Tilastotieteeseen, asetelmaan ja tutkimuskysymykseen nojaavat perustelut

Kun sosiologian väitöskirjoissa faktorianalyysia perustellaan riippuvuuteen, ra-kenteeseen, niputtamiseen tai teoriaan kytkeytyvillä tarkastelutarpeilla, kuvastavat ne tulkintani mukaan rajakohdemallissa esittämääni kolmea kauttakulkupistettä (kuva 29). Olen sijoittanut riippuvuuteen liittyvät perustelut tilastomatematiikkaa ja muuttujien ominaisuuksia korostavaan kauttakulkupisteeseen. Rakenteen ja niputtamisen näen asetelmaa painottavana kauttakulkupisteenä. Teoriaan kytkey-tyvät perustelut puolestaan sijoittuvat sosiologista tutkimuskysymystä painottavaan kauttakulkupisteeseen.

Kuva 29 Faktorianalyysiperustelut rajakohdetarkasteluna

Erilaiset perustelut ja perusteluryhmät ovat myös kytköksissä toisiinsa. Kun faktorianalyysilla on esimerkiksi haluttu tarkastella ulottuvuuksien riippuvuuksia, kytkeytyy tarkastelu samalla vertailun kautta rakenteeseen. Tulkinnallinen rakenne kytkeytyy sekä rakenteeseen että teoriaan, mikä kiteyttää tilastollisia menetelmiä käyttävien sosiologien keskeisen tavoitteen analyysin suhteen: analyysin olisi oltava rakenteellisesti kunnossa ja teoreettisesti tulkittavissa.

Seuraavaksi avaan kuhunkin kauttakulkupisteeseen sijoittuvia faktorianalyysipe-rusteluja tarkemmin. Aloitan tilastomatematiikkaa ja muuttujien ominaisuuksia ko-rostavasta kauttakulkupisteestä. Sen jälkeen esitän asetelmaa painottavan kauttakul-kupisteen perusteluja ja viimeiseksi esittelen teoriaan liittyvän kauttakulkauttakul-kupisteen.

Tilastomatematiikkaa ja muuttujien ominaisuuksia korostavissa peruste-luissa ovat sosiologit halunneet tutkia faktorianalyysin avulla riippuvuuksia.

Riippuvuuteen on viitattu eri tavoin. Tyypillisimmin on tuotu esiin muuttujien kor-reloituminen tai tarve tehdä riippuvuustarkastelua muuttujien välillä. Väitöskirjois-sa löytyy myös mainintoja ulottuvuuksien riippuvuuksista, riippuvuussuhteista, tai esimerkiksi ainesten riippuvuussuhteesta, kuten käy ilmi seuraavasta lainauksesta.

… tutkitaan monimuuttuja-analyysin avulla sitä, miten uskonnollisuuden eri ainekset ovat toisiinsa riippuvuussuhteessa… (Koskelainen, 1968.)

Riippuvuuteen kytkeytyvät ilmaukset sopivat selkeästi tilastomatematiikkaan nojautuviksi perusteluiksi. Väitöskirjoja, joissa riippuvuustarkastelu on tuotu esiin faktorianalyysin perusteluissa tavalla tai toisella, on 30 kappaletta.

Silloin, kun faktorianalyysin käytön perusteluissa korostetaan faktorianalyy-sin asetelmaa, on tavoitteena löytää muuttujajoukolle rakenne. Faktorianalyyfaktorianalyy-sin käyttöä perustellaan tavalla tai toisella rakenteen tunnistamisella ja tutkimisella, josta esimerkkinä on ote Uiton vuonna 1964 tarkastetusta väitöskirjasta.

Faktorianalyysin avulla on tarkasteltu tyytyväisyyden rakennetta tutkittavissa ammateissa. (Uitto 1964.)

Rakenteeseen viittaavia perusteluja on mainittu 41 väitöskirjassa. Niissä on tuotu esiin tarve tietää, kuinka monta faktoria analyysiin valitusta muuttujajoukosta syntyy ja minkälaisia faktorit ovat sisällöltään. Rakenteeseen viittaavat perustelut ilmentävät faktorianalyysin asetelmaa, mutta kuten kuvasta 29 näkyy, painottuvat tietyt ilmauk-set lähemmäksi tilastomatemaattista näkökulmaa ja tietyt ilmaukilmauk-set, kuten tulkinnal-linen rakenne, latentit muuttujat ja perustelujen suosituin ilmaus ulottuvuus¹⁶ taas lähemmäksi sosiologista näkökulmaa. Ulottuvuus onkin tarkoittanut perusteluissa monenlaisia asioita. 1950- ja 1960-luvulla faktorianalyysin suorittamisessa hyödyn-nettiin koordinaatistoa (ks. esim. Vahervuo ja Ahmavaara 1958), jolloin ulottuvuus saattoi viitata koordinaattiakseleiden sijaintiin. Tyypillisimmin ulottuvuudella on viitattu faktoriin pitäen ulottuvuutta ja faktoria toistensa synonyymeinä. Näin on myös monessa oppikirjassa. Esimerkiksi Hair ym. (1998) käyttävät ulottuvuus-sanaa faktorin synonyymina kirjoittaessaan, että ”Faktorianalyysin avulla tutkija voi ensin identifioida eri ulottuvuudet ja sen jälkeen päätellä, kuinka vahvasti kukin muuttuja selittyy kullakin ulottuvuudella”. Ulottuvuuden voi ymmärtää paitsi tilastotieteelli-senä ilmaisuna faktoreihin liittyen, myös sosiologisena ilmaisuna käsitteisiin liittyen.

