Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

Rantakaavan päätarkoituksena on ranta-alueiden loma-asutuksen ja sitä palvelevien virkistys- ja muiden yhteiskäyttöalueiden tarkoituksenmukai-nen järjestämitarkoituksenmukai-nen. Rantakaavan laatimitarkoituksenmukai-nen on maanomistajan asia. Mikäli maanomistajia on useita, eivätkä he voi sopia kaavan laatimisesta, voi kunta ottaa sen laadittavakseen maanomistajien kustannuksella. Ranta-kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto ja päätöksen vahvistaminen kuuluu toimivaltajaon mukaan joko lääninhallitukselle tai ympäristöministeriölle.

Vuoden 1991 alussa maamme kunnista 316 (71 %) alueella oli vahvistettu rantakaava. Rantakaavoituksen piiriin tulleiden kuntien määrä lisääntyi yhdellä toista vuoden 1990 aikana.

Sekä rantakaavoitus että lomarakentaminen pysyivät edellisvuoden ennätyksellisellä tasolla. Rantakaavoitusta koskevia päätöksiä tehtiin lähes 700. Rantakaavoja vahvistettiin yli 200, kaavan laatijoita hyväksyttiin lähes 400, lomarakennusten poikkeuslupia ranta-alueille käsiteltiin 3 300, rakennusluvan sai 14 500 ja valmistui 9 300 lomarakennushanketta.

Kuvio 7.3

VUOSINA 1975-90 KOKO MAASSA ANNETUT RANTAKAAVAN VAHVISTUSPÄÄTÖKSET JA MUUT RANTAKAAVOITUSTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

kpl/vuosi

700,---~

kpl

soor---4

76 77 78 79 82 .83 84 85 86 87 88 89 90

[1] kaavoilettavan alueen ja kaavan Iaatijan 0 muut päätoksat hyväksymistä koskevat päätökset

§ vahvistuspäätökset D rantakaavan tarpeellisuuspaatökset

59

60

Rantarakentamistietoja vuosilta 1985 - 90:

1985 1986 1987 1988 1989 1990 Rantakaavapäätökset yht. 370 458 547 549 558 683 joista

- vahvistuspäätöksiä 132 163 214 225 201 204 - laatijan ja kaav.al.hyv.päät. 185 217 256 269 267 394

- tarpeellisuuspää töksiä 39 55 50 37 42 46

Lomarakennusten rak.-luvat 10000 10000 10500 12300 14800 14500 Valmistuneet lomarakennukset 8000 8200 8200 7800 8600 9300 Vahv.rantakaav. sis.lomarak. 2200 2400 3300 4100 4200 3600 Myönn.po-lupien sis.lomarak. 2200 2200 2900 3000 3400 3400

Lähivuosina on odotettavissa huomattava määrä rantakaavoja, sillä vuonna 1990 hyväksyttiin lähes 400 rantakaavan laatijaa ja kaavoitettavaa aluetta. Aiempina vuosina laatijoita on hyväksytty keskimäärin 200-270.

Kuvio 7.1

RANTAKAAVOITUSTilANTEEN KEHITYS VUOSINA 1972-90, VAHVISTETUT (voimassa olevat) RANTAKAAVAT {alueet yht. haja kpl) ja VIREILLÄ OLLEET RANTAKAAVAHANKKEET

(alueet yht. ha) SEKÄ VAHVISTETTUJEN RANTAKAAVOJEN SISÄLTÄMÄT LOMARAKENNUKSET (kpl); KAIKKI TilANTEESSA 1. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA KUNAKIN VUONNA

110 000 100 000

90 000 ~

80 000

wm

~ ~

70 000

~

-

^1~1

60000 50 000

-40 000 nm

vireillä ollee~ !'! ^a!

__..,...

_~~

-

,...,.--/iiallil~

..--- ^{' '"} ~

30 000 20 000 10000 ha 0

50000

rmm

2~

/

V

45000

35 000 30000

25 000 20000 15000 10 000 5 000 kpl 0

~

_.,--' /

-~

--

.,....,.-HJ!l!!!lll YOimassa olevat rantakaava-alueet ha

iilliilliJ ^seki kaava-alueiden lukumlAri kpl

/ ^V / V _,/

,-v'"

"""

/

-~~ra~nooc.set

Voimassa olevia rantakaavoja oli vuoden 1991 alussa yhteensä 2 048 ja ne käsittivät pinta-alaltaan 1 023 km², joka vastaa 0,3 % maapinta-alasta.

Rantaviivaa kaavoihin sisältyi 6 320 km ja loma-rakennusvarauksia lähes 45 400. Eniten rantakaavoja on Turun ja Porin läänissä; 446 kpl, pinta-alaltaan 165 km² ja sisältäen rantaviivaa 1 111 km ja loma-rakennusva-rauksia 9 300.

Rantakaavahankkeita oli vireillä 964 käsittäen 768 km²:n suuruisen alueen ja sisältäen lähes 4 000 km rantaviivaa.

