1 0. Maa-ainesasiat
17. Tietojärjestelmien kehittäminen
Kiinteistötietojärjestelmän suunnite~aosa (KT J /S)
Valtioneuvosto uudisti 24.5.1990 kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) muodostamista ja hallintoa koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen mukaan maanmittaushallitus huolehtii KTJ:n hallinnosta sekä ylläpidon, tiedonhoi-don ja kehittämisen yhteensovittamisesta sekä hyväksikäytön edistämises-tä. Valtion viranomaisten ja kuntien keskusjärjestöjen yhteistyö- ja neuvotteluelimenä toimii KTJ:n yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina oikeusministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, verohallitus, väestörekisterikeskus, maanmittaushallitus ja kuntien keskusjärjestöt.
Kiinteistötietojärjestelmään kuuluvat osajärjestelminä maanmittaushallinnon kiinteistöosa (maarekisteri, tonttikirja), oikeushallinnon kirjaaruisosa (lainhuuto-, kiinnitys- ja saantorekisteri) sekä ympäristöhallinnon suunnitelmaosa. Suunnitelmaosa täydentää kiinteistötietojärjestelmää eri viranomaisten maankäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavien suunnitelmien ja päätösten tiedoilla (asema- ja rakennuskaavatiedot, rakennuskiellot sekä eräät muut maankäyttöä koskevat tiedot). Lisäksi järjestelmään kuuluu kuntakohtaisia järjestelmiä.
Järjestelmän yhtenäisyys toteutetaan tietojen yhdenmukaisella määrittelyl-lä ja esitystavalla sekä yhteensopivin tiedonsiirtoratkaisuin. Tavoitteena on, että järjestelmä on keskeisimmiltä osiltaan toteutettu koko maan kattavana vuoteen 1995 mennessä.
Vuonna 1990 oli KTJ/S:n toteuttamisessa painopistealueena kaava- ja kieltotietojen rekisteröintiin liittyvät seikat. Kokeilukuntien tietojen ylläpitoa jatkettiin niin kuntajärjestelmissä kuin keskusrekisterissä. Useat kehitysprojektit, joissa ministeriö on ollut mukana saatiin päätökseen vuoden aikana.
Integroidun kunnan kiinteistötietojärjestelmän (IKKTJ) ohjelmisto-osuudet valmistuivat. Kehittämisprojektiin osallistui mm. 14 kuntaa, joista osa on käynnistänyt kaavatietojen rekisteröinnin. Tampereen kaupunki käynnisti ajantasakaavan perustamisen IKKTJ:ään liitetyllä kartasto-ohjelmistolla.
IKKTJ:stä on tiedonsiirtoyhteydet KTJ/S:aan.
Kaavatietojen siirtoa pääkaupunkiseudun kunnista KTJ/S:aa varten laadittiin ohjelmistoratkaisu yhdessä Helsingin kaupungin, maanmi ttaushal-lituksen, Valtion tietokeskuksen ja Pääkaupunkiseudun tietokeskuksen kanssa (PAKKI-projekti). Sopimus Helsingin kaavatietojen kopioimiseksi ja ylläpidettäväksi KTJ/S:ssa on allekirjoitettu.
Ministeriö osallistui myös maanmittaushallituksen LINU-projektiin, jossa määriteltiin menettelytavat numeerisen rekisterikartan lisätietopiirroksen numeeristamiseksi (LINU). Projekti tuotti loppuraportin, jossa esitettiin ratkaisumalli detaljikaava-alueiden sekä vahvistettujen yleiskaava-alueiden että rantakaavojen tarpeellisuusyleiskaava-alueiden ulkorajojen numeerista-miseksi. Projekti valmistutti tarpeelliset ohjelmistot ja suoritti koetyön Ylämaan aineistolla.
101
102
Ministeriön asettama valtion kaavatietorekisteriprojektin (VALKATRI) hallintotyöryhmä tuotti mietinnön, jossa esitettiin kiinteistörekiste-riasetukseen muutoksia siten, että kiinteistörekisteriin merkitään myös vahvistetut yleiskaavat, rantakaavan tarpeellisuuspäätökset sekä eräät rakennuskiellot. Mietintö on toimitettu maa- ja metsätalousministeriöön jatkotoimenpiteitä varten.
