Tiedustelun valvonnan nykytila

Nykytilanteessa tiedustelun parlamentaarinen valvonta toteutuu eduskunnan ja sen valiokuntien toiminnan ja tietojensaantioikeuden kautta. Perustuslain 47 §:n mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Eduskunnan valiokunnaista etenkin perustuslaki-, ulkoasiain-, hallinto- ja puolustusvaliokunnat toteuttavat suojelupoliisiin ja sotilasviranomaisten toimintaan kohdistuvaa parlamentaarista valvontaa.Suojelupoliisi antaa eduskunnan asianomaisille valiokunnille informaatiota Suomen turvallisuustilanteen kehittymisestä. Sotilastiedusteluun osalta puolustusvoimien tiedustelulaitos informoi eduskunnan valiokuntia tarpeen mukaan²⁴⁴.

Valiokuntien valvonta on pääosin yleispiirteistä, ja sen sisältö sekä muodot vaihtelevat valiokuntakohtaisesti.Varsinkin sisäistä turvallisuutta käsittelevällä hallintovaliokunnalla on tiivistä vuorovaikutusta suojelupoliisin sekä muiden poliisitoiminnan yksiköiden kanssa, mihin toimintaan sisältyy myös valvonnallisia piirteitä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta merkittäviä seikkoja käsitellään sekä ulkoasiainvaliokunnassa että niissä valiokunnissa, joiden toimialaa asia koskee²⁴⁵. Järjestely vastaa pitkälti sitä, miten eduskunnan valiokuntien tietojensaanti on yleisestikin eduskunnassa järjestetty: kukin valiokunta saa erityisesti oman sektoriministeriönsä ja niiden alaisten virastojen tuottamia tietoja valiokuntien välisen vastuunjaon mukaisesti.

Ylimpien laillisuusvalvojien, eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin, laillisuusvalvonta kohdistuu muun ohella myös siviili- ja sotilasviranomaisten toimintaan ja niille kuuluvan toimivallan käyttöön. Ylimmistä laillisuusvalvojista on tiedustelutoiminnan valvonnasta vastannut ennen muuta oikeusasiamies. Poliisin toimintaan kohdistuvassa oikeusasiamiehen valvonnassa korostuu salaisten pakkokeinojen ja salaisen tiedonhankinnan valvonta²⁴⁶. Vuotta 2014 koskevassa kertomuksessaan oikeusasiamies totesi, että sen laillisuusvalvonnassa on jatkuvasti korostettu pakkokeinoja koskevien vaatimusten ja niitä koskevien tuomioistuinpäätösten perustelemista. Oikeusasiamies viittasi jo tuolloin heränneeseen huoleen riittävästä valvonnasta ja totesi, että kaikkein salaisimman

244 HE 199/2017 vp, s. 7.

245 HE 199/2017 vp, s. 7.

246 HE 199/2017 vp, s. 8.; Oikeusministeriö 8.12.2017, s. 9.

poliisitoiminnan valvonta on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa toiminnan lainmukaisuus ja säilyttää luottamus. Koska mikään valvonta ei ole aukotonta, oikeusasiamiehen mukaan erittäin tärkeää on, että jokainen toimija noudattaa lakia. Erityisesti salaisessa tiedonhankinnassa keskeisellä sijalla on normaaliin esimiestyöhön kuuluva alaisten valvonta ja ohjaaminen²⁴⁷.

Vuotta 2015 koskevassa kertomuksessaan oikeusasiamies toteaa valvontansa olevan jälkikäteistä ja luonteeltaan varsin yleistä: oikeusasiamies on kaukana käytännön toiminnasta, eikä voi ryhtyä ohjaamaan viranomaisten toimintaa tai muutoinkaan olemaan sellainen rajojen asettaja, joka korjaisi lainsäädännössä esiintyvät heikkoudet. Ehdotettuihin uusiin tiedustelun valvontajärjestelyihin soveltuvasti oikeusasiamies toteaa salaisten pakkokeinojen valvonnan perustuvan osin luottamukseen siitä, että valvontaa suorittava saa tietoonsa kaiken haluamansa²⁴⁸. Tiedustelun valvojien tiedonsaannin varmistamiseksi EIT:n ratkaisukäytännössä nähdään mahdolliseksi niin sanottu whistleblower-toiminta. Siinä valvonnan kannalta keskeisiä tietoja paljastanut virkamies voisi saada suojaa rangaistuksilta myös salaisen tiedon levittämisen osalta, jos tiedot etenkin harjoitetun toiminnan lainvastaisuudesta ovat erittäin tärkeitä julkisen intressin kannalta. EIT:n mukaan tällaisen toiminnan tulisi olla vasta viimesijaista²⁴⁹.

Erityisvaltuutetuista tiedustelutoimintaan kytkeytyviä valvontavaltuuksia on ennen muuta tietosuojavaltuutetulla, jolla on henkilötietolain 39 §:n mukainen oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tiedot käsiteltävistä henkilötiedoista sekä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvonnassa. Tietosuojavaltuutettu on toimeenpannut vuositasolla yhdestä kymmeneen tarkastusta sekä suojelupoliisiin että puolustusvoimiin pääasiallisesti sille tehtyjen tarkastuspyyntöjen johdosta²⁵⁰. Tietosuojavaltuutetun toimivaltuudet siirtyvät myös henkilötietolain korvaavaan kansalliseen tietosuojalakiin, joka täydentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Tiedonsaantia ja tarkastusoikeutta koskevat tietosuojavaltuutetun toimivaltuudet seuraavat suoraan asetuksesta, mutta oikeudesta saada tietoja salassapitosäännösten estämättä säädettäisiin kansallisesti

247 K 3/2015 vp. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2014, s. 165.

248 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015, K 11/2016, s. 181.

