Opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää tehdessä jatkotutkimuksia Nuorisoaseman toi-minnasta. Tekemäämme tutkimusta on mahdollista syventää ottamalla sen rinnalle asi-akkaiden näkökulma tutkimiimme asioihin. Asiakkaille voisi tehdä kyselylomakkeen, jossa olisi tutkimiamme asioita. Näin saataisiin tuotua esiin asiakkaiden omaa näkökul-maa esimerkiksi siihen, minkä ongelman vuoksi he ovat Nuorisoaseman palvelua tar-vinneet. Asiakkaan omaa kokemusta Nuorisoaseman asiakkuudesta voitaisiin verrata asiakkaan asiakaskertomukseen ja tutkia sitä, onko työntekijän ja asiakkaan näkökul-missa eroja. Samassa tutkimuksessa voitaisiin pohtia mistä mahdolliset näkökulmaerot voi johtua.
Pohdimme, että Nuorisoasemalle voisi tehdä laadullisen tutkimuksen koskien asiakkai-den kokemuksia palvelun matalakynnyksisyydestä. Tutkimuksessa voisi myös selvittää minkälaiset työskentelynmuodot asiakkaat kokevat parhaimmiksi ja millaisiin haastei-siin he tukea tarvitsevat. Olisi mielenkiintoista myös vertailla tyttöjen ja poikien koke-muksia ja mielipiteitä tuen tarpeista ja työskentelynmuodoista.
Moniammatillisen työskentelyn kuuluessa vahvasti Nuorisoaseman toimintaan, olisi tarpeellista tehdä kartoittavaa tutkimusta siitä, kuinka yhteistyö eri verkostojen kesken toimii ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Tutkimuksen voisi toteuttaa toiminnallisena opinnäytetyönä. Tuotoksena voisi olla esimerkiksi opas kaikille Nuorisoaseman viran-omaisverkostoon kuuluville, joka sisältäisi yhdessä sovittuja käytänteitä sekä yhteistyö-hön liittyviä asioita.
Lopuksi haluamme tuoda esiin, että opinnäytetyöprosessi oli meille mielenkiintoinen ja antoisa kokemus ja toivomme, että opinnäytetyömme herättää ajatuksia myös lukijoissa.
Opinnäytetyömme osoittaa, että Nuorisoaseman palveluilla on pystytty paikkaamaan aukkoja, joita palvelujärjestelmässämme on nuorten kohdalla. Mielestämme työtä tulisi jatkossakin kohdentaa enemmän korjaavasta työstä varhaisemman puuttumisen suun-taan. Toivomme, että opinnäytetyömme auttaa Nuorisoaseman toiminnan kehittämises-sä ja arvioinnissa sekä tuottaa uusia näkökulmia nuorten kanssa työskenteleville. Vaikka yhteiskunnalla ja siihen liittyvillä muutoksilla on vaikutuksensa nuorten pahoinvointiin ja haasteisiin, on vastuu hyvinvoinnista meistä jokaisella.
Lähteet
Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1999. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset mene-telmät. Helsinki: WSOY.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2001. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Osuus-kunta vastapaino.
Günther, K. 2006. Tukiperhepalvelua tarvitseva lapsi lastensuojelun asiakirjojen ku-vaamana. Tampere: Tampereen yliopisto.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01233.pdf 22.10.2012.
Harrikari, T. 2008. Riskillä merkityt. Lapset ja nuoret huolen ja puuttumisen politiikas-sa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Heinonen, E. 2006. Varhainen puuttuminen ja verkostoyhteistyö. Teoksessa Laukkanen, E., Marttunen, M., Miettinen, S. & Pietikäinen, M. (toim.) Nuoren psyyk-kisten ongelmien kohtaaminen. Helsinki: kustannus Oy Duodecim, 147–
155.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosa-keyhtiö Tammi.
Holopainen, M. & Pulkkinen, P. 2002. Tilastolliset menetelmät. Helsinki: WSOY.
Hyyppä, M. 1996. Sukupuolten kirjo. Helsinki: Markku T. Hyyppä ja Yliopistopaino.
Joensuun kaupungin nuorisoasema. 2012a. Opinnäytetyöpalaveri muistiinpanot.
Joensuun kaupungin nuorisoasema. 2012b. Joensuun kaupungin nuorisoaseman asia-kasprosessi.
Kananen, J. 2010. Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. 2011. Kvantti: Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananoja, A., Lähteinen, M. & Marjamäki, P. (toim.) 2011. Sosiaalityön käsikirja. Hel-sinki: Tietosanoma.
