• Ei tuloksia

5. TIEDUSTELUN VALVONTA SEKÄ PERUS- JA IHMISOIKEUSKÄYTÄNTÖ

5.4. Ehdotettu tiedusteluvaltuutettu

Tiedusteluvaltuutettu olisi tiedustelun valvontaa koskevan lakiehdotuksen mukaan uusi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta huolehtiva viranomainen, joka tekisi myös kiinteää yhteistyötä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan kanssa. Tiedusteluvaltuutetulle voitaisiin tehdä myös kanteluja ja tutkimispyyntöjä. Valtuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton286. Tiedusteluvaltuutetun toimintakenttä olisi laaja ja valtuutetulta edellytetään siviili- ja sotilastiedustelun reaaliaikaista ja hyvinkin yksityiskohtiin menevää valvontaa287. Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan288. Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan tiedusteluvaltuutetun riippumattomuuden kannalta on ongelmallista, että tiedustelutietoa ensisijaisesti käyttävä taho eli valtioneuvosto voisi suoraan valita henkilön, joka valvoisi nimittävän viranomaisen päättämää tai ainakin sen puolesta tehtävää tiedustelutoimintaa. Oikeusasiamiehen mukaan riippumattomuusongelmaa korostaisi myös tiedusteluvaltuutetun nimittäminen määräajaksi289

Valtuutettu nimittäisi avustavat virkamiehensä. Sekä tiedusteluvaltuutetulle että hänen henkilöstölleen asetettaisiin vaatimus Suomen kansalaisuudesta290, mikä vaatimus olisi

286 HE 199/2017 vp, s. 1.

287 TrVL 2/2018 vp, s. 8.

288 HE 199/2017 vp, s. 35.

289 Eduskunnan oikeusasiamies 22.6.2017. Lausunto oikeusministeriölle mietinnöstä "Tiedustelutoiminnan valvonta", s. 6-7. Oikeusasiamiehen mukaan tiedusteluvaltuutetun viran pitäisi olla joko vakinainen tai nimittävän tahon tulisi olla muu kuin valtioneuvosto tai muukaan ylimpään valtiojohtoon kuuluva taho.

290 HE 199/2017 vp, s. 35.

perustuslain 125 §:n sallima. Ylimmät laillisuusvalvovat toimisivat edelleen myös tiedusteluvaltuutetun ja muiden erityisvalvojien valvojina291. Tiedusteluvaltuutetun päätehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelussa. Lisäksi valtuutettu seuraisi ja arvioisi toimialallaan lainsäädännön toimivuutta ja tekisi tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia. Eduskunta, eduskunnan oikeusasiamies sekä valtioneuvosto saisivat vuosittain tiedusteluvaltuutetun antaman kertomuksen toiminnastaan. Eduskunnalle annettavia tiedusteluvaltuutetun kertomuksia käsiteltäisiin kuten muitakin kertomuksia292. Tiedusteluvaltuutetun kertomukset voisivat kuitenkin pitää myös salassa pidettävän osuuden, joka toimitettaisiin tiedusteluvalvontavaliokunnalle suoraan. Valtuutettu voisi myös antaa erilliskertomuksia tärkeäksi katsomastaan asiasta sekä viedä merkittävät valvontahavaintonsa oma-aloitteisesti tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi293. Tiedusteluvaltuutetun oma-aloitteisuus on tärkeää, jotta parlamentaarinen valvontaelin saa tarpeeksi ainesta valvontatehtävänsä toteuttamiseen.

Yksilöillä olisi oikeus kannella tiedusteluvaltuutetulle tiedustelutoiminnan laillisuuskysymyksistä. Yksilöille annettaisiin myös oikeus pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelutoiminnan laillisuus. Pyynnön tekeminen koskisi tilanteita, joissa henkilö saa viranomaiselta tiedon häneen kohdistuneesta tiedustelutoimesta sen jälkeen, kun tiedustelumenetelmän käyttö on päättynyt. Oikeus pyynnön tekemiseen olisi myös henkilöllä, joka epäilee, että häneen on kohdistunut tiedustelutoimintaa294. Siten henkilöllä ei tarvitsisi olla varmaa viranomaisten ilmoittamaa tietoa siitä, että häntä on tiedusteltu.

