Tiedustelu oikeusvaltiossa : tiedustelutoimivaltuuksien laajentaminen tiedustelun valvonnan näkökulmasta

(1)

Tiedustelutoimivaltuuksien laajentaminen tiedustelun valvonnan näkökulmasta

Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta

Oikeusinformatiikka Maisteritutkielma Syksy 2018 Sami Pekola

(2)

Työn nimi: Tiedustelu oikeusvaltiossa. Tiedustelutoimivaltuuksien laajentaminen tiedustelun valvonnan näkökulmasta

Tekijä: Sami Pekola

Opetuskokonaisuus ja oppiaine: Oikeusinformatiikka Työn laji: Maisteritutkielma

Sivumäärä: XXI+109 Vuosi: 2018

Tiivistelmä:

Työn pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on sen tarkastelu, miten tiedustelutoimivaltuudet sekä niiden käytön valvonta tulisi järjestää demokraattisessa oikeusvaltiossa. Työ liittyy Suomeen ehdotettuun uuteen tiedustelulainsäädäntöön. Kysymystä käsitellään laadullisin oikeustieteellisin (oikeusdogmatiikka ja oikeusvertailu) menetelmin kytkemällä tutkimuskysymys informaatio- oikeudelliseen viitekehykseen. Tiedustelutoiminnan yleinen hyväksyttävyys on olennaisen tärkeää, jotta tiedustelun kaltaista ihmis- ja perusoikeuksiin puuttuvaa toimintaa voidaan oikeusvaltion puitteissa harjoittaa.

Tiedustelun historia osoittaa, että valtioille välttämätöntä tiedustelutoimintaa sekä sitä koskevaa sääntelyä suunnataan ja mukautetaan ulko- ja sisäpoliittisen tilanteen muuttuessa. Tehokkaalla ja riippumattomalla tiedustelutoiminnan valvonnalla voidaan pyrkiä hallitsemaan tiedusteluun ja sen uudelleen suuntaamiseen kohdistuvia joskus nopeita ja yllättäviäkin muutospaineita. Suomen tiedustelulakiuudistuksen myötä uudeksi tiedustelun laillisuusvalvojaksi perustettaisiin tiedusteluvaltuutettu sekä parlamentaariseksi valvojaksi erityinen tiedustelun valvontavaliokunta.

Olennaisen tärkeää valvonnan onnistumisen kannalta on riittävä resursointi ja kattava tiedonsaanti.

Valvonnan tehokkuutta tulee arvioida Suomessa tarkasti uusien valvojien aloitettua toimintansa.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytäntö osoittaa, että tiedustelun riippumaton ja kattava valvonta on ihmisoikeusnäkökulmasta välttämätöntä. Kun demokraattiseen oikeusvaltioon liittyvät etenkin yksilöllistä oikeussuojaa ja tiedustelun valvontaa koskevat edellytykset täyttyvät, valtiot voivat ihmisoikeustuomioistuimen mukaan harjoittaa tiedustelutoimintaa sekä käyttää myös salaisia tiedustelumenetelmiä. Myös EU-tuomioistuin on ratkaisukäytännössään korostanut erityisesti henkilötietojen suojan turvaamista sekä unionin perusvapauksien toteutumista.

Työssä tarkastelluissa vertailumaissa (Norja, Ruotsi, Sveitsi, Saksa, Ranska) yhteinen tekijä on, että tiedustelutoimivaltuuksien koskeva valta on hajautettu sekä tiedustelun valvonta pyritty järjestämään riippumattomaksi. Poikkeuksen tästä muodostaa toimeenpanovaltainen Ranska, jossa myös valvojatahojen valtuudet olivat varsin rajalliset. Suomeen ehdotettu malli ei ole suora kopio minkään vertailumaan maan ratkaisusta.

Kokoavana johtopäätöksenä on, että valtiolle tärkeän tiedustelutoiminnan yleinen hyväksyttävyys on omiaan vahvistamaan yleistä yhteiskunnallista luottamusta ja reiluuden tunnetta, jotka ovat toimivan yhteiskunnan arvokkaimpia voimavaroja.

