Sveitsi

Sveitsi on varsin vastikään muuttanut tiedustelulainsäädäntöään. Sveitsin parlamentti hyväksyi vuonna 2015 uuden tiedustelulain⁴⁰⁹, joka määritti kansallisen tiedustelupalvelun NDB:n⁴¹⁰ toimenkuvaa ja muutti tiedustelun toimivaltuuksia. Laista järjestettiin kansanäänestys 26.9.2016, jolla hyväksytty uusi tiedustelulaki tuli voimaan 1.9.2017. Laki korvasi yleislait sisäisen turvallisuuden turvaamisen keinoista sekä siviilitiedustelusta⁴¹¹. Lailla pyritään suojaamaan tärkeitä kansallisia etuja. Sillä pyritään muun muassa Sveitsin demokraattisen ja perustuslaillisen perusratkaisun turvaamiseen sekä valtion että sveitsiläisten suojelemiseksi.

Tarkoituksensa on Sveitsin ja sen väestön turvallisuuden takaamiseksi edistää myös Sveitsin kansainvälisten turvallisuusetujen turvaamista. Laissa on annettu liittoneuvostolle vakavan ja välittömän uhan edessä käyttää tiedustelupalvelua myös muun muassa Sveitsin suojelemiseksi talouden ja rahoitusalan keskuksena⁴¹².

Ennakkovaroitusten tuottaminen kansallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä poliittista päätöksentekoa varten on NBD:n päätehtävä. Tiedustelupalvelulle tehtävänä on tunnistaa ja estää ajoissa sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat, jotka liittyvät esimerkiksi terrorismiin, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja vakoiluun. Tarkoituksena on turvata Sveitsin tärkeät kansalliset edut (wichtiger Landesinteressen) sekä valtiollinen toimintakyky (Handlungsfähigkeit). Tehtäviin kuuluvat myös ulkomaan toimivaltuudet. Ensisijaisesti NBD palvelee liittoneuvostoa⁴¹³, ministeriöitä sekä puolustusvoimien johtoa. Liittoneuvosto vastaa tiedustelupalvelun poliittisesta ohjauksesta, johon kuuluu vähintään neljän vuoden välein uusittavan salassa pidettävän perustehtävän. Liittoneuvosto myös hyväksyy vuosittaisen listan, joka määrittää tarkkailtavat organisaatiot ja ryhmittymät sekä määrää tarpeelliset toimet erityisten uhkatilanteiden käsillä ollessa⁴¹⁴. Tiedustelupalvelu tukee myös liittovaltion kantoneja sisäisen turvallisuuden kysymyksissä sekä syyttäjäviranomaisia. NBD tekee yhteistyötä Sveitsien puolustusvoimien tiedustelupalvelu MND:n⁴¹⁵ kanssa⁴¹⁶.

409 Bundesgesetz über den Nachrichtendienst, 25.9.2015.

410 NDB = Nachrichtdienst des Bundes.

411 HE 203/2017 vp, s. 82.

412 Bundesgesetz über den Nachrichtendienst, 25.9.2015 art. 2: “Dieses Gesetz dient dem Schutz wichtiger Landesinteressen; es bezweckt: a. zur Sicherung der demokratischen und rechtsstaatlichen Grundlagen der Schweiz und zum Schutz der Freiheitsrechte ihrer Bevölkerung beizutragen; b. die Sicherheit der Bevölkerung der Schweiz sowie der Schweizerinnen und Schweizer im Ausland zu erhöhen; c. die Handlungsfähigkeit der Schweiz zu unterstützen; d. zur Wahrung internationaler Sicherheitsinteressen beizutragen.”

413 saks. Schweizerischer Bundesrat, ransk. Conseil fédéral suisse, ital. Consiglio federale svizzero, retoromaaniksi Cussegl federal svizzer.