Voimassa olevista kaavoista laskettu "keskiarvo - rantakaava" on pinta-alaltaan 50 ha, sisältää rantaviivaa 3,1 km, rakennuspaikkoja 20 ja loma-rakennusvarauksia 22. Kutakin loma-rakennusta kohti tulee ranta-viivaa lähes 140 m ja (kaava-alueen) pinta-alaa 2,3 ha. Erot eri läänien välilli:l ovat huomattavat.

Rantakaavapäätöksiä annettiin ennätyksellinen 683, joista vahvistuspää töksiä.

204 oli Rantakaava-alistuksista (ilman valitusta) 30 % ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa. Valitusrantakaavoista 35% ratkaistiin alle puolessa vuodessa ja 92 % alle vuodessa.

Taulukko 7.1

"KESKIARVO RANTAKAA VA" SISÄLTÄÄ:

Laskettu 1987 Laskettu 1988 Laskettu 1989 Laskettu 1990 Laskettu 1.1.1991 vahvistetuista vahvistetuista vahvistetuista vahvistetuista voimassa olleista rantakaavoista rantakaavoista rantakaavoista rantakaavoista rantakaavoista

Pinta-alaa ha 38 60 52 44 50

Rantaviivaa km 2,9 3,8 3,2 3,0 3,1

Rakennuspaikkoja 15 20 18 20 20

Lomaraltennuksia 17 21 ²⁵ 21 22

Kutakin lomara-kennusta kohti:

- pinta-alaa ha 2,3 2,8 2,1 2,1 2,3

- rantaviivaa m 176 178 127 145 139

Taulukko 7.10

"KESKIARVO - RANTAKAAVA" LÄÄNEITTÄIN (laskettu 1.1.1991 voimassa olleista rantakaavoista)

Pinta- Ranta- Rakennus- Lomara- Kutakin lomarakennusta kohti

ala viivaa paikko- kennuk- pinta-

ranta-Lääni ha km ja kpl sia kpl alaa ha viivaa m

Uudenmaan 103 4,8 34 30 3,4 160

Turun ja Porin 36 2,4 17 20 1,8 120

Hämeen 48 2,7 15 16 3,1 171

Kymen 69 4,7 21 23 2,9 198

Mikkelm 63 4,4 21 28 2,2 157

P - KarJalan 49 3,8 20 22 2,2 169

Kuopion 74 5,9 25 27 2,8 220

Keski-Suomen 34 2,6 14 18 1,9 145

Vaasan 25 1,8 16 16 1,5 112

Oulun 40 1,8 25 23 1,7 77

Lapin 86 2,8 43 47 1,8 58

KOKO MAA 50 3,1 20 22 2,3 139

Taulukko 7.2

Vuonna 1990 vahvistettuihin 173 uuteen rantakaavaan sisältyi pinta-alaa 76 km^2, rantaviivaa 520, km ja lomarakennusvarauksia yli 3500. Vireille tuli 369 rantakaavahanketta yhteensä 276 km²=n suuruiselle alueelle ja rantaviivaa näihin sisältyy 1 740 km.

Kokonaan tai pääosin jätettiin rantakaavoista vahvistamatta 12 (6 %} ja 25 tapauksessa ( 12,3 %} jätettiin kaava vahvistamatta joiltain osin. Lisäksi alistus peruutettiin kokonaan tai pääosin 9 sekä osittain 12 rantakaavan osalta.

Ratkaistuista rantakaava-alistuksista 15 %:iin (30} sisältyi valituksia ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 29 rantakaavan osalta.

Lääninhallituksille tuli vuoden 1990 aikana tiedoksi tai palautettiin yhteensä 12 KHO:n ratkaisemaa valitusrantakaavaa. Lääninhallituksen päätös oli pysytetty 9 tapauksessa, kahden osalta valitus oli jätetty tutkimatta tai peruutettu sekä yksi päätös oli kumottu.

Rantakaavan Iaatijan hyväksymispäätöksiä annettiin lääninhallituksissa 394, joista 33 päätöksen osalta (8,4 %} valitettiin ympäristöministeriölle.

Korkein hallinto-oikeus, joka oli valitusviranomaisena 31.10.1989 saakka, sekä ympäristöministeriö ratkaisivat 18 rantakaavan laatijaa koskevaa valituspäätöstä. Lääninhallituksen päätös pysytettiin 14 tapauksessa, yksi oli jätetty tutkimatta tai peruutettu sekä kolme päätöstä kumottiin.