Avainsanat: informaatio-oikeus, legitimiteetti, tiedustelu, valvonta Muita tietoja:

Suostun tutkielman luovuttamiseen Rovaniemen hovioikeuden käyttöön x Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi x

Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi x (vain Lappia koskevat)

(3)

SISÄLLYS

1. JOHDANTO ... 1

1.1. Aluksi ... 1

1.2. Tutkielman tausta ja aihepiiri ... 2

1.3. Tutkielman tavoite, aineisto, rajaus, rakenne ja tutkimuskysymykset ... 8

1.4. Tieteellisestä tiedosta ja tutkimusmenetelmistä ... 10

2. TIEDUSTELUN TUTKIMINEN INFORMAATIO-OIKEUDEN PIIRISSÄ ... 17

2.1. Informaatio-oikeus ja oikeudenalajaottelu ... 17

2.2. Informaatio-oikeuden sääntelykohde ja tiedustelu ... 19

2.3. Informaatio-oikeus, perus- ja ihmisoikeudet sekä yhteys tiedustelutoimintaan ... 22

2.4. Tiedustelutoiminnan yleisen hyväksyttävyyden edellytyksistä ... 25

3. SIVIILITIEDUSTELUN HISTORIA SUOMESSA ... 28

3.1. Tiedustelun historiasta ja sen tutkimisen erityispiirteistä ... 28

3.2. Siviilitiedustelu Suomessa ennen suojelupoliisin perustamista ... 30

3.3. Suojelupoliisi ja kylmä sota ... 32

3.4. Siviilitiedustelun kansainvälistyminen ja länsi-integraatio ... 36

4. NYKYISET TIEDUSTELUVALTUUDET, UUDISTUSEHDOTUKSET JA TUOMIOISTUINKONTROLLI ... 39

4.1. Tiedustelutoimivaltuuksien nykytila sekä ehdotettu siviilitiedustelulainsäädäntö ... 39

4.2. Tietoliikennetiedustelun käytön sääntely ja toimeenpano ... 45

4.3. Ehdotettu siviilitiedustelumenetelmien käytön tuomioistuinkontrolli ... 49

5. TIEDUSTELUN VALVONTA SEKÄ PERUS- JA IHMISOIKEUSKÄYTÄNTÖ ... 55

5.1. Valvonnan eri tasot ja keskinäinen vuorovaikutus ... 55

5.2. Tiedustelun valvonnan nykytila ... 57

5.3. Ehdotettu tiedustelun parlamentaarinen valvontavaliokunta ... 60

5.4. Ehdotettu tiedusteluvaltuutettu ... 66

5.5. Ihmisoikeusvelvoitteet ja tiedustelun valvonta ... 70

5.6. Euroopan unionin oikeus ja tiedustelun valvonta ... 76

6. TIEDUSTELU JA SEN VALVONTA SUOMEN VERTAILUMAISSA ... 83

6.1. Muuttunut uhkatilanne tiedusteluvaltuuksien laajentamisen perusteluna ... 83

6.2. Norja ... 85

6.3. Ruotsi ... 88

6.4. Sveitsi ... 93

6.5. Saksa ... 96

6.6. Ranska ... 102

7. JOHTOPÄÄTÖS ... 105

(4)

LÄHTEET

Kirjallisuus ja tieteelliset artikkelit

Aarnio, Aulis. Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 1989.

Aarnio, Aulis. Oikeussäännösten systematisointi ja tulkinta. Ajatuksia teoreettisesta ja käytännöllisestä lainopista. Teoksessa Minun metodini (toim. Juha Häyhä), s. 35–56. Werner Söderström Lakitieto Oy, Helsinki 1997.

Alasuutari, Pertti. Laadullinen tutkimus. Vastapaino, Tampere 2001.

Alkula, Tapani, Pöntinen, Seppo & Ylöstalo Pekka. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY, Helsinki 1994.

Beetham, David & Lord, Christopher. “Legitimacy and the EU”. Addison Wesley Longman, New York 1998.

Bjereld, Ulf; Ekengren Ann-Marie. Cold War Historiography in Sweden. Teoksessa The Cold War – and the Nordic Countries. Historiography at a Crossroad (toim. Thorsten B. Olesen), s.

147-164. University Press of Southern Denmark, Odense 2004.

Bing, Jon. Fremtidens Fortid. Fortellinger om jus og informatsjonsteknologi. Gyldendal Norsk Forlag AS, Oslo 2016.

Buzan, Barry; Waever, Ole & de Wilde, Jaap. Security. A New Framework for Analysis.

Lynne Rienner Publishers, Lontoo 1998.

