Norja

Norjan ulkomaantiedustelupalvelu on Etterretningstjenesten (E-tjeneste). Sitä koskevista tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään laissa ja asetuksessa tiedustelupalvelusta. Maan sisäisestä kansallisen turvallisuuden ylläpitämisestä on vastuussa turvallisuuspoliisi Politiets sikkerhetsjeneste (PST). Sen tehtävänä on estää, paljastaa ja selvittää eräitä kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia rikoksia. Toimijoiden välisestä yhteistyöstä on oma asetuksensa.

Ulkomaantiedustelupalvelu E-tjenesten on osa puolustusvoimia, jonka komentaja on tiedustelupalvelun päällikön esimies. Tiedustelupalvelun poliittisesta ohjauksesta sekä toiminnan valvonnasta vastaa puolustusministeriö. Puolustusministeriön lisäksi myös muut ministeriöt ja viranomaiset voivat puolustusministeriön luvalla antaa tiedustelupalvelulle toimeksiantoja³⁶⁷.

Norjassa tiedustelupalvelun tehtävänä sitä koskevan lain mukaan on hankkia, työstää ja analysoida tietoa, joka koskee Norjan etuja suhteessa vieraisiin valtioihin, organisaatioihin ja yksilöihin, sekä laatia uhka- ja tiedusteluarvioita tärkeiden kansallisten etujen turvaamiseksi.

Tiedustelu hankkii tietoa muiden valtioiden sellaisesta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä, aikeista sekä sotilaallisista kyvyistä, jotka voivat muodostaa uhkan Norjan turvallisuudesta. Lain 3 § sisältää luettelon turvattavista kansallisista eduista, joita ovat muun muassa tiedonsaanti kansainvälisesti terrorismista, rajat ylittävistä ympäristöongelmista sekä joukkotuhoaseista. Lain luettelo ei ole tyhjentävä. Tiedustelupalvelun kulloinkin turvaamat kansalliset edut riippuvat niistä muutoksista, joita tapahtuu Norjan turvallisuusympäristössä³⁶⁸. Tiedustelupalvelu voi tehdä tiedusteluyhteistyötä myös muiden valtioiden kanssa³⁶⁹.

365 Husa 2013, s. 256-257; ks. myös HE 203/2017 vp, s. 61.

366 ks. United Nations Human Rights Council 2010.

367 HE 202/2017 vp, s. 39-40.

368 Ibid, sekä Lov om Etterretningstjenesten, 20.3.1998, 3 § 1. mom.: Etterretningstjenesten skal innhente, bearbeide og analysere informasjon som angår norske interesser sett i forhold til fremmede stater, organisasjoner eller individer, og på denne bakgrunn utarbeide trusselanalyser og etterretningsvurderinger.

369 Lov om Etterretningstjenesten, 3 §.

Yhteistyössä E-tjenestenin sekä Norjan turvallisuuspoliisin välillä prioriteettialueita ovat yhteistyötä koskevan asetuksen mukaisesti terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, ulkomainen tiedustelutoiminta sekä muut prioriteetit, jotka koskettavat tärkeitä norjalaisia intressejä³⁷⁰. Verrattuna Suomeen Norjan lainsäädäntö antaa joustavammat mahdollisuudet siihen, että tiedustelutoiminnan prioriteettia voidaan kohdentaa tilanteen vaatimalla tavalla muuttamatta ensiksi lainsäädäntöä.

Tiedustelupalvelu ei saa Norjassa kohdistaa salaista tiedonhankintaa Norjan kansalaisiin tai norjalaisiin oikeushenkilöihin. Tästä poikkeuksena tiedustelupalvelu voi kuitenkin käyttää salaisen tiedonhankinnan menetelmiä sellaisiin Norjassa oleskeleviin norjalaisiin³⁷¹, jotka osallistuvat laittomaan tiedustelutoimintaan vieraan valtion puolesta. Tiedonhankinnan tapahduttava poliisin turvallisuuspalvelun välityksellä tai hyväksynnällä.³⁷².

Tietoliikennetiedustelua arvioineen norjalaiskomitean mukaan tietoliikennetiedustelutoimivaltuudet ovat välttämättömiä demokraattisen yhteiskunnan ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Ehdotettu tietoliikennetiedustelua koskeva toimivaltuus osoitettaisiin E-tjenestille. Se voisi hankkia tietoa etenkin kyberuhkista, terrorismista sekä Norjaan kohdistetusta vakoilusta. Suomeen ehdotetun lainsäädännön tavoin kyse olisi Norjan rajat ylittävissä tietoliikennekaapeleissa liikkuvan tietoliikenteen suodattamisesta hakuehtojen avulla. Sekä sisältöä kuvaavien että muiden hakuehtojen käyttö olisi sallittua, mutta tässä olisi edellytyksenä tuomioistuimen ennakkohyväksyntä³⁷³. Suomeen ehdotetussa tietoliikennetiedustelussa sisältöä kuvaavien hakuehtojen käyttäminen olisi kiellettyä esimerkiksi haittaohjelmia koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jälkikäteisen oikeusturvan varmistamiseksi norjalainen tietoliikennetiedustelukomitea arvioi tarpeelliseksi sekä laillisuusvalvonnan että parlamentaarisen valvonnan vahvistamisen³⁷⁴. Tiedustelutoiminnan valvonnasta säädetään turvallisuusviranomaisille yhteisessä laissa³⁷⁵. Norjassa tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa ja laillisuusvalvontaa ei ole selvästi erotettu toisistaan. Sekä laillisuusvalvonta että parlamentaarinen valvonta yhdistyvät Norjan