VALMISTUNEET LOMAREKENNUKSET JA LOMARAKENNUKSILLE MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAVIA LOMARAKENNUKSIA KOSKEVAT POIKKEUSLUPATIEDOT VUONNA 1 9 9 0

1990 R a t k a i s t u t p o i k k e u s l u v a t kpl Lomarakennukset "'

Lomarakennuksia Yksittäiset Alueelliset Yhteensä

koskevat Myönnetyt

Valmis-poikkeusluvat Pää- Lomarakennukset Pää- Lomarakennukset Pää- Lomarakennukset rakennus- tuneet Lääni tökset myönt. hylätyt tökset myönt. hylätyt tökset myönt. hylätyt luvat kpl

Uudenmaan 337 284 117 1 0 7 338 284 124 964 623

Turun ja Porin 476 316 187 11 50 40 487 366 227 2227 1185

Hämeen 390 343 95 6 60 35 396 403 130 1902 1100

Kymen 211 187 28 11 63 9 222 250 37 935 748

Mikkelin 430 378 255 0 430 378 255 1838 1123

P - Karjalan 315 281 85 7 22 22 322 303 107 835 522

Kuopion 158 130 40 3 8 3 161 138 43 876 655

Keski-Suomen 197 136 74 16 194 11 213 330 85 1168 604

Vaasan 334 209 165 0 334 209 165 913 584

Oulun 251 279 131 10 260 0 261 539 131 1414 1146

Lapin 139 165 30 0 139 165 30 1450 1040

-YHTEENSÄ 3238 2708 1207 65 657 127 3303 3365 1334 14522 9330

Em. poikkeuslu- 216 177 39 0 216 177 39

vista YM :n ratk.

* Tilastokeskuksen talonrakennustilaston ennakkotiedot vuodelta 1990 (uudet rak. ja laajennukset).

v.1989 3091 2793 852 61 644 32 3152 3437 884 14805 8627

v.1988 2906 2513 944 45 504 120 2951 3017 1064 12292 7787

v.1987 2785 2553 902 37 362 68 2822 2915 970 10544 8192

v.1986 2411 1927 733 32 246 34 2443 2173 767 9966 8207

v.1985 2377 1992 693 41 216 28 2418 2208 721 9970 8012

Rantakaavan tarpeellisuuspäätöksiä ratkaistiin 46, joista kuuden osalta (13 %) valitettiin ympäristöministeriölle.

Valitukset lääninhallituksen ratkaisemista rantakaavan laatijan hyväksymis-päätöksistä sekä rantakaavan tarpeellisuutta koskevista hyväksymis-päätöksistä on 1.11.1989 lähtien tehty ympäristöministeriölle.

Loma-asuntorakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Vuonna 1990 ratkais-tut ranta-alueille rakennettavia loma-rakennuksia koskevat 3300 poikkeuslupaa sisälsivät 4 700 loma-rakennuksen rakennushanketta, joista hyväksyttiin 3 400.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maassamme valmistui vuoden 1990 aikana noin 9 300 lomarakennusta ja rakennusluvan sai peräti 14 500 lomarakennushanketta (mukana laajennukset).

Kun huomioon otetaan sekä vahvistettujen rantakaavojen että poikkeus-luparatkaisujen sisältämät lomarakennushankkeet, voidaan todeta läänin-hallitusten kautta kulkevan 60-80 %vuosittain toteutettavista lomaraken-nushankkeista.

Kuvio 7.4

KOKO MAASSA VUOSINA 1975-90 VUOSITTAIN VALMISTUNEET LOMARAKENNUKSET JA

LOMARAiffiNNUKSILLE MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT (UUDET • LAAJENNUKSET) SEKÄ KUNAKIN VUONNA VAHVISTETTUJEN RANTAKAAVOJEN JA RANTA-ALUEILLE MYÖNNETTYJEN POIKKEUSLUPIEN SISÄLTÄMÄ LOMARAiffiNNUKSIEN MÄÄRÄ

kpl/vuosl 16000

14000

12000 ; ;"

\.

'

' myönnettyjen rakennuslupien sisäitämäi lomarakennukset . /

.. __

... ^...

,

' ^..

^{~-... ...}

_'

-

^V

^\.

^.... ... ,. ^{... ...}

10000

\ _

"~ ---. _-

-valmistuneet iomarakennukset

-"' ^/

8000

6000

2000

r--ranlakaavojen•polk ~~.euslup en

sisältämät lomarakennukset --... L • /"

r--...

t"-.. ...

. b-·-J·-:~--y· "· ~/ _...

^....

.

-..__ rantakaavojen sisältämät lomarakennukset • ...

• ~ ...

····-·-t-·-· ,

1 1 1 -·'1"·... _~:.--L,/

'·,

·-4000

poikkeuslupien sisältämät lomarakennukset

1 1 1 1 1 1

/ ... __

~-/

J V

/ ,

_,.

~,.

,..lf-...

/

^...

!"... ...

~-...

---v· ..

___ .v

./

-·-

^r-.,

.,..

^-...

..

,

. _ ...

-,.·'··

.-197!) 76 77 78 79 BO 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90

Taulukko 7.5

Taulukko 7. 7

KOKO MAASSA VAHVISTETUT (voimassa olevat) RANTAKAAVAT

Lääni

Vahvistuspäätökset kpll Pinta-

Vahvistuspäätökset kpl Pinta- Ranta- Rak.paikkoja Lomarakenn.

Uusi Laajen- Muutos ala viivaa Oma Muut Oma Muut

tilanne 1.1.1991

Rakennus Lomara-paikkoja kennuksia

127 151

V altakunnallinen rantojensuojeluohjelma

5 412196 p

Valtioneuvosto teki 20.12.1990 periaatepäätöksen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta. Ohjelmaan sisältyy 127luonnoltaan valtakunnal-lisesti arvokasta aluetta.