Dahlgren, Peter. Media and Political Engagement.Citizens, Communication and Democracy.Cambridge University Press, New York 2009.

Due, Ole. Understanding the reasoning of the Court of Justice. Teoksessa: Mélanges en hommage à Fernand Schockweiler. Gil Carlos Rodriguez Iglesias; Ole Due; Romain

Schintgen; Charles Elsen (toim.), s. 73-85. Nomos-Verlags-Gesellschaft, Baden-Baden 1999.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen.Vastapaino, Tampere 1999.

Eskola, Jari. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston

analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa: Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, s. 179–204. PS Kustannus, Jyväskylä 2010.

Fairclough, Norman. Miten media puhuu. Osuuskunta Vastapaino, Tampere 2002.

Ferrin-Pereira, Monica.What is Democracy to Citizens? Understanding perceptions and evaluations of democratic systems in contemporary Europe”. European University Institute, Florence 2012.

Flyghed, Janne. Crime-Control in the Post-Wall Era: The Menace of Security. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention. Numero 6/2005.

(5)

Fredman, Markku. Pakkokeinoasiat Helsingin käräjäoikeudessa. Defensor Legis N:o 3/2017, s. 353-367.

Habermas, Jürgen. Julkisuuden rakennemuutos. Tutkimus yhdestä

kansalaisyhteiskunnan kategoriasta. [Strukturwandel der Öffentlichkeit. Untersuchungen zu einer Kategorie der bürgerlichen Gesellschaft.] Suom. Veikko Pietilä. Osuuskunta

Vastapaino, Tampere 2004 [1962].

Helminen, Klaus; Kuusimäki, Matti; Rantaeskola, Satu. Poliisilaki. Talentum, Helsinki 2012.

Kaleva, Atte. Jihad ja terrorismi. Otava, Helsinki 2018.

Hirvelä, Päivi; Heikkilä, Satu. Ihmisoikeudet – käsikirja EIT:n oikeuskäytäntöön. Edita Publishing Oy, Helsinki 2013.

Husa, Jaakko; Mutanen, Anu; Pohjolainen, Teuvo. Kirjoitetaan juridiikkaa. Ohjeita oikeustieteellisten kirjallisten töiden laatijoille. Talentum, Helsinki 2010.

Husa, Jaakko. Oikeusvertailu. Teoria ja metodologia. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 2013.

Jokinen, Christian. Terrorismin torjunnan alkutaipaleelta. Teoksessa Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009, s. 121-127. WSOY, Helsinki 2009.

Jutikkala, Eino. Valtion tiedoituslaitoksen salainen sotakronikka. WSOY, Helsinki 1997.

Jyränki, Antero. Toiset työt, toiset metodit. Teoksessa Minun metodini (toim. Juha Häyhä), s.

35–56. Werner Söderström Lakitieto Oy, Helsinki 1997.

Kangas, Urpo. Minun metodini. Teoksessa Minun metodini (toim. Juha Häyhä), s. 90–109.

Werner Söderström Lakitieto Oy, Helsinki 1997.

Kantola, Anu. Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Loki-kirjat, Helsinki, 2002.

Keegan, John. Sodan tiedustelu (suom. Simo Liikanen). Ajatus Kirjat. Gummerus Kustannus Oy, Helsinki 2007. Alkuteos: Intelligence in War – Knowledge of the Enemy from Napoleon to Al-Qaeda.

Kekkonen, Jukka. Oikeudellisen muutoksen tutkimisesta – minun metodini. Teoksessa Minun metodini (toim. Juha Häyhä), s. 131–151. Werner Söderström Lakitieto Oy, Helsinki 1997.

Kemppinen, Jukka. Informaatio-oikeuden alkeet. Tietosanoma Oy, Helsinki 2011.

Kiikeri, Markku. Eurooppaoikeuden positivistinen oikeusteoria (Positivistische Theorie im Europarecht). Defensor Legis N:o 4/2012, s. 544-561.

Kirby, David. A Concise History of Finland. Cambridge University Press, Cambridge 2006.

Klamberg, Mark. FRA:s signalspaning ur ett rättsligt perspektiv. Svensk Juristtidning 4/2009, 519-541.

Saatavissa:

(6)

http://www.juridicum.su.se/iri/docs/FRAs_signalspaning_ur_ett_r%C3%A4ttsligt_perspektiv/

artikel.pdf

Katsottu: 13.8.2018.