Karjalainen, L. 2010. Tilastotieteen perusteet. Ristiina: Leila Karjalainen ja Pii- Kirjat.
Karvonen, R. 2009. Nuoret ja stressi. Teoksessa Lämsä, A-L. (toim.) Mun on paha olla.
Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä: PS- kustannus, 121–125.
Kinnunen, P. 2011. Nuoruudesta kohti aikuisuutta. Varhaisaikuisen mielenterveys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät. Tampere: Tampereen yliopis-to.
Koivula, U-M., Suihko, K. & Tyrväinen, J. 2002. Mission: possible. Opas opinnäytteen tekijälle. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.
Kolkka, M., Mantela, J., Holopainen, A., Louhela, J., Packalen, L. & Kaisvuo, T. 2009.
Yhteiskunnallinen osaaminen. Haaste ja tehtävä. Helsinki: Kirjapaja.
Kuula, T. 2006. Tutkimusetiikka. Tampere: Vastapaino.
Kääriäinen, A. 2006. Lapset sosiaalityön asiakasdokumenteissa. Teoksessa: Forsberg, H., Ritala-Koskinen, A. & Törrönen, M. 2006. Lapset ja sosiaalityö. Jy-väskylä: PS- Kustannus, 45–67.
Lindqvist, U. (toim.) 2008. Lapaset Perheverkosto –hanke. Varhainen tuki- kohti hyviä käytäntöjä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:7.
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f40baf004a176e1293d9fb3d8d1d4668 /VarhTukiNETTI.pdf?MOD=AJPERES 28.3.2012.
Lämsä, A-L. 2009a. Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit. Teoksessa Lämsä, A-L.
(toim.) Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hy-vinvointiin. Jyväskylä: PS- kustannus, 21–32.
Lämsä, A-L. 2009b. Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Oulu: Oulun yliopisto.
Metsämuuronen, J. 2001. SPSS aloittelevan tutkijan käytössä. Metodologia –sarja 5.
Helsinki: International Methelp Ky.
Nuorisoaseman suunnittelutyöryhmä. 2011. Nuorisoaseman toimintamallin luonnos.
Joensuun kaupunki.
Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. 2010.
Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.
Paakkonen, T. 2012. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoi-suuden näkökulmasta. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.
Pönkkö, M-L. & Tervonen- Rossi, R. 2009. Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja nuo-ren kasvun tukemisessa. Teoksessa Lämsä, A-L. (toim.) Mun on paha olla.
Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä: PS- kustannus, 145–157.
Sanomalehti Karjalainen. 2012a. Nuorisoaseman palveluita uhkaa leikkaus Joensuussa.
http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/5368-nuorisoaseman-palveluita-uhkaa-leikkaus-joensuussa 13.4.2012.
Sanomalehti Karjalainen. 2012b. Joensuun nuorisoaseman halutaan jatkavan.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/5770-joensuun-nuorisoaseman-halutaan-jatkavan?lang=fi 24.4.2012.
Satka, M. 2011. Varhainen puuttuminen lapsuuden ja nuoruuden riskien hallinnoimise-na. Teoksessa Satka, M., Alanen, T., Harrikari, T. & Pekkarinen, E.
(toim.) lapset, nuoret & muuttuva hallinta. Tampere: Vastapaino, 61–94.
Simonsuuri-Sorsa, M. 2002. Tutkimusetiikka tutkijankoulutuksessa. Teoksessa: Karja-lainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarine, J. Tutkijan eettiset valin-nat. Helsinki: Gaudeamus, 118–125.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Teoksessa: Karjalainen, S., Launis, V., Pelko-nen, R. & Pietarine, J. Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki: Gaudeamus, 384–394.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.