Suojeltavia meriluonnon alueita on 29 ja niihin sisältyy 1 500 kilometriä rantaa, joka vastaa noin 4 %koko merialueen rantaviivasta. Järviluonnon alueita on 98 ja niillä on rantaa 6 500 kilometriä, joka vastaa vajaata 5

%järvien rantaviivasta. Alueet on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisilla ja rakentamattomina. Lopullisena päämääränä on perustaa alueille luonnon-suojelualueita.

Suurelle osalle rantojensuojelualueita on syytä laatia vahvistettavat yleiskaavat. Yleiskaavailla voidaan nopeuttaa ohjelman toteuttamista, varmistaa luonnonarvojen säilyminen ja parantaa maanomistajien yhdenmu-kaista kohtelua. Yleiskaavaa varten tehtävien tarkkojen selvitysten perusteella suojeluun, virkistykseen ja muuhun käyttöön tulevat alueet määritellään yksityiskohtaisesti. Yleiskaavassa määritellään myös tasapuolisesti kaikkien maanomistajien rakennusoikeudet alueella ja rakennusoikeudet myös pyritään sijoittamaan rakentamiseen parhaiten sovel tuville paikoille. Yleiskaavassa määri tel tyjä rakennusoikeuksia käytetään mahdollisten rauhoitusneuvottelujen perustana. Rantaosayleis-kaavojen arvioidaan valmistuvan 3-5 vuodessa.

Pääosa alueista on muiden kuin valtion mailla. Rauhoittamisesta koituvat taloudellisen hyödyn menetykset korvataan täyden korvauksen periaatetta noudattaen.

Rantojensuojeluohjelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1 100 milj.

markkaa. Kustannuksia laskettaessa on otettu huomioon yleiskaavoituksen mahdollistama rakennusoikeuden osoitus suojelukohteen ulkopuolelle.

Osto-ja korvausvarojen tarvetta tulee vähentämään maanvaihtojen käyttäminen ohjelman toteutuksessa. Todennäköisesti ohjelman toteuttamisen vilkkain kausi ajoittuu vuosille 1991 - 95.

Ympäristöministeriö on ohjelman toteuttamista ohjaava ylin viranomainen.

Lääninhallitukset huolehtivat ohjelman käytännön toteuttamisesta.

Lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimisto hoitaa luonnonsuojelualueiden hankinnan ja rauhoituspäätösten tekemisen. Kuntien yleiskaavojen vahvistaminen, rantakaava-asiat ja poikkeuslupa-asiat valmistellaan kaavoitus- ja asuntotoimistossa. Lääninhallitus ohjaa kuntien yleiskaavojen laadintaa ja antaa lausunnot rantojensuojelualueille haettavista luvista. Kunta vastaa alueiden yleiskaavoituksesta ja kunnan rakennus-lautakunta käsittelee rakennusluvat.

8. Poikkeusluvat

Maankäytön suunnitelm.allisuuden vaatimus on rakennuslaissa toteutettu edellyttämällä taaja-asutuksen muodostamiseen ja taaja-asutusalueelle rakentamiseen asema-, rakennus- tai rantakaavaa. Lääninhallitus tai ympäristöministeriö sekä 1.9.1990 alkaen eräissä tapauksissa kunta voi kuitenkin myöntää poikkeuksen kaavoittamattomia alueita koskevasta taaja-asutuksen muodostamiskiellosta (RakL 5 §). Myös muista rakennus-kielloista sekä rakentamista koskevista määräyksistä ja kaavoista voidaan poiketa näiden viranomaisten myöntämällä luvalla (RakL 132 §).Rakennus-lautakunta myöntää vähäisiä poikkeuksia sekä poikkeuksia eräistä rakennuskielloista sekä luvan tilapäisen uudisrakennuksen rakentamiseen.

Valtion viranomaiset ratkaisivat poikkeuslupia vuonna 1990 lähes edellistä vuotta vastaavan määrän eli yhteensä 9 294, kun niitä edellisenä vuonna oli ollut 10 099 ja vuonna 1988 8905. Lisäksi kunnissa ratkaistiin 700 poikkeuslupaa, joten poikkeuslupien kokonaismäärä pysyi edelleen ennätyksellisenä 10 OOO:na.

Lääninhallitukset ratkaisivat poikkeusluvista 79 %, ympäristöministeriö 14

% ja kunnat 7 %. Vapaakuntien rakennuslain mukaisista poikkeusluvista ratkaisvat kunnat itse jo noin viidesosan.

Valtion viranomaiset ratkaisivat RakL 5 §:n mukaisia poikkeuslupia 4370, joista myönteisiä oli 82 % ( 3519). RakL 132 §:n mukaisia poikkeuslupia ratkaistiin 4924, joista 76 % (3729) oli myönteisiä. Lisäksi kunnissa ratkaistiin 234 RakL 5 §:n sekä 461 RakL 132 §:n lupaa.