Klamberg, Mark. FRA and the European Convention on Human Rights - A Paradigm Shift in Swedish Electronic Surveillance Law. Teoksessa: Overvåking i en rettstat. Nordisk årbok i retssinformatik, s. 96-134. Toim. Dag Wiese Schartum. Fagforlaget, Bergen 2010.

Klamberg, Mark. A Paradigm Shift in Swedish Electronic Surveillance Law. Teoksessa Digital Democracy and the Impact of Technology on Governance and Politics: New Globalized Practices (toim. Akrivopoulou,Christina & Garipidis, Nicolaos), s. 177–204, Information Science Reference 2013.

Koivisto, Juha & Väliverronen, Esa. Resurgence of the Critical Theories of

Public Sphere. Julkaisussa Journal of Communication Inquity, 1996, 20:2, s. 18–36, Sage Publications 1996.

Konstari, Timo. Matkalla kohti eurooppalaista tietosuojaa. Tietosuoja 4/1997.

Korhonen, Rauno. Informaatio-oikeuden asemasta oikeuksien kentässä. Teoksessa:

Oikeusteorian poluilla: juhlakirja: professori Rauno Halttunen. Mäkelä, S. (toim.). Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, sarja C 42 s. 87-103, Rovaniemi 2006.

Korhonen, Rauno. Poliisin valvontakeinot ja kansalaisten yksityisyyden suoja. Edita Publishing Oy, Helsinki 2005.

Kotakallio, Juho. Hänen majesteettinsa agentti. Brittitiedustelu Suomessa 1918-1941. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä 2014.

Kulesza, Joanna; Kulesza, Jan. Blasphemy Law in Poland. Teoksessa: Blasphemy and Freedom of Expression Comparative, Theoretical and Historical Reflections after the Charlie Hebdo Massacre. Toim. Jeroen Temperman & Andras Koltay, s. 411-431. Cambridge University Press, Cambridge 2017.

Kuosma, Tapio. Vakoilusta globaaliin urkintaan. Nordbooks, Kemi 2015.

Lackman, Matti. ”Ensimmäisen tasavallan” turvallisuuspoliisi 1918-1944. Teoksessa Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009, s. 199-229. WSOY, Helsinki 2009.

Lagrange, Maurice. The Court of Justice as a Factor in European Integration. Julkaisussa: The American Journal of Comparative Law, Volume 15, Issue 4, 1 October 1966, s. 709–725.

Lee, Orlan. Waiving Our Rights: The Personal Data Collection Complex and Its Threat to Privacy and Civil Liberties. Lexington Books, 2013.

Locke, John Two Treatises of Government. Cambrigde University Press, 1960 [1690].

Lohse, Mikael. Rikostiedustelu terrorismin torjunnassa. Tutkimus tiedustelusta osana terrorismirikosten preventiota ja tiedustelutoimien aloittamista koskevasta päätöksenteosta.

Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Helsinki 2005.

Lohse, Mikael. Terrorismirikoksen valmistelu ja edistäminen. Suomalaisen

Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 312. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2012.

(7)

Lyon, David. Surveillance after Snowden. Polity Press, Cambridge 2015.

Lyon, David. Theorizing Surveillance: The Panopticon and Beyond. William Publishing, 2006.

Lyon, David & Bennett, Colin J. Playing the ID card. Understanding the significance of identity card systems. Teoksessa: Playing the Identity Card. Surveillance, security and identification in global perspective (toim. Lyon, David & Bennett, Colin J.), s. 3–21, Routledge 2008

Majander, Mikko. Post-Cold War Historiography in Finland.

Meinander, Henrik Tasavallan tiellä. Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle. Suomentanut Paula Autio. Schildts & Söderströms, Helsinki 2012.

Márton, Edina. Violations of Personality Rights through the Internet: Jurisdictional Issues under European Law. Nomos Verlagsgesellschaft, Baden-Baden 2016.

Neuvonen, Riku. Sananvapauden historia Suomessa. Gaudeamus Oy, Helsinki 2018.

Ojanen, Tuomas. Perus- ja ihmisoikeudet terrorismin vastatoimissa Euroopan unionissa.

Lakimies 7-8/2007, s. 1053-1074.