TOIMEKSIANTOSOPIMUS
TUTKIMUSLUPA
TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MENETELMÄT
Tilastolliseen tutkimukseen yhdistetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä
Laadullinen aineisto
Yhdistetty tilastollisen- ja laadullisen- tutkimuksen otantamenetelmiä
Lomakkeen muodostamisessa käytetty tilastollisen- ja laadullisen- tutkimuksen menetelmiä
Tilastollinen aineisto jossa piirteitä laadullisesta tutkimuksesta
Tilastollinen analysointimenetelmä
Tutkitut tiedot tilastoina
Tutkimus:
Kuvaileva tutkimus Tilastollinen tutkimusote
Tilastollinen tutkimusote
Otanta:
Harkinnanvarainen näyte
Tiedonkeruumenetelmä:
Tutkimuslomake (muuttujat ja mittarit)
Tutkimuskohde:
Asiakaskertomukset
Tutkimusaineisto:
Tutkimuslomakkeet, joissa ovat asiakaskertomuksista
kerätyt tiedot
Tulokset:
Taulukot ja kuviot Analysointi:
Tietojen syöttäminen matriisiin SPSS-ohjelmalla
SALASSAPITOSOPIMUS
SALASSAPITOSOPIMUS
ONGELMIENLUOKITTELUTAULUKKO
(yhteydenoton syyn ja asiakkuuden pääasiallisen syyn tarkastelun avuksi)
1.MIELENTERVEYSHÄIRIÖT 2.PÄIHTEIDENKÄYTTÖ 3.PERHESUHTEET -ahdistuneisuus
4.ONGELMAT KOULUSSA 5.SOSIAALISET SUHTEET 6.RIKOS -koulukiusattu
7.VÄKIVALTA 8.USEITA ONGELMIA 9.EI TIEDOSSA -perheväkivalta
Yhteydenoton syyn ja asiakkuuden pääasiallisen syyn selvittämiseksi teimme yhdeksän eri luo-kittelua koskien asiakkaiden erilaisia ongelmia. Mielenterveyshäiriöihin kuuluvista ongelmista puhuttaessa emme käytä suoria diagnooseja, koska asiakkailla ei ole välttämättä lääkärin te-kemää diagnoosia. Tämän vuoksi puhumme oireista emmekä sairauksista.
TUTKIMUSLOMAKE esimerkki:
1. sukupuoli: 1 nainen 2 mies 2. ikä asiakkuuden alkaessa: 14
3. kouluaste: 1. alakoulu 2. yläkoulu 3. ammattiopisto 4. lukio 5. ammattistartti 6. ei kou-lussa
4. tulokuukausi: 1. elokuu 2. syyskuu 3. lokakuu 4. marraskuu 5. joulukuu 6. tammikuu 7. helmikuu 8. maaliskuu 9. huhtikuu
Yllä olevat tiedot löytyivät asiakaskertomuksista asiakkaan perustiedoista.
5. mitä kautta tullut asiakkuuteen: 1. itse 2. huoltaja/t 3. koulu (terveydenhoitaja, ku-raattori, koulupsykologi, opo, opettaja) 4. lastensuojelu 5. nuorisopsykiatrinen polikli-nikka 6. nuortentiimi 7. etsivä nuorisotyö 8. pienryhmätyö 9. järjestöt 10. päihdepalve-lukeskus sovatek 11. ei tiedossa 12. muu, mikä?
6. miten otettu yhteyttä: 1. päivystyskäynti 2. puhelu 3. työryhmätyöskentely 4. sähkö-posti 5. facebook 6. wilma 7. lähete 8. ei tiedossa
Työntekijä kirjoittaa: ”Koulupsykologi otti yhteyttä päivystyspuhelimeen Nuorisoasemalle.”
7. yhteydenoton syy: 1. mielenterveyshäiriö 2. päihteidenkäyttö 3. perhesuhteet 4. on-gelmat koulussa 5. sosiaaliset suhteet 6. rikos 7. väkivalta 8. useita ongelmia 9. ei tie-dossa
Työntekijä kirjoittaa: ”Koulupsykologi kertoo nuorella olevan ahdistusta, univaikeuksia ja pa-niikkikohtauksia.”
8. asiakkuuden pääasiallinen syy: 1. mielenterveyshäiriö 2. päihteidenkäyttö 3. per-hesuhteet 4. ongelmat koulussa 5. sosiaaliset suhteet 6. rikos 7. väkivalta
8. useita ongelmia 9. ei tiedossa
Työntekijä kirjoittaa: ”Häntä (asiakasta) ahdistaa ja koulunkäynnistä on aiheutunut vii-meaikoina hänelle stressiä. Mieltä painaa lisäksi isän alkoholismi. Äidin kanssa on ollut myös ongelmia, mikä johtuu lähinnä siitä, että hän ei pidä juurikaan äidin miesystävästä. Mieliala-kyselyn pisteiden perusteella on viitteitä kohtalaisesta tai keskivaikeasta masennuksesta.”
9. asiakkuuden syy olennaisesti muuttunut: 1. kyllä 2. ei
Yhteydenoton syynä ollut mielenterveyden häiriö muuttui asiakkuuden aikana useiksi ongelmik-si.