Tiedusteluvaltuutetulla olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta selvityksiä. Toisin kuin parlamentaarinen valvontavaliokunta, valtuutettu voisi myös tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitieloissa. Mikäli tiedusteluvaltuutettu katsoisi valvottavan menetelleen lainvastaisesti, hän voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi. Jos tiedustelumenetelmän käyttö perustuisi tuomioistuimen lupaan, valtuutettu voisi antaa väliaikaisen määräyksen, joka olisi viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin tuomioistuimen olisi ratkaistava asia kiireellisesti.

Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot hävitettäväksi viipymättä. Mikäli

291 HE 199/2017, vp. s. 33-34.

292 Ks. eduskunnan verkkosivut: Lähetekeskustelun jälkeen kertomus lähetetään valiokuntaan ja käsitellään valiokunnan mietinnön valmistumisen jälkeen täysistunnossa ainoassa käsittelyssä.

293 HE 199/2017 vp, s. 35-36.

294 HE 19/2017 vp, s. 35.

valtuutettu katsoo valvottavan toimineen lainvastaisesti, hän voisi myös ilmoittaa asian toimivaltaiselle esitutkinnan toimittamisesta päättävälle viranomaiselle295.

Tiedustelun valvonta muodostuu sisäisen ja ulkoisen valvonnan kokonaisuudesta. Tarkoitus olisi, että tiedustelutoiminnan sisäistä ja ulkoista laillisuusvalvontaa koordinoitaisiin keskinäisesti: sisäistä laillisuusvalvontaa suorittavien olisi tarkoituksenmukaista informoida tiedusteluvaltuutettua suunnittelemistaan tarkastuksista296. Jotta tiedusteluvaltuutettu ulkoisena laillisuusvalvojana voisi toimia tehokkaasti, on tärkeää, että se myös saa kaikki tarvitsemansa tiedot. Tiedusteluvaltuutetun toiminnan tehokkuus edellyttää sitä, että myös tiedusteluviranomaisten sisäisissä käytännöissä varmistetaan tiedusteluvaltuutetun tiedonsaantioikeuksien turvaaminen.

Tiedusteluvaltuutetulle ehdotettu vahva asema ja toimivaltuudet pyrkisivät suojaamaan yksilön asemaa ja oikeuksia. Yhdessä tiedustelun parlamentaarisen valvonnan kanssa tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan järjestämisisellä pyritään turvaamaan paitsi yksilön oikeusturvan toteutumista, myös edistetään luottamusta tiedustelutoiminnan asianmukaisuuteen297. Korkein oikeus on lausunnossaan todennut, että tiedusteluvaltuutetulle tulisi varmistaa mahdollisimman vahva asema suhteessa tiedusteluvaltuuksia hakeviin tahoin.

Tällöin lupaa koskevien hakemusten käsittelyssä olisi edustettuna myös hakemusten mahdollisia puutteita arvioita taho298.

Tiedusteluvaltuutetun, kuten parlamentaarisen valvontavaliokunnan, toiminnan käytännön tehokkuudessa olennainen merkitys on toiminnan resursoinnilla. Alkuvaiheessa tiedusteluvaltuutetun lisäksi palkattaisiin kaksi päätoimista asiantuntijavirkamiestä esittelijöiksi sekä yksi hallinnollis-tekninen tukihenkilö. Resursointia voitaisiin arvioida uudelleen, kun saataisiin tietoa esimerkiksi tiedusteluvaltuutetulle tehtävien kanteluiden määrästä sekä tiedustelutoiminnan volyymista299. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että yksinomaan siviilitiedustelusta vastaavan suojelupoliisin vuosittainen määrärahan tarve kasvaisi 11 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet yli 90:llä300. Tähän verrattuna uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan yksi valiokuntaneuvos ja tiedusteluvaltuutetun toimiston kolme asiantuntijavirkamiestä on maltillinen lisäys nykyisiin valvontaresursseihin. Myös Eduskunnan

295 HE 199/2017 vp, s. 35-36.

296 HE 199/2017 vp, s. 37.

297 HE 199/2017 vp, s. 38.

298 Korkein oikeus 31.8.2017, lausunto mietinnöstä "Tiedustelutoiminnan valvonta", s. 4.

299 HE 199/2017 vp, s. 39.

300 TrVL 2/2018 vp, s. 7.

oikeusasiamies on pitänyt ehdotettua tiedusteluvaltuutetun voimavaratasoa pienenä ottaen huomion valtuutetun tehtävien laajuus ja merkittävyys301.