Ojanen, Tuomas & Scheinin, Martin. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen perusoikeusjärjestelmä, ss. 171-214. Teoksessa Perusoikeudet, 2., uudistettu painos. Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin, Tuori, Kaarlo; Viljanen Veli- Pekka. Talentum, Helsinki 2011.

Panagopoulou-Koutnatzi, Fereniki. The Monitoring of Employees’ through the Use of a Global Positioning System (GPS). Teoksessa Digital Democracy and the Impact of Technology on Governance and Politics: New Globalized Practices (toim.

Akrivopoulou,Christina & Garipidis, Nicolaos), s. 144–160. Information Science Reference, 2013.

Pellonpää, Matti; Gullans, Monica; Pölönen, Pasi; Tapanila, Antti. Euroopan ihmisoikeussopimus. 5., uudistettu painos. Talentum, Helsinki 2012.

Pietarinen, Juhani. John Locke, liberalismin isä. Teoksessa Platonista

Bakuniniin. Politiikan teorian klassikoita. Toimittanut Jukka Kanerva. Yliopistopaino, Helsinki, 1992.

Pölönen, Pasi. Salaisista pakkokeinoista ja tiedustelutoiminnasta. Lakimies 8/1997, s. 1206- 1232.

Pöysti, Tuomas. Tehokkuus, informaatio ja eurooppalainen oikeusalue. Väitöskirja, Lapin yliopisto Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki 1999.

Raitio, Juha. Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat. 3., uudistettu painos. Talentum, Helsinki 2013.

Raitio, Juha. Oikeusvaltion ääriviivat. Alma Talent, Helsinki 2017.

(8)

Rentola 2009a. Rentola, Kimmo. Tiedustelun historian ongelmia. Tieteessä Tapahtuu, 27(7), 2009a.

Saatavissa: https://journal.fi/tt/article/view/2494 Katsottu: 27.4.2018.

Rentola 2009b. Rentola, Kimmo. Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949-1991. Teoksessa Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009, s. 9-192. WSOY, Helsinki 2009.

Rentola 2009c. Rentola, Kimmo. Punainen Valpo. Teoksessa Ratakatu 12, Suojelupoliisi 1949-2009, s. 249-255. WSOY, Helsinki 2009.

Risse, Thomas. A Community of Europeans? Transnational Identities and Public Spheres.Cornell University Press, New York 2010.

Rosas, Allan: Kansallinen tuomari EU-tuomarina. Teoksessa: Da mihi factum,

dabo tibi ius: Korkein oikeus 1809–2009. s. 545–568. Korkein oikeus ja WSOYpro Oy, 2009.

Saarenpää, Ahti. Kadonneet systeemit. Teoksessa Minun metodini (toim. Juha Häyhä), s.

261–278. Werner Söderström Lakitieto Oy, Helsinki 1997.

Saarenpää, Ahti. Oikeusinformatiikka. Teoksessa: Oikeus tänään, osa 1. Toim. Marja-Leena Niemi. Neljäs, uudistettu painos. Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, sarja C 64, s.

67-271, Rovaniemi 2016.

Sandberg, Per. Frihet! Retten til å stå alene. Teoksessa: Overvåking i en rettsstat. Toim. Dag Wiese Schartum. Fagbokforlaget, Bergen 2010.

Seipel, Peter. Legal informatics broad and narrow. Teoksessa: Legal Management of Information Systems – incorporating law in e-solutions. Toim. Cecilia Magnusson Sjöberg Studentlitteratur, s. 17-36, Lund 2005.

Seppinen, Jukka. Itsenäinen Suomi vakoilun maailmassa 1917-1945. Tiedustelu on valtiollisen päätöksenteon salaista tukitoimintaa. Docendo Oy, Jyväskylä 2017.

Seppinen, Jukka. Itsenäinen Suomi vakoilun maailmassa 1945-2018. Docendo Oy, Jyväskylä 2018.

Siltala Raimo. Oikeus ja kritiikki 1. Raimo Siltalan oikeustieteen tieteenteoria (toim. Esa Kolehmainen), s. 281–303. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2009.

Siltala, Raimo. Oikeustieteen tieteenteoria. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A- sarja N:o 234. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2003.

Simitis, Spiros. Reviewing Privacy In an Information Society. University of Pennsylvania Law Review. 707 (1987).

Saatavissa: https://scholarship.law.upenn.edu/penn_law_review/vol135/iss3/3 Katsottu: 13.8.2018.