Kuvio 8.1

POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSET V. 1990 {9989 KPL)

0 2000 4000 6000 8000 9000

·Kunnat

Kunnat

67

Rakennuslain 5 §:n mukaisten, taaja-asutuksen muodostamista kaavoitta-mattomilla alueilla koskevien poikkeuslupien osuus on noin 46% ja 132 §:n mukaisten (rantarakentaminen, poikkeaminen kaavoista ym.) 54 %. Kol-masosaan valtion viranomaisen vuosittain ratkaisemista RakL 5 §:n mukaisista taaja-asutuspoikkeusluvista sisältyy myös muu poikkeaminen (RakL 132 §; esim. poikkeus rakennusjärjestyksestä).

Päätöksiä, joissa oli kysymys poikkeamisesta RakL 32 §:n mukaisesta yleiskaavoituksen turvaamiseksi annetusta rakennuskiellosta, ratkaistiin esim. ympäristöministeriössä v. 1990 126 (9 % päätöksistä). Näissä tapauksissa 122:ssa oli kysymyksessä myös muu poikkeamisperuste;

pääasiassa taaja -asutus.

Ministeriön vuonna 1990 ratkaisemista poikkeusluvista 19 % sijaitsi alueella, jolla oli yleiskaava. 5 % luvista sijaitsi vahvistetun yleiskaavan alueella ja 14 % kunnanvaltuuston hyväksymän yleiskaavan alueella.

Rakennuslain 5 §:n mukaisia alueellisia poikkeuslupia ratkaistiin 64, joista 58 myönteistä päätöstä sisälsivät 400 asunnon rakentamismahdollisuuden.

Kuvio 8.3

LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUOSINA 1973-90 VUOSITTAIN NS. ENSIASTEENA RATKAISTUT RAKENNUSLAIN 5 S:N JA 132 S:N MUKAISET POIKKEUSLUVAT

68

tonnn~---~::r----~

4

3

2

rn

Rakl 6 §•n mukaiset poikkeusluvat

Rakl 5 §•n ja 132 §•n mukaiset poikkeusluvat yhteensä Rakl 132 §•n mukaiset poikkeusluvat

vuonna 1990 lähes 85 00 rakennushanketta ja myönnet-sisältyi yli 11 500 rakennusta, joka vastaa 14 % sisältämistä rakennuksista.

rakennushankkeet sisälsivät kerrosalaa 14,40 myönnettyjen poikkeuslupien 2,81 milj.krsm2, joka vastaa

sisältämästä kerrosalasta.

myönnettyihin rakennuslupiin sisältyi 59 000 asuntoa .

... u. ... ,, ... ..,. ... 5 §:n mukaisten poikkeuslupahakemusten sisältämästä 6 600 myönteisen päätöksen 5 250 ja vastaavasti 132 §:n 6 200 asunnosta myönteisen päätöksen sai lähes ollen poikkeuslupamenettelyn kautta luotiin vuonna 10 500 asunnon rakentamiselle.

POIKKEUSLUPIEN JA RAKENNUSLUPIEN VERTAILU

rakennus- poikkeus- rakennus-

poikkeus-luvissa * ^luvissa luvissa * ^luvissa

kpl kpl % 1000 krsm2 1000 krsm2 %

84760 11462 13,5 14403 2811 19,5

29567 4732 16,0 4569 1060 23,2

14674 3394 23,1 720 291 40,4

58934 10550 17,9

96652 13362 13,8 17014 3877 22,8

38489 5809 15,1 6356 1228 19,3

14981 3698 24,7 753 293 38,9

76632 12600 16,4

83076 10730 12,9 13757 2901 21,1

32336 4422 13,7 5073 914 18,0

12422 3204 25,8 574 246 42,9

62151 9851 15,9

talonrakennustilaston ennakkotiedot

LÄÄ.Nirll'WUHTUI{SI~;SA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ ns. ENSIASTEENA RA'JrKA.IST'UT POIKKEUSLUVAT VUOSINA 1973- 90

Valitettu O:lle / YM:Ile *

132 § Yht. kpl % kaikista

2385 6459

3064 7471

3263 7612

8543

3696 8424

3447 7886

3884 8531

3742 8505

3394 7704 297 3,9

3630 7723 318 4,1

4099 8163 426 5,2

4263 8222 380 4,6

4191 7868 358 4,6

4176 7715 358 4,6

4499 8251 450 5,5

4806 8905 478 5,4

5264 513 5,1

4924 9294 759 8,2

saakka kaikista KHO:lle; 1.9.1990 alk. LH:n tekemistä päätöksistä ja YM:n tekemistä päätöksistä KHO:Ile.

KUNNISSA ns. ensi-asteena ratkaistut

5 § 132 § Yht.

43 57 100

234 461 695

Valituspoikkeusluvat

Lääninhallituksen tekemistä poikkeuslupapäätöksistä valitettiin ympäristö-ministeriölle sekä ympäristöministeriön ensiasteena tekemistä päätöksistä korkeimmalle hallinto-oikeudelle yhteensä 759 tapauksessa, joka edustaa 8,2% kaikista valtion viranomaisen ensiasteena vuonna 1990 ratkaisemista poikkeusluvista. Ilmeisesti valitusviranomaisen muuttumisella on ollut oma vaikutuksensa sillä viime vuosina vastaava osuus on ollut noin 5 %.