414 Ibid.

415 MND = Militärischer Nachrichtendienst.

416 HE 203/2017 vp, s. 82-83, Bundesgesetz über den Nachrichtendienst, 25.9.2015 artikla 6.

Tietoliikennetiedustelua on luvallista toteuttaa vain, mikäli joko tietoliikenteen vastaanottaja tai lähettäjä sijaitsee ulkomailla⁴¹⁷. Valtion sisäisen tietoliikenteen tiedustelemisen kielto on vastaava kuin Suomeen ehdotetussa mallissa ja myös Ruotsin lainsäädännössä. Sveitsin tiedustelupalvelu saisi käyttöönsä tiedot vain, mikäli ne olisivat vastaavat annettujen hakusanojen kanssa. Hakusanat on rajattava mahdollisimman vähän yksityisyyden suojaa loukkaaviksi, eivätkä ne saa sisältää sveitsiläisten luonnollisten tai oikeudellisten henkilöiden nimiä⁴¹⁸. Henkilötietojen suojan osalta tietosuojalaki omaa jakson, joka sisältää aiheeseen liittyviä erityisäännöksiä esimerkiksi tietojen luovuttamisesta kotimaisille ja ulkomaisille viranomaisille⁴¹⁹. Tietoliikennetiedustelun käytön edellytys olisi, että muut tiedustelutoimet eivät ole tuottaneet tulosta⁴²⁰. Tällainen tietoliikennetiedustelun viimesijaisuuden edellytys olisi vastaava kuin Suomeen ehdotetussa lainsäädännössä.

Toimenpidelupa eri tiedustelutoimiin haetaan hallinto-oikeudesta. Tämän jälkeen puolustusministeri myöntää luvan ryhtyä toimiin konsultoituaan ensin kirjallisesti sekä ulko- että oikeusministeriä. Liittoneuvoston käsiteltäväksi voidaan viedä erityisen merkittävät asiat.

Kiireellinen menettely on hätätapauksessa mahdollinen tiedustelupalvelun johtajan hyväksynnällä. Lupa täytyy tämän jälkeen välittömästi anoa normaalissa menettelyssä ja toimet voidaan myös keskeyttää. Ulkomaan toimivaltuuksien käytön osalta luvan antaa aina liittoneuvosto. Sveitsin tiedustelulaki mahdollistaa myös yhteistyön ulkomaalaisten tiedustelupalveluiden ja turvallisuusviranomaisten kanssa: yhteistyötä tehdään niissä rajoissa, jotka poliittisessa ohjauksessa on annettu. Kaikkiin viranomaisten tiedustelulain nojalla tekemiin päätöksiin on mahdollista hakea muutosta liittovaltion hallintotuomioistuimesta⁴²¹. Suomeen ehdotetussa tiedustelulainsäädännössä on Sveitsin tavoin suojelupoliisin päällikölle annettu mahdollisuus päättää tiedustelumenetelmien käytöstä kiireellisessä menettelyssä, mikä päätös on pikaisesti vietävä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sveitsin mallista poiketen suojelupoliisin päällikkö päättäisi ulkomaan operaatioista. Sveitsissä tuollainen päätös on poliittista valtaa käyttävän liittoneuvoston. Perinteistä puolueettomuuttaan vaalimaan pyrkivänä valtiona kysymys ulkomaan tiedustelusta ja tiedusteluyhteistyöstä on Sveitsille kaiketi poliittisesti erittäin tärkeä asia, jonka vuoksi siitä myös päätetään poliittisella tasolla.

417 HE 203/2017 vp, s. 83.

418 Ibid.

419 Bundesgesetz über den Nachrichtendienst, 25.9.2015: 4. Abschnitt: Besondere Bestimmungen über den Datenschutz.

420 HE 203/2017 vp, s. 83.

421 Ibid. HE 203/2017 vp, s. 83, 85.

Sveitsissä tiedustelun parlamentaarinen ja muu valvonta vastaa pääosiltaan aiempaa lainsäädäntöä. Puolustusministeriön yhteydessä toimivasta sisäisen tiedustelupalvelun valvontaosasosta⁴²² säädetään uudessa laissa, jossa valvontaosaston toimivaltaa on lisätty⁴²³. Tiedustelupalvelu NBD:n ja sotilasiedustelupalvelu MND:n parlamentaarisena valvontaelimenä toimii parlamentin alahuoneen sekä ylähuoneen valvontavaliokuntien yhteinen alivaliokunta⁴²⁴. Sen toiminnan säädösperusta on Sveitsin perustuslaissa⁴²⁵ sekä suomalaista eduskunnan työjärjestystä vastaavassa parlamentin toimintaa ja organisaatiota koskevassa laissa. Laki asettaa liittoneuvostolle velvollisuuden informoida alivaliokuntaa viimeistään 24 tunnin kuluessa tekemistään kansallisen edun ja turvallisuuden varjelemista koskevista päätöksistään⁴²⁶. Suomessa parlamentaarisesta valvontavaliokunnasta on määrä säätää eduskunnan työjärjestyksessä, mutta suoraa mainintaa valvontavaliokunnasta ei perustuslakiin⁴²⁷ ole tulossa.