Ranuan aineistoon pohjautuen käynnistettiin karttakokeilu, jossa Ranuan kunnan, ministeriön, lääninhallituksen, seutukaavaliiton ja maanmit-tauskonttorin yhteistyönä teetetään Karttakeskuksessa numeerinen ajan-tasakaava. Vastaavanlainen kokeilu suoritettiin myös Mikkelin maanmit-tauskonttorissa, jossa ympäristöministeriön palkkaama henkilö tuotti Hirvensalmen aineistosta korttelirajapiirroksen.
Ministeriö osallistui Suonenjoen aineistolla suoritettavaan hybridikarttako-keiluun. Hybriditekniikka on uusi tapa tuottaa numeerista karttaa.
Karttalehtien skannaus ja aineiston vektorointi on taloudellinen vaihtoehto perinteiselle karttojen digitoinnille tai ilmakuvauksen pohjalta tapahtuvalle kartan tuottamiselle.
Ministeriö teetti selvityksen Maankäytön suunnitteluun soveltuvat ohjelmistot. Raporttiin kerättiin Suomessa tarjolla olevien CAD-,
kartta-ja GIS-ohjelmien perustiedot. Maankäytön suunnittelun kartta-ja tietotekniikan välisen suhteen ohella esitellään suunnittelun tietojärjestelmän osat, ohjelmistotyypit ja -tuotteet, laitteistot ja käyttöjärjestelmät. Selvitys toimitetaan kuntiin tiedoksi.
Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkäsittely (KATKES)
Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkäsittelyn kehittämisen (KATKES) esiselvitys (Mietintö 5/85) valmistui vuonna 1985.
Sen tietosisältöä koskevat määrittelyt tehtiin vuonna 1987. Toteut-tamiskoh teeksi valittiin syksyllä 1987 koekäyttöön kuuteen lääninhalli tuk-seen tullut poikkeuslupien käsittelyjärjestelmä (POILU). Prototyypistä kehitetty POILU-järjestelmä toimitettiin lääninhallitusten käyttöön vuonna 1990.
Maa-aineslupaohjelmisto otettiin käyttöön lääninhallituksissa vuonna 1989.
Lisäksi lääninhallitusten käyttöön toimitettiin 1989 asuntolainoitusta koskeva tallennus- ja laskentaohjelmisto (ASLA), joka ajantasaistettiin syksyllä 1990. Asema- ja rakennuskaavatietojen tallennusohjelmisto (DETKA) toteutettiin. Järjestelmien käyttöönottoa ovat hidastaneet ohjelmistolliset ja tekniset ongelmat sekä erityisesti kaavoitus- ja asuntotoimistojen puutteelliset laitteet.
KATKES työtä jatkamaan nimitetyssä työryhmässä ovat edustettuina kaikki lääninhallitukset ja sen määräaika päättyy 31.12.1991.
Rakennusvalvonnan ja kaavoituskartaston tietojärjestelmä
Rakennusvalvonnan tietojärjestelmiä on tällä hetkellä tarjolla vns1 erilaista versiota kolmen eri tuottajan toimesta. Niitä on otettu käyttöön yli 100 kunnassa. Käyttöönottomäärä tulee vielä muutamana seuraavana vuonna kasvamaan nopeasti. Konekielisen tiedon vaihtoon valtion
rakennus-ja huoneistorekisterin kanssa on siirtynyt n. 70 kuntaa. Määrä on kasvussa. Järjestelmien kehitystyö jatkuu edelleen.
18. Koulutus
Hallintokulttuurin muutos kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnossa näkyy koulutuksen sisällössä ja laajuudessa. Vuoden 1990 keskeisimmät koulutus-tehtävät hallinnonalalla koskivat samana vuonna uudistunutta rakennuslain-säädäntöä, erityisesti kunnan ja lääninhallitusten lisääntynyttä toimi valtaa, yleiskaavoitusta ja sen uutta delegointisisältöä, rakennussuojelua, ympäristökasvatusta sekä kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyviä muita ajankohtaisia asioita.
Ympäristöministeriön ohjaustehtävän keskeisenä osana on koulutus, johon käytetään huomattava työpanos. Kaavoitus- ja rakennusosastolla jatkoivat toimintaansa hallinnonalan koulutustyöryhmä sekä henkilöstökoulu-tustyöryhmä. Hallinnonalan koulutustyöryhmä on selvittänyt alan koulutus-tarpeita. Työryhmä laati hallinnonalan koulutussuunnitelman vuodeksi 1991 ja valvoi edellisen vuoden koulutussuunnitelman toteutumista. Yhteistyötä kuntien keskusjärjestöjen koulutustahoihin on tehostettu.
