Perustelujen määrällisyys ja laadullisuus

Miksi faktorianalyysia käytetään sosiologian väitöskirjoissa? Mitä faktorianalyysin käytöllä haetaan osana tutkimusta? Vastaan näihin kysymyksiin tarkastelemalla sosiologien esittämiä faktorianalyysiperusteluja. Taulukkoon 8 on poimittu sosiolo-gian väitöskirjoissa eri aikoina esitettyjä faktorianalyysiperusteluja. Sisällönanalyysia hyödyntäen olen nostanut perusteluista tiivistettynä esiin sen, mihin faktoriana-lyysia on haluttu käyttää. Olen hyödyntänyt myös rajakohdeteoriasta ja tieteiden välisen yhteistyön tutkimisesta kirjoittaneen Starin (2010, 605) ohjeistusta. Hän on neuvonut kiinnittämään huomiota osapuolten käyttämiin kielikuviin, ilmauksiin ja sanoihin. ja niiden tiivistetyistä ilmauksista.

Taulukko 8 Sosiologien faktorianalyysiperusteluja ja niiden tiivistetyt ilmaukset

Tarkasteltaessa sosiologian väitöskirjoissa eri aikoina esitettyjä faktorianalyysipe-rusteluja kiinnittyy ensimmäisenä huomio niiden moninaisuuteen. Sekä perustelujen määrä että perustelujen pituus vaihtelevat väitöskirjoissa lyhyestä maininnasta lähes koko väitöskirjan kattavaan esittelyyn. Perustelujen moninaisuus näkyy myös niiden sisällöissä. Faktorianalyysin valintaa perustellessaan sosiologit ovat nojautuneet tilas-tomatematiikkaan mainiten muun muassa tarpeen tarkastella muuttujien välisiä riip-puvuuksia, muuttujien vaihtelua, varianssia tai harhaa. Perusteluissa on tuotu esiin myös analyysin yksinkertaistamistarve, mikä on liittynyt tarkasteltavien muuttujien määrän vähentämiseen tai aineiston muunlaiseen tiivistämiseen myös mahdollista

jatkoanalyysia silmällä pitäen. Faktorianalyysilla on haluttu myös tyypitellä tai ryhmi-tellä vastaajia tai muuttujia tai selittää yksilöiden erilaisuutta. Faktorianalyysiperus-teluissa on viitattu myös sosiologiseen selittämiseen, teoriaan, operationalisointiin, latenttiin muuttujaan tai tulkinnallisen rakenteen löytämiseen. Faktorianalyysin avulla on haluttu myös tarkastella teoreettisen käsitteen osatekijöitä tai löytää ulottu-vuuksia. Joistakin perusteluista käy ilmi faktorianalyysin valinta sen takia, että se on ollut monimuuttujamenetelmä tai sillä hetkellä suosiossa oleva menetelmä.

Tiivistin perustelujen sisällöt 15 ilmaukseen. Kuva 27 esittää näiden tiivistetty-jen ilmausten esiintymislukumäärät väitöskirjoissa. Yleisin väitöskirjoissa mainittu ilmaus on ulottuvuus. 56:sta faktorianalyysia sisältävästä väitöskirjasta 29:ssä puhut-tiin faktorianalyysin yhteydessä ulottuvuuksista. Mutta kuten kuvasta näkyy, ovat myös muut ilmaukset olleet tasaisen suosittuja lukuun ottamatta faktorimallia ja analyysin yksinkertaistamista.

