taulukko 1. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoitteen täyttymis-prosentti = 50 %

riskiluokka tavoiteaika, min tavoiteajassa % mediaani kpl

I 6 46 6:10 499

II 10 83 7:00 983

III 20 97 9:40 303

IV 36 100 14:11 1129

Taulukko. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoitteen täyttymisprosentti Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain

(I, II, II ja IV) Taulukko 2

riskiluokka tavoiteaika, min tavoiteajassa % mediaani kpl

I 11 71 10:00 136

II 14 84 11:10 314

III 22 97 12:25 115

IV 38 98 17:10 612

Taulukko. Pelastustoimintatehtävissä alkoi tehokas pelastustoiminta riskiluokittain

Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2019 lopussa on esitetty alla olevassa taulukossa:

Ruutujen määrä Väestömäärä

Riskiluokka (kpl, km²⁾ 2019 (arvio)

Riskiluokka I 16 46 448

Riskiluokka II 165 117 527

Riskiluokka III 228 42 112

Riskiluokka IV 19 571 69 654

Yhteensä 19 980 275 741

Taulukko. Riskiruutujen jakautuma Keski-Suomessa

Talousarvion toteutuminen

Varautuminen ja väestönsuojelu:

Tavoite 4:

Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien, yhteistyöviranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja häiriötilanteiden johtamistoi-minnassa. Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa kansallisen ja alueellisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen maakunnan alueella toimivan val-miustoimikunnan ja sen sihteeristön toimintaan.

Toteuma: Ennen kevään rajoitteita pelastuslaitos ehti osallistua Puolustusvoimien paikallispuolus-tusharjoituksen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Harjoitus toteutettiin KSTURVA:n laatiman toimintasuunnitelman mukaisesti ja yhtenä toiminnallisena tavoit-teena oli testata myös pelastuslaitoksen kemikaalitorjuntavalmiutta (CBRNE) uudella kalustolla vaativassa tilanteessa. Harjoittelun lisäksi omaa jatkuvuuden hallintaa on ylläpidetty mm. suojava-rusteiden säännöllisillä tarkastuksilla ja tarvittavilla täydennyksillä. Tilaturvallisuutta kehitetiin edel-leen vuoden 2020 aikana paloasemien lukitusjärjestelyjen muutoksilla ja ICT-jatkuvuutta suunni-telmien päivittämisellä. Vuoden 2021 valmiussuunnitelman päivitystyö aloitettiin myös vuoden 2020 lopulla.

Talousarvion toteutuminen

In document Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2020 (sivua 129-134)