Kaavoitus- ja rakennusosaston koulutus
Henkilöstökoulutuksessa painotettiin täydennyskoulutusta, tietojenkäsi t-telykoulutusta sekä hallinnon tehtävien muuttumisen edellyttämiä uusia valmiuksia.
Yhteisten toimintalinjojen selkeyttämiseksi ja toiminnan koordinoimiseksi järjestettiin syksyllä 1989 lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimis-tojen koulutusyhdyshenkilöille koulutussuunnitelmapäivä. Käyty keskustelu oli pohjana sekä toimistojen että kaavoitus- ja rakennusosaston laatimille vuoden 1990 koulutussuunnitelmille.
Uudistunut lainsäädäntö sekä rakennuslain toiseen osauudistukseen sisältynyt toimivallan siirto painottivat koulutuksen suuntaamista yleiskaavoitukseen. Koulutusta jatkettiin v. 1990 lääniryhmittäin siten, että koulutuksen toimivuuden takia osanottajatahot jaettiin kolmeen ryhmään: eteläisiin, itäisiin ja pohjoisiin lääneihin. Kaavoitus- ja asuntotoi-mistojen edustajien lisäksi tilaisuuksissa oli ympäristönsuojelutoiasuntotoi-mistojen, seutukaavaliittojen, tiepiirien sekä vesi- ja ympäristöpiirien sekä kuntien keskusjärjestöjen edustajia. Paikalla oli myös kuntien edustajia selostamas-sa alueenselostamas-sa yleiskaavoitusta. Aiheena oli yleiskaavoituksen käynnistäminen kunnassa sekä perusselvitysten tarpeen arviointi.
Tilaisuudet järjestettiin talvella 1990 Joensuussa, Oulussa ja Turussa.
Osallistujia oli yhteensä noin 140. Koulutuskonsulttina toimi Imatran kaupungin kaavoituspäällikkö Kari Pärssinen. Lisäksi keväällä 1990 järjestettiin Tvärminnessä kahden päivän mittaiset rantarakentamispäi-vät.
Tietojärjestelmien käyttöön liittyvää koulutusta järjestettiin sekä yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa (FOCUS-koulutus) että omatoimi-sesti poikkeuslupajärjestelmää (POILU) koskien, molemmat Hämeenlinnassa lääninhallituksen tiloissa.
103
Toimistohenkilökunnalle järjestettiin omat neuvottelupäivät Uudenmaan lääninhallituksessa 7.-8.6.1990. Esillä oli uusi hallintokulttuuri, muuttuvat tehtävät ja muuta ajankohtaista asiaa.
Rakennuslain uudistamisen vaatiman koulutuksen toteuttamiseksi järjestet-tiin lääninhallitusten sekä kaavoitus- ja rakennusosaston esittelijöille kouluttajakoulutuskurssi 27.-29.8.1990. Osallistujia oli kolmisenkymmentä.
Kurssin tarkoituksena oli antaa didaktisia valmiuksia ja parantaa mm.
koulutustilaisuuksien suunnittelua.
Perinteiset kaavoitustarkastajien neuvottelupäivät järjestettiin Helsingissä ympäristöministeriön uusissa toimitiloissa marraskuussa 1990. Aiheena oli rakennuslain toinen osauudistus, kestävä kehitys, Euroopan integraatio rakennusalalla ja rantojensuojeluohjelman tilanne. Osallistujia oli lähes sata.
Seutukaavajohtajille pidettiin Helsingissä ajankohtaisia seutukaava-asioita käsittelevä neuvottelupäivä. Lisäksi ministeriö järjesti seutukaavaliitoille seuraavat neuvottelupäivät: väliportaan hallinnon ympäristöalan yhteistyö, jätehuollon suunnittelu, moottorikeikkareittien suunnittelu sekä kansainvä-linen ja kestävä kehitys seutusuunnitelma 1992:ssa.
Aiempien vuosien korjausrakentamisen painopistettä siirrettiin rakennus-suojelun koulutukseen. Syyskuussa 1989 järjestetyssä rakennusrakennus-suojelun koulutusta pohtineessa työseminaarissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti väliportaan hallinnolle järjestettiin syksyllä 1990 rakennussuojelun koulutuskierros. Alkuvuoden kuluessa oli lääneihin perustettu (joihinkin jo aiempina vuosina) rakennussuojelun yhteistoimintaryhmät. Näiden aktivoimiseksi sekä yhteisten toimintalinjojen löytämiseksi järjestettiin Hämeenlinnassa, Porissa, Oulussa ja Mikkelissä kaksipäiväiset rakennus-suojelun yhteistoimintapäivät. Tilaisuuksiin osallistui lääninhallitusten, seutukaavaliittojen ja maakuntamuseoiden henkilöstöä; lähinnä ne, jotka ovat jäseniä yhteistoimintaryhmissä. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä museoviraston, lääninhallitusten ja kaavoitus- ja rakennusosaston kanssa.
Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen koulutus
Muu koulutus
104
Koulutus painottui rakennuslain uudistamiseen, yleiskaavoitukseen, rakennussuojeluun, tietojenkäsittelyyn ja ajankohtaisiin aiheisiin. Henkilö-työpäiviä koulutukseen käytettiin yhteensä 992, joka vastaa koko maan osalta keskimäärin kahdeksan päivän koulutusta kutakin pysyvää toimihen-kilöä kohti.
Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot järjestivät yhteensä 57 koulutustilaisuutta kuntien kaavoittajille, rakennuslautakunnille ja rakennustarkastajille. Koulutus käsitti yhteensä 75 päivää ja siihen osallistui yli 3 200 henkilöä. Koulutustilaisuuksien määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Keskeisiä koulutusaiheita olivat mm. rakennuslain uudistus, rakennussuojelu, korjausrakentaminen sekä rakentamismääräykset.
Ministeriön sekä lääninhallitusten edustajat toimivat luennoUsijoina lukuisissa koulutustilaisuuksissa, joita järjestivät valtion eri viranomai-set, kuntien keskusjärjestöt sekä eri aloja edustavat yhteisöt ja järjestöt.-Erityisesti rakennuslain osauudistusten voimaantulo aiheutti lisääntynyttä koulutustarvetta ja vaati poikkeuksellista työpanosta kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnol ta.
Yhteistyönä opetusministeriön, ammattikasvatushallituksen ja kouluhalli-tuksen kanssa jatkettiin ympäristökasvatusprojektia. Tavoitteena on ympäristökasvatuksen sisällyttäminen kaikkeen kasvatukseen ja koulutuk-seen. Opetusministeriön asettama työryhmä ympäristökasvatuksen kehittämiseksi jatkaa edelleen työtään. Sen yhtenä tehtävänä on rakennettuun ympäristöön liittyvän ympäristökasvatuksen kehittäminen peruskouluissa ja lukioissa. Aiheeseen liittyvä seminaari järjestettiin kevättalvella Helsingissä. Tilaisuudessa selvitettiin projektiin koottua ja tekeillä olevaa aineistoa ja oppimateriaalia.
Tiehallituksen kanssa yhteistyönä järjestettiin keväällä 1990 kahdet alueelliset kaksipäiväiset neuvottelupäivät, joissa oli osallistujia 200.
Päivillä käsiteltiin mm. tieverkkosuunnittelun ja yleiskaavoituksen kytkentöjä, tiesuunnittelun uutta päätöksentekoprosessia sekä uudistuvaa rakennuslainsäädäntöä.
Muita yhteistyökohteita olivat mm. yhdyskuntasuunnittelun täydennys-koulutuskeskus (YTK} sekä Nordiska institutet för samhällsplanering (NORDPLAN}, joiden hallintoon osanistuttiin myös vuoden 1990 aikana.
Osittain ympäristöministeriön tuella järjestettiin 6.5.-12.5.1990 opintomat-ka Stuttgartiin. Paikallisen yliopiston kaupunkisuunnitteluosaston professori Antero Markelin avusti kontaktien ja ohjelman luomisessa.
Tutustumiskohteina oli sikäläinen kaupunkisuunnittelu, yleiskaavoitus ja korjausrakentaminen. Opintomatkaan osallistui 25 virkamiestä, valtaosa lääninhalli tuksista.
Taulukko 18.1
LÄÄNINHALLITUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 1 9 9 0
1990 järjestetty koulutus
106
Taulukko 18.3
LÄÄNINHALLITUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMINEN KOULUTUKSEEN VUONNA 1 9 9 0
1990 Koulutustilaisuuksien Osallistuminen lukumäärä yhteensä
28 60
Eri koulutustilaisuuksiin osallistujia
lukumäärä min.-max./
yhteensä tilaisuus
66 1-8
* koko toimiston kehittämiskoulutus käynnissä
Taulukko 18.2
LÄÄNINHALLITUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN TOIMESTA SUORITETUT KUNTAKÄYNNIT VUONNA 1 9 9 0
1990 kuntakäynnit (katselmukset,neuv.)