Sveitsin parlamentin alahuone että ylähuone nimittävät kumpikin alivaliokuntaan keskuudestaan kolme jäsentä, joista vähintään yksi jäsen on opposition edustaja.

Alivaliokunnan tiedonsaantioikeus myös tiedustelupalveluiden salassa pidettävään tietoon on rajoittamaton. Se voi pyytää hallitukselta ja liittovaltion viranomisilta kaikki valvontatoiminnassaan tarvitsemat tiedot. Valvonta kohdistuu tiedustelutoiminnan lainmukaisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen sekä tehokkuuteen. Alivaliokunta valvoo, että liittoneuvosto ohjaa ja valvoo riittävästi tiedustelupalveluiden toimintaa. Alivaliokunta ei voi muuttaa liittoneuvoston tai tiedustelupalveluiden tekemiä päätöksiä, vaan ainoastaan ilmaista oman käsityksenä ja antaa suosituksia. Jos alivaliokunta havaitsee tiedustelupalveluiden toiminnassa lainvastaisuuksia tai tehottomuutta, se voi aloittaa asiasta tutkinnan. Lisäksi parlamentin valvontavaliokunnat ja alivaliokunnan julkaisevat vuosikertomukset tiedustelupalveluiden valvonnasta, joita käsitellään parlamentin molemmissa kamareissa⁴²⁸. Suomeen ehdotetun tavoin myös Sveitsissä valvonnan uskottavuuden kannalta tärkeä opposition osallistuminen on pyritty turvaamaan tiedustelun valvonnassa.

422 Nachrichtendienstliche Aufsicht, NDA.

423 HE 199/2017 vp, s. 20.

424 Geschäftsprüfungsdelegation.

425 Bundesverfassung der Schweizerischen Eidgenossenschaft, 18.4.1999.

426 Bundesgesetz über die Bundesversammlung, 13.12.2002, art. 53.

427 Suomen perustuslain 35 §ssa nimeltä mainittuja valiokuntia ovat ainoastaan suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Muista pysyvistä valiokunnissa säädetään eduskunnan työjärjestyksessä.

428 HE 199/2017 vp., s. 20.

Uudessa laissa liittoneuvosto velvoitettiin perustamaan riippumaton, hallinnollisesti puolustusministeriöön kuuluva valvontaviranomainen⁴²⁹ tiedustelutoimintaa valvomaan.

Liittoneuvosto sai lisäksi oikeuden asettaa riippumattoman valvontaelimen UKI:n⁴³⁰ tarkastamaan signaalitiedustelulain lainmukaisuutta. Se suorittaa ennakollista laillisuusvalvontaa tarkastamalla jokaisen kaapelitiedustelua koskevan toimeksiannon ennen toteutusta. Jälkikäteisesti elin tarkastaa jo suoritettujen kaapelitiedustelutoimeksiantojen lainmukaisuuden. Lisäksi se valvoo jo hankittujen tietojen tallettamista, hävittämistä ja luovuttamista. Valvontaelin on oikeutettu kieltämään lainvastaiseksi katsomansa menettelyn ja velvoittamaan lainvastaisesti kerätyt tiedot hävitettäväksi. Sveitsin tiedustelulainsäädäntö pitää sisällään myös säännökset, jotka antavat tietosuojavalvontaviranomaisille oikeuden tarkastaa tiedustelupalvelun henkilöstörekisterit rekisteröidyn niin pyytäessä ⁴³¹. Erona Sveitsiin Suomen nykyiset ja ehdotetut ulkoiset tiedustelun laillisuusvalvontaviranomaiset sijaitsevat myös hallinnollisesti erillään valvontansa kohteista.