Tietojen kerääminen tutkimuslomakkeella

Tutkimuksemme kohteena olivat asiakaskertomukset eli alkuperäinen aineistomme oli laadullinen. Vilkan (2007) mukaan tilastollisen tutkimuksen aineistoksi käy kaikki in-formaatio, joka on muutettavissa mitattavaan muotoon. Aineistoa varten tehdään tutki-muslomake, jonka avulla tieto muutetaan tilastoitavaan muotoon. (Vilkka 2007, 31.) Kanasen (2010) mukaan tilastollisessa tutkimuksessa tietoa voidaan kerätä tutkimuslo-makkeella, johon tutkija on määritellyt ne asiat, joita halutaan tutkia. Tutkijan tulee tun-tea tutkittava ilmiö sekä siihen liittyvät muuttujat tutkimuslomaketta laatiessaan. Tähän tutkija tarvitsee taustateoriaa ja esitietoa tutkittavasta ilmiöstä. (Kananen 2010, 74, 78.)

Tilastollisessa tutkimuksessa määriteltävät muuttujat ovat koko tutkimuksen perusta.

Muuttujaa voidaan verrata kvalitatiivisen tutkimuksen ”mitä” käsitteeseen. Muuttujat ovat niitä asioita, joista tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ja joita halutaan mitata.

Näitä voivat olla esimerkiksi henkilön ikä, sukupuoli, kouluaste tai ammatti. (Kananen 2010, 78–79, 82.) Mitattavien muuttujien muodostaminen alkaa tutkittavien käsitteiden määrittelystä. Tutkijan tulee muuttaa teoreettiset ja abstraktit käsitteet konkreettiseen ja mitattavaan muotoon. Aluksi tutkija hahmottelee ja rajaa käsitteen, jota hän haluaa tut-kia. Esimerkiksi sukupuoli tai ikä on helposti määriteltävissä olevia käsitteitä. Jos halu-taan tutkia käsitettä, johon linkittyy useita eri osa-alueita, jouduhalu-taan käsitettä analysoi-maan. Tämä edellyttää tutkijaa tutustumaan käsitteen määritelmään tarkemmin. Tutkijan tulee miettiä mitä käsite pitää sisällään ja millaisista osista sen kokonaisuus muodostuu.

(Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 1999, 75–76.)

Aloitimme käsitteiden määrittelyn kirjaamalla ylös Nuorisoaseman asiakkuuksiin ja työskentelyyn liittyviä teemoja, jotka sisältyvät Nuorisoaseman asiakasprosessiin. Tut-kimuksen pääteemoja olivat asiakasprosessin mukaisesti Nuorisoaseman asiakkaaksi tuleminen, asiakkaan kanssa työskentely sekä asiakkuuden loppuminen. Kirjasimme näiden teemojen alle yksityiskohtaisempia asioita, joita Nuorisoaseman

asiakasproses-Vastaajan ikä

Arvot

siin sisältyy. Päätimme hyödyntää tutkimuslomakkeen laadinnassa Nuorisoaseman työntekijän laatimaa tutkimuslomaketta. Osallistuimme päivän ajan hänen tutkimuksen-sa tekoon ja testasimme lomaketta asiakaskertomuksia läpikäymällä. Teimme muistiin-panoja lomakkeen toimivuudesta suhteessa omaan tutkimukseemme. Muokkasimme tutkimuslomakkeen omaan tutkimukseemme sopivaksi ottamalla huomioon Nuori-soaseman asiakasprosessin sisältämät vaiheet sekä testauspäivän aikana tehdyt muis-tiinpanot. Painopiste tutkimuslomakkeemme muuttujien muodostamisessa oli tulkin-nanvaraisuuksien välttäminen ja niiden huomioiminen sekä yksityiskohtaisten asioiden luokittelu isommiksi kokonaisuuksiksi selkeämpien tulosten saamiseksi.

Seuraavaksi aloimme määritellä käsitteiden eli mitattavien muuttujien ominaisuuksia ja muuttujiin sopivia mittareita. Kanasen (2010) mukaan muuttujilla voi olla yksi tai use-ampia ominaisuuksia, joita mitataan erilaisilla mittareilla. Mittareiden valintaan taas vaikuttavat muuttujien ominaisuudet. Esimerkiksi muuttujan ollessa ikä, voidaan kohta jättää avoimeksi, jolloin jokaisen henkilön ikä merkitään tarkalla luvulla. Näin muuttu-jalle ei määritellä ominaisuuksia. Ikää voidaan selvittää myös määrittämällä muuttumuuttu-jalle valmiit ominaisuudet ja antamalla näille numeeriset arvot, kuten kuviossa 1 on nähtävil-lä. (Kananen 2010, 78–85.)