Niukka henkilöstöresursointi voi johtaa valvonnan yleispiirteistymiseen sekä katvealueiden muodostumiseen. Mitä niukemmat resurssit tiedustelun valvojilla on, sitä enemmän ne ovat riippuvaisia tiedusteluviranomaisten oma-aloitteisuudesta ja yhteistyöhaluisuudesta valvonnan toteuttamisessa. Tiedustelun erityisvalvojan olisi myös oltava asiantuntija käytännön tiedustelutoiminnasta ja samalla tiedusteluviranomaisista riippumaton, jotta valvonta voisi olla uskottavaa. Tiedusteluvaltuutetun rekrytoinnin osalta Tuomariliitto on nähnyt viranhoidon riippumattomuuden ja valvonnan objektiivisuuden kannalta ongelmalliseksi sen, jos tehtävään ei voi tulla valituksi muita kuin siviili- tai sotilastiedustelun palveluksessa aiemmin toimineita henkilöitä302. Tiedusteluvaltuutetulta edellytettävää osaamista ei kuitenkaan juuri löytyne tiedusteluviranomaisten ulkopuolelta303. On tärkeää, että myös tätä puolta tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta arvioidaan tiedusteluvaltuutetun aloitettua toimintansa.

Tiedusteluvaltuutetun ja muun laillisuusvalvonnan järjestämisessä korostetaan parlamentaarisen valvonnan tavoin yleisen luottamuksen ja hyväksyttävyyden eli legitimiteetin merkitystä. Todennäköisesti kansalaisten kantelutarve tiedusteluvaltuutetulle on sitä pienempi, mitä vähemmän salaperäisyyttä ja epäluuloja tiedusteluviranomaisten toimintaan liittyy. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä, että tiedustelutoiminnasta esitetään julkisia tietoja. Niitä voisivat olla valiokunnan mukaan muun muassa erilaiset tilastot ja tiedot siitä, kuinka laajoihin henkilöryhmiin data- ja viestimääriin on myönnetty tiedustelulupia. Julkinen tieto varmistaisi tiedustelun toteutumisen lakien tarkoittamalla tavalla ja poistaisi samalla epäilyjä massavalvonnasta304. Tosin toisin kuin konkreettisten rikosten torjunnassa, uhkaperusteisen tiedustelutoiminnan tuloksellisuutta on vaikeampi määrällisesti osoittaa305. Vahva ja uskottava tiedustelun valvontajärjestelmä on kaikkinensa keskeinen tekijä demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen näkökulmasta, kuten seuraavaksi voimme havaita myös etenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä tarkastelemalla.

301 Eduskunnan oikeusasiamies 22.6.2017, lausunto mietinnöstä "Tiedustelutoiminnan valvonta", s. 10.

302 Suomen tuomariliitto 30.6.2017, lausunto mietinnöstä "Tiedustelutoiminnan valvonta", s. 4.

303 ks. myös Eduskunnan oikeusasiamies, lausunto mietinnöstä "Tiedustelutoiminnan valvonta", s. 7.

304 TrVL 2/2018 vp, s. 8.

305 vrt. Pölönen s. 1232, jonka mukaan salaisten tiedonhankintatoimivaltuuksien ja salaisten pakkokeinojen legitiimisyys riippuu viime kädessä ainoastaan niiden tehokkuudesta rikosten torjunnassa ja rikosepäilyjen toteennäyttämisessä. Tällaisten tietojen esittäminen esim. kansallista turvallisuutta koskevista uhkista voi olla hyvin vaikeaa.