Esimerkiksi Alkula ym. (1994) toteavat, miten faktorianalyysin avulla voidaan etsiä käsitteen erilaisia ulottuvuuksia. Sosiologian väitöskirjoissa ulottuvuus-sanaa käyte-tään usein myös viittaamaan käsitteen erilaisiin osa-alueisiin.

16 Erityisen suosittu ilmaisu ulottuvuus on ollut 2000-luvulla, jolloin 20:stä faktorianalyysia sisältävästä väitöskirjasta 15:ssa on mainittu ulottuvuus.

Faktorianalyysin korostamiseen asetelmana nivoutuu myös tavoite niputtaa tai tiivistää. Faktorianalyysi tarjoaa tutkijalle tietoa siitä, millä tavalla tutkimus-aineiston sisältämää tietoa voisi tiivistää tai millä tavalla muuttujia voisi niputtaa.

42:ssa sosiologian väitöskirjassa on mainittu jollakin tavalla niputtamisen, tiivistä-misen tai ryhmittelyn tarve.

Monilukuisten muuttujien informaatio pyrittiin tiivistämään harvalukuisiin faktoreihin. (Tauriainen, 1970.)

Kuten rakenteeseen viittaavissa perusteluissa, myös niputtamiseen ja tiivistämi-seen viittaavissa perusteluissa on havaittavissa sekä tilastotieteellisiä ilmauksia että sosiologiseen tutkimustarpeeseen liittyviä ilmauksia. Tilastotieteellisiksi ilmauksiksi luen muuttujien lukumäärään, tiivistämiseen ja ryhmittelyyn sekä vastaajien tyypit-telyyn viittaavat ilmaukset. Tällöin tutkijalle on voinut riittää faktorianalyysin tuot-tama tieto muuttujien taustalla vaikuttavien faktoreiden määrästä ja niiden sisällös-tä. Usein sosiologit ovat kuitenkin halunneet hyödyntää faktorianalyysia alustavana analyysina jatkoanalyysia silmällä pitäen. Tällaisiksi sosiologista tutkimustarvetta kuvastaviksi ilmauksiksi näen summamuuttujiin, jatkoanalyysiin ja käsitteisiin viit-taavat ilmaukset. Faktoreiden ollessa vain osoituksia muuttujien ryhmittymisestä on jatkoanalyysia varten faktorit jollakin tavalla rakennettava empiirisiksi muuttujiksi.

Tämä tapahtuu joko faktoripistemäärämuuttujien tai summamuuttujien avulla.

Esittelen luvussa 8.2, kuinka usein sosiologit ovat päätyneet näihin ratkaisuihin.

Sosiologit ovat valinneet faktorianalyysin myös teoreettisin perustein. Täl-löin kyse on ryhmästä, jossa viitataan myös sosiologiseen tutkimuskysymyk-seen. Neljännen perustelujen kokonaisuuden katson tavalla tai toisella liittyvän sosiologisten tutkimusten teorioihin. Tällöin perustelut viittaavat operationalisoin-tiin, oletuksen tai teorian varmentamiseen, teoreettiseen yleistämiseen tai tulkinnal-liseen rakenteeseen.

Faktorianalyysin käyttö teoriaorientoituneessa tutkimuksessa liittyy parem-minkin empiiristen vastineiden verifikaatiostrategiaan, eli kyselylomaketta tehdessä on jo ollut käsitys niistä teoreettisista käsitteistä, joita yksittäisillä kysymyksillä ja väittämillä haetaan. (Jokivuori 2002.)

Väitöskirjoja, joissa teoria tulee faktorianalyysin perusteluissa tavalla tai toisella esille, on 41 kappaletta. Operationalisoinnin kautta faktorianalyysiin on kytkök-sissä myös mittaaminen. Faktorianalyysiperusteluissa mittaaminen on tuotu esiin 18 väitöskirjassa vuosien 1960–2018 aikana. Esimerkkinä mainittakoon Marjatta Marinin vuonna 1970 tarkastettu väitöskirja, jossa hän kertoo käyttäneensä fakto-rianalyysia mittareiden valitsemiseen.

Tämä saattaa tietenkin johtua 1) käytetyistä mittareista, joista esimerkiksi käyttäytymismittarit on jo valikoitu yhden faktorianalyysin perusteella (Ma-rin 1970.)

Kuvassa 30 näkyy kolmeen rajakohdemallin kauttakulkupisteeseen kytkeytyvien perustelujen osuudet eri aikoina. Faktorianalyysin asetelmaan kytkeytyvät peruste-lut ovat olleet suosituimpia koko tarkastelujakson ajan. On kuitenkin myös huomat-tava, että asetelmaa kuvaavaan kauttakulkupisteeseen kuuluu enemmän perusteluja kuin kahteen muuhun kauttakulkupisteeseen.

Kuva 30 Faktorianalyysin perustelujen kauttakulkupisteet

Kuvan 30 tarkastelussa mielenkiinto kohdistuukin tilastomatematiikkaa sekä muuttujien ominaisuuksia kuvaavan kauttakulkupisteen ja sosiologiseen tutkimus-kysymykseen viittaavan kauttakulkupisteen vertailuun. Kuvan perusteella voisi varovaisesti – muistaen mittaamiseen liittyvät haasteet - tulkita, että sosiologit ovat valinneet sosiologiseen tutkimuskysymykseen viittaavan kauttakulkupisteen useammin kuin tilastomatematiikkaan ja muuttujien ominaisuuksiin viittaavan kauttakulkupisteen.