10. tapaamisten paikka ja määrä: 1. asemalla 5 2. koulussa - 3. kotona - 4. verkostossa (sos. tt., nuorisopsyka ym.) 1 5. muualla (esim. pienryhmä) -
11. työskentelyn muoto ja määrä: 1. yksi ohjaaja 4 2. useampi ohjaaja - 3. ohjaaja+lääkäri 1 4. lääkäri - 5. ohjaaja+verkosto (ei asiakasta) - 6. pienryhmätyöskentely - 7. ohjaaja+verkosto+asiakas 1
12. tapaamisten määrä yhteensä: 1. ohjaukset 6 2. lääkärikäynnit 1
Tapaamisten kappale määrät, paikat sekä työskentelyn muoto oli laskettavissa asiakaskerto-muksista.
13. huoltaja/t mukana: 1. Kyllä 2. Ei
Työntekijä kirjoittaa: ”Asiakas sovitulla tapaamisella äitinsä kanssa.”
14. työskentelyn lopetus: 1. hallittu lopetus 2. ohjautuminen toiseen palveluun 3. poisjättäytyminen 4. asiakkuus kesken
15. ohjautuminen toiseen palveluun: 1. lastensuojelu 2. nuorisopsykiatrinen poliklinikka 3. päihdepalvelut 4. muut ohjauspalvelut (starttiverstas, Ohjaamo, Nuorisoverstas, työ-ja elinkeinotoimisto) 5. koulun tarjoama jatkotuki 6. järjestöjen palvelut 7. terapiapalvelut 8. jatkotutkimuksentarve sairaanhoidon puolella
”Työntekijä kirjoittaa: Asiakkaan oireilu herättää sen verran huolta, että lääkäri kirjoittaa lä-hetteen nuorisopsykalle. Asiakkuus siirtyy sinne.”
16. työskentelyn kesto: 1. 0-4vk 2. 4-8vk 3. 8-12vk 4. 12-16vk 5. 16-20vk
Asiakaskertomuksissa on nähtävillä asiakkuuden alkamis- ja loppumispäivämäärä.
TUTKIMUSTULOKSIA TAULUKOINA
Asiakkuuden alkaminen:
Taulukko: 4. Asiakkuuteen tulo kuukausi (n=91)
Taulukko 5. Mitä kautta nuori on tullut asi-akkuuteen (n=91)
*muu = esimerkiksi perusterveydenhuollon ohjaamana tullut Taulukko 6. Miten yhteydenotto Nuorisoasemalle tapahtui (n=91)
yhteydenoton tapa asiakkaiden määrä (kpl) %
päivystyskäynti 4 4
puhelu 57 63
työryhmätyöskentely 3 3
sähköposti 1 1
wilma 7 8
ei tiedossa 19 21
n 91 100
Asiakkaan kanssa työskentely:
Taulukko 8. Asiakkuuden pääasiallinen syy (n=91)
syy asiakkaiden
määrä (kpl) %
mielenterveyshäiriö 37 41
päihteidenkäyttö 3 3
Taulukko 9. Asiakkuuden syy muuttunut olennaisesti yhteydenoton syystä (n=91)
Taulukko 7. Yhteydenoton syy (n=91) syy asiakkaiden
määrä (kpl) % mielenterveyshäiriö 37 40
päihteidenkäyttö 7 8
Taulukko 10. Yhteydenoton syyn ja asiakkuuden pääasiallisen ongelmat koulussa mielenterveyshäiriö 3
ongelmat koulussa useita ongelmia 2
useita ongelmia
Taulukko 12. Verkostotapaamiset marraskuun 2011 ja helmikuun 2012 välillä (n=91)
verkostotapaamisissa
Taulukko 13. Huoltaja/huoltajat mukana työskentelyssä (n=91)
Taulukko 14. Asiakkuuden päättyminen (n=91) päättymisen syy asiakkaiden
Taulukko 15. Asiakkaan ohjautuminen toiseen palveluun (n=17) minne ohjautunut asiakkaiden
määrä (kpl) %
nuorisopsykiatrinen poliklinikka 10 59
muut ohjauspalvelut 1 6
terapiapalvelut 3 17
jatkotutkimuksen tarve sairaanhoi-don puolella
2 12
pienryhmä 1 6
n 17 100
Taulukko 16. Ohjaajan tapaamiset päättyneillä asiakkuuksilla (n=42)
Taulukko 17. Lääkärin tapaamiset päätty-neillä asiakkuuksilla käyntikertojen mukaan (n=42)
lääkärikäynnit asiakkaiden määrä (kpl) %
1 krt 11 26
2 krt 4 10
3 krt 1 2
0 krt 26 62
n 42 100
Taulukko 18. Asiakkuuden kesto päättyneillä asiakkuuksilla (n=42)
työskentelyn kesto asiakkaiden määrä (kpl) %
0-3vk 8 19
4-7vk 8 19
8-11vk 13 31
12-15vk 10 24
16-19vk 3 7
n 42 100