Kuvio 1. Muuttujalle eli vastaajan iälle on määritelty kolme eri ominaisuutta. Ominai-suudet ovat saaneet numeeriset arvot, jotka mahdollistavat vastausten tilastollisen mit-taamisen (mukaillen Kananen 2010, 79.)

Avoimilla kohdilla saadaan aina tarkempaa tietoa kuin valmiiksi määritellyillä vaihto-ehdoilla. Tulokset saattavat kuitenkin olla liian hajanaisia, johtuen erilaisten vastausten suuresta määrästä. Tämän vuoksi joissain tapauksissa kannattaa käyttää valmiiksi mää-riteltyjä vaihtoehtoja. Mittarit muodostetaan siis muuttujien ominaisuuksien ja sen mu-kaan, kuinka tarkkaa tietoa kyseisestä asiasta halutaan saada. (Kananen 2010, 78–85.)

Muuttuja

Ominaisuudet 0-9v 10-19v 20-29v

1 .

2 3

Halusimme saada tarkkaa tietoa siitä, minkä ikäisiä asiakkaita Nuorisoasemalla on eni-ten, joten jätimme ikä kohdan avoimeksi. Suurimpaan osaan muuttujista määrittelimme vaihtoehdot eli ominaisuudet käyttäen hyväksi tietoa Nuorisoaseman yleisistä käytän-teistä. Nämä käytänteet ovat tiedossa olevia vaihtoehtoja, joita työskentelyn eri vaiheis-sa voi esiintyä ja ne on kirjattu Nuorisoaseman asiakasprosessikuvaukseen. Asiakaspro-sessikuvaukseen on kirjattu ylös esimerkiksi kaikki ne vaihtoehdot, joiden kautta yhtey-denotto asemalle on mahdollista.

Asiakkaiden ongelmia sisältävien muuttujien määritteleminen ei onnistunut suoraan, koska ongelmat ovat nuorilla hyvin erilaisia. Asiakaskertomuksista on luettavissa yksi-tyiskohtaisesti nuorten elämässä esiintyviä ongelmia ja halusimme saada tuloksissa ku-vattua nämä ongelmat yleisemmällä tasolla. Muodostimme tätä varten ongelmienluokit-telutaulukon (ks. liite 5), jota käytimme apuna ongelmia koskevien muuttujien määritte-lyssä.

Muodostimme ongelmienluokittelutaulukon käyttämällä hyväksi Nuorisoaseman työn-tekijän tutkimuksessa esiin tulleita yksittäisiä asiakkaiden ongelmia. Ensin muodostim-me asiakkaiden ongelmista laajempia käsitteitä käyttäen hyväksi teoriasta esiin tulleita nuorten yleisimpiä ongelmia. Yhdistelimme yksittäisiä ongelmia näiden käsitteiden alle käyttäen apuna Nuorisoaseman työntekijöitä ja heidän näkökulmiaan siitä, mihin koko-naisuuteen he näkevät yksittäisten ongelmien kuuluvan. Päädyimme tähän ratkaisuun siksi, että tutkimamme asiakaskertomukset ovat työntekijöiden itsensä kirjoittamia ja mielestämme oli tärkeää ottaa huomioon heidän näkökulmansa eri ongelmista.

Emme käyttäneet teoriassa määriteltyjä tarkkoja ongelmien luokitteluja, koska ne olisi-vat olleet irrallisena siitä ympäristöstä, jossa asiakaskertomukset on kirjoitettu. Kääriäi-sen (2006 47–49) mukaan asiakaskertomusten tekstin ymmärtäminen vaatii tietoa siitä missä kontekstissa tekstiä on kirjoitettu. Asiakaskertomukset sisältävät paljon alkuole-tuksia, joita asiakaskertomuksiin ei ole kirjattu ylös. Nämä oletukset perustuvat siihen, että kirjoittajalla on omaksuttua taustatietoa kirjoitetusta asiasta sekä tavasta ymmärtää asioita.