Keskirnäärin joka kolmannesta hylätystä poikkeusluvasta valitettiin ..

Ministeriö ratkaisi vuonna 1990 216 valituspoikkeuslupaa, joista 81 oli RakL 5 §:n ja 132 kpl RakL 132 §:n lupia. 5 §:n luvista 82 % "ei muuttu-nut" YM:ssä ( 18 % kumottiin) ja 132 §:n luvista 85 % "ei muuttunut"

YM:ssä (15 % kumottiin). Kaikkia poikkeuslupia koskevat vastaavat luvut olivat 90 % ja 10 %.

Edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 62 valituspoikkeuslu-van osalta (29 %). Näistä 18 oli RakL 5 §:n (22 % YM:n ratkaisemista) sekä 44 RakL 132 §:n poikkeuslupia (33 % YM:n ratkaisemista). Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi tuli siten huomioon ottaen myös valitukset ministeriön ensiasteen poikkeusluparatkaisuista vuonna 1990 vajaa sata valituspoikkeuslupaa, kun niitä edellisinä vuosina oli tullut vuosittain 400-500.

Taulukim 8.2

VUONNA 1990 LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ ns. ENSIASTEENA RAT-KAISTUT POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSET, JOISTA ON VALITETTU LÄÄNINHALLITUSTEN TEKEMIEN PÄÄ-TÖSTEN OSALTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE SEKÄ YM:n TEKEMIEN PÄÄPÄÄ-TÖSTEN OSALTA KHO:lle (ns. ensiasteen ratkaisut; ei sisällä valituspoikkeuslupia)

1990 / KHO Rakelllluslain mukaiset %-osuus 1990 ratk. v.1989 %-osuus 1989 ratk.

YM poikkeusluvat kpl poikkeus- hylätyistä yht. poikkeus- hylätyistä

Lääninhallitukset 5 § 132 § Yht. luvista po-luvista kpl luvista po-luvista

-YM 30 2 32 2,3 15,2 38 1,8 21,0

Uudenmaan 119 38 157 11,7 41,9 89 7,2 33,6

Turun ja Porin 35 119 154 14,1 52,6 95 10,4 56,2

Hämeen 15 48 63 6,5 38,7 50 5,1 43,5

Kymen 3 13 16 3,7 34,8 12 2,6 29,3

Mikkelin 12 91 103 15,3 49,0 54 9,8 52,4

P - Karjalan 1 30 31 5,3 24,0 30 3,8 29,4

Kuopion 6 19 25 6,4 41,0 16 3,9 64,0

Keski-Suomen 4 38 42 7,7 71,2 34 5,4 73,9

Vaasan 13 49 62 10,1 34,3 53 7,8 30,1

Ouhm 29 30 59 7,4 30,9 32 3,8 29,9

Lapin 8 7 15 3,3 30,6 10 1,9 17,5

YHTEENSÄ 275 484 759 8,2 38,6 513 5,1 37,0

% 1990 ratkais- 6,3 9,8 8,2

tuista po-luvista

% 1990 ratkaist. 35,6 40,5 38,6 hy Iät. po-luvista

LH:t YHTEENSÄ 245 482 727

% -90 r.atk. 7,2 10,8 9,2

% -90 hylät. 40,6 41,8 41,4

* luvut osoittavat suuruusluokan; joitain päätöksiä saattaa puuttua.

V .1989 yht. kpl 200 313 513 5,1 37,0

% 1989 rat.p-luv. 4,1 5,9 5,1

% 1989 ratkaist. 34,9 38,5 37,0 hy Iät. po-luvista

v.1988 yht. kpl 159 319 478 5,4 36,6

V .1987 yht. kpl 145 305 450 5,5 35,9

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 1990 237 sellaista poikkeuslupaa, jotka oli ensiasteena ratkaistu lääninhallituksessa tai ministeriössä. Luvista 136 oli 5 §:n ja 159 kpl 132 §:n lupia. 5 §:n luvista 7 4 % "ei muuttu-nut" KHO:ssa ja 132 §:n luvista 86 % "ei muuttumuuttu-nut" KHO:ssa. Kaikkia poikkeuslupia koskevat vastaavat luvut olivat 80 % ja 20 %.

Taulukko 8.25

VALITUSPOIKKEUSLUPIEN RATKAISUT YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUONNA 1990

(- LÄÄNINHALLITUKSEN ns. ensiasteena ratkaisemat poikkeusluvat, joista on valitettu ympäristöministeriölle) P ä ä t ö k s e t k p l

RakL 5 § RakL 132 § Yhteensä

kpl % kpl % kpl %

Päätös pysytetty 51 63,0 96 71,1 147 68,1

Jätetty tutkimatta, 15 18,5 19 14,1 34 15,7

peruutettu

YHT. "EI MUUTTUNUT

YM:ssä" 66 81,5 115 85,2 181 83,8

Päätös kumottu 15 18,5 20 14,8 35 16,2

Yhteensä 81 100,0 135 100,0 216 100,0

VALITUSPOIKKEUSLUPIEN RATKAISUT KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA VUONNA 1990 (- YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ns. ensiasteena ratkaisemat poikkeusluvat, joista on valitettu KHO:lle)