Smith, Adam. An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations. Liberty Press.

Indianapolis, Indiana 1981 [alkup. 1776]

Saatavissa: http://files.libertyfund.org/files/220/0141-02_Bk.pdf Katsottu: 27.4.2018.

(9)

Taylor, Charles. Modern Social Imaginaries. Duke University Press, Durham and London 2004.

Tamm, Ditlev; Letto-Vanamo Pia. Oikeuden maailma. Näkökulmia oikeuskulttuureihin.

Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2015.

Tarkka, Jukka. Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990. Otava, Helsinki 2012.

Tuori, Kaarlo. Oikeuden ratio ja voluntas. WSOYpro, Helsinki 2007.

Wallin, Anna-Riitta; Konstari, Timo. Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö : laki

viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait. Suomalaiset Oikeusjulkaisut, Helsinki 2000.

Voutilainen, Tomi. Oikeus tietoon - informaatio-oikeuden perusteet. Edita Publishing Oy, Helsinki 2012.

Eurooppaoikeudelliset säädökset ja kansainväliset sopimukset Euroopan unionin perusoikeuskirja 2012/C 326/02

Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12012P/TXT&from=FI Katsottu 10.5.2018.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot (2016/C 202/01)

Saatavissa: http://eur-lex.europa.eu/legal-

content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:C:2016:202:FULL&from=FI Katsottu 10.5.2018.

Euroopan ihmisoikeussopimus (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien

suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätöista pöytäkirjalla SOPS 63/1999 Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idp450499008 Katsottu 12.5.2018.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus SOPS 8/1976 Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2 Katsottu 10.5.2018.

Ulkomainen lainsäädäntö

Bundesgesetz über die Bundesversammlung, 13.12.2002 / Sveitsi.

Saatavissa: https://www.admin.ch/opc/de/classified- compilation/20010664/201201010000/171.10.pdf Katsottu: 24.5.2018.

Bundesgesetz über den Nachrichtendienst, 25.9.2015 / Sveitsi.

Saatavissa: https://www.admin.ch/opc/de/federal-gazette/2015/7211.pdf Katsottu: 24.5.2018.

(10)

Bundesverfassung der Schweizerischen Eidgenossenschaft, 18.4.1999 / Sveitsi.

Saatavissa: https://www.admin.ch/opc/de/classified- compilation/19995395/201801010000/101.pdf Katsottu: 24.5.2018.

Förordning (2014:1103) med instruktion för Säkerhetspolisen / Ruotsi.

Saatavissa: http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/forordning-20141103-med-instruktion-for_sfs-2014-1103 Katsottu: 1.6.2018.

Förordning (2000:131) om försvarsunderrättelseverksamhet / Ruotsi.

Saatavissa: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/forordning-2000131-om_sfs-2000-131

Förordning (2008:923) om signalspaning i försvarsunderrättelseverksamhet / Ruotsi.

Saatavissa: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/forordning-2008923-om-signalspaning-i_sfs-2008-923 Katsottu: 22.5.2018.

Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, 23.5.1949 / Saksa.

Saatavissa: http://www.gesetze-im-internet.de/gg/GG.pdf Katsottu: 24.5.2018.

Gesetz über den Bundesnachrichtendienst (BND-Gesetz - BNDG), 20.12.1990 / Saksa.

Saatavissa: https://www.gesetze-im-internet.de/bndg/BJNR029790990.html Katsottu: 24.5.2018.

Gesetz über die parlamentarische Kontrolle nachrichtendienstlicher Tätigkeit des Bundes (Kontrollgremiumgesetz - PKGrG), 29.7.2009 / Saksa.

Saatavissa: https://www.gesetze-im-internet.de/pkgrg/BJNR234610009.html Katsottu: 25.5.2018

Gesetz über den militärischen Abschirmdienst (MAD-Gesetz -MADG) / Saksa Saatavissa: https://www.gesetze-im-internet.de/madg/MADG.pdf

Gesetz über die Zusammenarbeit des Bundes und der Länder in Angelegenheiten des Verfassungsschutzes und über das Bundesamt für Verfassungsschutz

(Bundesverfassungsschutzgesetz - BVerfSchG), 20.12.1990, 3 § / Saksa.

Saatavissa: https://www.gesetze-im-internet.de/bverfschg/BJNR029700990.html Katsottu: 25.5.2018.