370 Instruks om samarbeidet mellom Etterretningstjenesten og Politiets sikkerhetstjeneste, 13.10.2006, 3 §.

371 huom. Arne Treholt voidaan tuoda esiin tämän lainkohdan yhteydessä. Treholt tuomittiin Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi suoritetusta vakoilusta 20 vuoden vankeustuomioon vuonna 1985. Treholt on ensimmäinen norjalainen, joka on saanut tuomion poliittisesta vakoilusta. Ks. Norsk Biografisk Leksikon: Arne Treholt.

372 HE 202/2017 vp, s. 40-41.

373 HE 202/2017, s. 41. Uhkakuvat nähdään aika vastaavasti kuin Suomessa Digitalt grenseforsvar (DGF)-raportin 28.8.2016 s. 5 mukaisesti:"Den ene trenden er endringer i trusselbildet. Vi er vitne til en kraftig eskalering av cybertrusler mot Norge og norske interesser, både i volum av angrep og i angrepenes kompleksitet. Videre er truslene fra internasjonal terrorisme økende, og vi ser at nettbasert koordinering av terrorvirksomhet på tvers av landegrenser blir mer vanlig."

374 HE 202/2017 vp, s. 42.

375 Lov om kontroll med etterretnings-, overvåkings- og sikkerhetstjeneste (EOS-kontrolloven), 3.2.1995.

Stortingetin eli parlamentin EOS-valtuuskunnan³⁷⁶ toiminnassa. EOS-valtuuskunta valvoo sekä tiedustelupalvelu E-tjenestenin että turvallisuuspoliisi PST:n toimintaa. Valtuuskunnan kokoonpano on seitsemän jäsentä, jotka Stortingetin eli suurkäräjien täysistunto nimittää viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Valtuuskunnan jäsen voidaan valita yhden kerran uudelle kaudelle, eikä valvottavassa palvelussa aiemmin työskennellyt henkilö voi tulla valituksi valtuuskunnan jäseneksi. Valvottavissa palveluissa työskentelevät henkilöt eivät myöskään lain mukaan voi toimia valiokunnan neuvonantajina. Valtuuskunnan kokoonpanon tulee heijastaa poliittisia voimasuhteita suurkäräjillä. Valtuuskunta toimii suurkäräjistä riippumattomasti, eikä sen jäseniksi voida valita istuvia kansanedustajia³⁷⁷. Suomalaisessa tiedustelun valvontavaliokunnassa jäsenet olisivat kansanedustajia. Norjalaisessa ratkaisussa, vaikka jäsenet eivät ole kansanedustajia, poliittiset voimasuhteet määrittävät silti kokoonpanoa.

EOS-valtuuskunnan toimeenpaneman valvonnan luonne on kokoonpanon määrittymisperusteista huolimatta pikemminkin laillisuusvalvontaa kuin parlamentaarista valvontaa. Valtuuskunnan tulee ehkäistä ja selvittää yksittäisiin oikeussubjekteihin kohdistuvia oikeudenloukkauksia tiedustelupalveluiden toiminnassa. Se myös valvoo, että tiedustelupalvelut noudattavat suhteellisuusperiaatetta, kunnioittavat ihmisoikeuksien toteutumista sekä toimivat muutenkin lakien ja asetusten mukaisesti. Valtuuskunta käsittelee ja ratkaisee kanteluita, joita tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun toiminnasta on tehty. Sillä on ajoittamaton pääsy tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden asiakirjoihin sekä se voi kehottaa palveluita lopettamaan lainvastaisen tiedonhankinnan, hävittämään lainvastaisesti kerätyt tiedot sekä käsittelemään jo ratkaistun asian uudelleen. Valtuuskunta voi raportoida mahdollisista lainvastaisista menettelyistä suurkäräjille sekä antaa toiminnastaan ja tekemistään havainnoista vuosittaisen selonteon suurkäräjille. Suurkäräjät voi myös antaa valtuuskunnalle selvitystoimeksiantoja. Selonteot liitteineen ovat julkisia³⁷⁸. Suomeen ehdotetussa tiedustelun valvontamallissa laillisuusvalvonta ja poliittinen valvonta ovat selkeämmin erillään toisistaan, joskin ne on tarkoitettu toimimaan yhteistyössä.

376 EOS = Utvalget for kontroll med etterretnings-, overvåkings- og sikkerhetstjeneste.

377 EOS-kontrolloven 3§, 19 §; HE 199/2017 vp, s. 14.

378 HE 199/2017 vp, s. 15.