P ä ä t ö k s e t k p 1

RakL 5 s RakL 132 s Yhteensä

kpl % kpl % kpl %

Päätös pysytetty 14 87,5 5 100,0 19 90,5

Jätetty tutkimatta, 0 0,0 0 0,0 0 0,0

peruutettu

YHT ."EI MUUTTUNUT

KHO:ssa .. _{14 87,5 5 100,0 19 90,5}

Päätös kumottu 2 12,5 0 0,0 2 9,5

Yhteensä 16 100,0 5 100,0 21 100,0

VALITUSPOIKKEUSLUPIEN RATKAISUT KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA VUONNA 1990 (- LÄÄNINHALLITUSTEN (ennen 1.9.1990) JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ns. ensiasteena ratkaisemat

poikkeusluvat, joista on valitettu KHO.IIe)

P ä ä t ö k s e t k p l

RakL 5 § RakL 132 ^§ Yhteensä

kpl % kpl % kpl %

Päätös pysytetty 96 70,6 127 79,9 223 75,6

Siirretty hallituksen 2 1,5 0 0,0 2 0,7

ratkaistavaksi

Jätetty tutkimatta, 3 2,2 9 5,7 12 4,1

peruutettu

YHT ."EI MUUTTUNUT

KHO:ssa" 101 74,3 136 85,5 237 80,3

Päätös kumottu 35 25,7 23 14,5 58 19,7

Yhteensä 136 100,0 159 100,0 295 100,0

9. Rakennussuojelu

Rakennuslain uusi kestävään kehitykseen tähtäävä sisältö asettaa uusia haasteita rakennussuojelulle. Rakennetun ympäristön ja sen kaikkien osien käyttöiän lisääminen on keskeinen tavoite kaavoitus- ja raken-nusosaston toiminnassa. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kestävään kehitykseen tähtäävistä toimista on rakennussuojelu yhtenä keinona esillä. Samassa yhteydessä todetaan, että maaltamme odotetaan tehostettua toimintaa rakennusperinnön säilyttämiseksi, sitä koskevan tavoiteohjelman laatimiseksi sekä kulttuurimaiseman vaalimiseksi.

Rakennussuojelulaki ( 60/85) ja uudistetut rakennuslain rakennussuojelua koskevat säännökset tulivat voimaan 1. 7.1985. Lakien välisen "työnja-on" mukaisesti rakennuslain mukaista suojelua (kaavallinen suojelu) käytetään kaavoitettavaksi tulevilla alueilla ja rakennussuojelulain mukainen suojelu koskee pääsääntöisesti kaavoittamattomilla alueilla olevia suojelukohteita. Milloin erityistä syytä on, voidaan rakennus-suojelulain mukaista menettelyä soveltaa myös kaava-alueilla.

Rakennussuojelulain mukaiset asiat siirtyivät 1.3.1988 opetusministe-riöltä ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriölle kuuluvat myös valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen mukaiset asiat. Opetusministeriön alainen museovirasto on edelleen asiantuntija rakennussuojelukysymyksissä. Yhteistyö museoviraston kanssa onkin ollut jatkuvaa ja kiinteää.

Rakennuslakiin vuonna 1990 tehdyillä muutoksilla korostettiin kunnan asemaa kaavoituksessa. Vahvistetun yleiskaavamääräyksen osoittamilla alueilla ei kunnan ole enää tarpeen alistaa yksityiskohtaisia kaavoja valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Myös muilla uuden toimivallan mukaisilla päätöksillä (poikkeusluvat, rakennuslupamenettely) kunta voi joko edistää tai jättää kehittämättä alueensa rakennuskannan ja kulttuuriympäristön hoitoa. Muuttunut rakennusjärjestyksen sisältö ja sen vahvistamisen siirtyminen kunnanvaltuuston tehtäväksi laajensivat kunnan toimivaltaa ja mahdollisuuksia rakennusperinnön ja kulttuuriym-päristön hoidossa.

Kaavallinen suojelu

Asema- ja rakennuskaavoituksella on rakennuksia suojeltu jossain määrin koko nykyisen rakennuslain voimassaolon ajan. Rakennussuoje-lun kannalta merkittävä muutos rakennuslakiin tuli vuonna 1985.

Rakennettu ympäristö on nykysäännösten mukaan tasavertaillen lähtökohta kaavoituksessa ei enää pelkästään yksi huomioon otettavista tekijöistä. Rakennuslaki sisältää nyt velvoitteen edistää rakennetun ympäristön tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä (RakL 34 ja 95 §). Siten kaavoituksessa tulee säilyttävä ja täydentävä vaihtoeh-to aina tutkia.