Alle olemme koonneet lopullisen tutkimuslomakkeemme, johon olemme kirjanneet tiedonkeruun aikana huomioon otettuja asioita:

1. sukupuoli: 1 nainen 2 mies

2. ikä asiakkuuden alkaessa:

3. kouluaste: 1. alakoulu 2. yläkoulu 3. ammattiopisto 4. lukio 5. ammattistartti 6. ei kou-lussa

4. tulokuukausi: 1. elokuu 2. syyskuu 3. lokakuu 4. marraskuu 5. joulukuu 6. tammikuu 7. helmikuu 8. maaliskuu 9. huhtikuu

5. mitä kautta tullut asiakkuuteen: 1. itse 2. huoltaja/t 3. koulu (terveydenhoitaja, ku-raattori, koulupsykologi, opo, opettaja) 4. lastensuojelu 5. nuorisopsykiatrinen polikli-nikka 6. nuortentiimi 7. etsivä nuorisotyö 8. pienryhmätyö 9. järjestöt 10. päihdepalve-lukeskus sovatek 11. ei tiedossa 12. muu, mikä?

6. miten otettu yhteyttä: 1. päivystyskäynti 2. puhelu 3. työryhmätyöskentely 4. sähkö-posti 5. facebook 6. wilma 7. lähete 8. ei tiedossa

7. yhteydenoton syy: 1. mielenterveyshäiriö 2. päihteidenkäyttö 3. perhesuhteet 4. on-gelmat koulussa 5. sosiaaliset suhteet 6. rikos 7. väkivalta 8. useita ongelmia 9. ei tie-dossa

8. asiakkuuden pääasiallinen syy: 1. mielenterveyshäiriö 2. päihteidenkäyttö 3. per-hesuhteet 4. ongelmat koulussa 5. sosiaaliset suhteet 6. rikos 7. väkivalta 8. useita on-gelmia 9. ei tiedossa

Kohtien 7 ja 8 muuttujien ominaisuudet olemme määritelleet ongelmien luokittelutaulu-kossa (ks. liite 5) Asiakkuuden pääasiallisella syyllä tarkoitamme sitä ongel-maa/ongelmia, joihin työskentely on koko asiakkuuden ajan pääasiassa painottunut.

9. asiakkuuden syy olennaisesti muuttunut: 1. kyllä 2. ei

Vertasimme yhteydenoton syytä sekä asiakkuuden pääasiallista syytä keskenään ja mer-kitsimme tähän onko näiden välillä ollut muutosta. Kirjasimme muuttuneet syyt käsin muistiinpanoihin.

10. tapaamisten paikka ja määrä: 1. asemalla 2. koulussa 3. kotona 4. verkostossa (lastensuojelu, nuorisopsykiatria ym.) 5. muualla (esim.

pienryhmä)

11. työskentelyn muoto ja määrä: 1. yksi ohjaaja 2. useampi ohjaaja

3. ohjaaja+lääkäri 4. lääkäri 5. ohjaaja+verkosto

(ei asiakasta) 6. pienryhmätyöskentely 7. ohjaaja+verkosto+asiakas

12. tapaamisten määrä yhteensä: 1. ohjaukset 2. lääkärikäynnit

13. huoltaja/t mukana: 1. Kyllä 2. Ei

Merkitsimme, että huoltaja/huoltajat olivat olleet mukana työskentelyssä silloin, kun huoltajien kanssa oli joko keskusteltu puhelimitse asiakkaan asiasta tai he olivat olleet mukana asiakastapaamisessa.

14. työskentelyn lopetus: 1. hallittu lopetus 2. ohjautuminen toiseen palveluun 3. poisjättäytyminen 4. asiakkuus kesken

15. ohjautuminen toiseen palveluun: 1. lastensuojelu 2. nuorisopsykiatrinen poliklinikka 3. päihdepalvelut 4. muut ohjauspalvelut (starttiverstas, Ohjaamo, Nuorisoverstas, työ-

ja elinkeinotoimisto) 5. koulun tarjoama jatkotuki 6. järjestöjen palvelut 7. terapiapalvelut 8. jatkotutkimuksen tarve sairaanhoidon puolella (esim. fyysisen sairauden vuoksi)

Tähän merkitsimme mihin palveluihin ne asiakkaat olivat ohjautuneet, joiden asiakkuus Nuorisoasemalla oli päättynyt toiseen palveluun ohjautumiseen.

16. työskentelyn kesto: 1. 0-4vk 2. 4-8vk 3. 8-12vk 4. 12-16vk 5.

16-20vk

Laskimme työskentelyn keston niistä asiakkuuksista, jotka olivat merkitty asiakasker-tomuksiin päättyneiksi. Työskentelyn kestoksi laskimme ensimmäisen ja viimeisen ra-porttimerkinnän välisen ajan ja merkitsimme keston täysinä viikkoina.