249 Guja v. Moldova 12.2.2008, kohta 72: "Court notes that a civil servant, in the course of his work, may become aware of in-house information, including secret information, whose divulgation or publication corresponds to a strong public interest. The Court thus considers that the signalling by a civil servant or an employee in the public sector of illegal conduct or wrongdoing in the workplace should, in certain circumstances, enjoy protection." --- ja kohta 73: "disclosure should be made in the first place to the person’s superior or other competent authority or body. It is only where this is clearly impracticable that the information could, as a last resort, be disclosed to the public."

250 HE 199/2017 vp, s. 9; Oikeusministeriö 8.12.2017, s. 10.

erikseen. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus saada myös muita kuin henkilötietoja, jos ne ovat tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisia²⁵¹.

Siviilitiedusteluviranomaisena toimivan suojelupoliisin tiedustelutoimintaa valvotaan samoin kuin sen muutakin toimintaa. Hallinnollisesti suojelupoliisin asema muuttui, kun se siirtyi Poliisihallituksen alaisuudesta poliisin valtakunnalliseksi yksiköksi vuoden 2016 alusta.

Tällöin vastuu suojelupoliisin laillisuusvalvonnasta siirtyi sisäministeriölle poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaisesti²⁵². Oikeusasiamiehen katsoi vuotta 2015 koskevassa kertomuksessaan tärkeäksi sen varmistamisen, ettei suojelupoliisin valvonnan taso laske²⁵³. Suojelupoliisin sisäisen valvonnan resursointi onkin eittämättä erittäin keskeinen asia ehdotettujen uusien tiedustelutoimivaltuuksien tarkoituksenmukaisen käytön ja tehokkaan valvonnan kannalta.

Suojelupoliisin sisällä sen päällikkö vastaa laillisuusvalvonnan järjestämisestä sekä resursoinnista ja kehittämisestä sisäministeriön laillisuusvalvontaohjeen sekä suojelupoliisin oman ohjeistuksen mukaisesti.²⁵⁴. Toimittavat tarkastukset perustuvat suojelupoliisin ohjesäännön 11 §:n mukaiseen suojelupoliisin päällikön vahvistamaan vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan. Lisäksi suojelupoliisin tulosyksikön päälliköt suorittavat ohjesäännön 8 §:n mukaisesti tulosyksikössään laillisuusvalvontaa²⁵⁵. Sisäisessä laillisuusvalvonnassa erityinen huomio on salaisissa pakkokeinoissa, salaisissa tiedonhankintakeinoissa sekä henkilötietojen ja asiakirjojen käsittelyssä²⁵⁶. Päällikkötason valvontavastuun osalta on syytä tuoda esiin, että valvonnan laiminlyönnillä voi olla rikosoikeudellisen virkavastuun mukaisia seurauksia²⁵⁷.

Sotilastiedustelusta vastaavassa puolustusvoimissa sisäistä laillisuusvalvontaa suoritetaan kunkin hallintoyksikön johtamiseen liittyen yleisenä toiminnan laillisuuden seurantana.

Sisäiseen valvontaan kuuluu puolustusvoimien johdon suorittama erityinen laillisuusvalvonta, joka on annettu valtioneuvoston asetuksella (1319/2007) puolustusvoimien asessorin toteutettavaksi. Laillisuusvalvonnan käytännön toimeenpanosta huolehtivat keskeisinä toimijoina pääesikunnan oikeudellisen osaston laillisuusvalvontasektori. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen, joka kohdistaa puolustusvoimiin valvontaa.

251 HE 9/2018 vp, s. 100.

252 HE 199/2017 vp, s. 10; Oikeusministeriö 8.12.2017, s. 11.

253 EOA:n kertomus vuodelta 2015 K 11/2016, s. 181.

254 HE 199/2017 vp, s. 10; Oikeusministeriö 8.12.2017, s. 11.

255 Suojelupoliisin ohjesääntö 1.7.2017, Dnro 268/2017.

256 HE 199/2017 vp, s. 10.

257 ks. YLE 2.5.2018: Esimerkkinä Helsingin poliisin huumerikosyksikön tietolähdetoiminnan valvonnan puutteellisuutta koskevat välille 2009-2013 sijoittuvat (silloiseen) poliisijohtoon kohdistuvat virkarikossyytteet.

Lisäksi ylimmät laillisuusvalvojat kohdistavat puolustusvoimiin ulkoista laillisuusvalvontaa, kuten myös tietosuojavaltuutettu toimivaltuuksiensa puitteissa²⁵⁸.

Ulkoinen ja sisäinen laillisuusvalvonta täydentävät toisiaan: valvonnan muotojen välillä vallitsee parhaimmillaan tasapainoinen suhde. Uskottavuuden kannalta ulkoinen valvonta on tärkeää ja voi paljastaa organisaation järjestelmätason virheitä tai oikeudellisesti kestämättömiä käytäntöjä. Toisaalta mitä lähempänä itse toimintaa valvonta on, sitä paremmin se voi ehkäistä virheitä ennalta ja kyetä havaitsemaan mahdolliset ongelmat²⁵⁹. Tehokasta valvontaa ei voida antaa pelkästään ulkoa käsin: valvonnan tehokkuus edellyttää lain ja hyvien käytänteiden noudattamista niin operatiivisella- kuin periaatetasollakin. Oikeusvaltiollisista periaatteista olisi pyrittävä pitämään kiinni juuri tiedustelun kaltaisissa kriittisissä toiminnoissa: Vaikeissa paikoissa onnistuminen on toimivan demokraattisen oikeusvaltion mittari. Nykyaikaisesta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta on korostetun tärkeää, että nimenomaan tiedustelun ulkoinen, niin laillisuus- kuin parlamentaarinen, valvonta on uskottavaa.