Rakennuslain 1.9.1990 tapahtuneen muutoksen myötä yleiskaavoituksen merkitys lisääntyy ja kuntien oletetaan aktiivisemmin laativan

vahvis-73

tettuja osayleiskaavoja. Rakennussuojelu sekä laajemmin käsitettynä kulttuuriympäristön hoito, niihin liittyvät perusselvitykset ja suojeluta-voitteiden turvaaminen ovat erityisesti valtionviranomaisen huomion kohteena. Aihetta on käsitelty oppaassa 1/1990 Vahvistetun yleiskaa-van uudet käyttömahdollisuudet sekä selvityksessä yleiskaayleiskaa-van käytöstä rakennussuojelussa.

Rakennuslain ja rakennussuojelulain muutokset korostavat kunnan asemaa rakennussuojelun edistäjänä. Kaavoissa on tosin jo rakennuslain voimaantulosta asti ( 1958) jossain määrin esiintynyt suojelumerkintöjä, mutta vasta viime vuosina kaavallinen suojelu on selvästi lisääntynyt.

Vuoden 1990 aikana ympäristöministeriössä vahvistetuissa asemakaa-voissa 12,6 %:iin (66 kpl) sisältyi suojelumääräyksiä. Suojelumääräysten lisääntyminen osoittaa kansalaisten kasvanutta kiinnostusta rakennettua ympäristöä kohtaan.

Suomessa suojeliaan asema- ja rakennuskaavoilla vuosittain noin tuhat rakennusta. Suojeltuja rakennuksia sisältyy kuuteen prosenttiin käsitel-tävistä asema- ja rakennuskaavoista.

Ministeriössä vuonna 1988 tehdyn selvityksen mukaan vuosina 1986-87 tehtiin:

yli 2 500 asemakaavapäätöstä, joista rakennussuojelukaavoja oli 172 eli 6,8 % (ministeriön ja lääninhallitusten päätökset)

yli 1 500 rakennuskaavapäätöstä, joista rakennussuojelukaavoja oli 72 eli 4,8 %

yhteensä yli 4 000 päätöstä, joista rakennussuojelukaavoja oli 244 eli 6,0 %.

Suojelu erityislailla

Rakennussuojelulailla suojeliaan kohteita, jotka sijaitsevat kaavoitta-mattomilla alueilla. Erikoistapauksissa, mikäli suojelu ei onnistu kaavanisin keinoin voidaan erityislakia käyttää myös kaavoitetulla alueella.

Lääninhallitukset tekivät vuonna 1990 rakennussuojelulain mukaisia päätöksiä yhteensä 69. Edellisenä vuonna niitä oli ollut 68.

Suojelupäätöksiä (RakSL 5 §) oli 28, joista kaava- tai kieltoalueille (RakL 42 §, 100 §) kohdistui 16 (sis. 26 rakennusta) ja muulle alueelle (haja-asutus, kaavoittamaton taaja-asutus) 12 kpl (26 rakennusta).

Kaava- tai kieltoalueiden päätöksistä oli myönteisiä 7 ( 15 raken-nusta) ja hylättyjä 9 (11 rakenraken-nusta) sekä muuta aluetta koskevista päätöksistä oli myönteisiä 8 (19 rakennusta) ja hylkääviä 4 (7 rakennusta).

Kaava- tai kieltoalueille kohdistuneista rakennussuojelulain mukaisista suojeluhankkeista, joiden osalta lääninhallituksen päätös on ollut kielteinen, ei päätös välttämättä merkitse sitä, etteikö kohdetta suojeltaisi. Suojelu on näissäkin tapauksissa edelleen mahdollista rakennuslain mukaisella kaavoituksella.

Valtioneuvosto käsitteli vuonna 1990 ympäristöministeriön esittelystä 22 sille lääninhallituksista alistettua tai valitusasioina vireille tullutta rakennussuojelulain mukaista asiaa. Näistä suojeltiin 13 kohdetta, hylättiin kahdeksan hakemusta ja yksi hakemus raukesi. Lisäksi valtioneuvosto määräsi suojeltavaksi valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla 60 Kymen läänissä sijaitsevaa valtion rakennusta, jotka sijaitsevat kymmenessä eri kohteessa. Vireille vuoden 1990 aikana tuli 26 asiaa. Rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita koko maassa oli vuoden 1991 alussa 101.

Taulukko 9.1

LÄÄNINHALLITUKSISSA VUONNA 1990 TEHDYT RAKENNUSSUOJELULAIN (60/85) MUKAISET SUOJELUPÄÄTÖKSET

1990 Hankeen sijainti

KAAVA- TAI KIELTOALUE MUU ALUE (haja-asutusalue, (RakL 42 §, 100 §) kaavoittamaton taaja-asutus) Lääninhallitus Päätökset Rakennukset Päätökset Rakennukset

kpl kpl kpl kpl

LÄÄNINHALLITUKSISSA 1990 TEHDYT RAKENNUSSUOJELULAIN (60/85) MUKAISET TOIMENPIDEKIELTOPÄÄTÖKSET

Lääninhallitus

Hankkeen sijainti

KAAVA-TAI KIELTOALUE MUU ALUE (haja-asutusalue, (RakL 42 §, 100 §)

kaavoittamaton taaja-asutus) Päätökset

In document Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1990 (sivua 61-79)