Kuva 27 Faktorianalyysiperustelujen tiivistettyjen ilmausten esiintymismäärät

Sanojen ja ilmaisujen tiivistämisessä sekä niiden esiintymismäärien laskemisessa olen kohdannut saman haasteen, jonka numeerisia aineistoja keräävät sosiologit yleensäkin kohtaavat: tarkka mittaaminen on mahdotonta (ks. esim. Stouffer 1953;

Patty ja Penn 2015; Smith ja Atkinson 2016; Uprichard 2016; Franzosi 2016). So-siologien esittämien faktorianalyysin valintaa koskevien perustelujen tarkka haltuun ottaminen laskemisen ja mittaamisen kautta on siten myös mahdotonta. Peruste-luissa esiintyvien sanojen laskeminen ja mittaaminen ei ole voinut olla tarkkaa muun muassa sen takia, että sosiologit ovat käyttäneet useita ilmauksia yhdessä perustelus-saan, kuten taulukosta 8 kävi ilmi. Joidenkin perustelujen kohdalla olen tehnyt myös omia tulkintojani. Olen esimerkiksi tulkinnut sosiologin viittaavan sosiologisen tutkimuskysymyksensä teoriaan, vaikka sosiologi ei olisikaan sitä täsmälleen ilmais-sut. Perustelujen tarkkaa haltuunottoa vaikeuttavat myös erilaiset kirjoitustyyliset

seikat. Tarkastelemani väitöskirjat on kirjoitettu vuosina 1960–2018, jona aikana on tapahtunut monia kirjoitustyyliin liittyviä muutoksia. Myös kirjoittajat ovat erityylisiä joidenkin ollessa ilmaisuissaan hyvin lyhytsanaisia ja toisten kirjoittaes-sa taas runkirjoittaes-saskirjoittaes-sanaisesti. Myös faktorianalyysin rooli väitöskirjoiskirjoittaes-sa on vaikuttanut esitettyjen perustelujen laajuuteen. Käytännössä kyse on samasta ongelmasta, kuin mitä kyselytutkimusten avoimien kysymysten vastausten teemoittamisessa ja luokit-telussa kohdataan.

Mittaamiseen liittyvistä haasteista huolimatta voi perustelujen esiintymisluku-määriä tarkastelemalla saada alustavaa tietoa siitä, minkälaisia asioita sosiologit ovat kokeneet tarpeellisiksi – tai vakuuttaviksi – tuoda esiin faktorianalyysiperusteluis-saan. Jatkoin perustelujen analysointia laadullisin menetelmin ATLAS.ti -ohjelmaa hyödyntäen. Analyysi tuotti seitsemän perustelujen ryhmää ja ne ovat tiivistettä-vissä kahdeksi kokonaisuudeksi. Niistä ensimmäinen kuvaa analyysin tavoitteeseen ja analyysilla vakuuttamiseen kytkeytyviä perusteluja. Siihen luen kuuluvaksi selittämiseen, luotettavuuteen ja menetelmään itsessään viittaavat perustelut (kuva 28). Toinen - tutkimukseni kannalta mielenkiintoisempi – kokonaisuus koostuu riippuvuuteen, rakenteeseen, niputtamiseen ja teoriaan viittaavista perusteluista (kuva 29), jota käsittelen luvussa 7.2.

Kuva 28 ATLAS.ti-analyysin tulos faktorianalyysiperusteluille

Kun faktorianalyysia on perusteltu selittämisen tarpeella, on tavoitteeksi esitetty joko selittäminen sellaisenaan tai yksilöiden erilaisuuden selittäminen, mutta myös faktorin itsensä selittäminen sosiologisesti. Koska faktorianalyysi ei tilastollisena menetelmänä sisällä selittäjä-selitettävä-asetelmaa (Tacq 1997, 35), viittaavat sosio-logien esille tuomat selittämiset todennäköisesti tulkinnalliseen selittämiseen.

Faktorianalyysilla on haettu myös vakuuttavuutta liittyen joko aineiston ja muut-tujien luotettavuustarkasteluihin tai yleisesti menetelmävalintaan liittyen. Luotetta-vuuteen kytkeytyvissä viittauksissa sosiologit ovat ottaneet esille harhan, mittauksen luotettavuuden tai varianssin selittämisen, jotka kaikki ovat hyvin tilastotieteellisiä

perusteluja. Varianssin selittäminen on yhteydessä myös selittämistä kuvaavaan kokonaisuuteen.

Yleinen menetelmävalintaan liittyvä vakuuttaminen, joka kuvassa 28 näkyy me-netelmään liittyvinä viittauksia, liittyy tutkimuksesta kirjoitettaessa todennäköisesti sen vakuuttamiseen, että tutkimus on suoritettu asianmukaisesti valitsemalla tutki-mukseen sopivia tutkimusmenetelmiä. Monimuuttujamenetelmien käyttäminen koetaan vakuuttavammaksi kuin pelkkien kuvailevien menetelmien käyttäminen.

Muotimenetelmäksi nimetty perustelu taas viittaa faktorianalyysin suosioon: on ol-lut turvallista valita faktorianalyysi, koska monet muutkin ovat niin tehneet. Muo-timenetelmän voi ymmärtää sekä positiivisessa että negatiivisessa tarkoituksessa.

Positiivisessa mielessä se viittaa menetelmän käyttökelpoisuuteen ja hyödyllisyyteen sosiologisessa tutkimuksessa. Negatiivisessa mielessä sana herättää mielikuvan tois-ten matkimisesta ja ehkä jopa osaamattomuudesta.

Menetelmän uutuus ja sen kokeilunhalu vaikuttavat joskus tutkijoiden menetel-mävalintaan. Menetelmän kehittäminen on sinänsä usein merkittävä saavutus, ja menetelmän tultua keksityksi löytyy yleensä runsaastikin tutkijoita, jotka ovat sitä halukkaat kokeilemaan (Nummenmaa 1980, 4). Ei ole harvinaista sekään, että muo-dissa tai ”vallassa” olevat eli kaikkien muidenkin tutkijoiden käyttämät menetelmät ohjaavat tutkijaa valitsemaan tietyt menetelmät omaan tutkimukseensa. Ennen pitkää muotimenetelmien liiallinen – ja harkitsematon – käyttö herättää kritiik-kiä. Esimerkiksi Esa Läärä (1991) pohtii hieman kriittiseen sävyyn syitä logistisen regressioanalyysin suureen suosioon lääketieteellisissä tutkimuksissa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Yhtenä syynä hän mainitsee juuri sen, että menetelmä on helppoa ja turvallista valita omaan tutkimukseen, koska kaikki muutkin ovat sitä käyttäneet.

Toisena syynä menetelmien yksipuoliseen valikoimaan tutkimuksissa Läärä mainit-see tietokoneohjelmien vaikutuksen:

Toisaalta nykykäytäntöä ylläpitävät vähintään yhtä paljon ne tietokoneohjel-mat, joita regressiomallien sovittamiseen on käytettävissä. On monia sovel-tajia, jotka eivät ole käyneet mitään kurssia eivätkä lukeneet asianmukaisia oppikirjoja, mutta jotka sujuvasti pystyvät käyttämään BMDP:n tai SAS:in proseduureja logistisen regression sovittamiseksi aineistoonsa ilman syvälli-sempiä tietoja tai valmiuksia mallien käyttöön. He valitsevat tietenkin tämän mallin, koska muita vaihtoehtoja ei tarjota, ja tyytyvät ohjelman oletusarvoi-seen toimintaan ja tulostukoletusarvoi-seen. Näillä ohjelmilla on aivan ilmeisesti liian alhainen käyttökynnys. (Läärä 1991.)

Sosiologian väitöskirjoissa faktorianalyysin käyttöä perustellaan useilla tavoilla.

Sitä perustellaan sekä tilastomatemaattisilla että sosiologisilla painotuksilla. Kyse ei siis ole pelkästään faktorianalyysin mahdollistavan tilastollisen ohjelman alhaisesta käyttökynnyksestä vaan analyysin tavoitteesta.

7.2. Tilastotieteeseen, asetelmaan ja tutkimuskysymykseen