Gesetz zur Ausland-Ausland-Fernmeldeaufklärung des Bundesnachrichtendienstes, 23.12.2016. / Saksa.

Saatavissa:

http://www.bundesgerichtshof.de/SharedDocs/Downloads/DE/Bibliothek/Gesetzesmaterialien /18_wp/BND-

Gesetz/bgbl.pdf;jsessionid=241CB2AD9E5AB8C139ABF2588248C2BA.2_cid368?__blob=

publicationFile

(11)

Gesetz zur Beschränkung des Brief-, Post- und Fernmeldegeheimnisses (Artikel 10-Gesetz - G 10) / Saksa.

Saatavissa: https://www.gesetze-im-internet.de/g10_2001/BJNR125410001.html Katsottu: 24.5.2018.

Gesetz zur weiteren Fortenwicklung der parlamentarischen Kontrolle der Nachrichtendienste des Bundes, 30.11.2016.

Saatavissa:

http://www.bgbl.de/xaver/bgbl/start.xav?startbk=Bundesanzeiger_BGBl&jumpTo=bgbl116s2 746.pdf

Instruks om samarbeidet mellom Etterretningstjenesten og Politiets sikkerhetstjeneste / Norja.

13.10.2016.

Saatavissa: https://lovdata.no/dokument/INS/forskrift/2006-10-13-1151 Katsottu: 22.5.2018.

Lag (2007:258) om behandling av personuppgifter i Försvarsmaktens försvarsunderrättelseverksamhet och militära säkerhetstjänst / Ruotsi.

Saatavissa: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-

forfattningssamling/lag-2007258-om-behandling-av-personuppgifter-i_sfs-2007-258 Katsottu: 22.5.2018.

Lag (2007:259) om behandling av personuppgifter i Försvarets radioanstalts försvarsunderrättelse- och utvecklingsverksamhet / Ruotsi.

Saatavissa: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-

forfattningssamling/lag-2007259-om-behandling-av-personuppgifter-i_sfs-2007-259 Katsottu: 22.5.2018.

Lag (2000:130) om försvarsunderrättelseverksamhet / Ruotsi.

Saatavissa: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/lag-2000130-om_sfs-2000-130

Lag (2008:717) om signalspaning i försvarsunderrättelseverksamhet / Ruotsi.

Saatavissa: https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/lag-2008717-om-signalspaning-i_sfs-2008-717

Loi n° 2007-1443 du 9 octobre 2007 portant création d'une délégation parlementaire au renseignement / Ranska.

Saatavissa:

https://www.legifrance.gouv.fr/affichTexte.do?cidTexte=JORFTEXT000000252177 Katsottu: 25.5.2018.

Loi n° 2015-912 du 24 juillet 2015 relative au renseignement / Ranska.

Saatavissa: https://www.legifrance.gouv.fr/eli/loi/2015/7/24/2015-912/jo/texte Katsottu: 25.5.2018.

(12)

Lov om Etterretningstjenesten, 20.03.1998 / Norja.

Saatavissa: https://lovdata.no/dokument/NL/lov/1998-03-20-11 Katsottu: 22.5.2018.

Lov om kontroll med etterretnings-, overvåkings- og sikkerhetstjeneste (EOS-kontrolloven), 3.2.1995 / Norja.

Saatavissa: https://lovdata.no/dokument/NL/lov/1995-02-03-7 Katsottu: 22.5.2018.

Ordonnance n° 58-1100 du 17 novembre 1958 relative au fonctionnement des assemblées parlementaires / Ranska.

Saatavissa:

https://www.legifrance.gouv.fr/affichTexteArticle.do;jsessionid=7CFBBE967FB95BC468C5 51D09C806957.tplgfr25s_1?cidTexte=JORFTEXT000000705067&idArticle=LEGIARTI000 006530065&dateTexte=20180525&categorieLien=id#LEGIARTI000006530065

Polisförordning (2014:1104) / Ruotsi.

Saatavissa: http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/polisforordning-20141104_sfs-2014-1104

Katsottu: 1.6.2018.

Polislag (1984:387) / Ruotsi.

Saatavissa:http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk- forfattningssamling/polislag-1984387_sfs-1984-387

Katsottu: 1.6.2018.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut Amann v. Sveitsi (27798/75).

Saatavissa: http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-58497 Katsottu: 18.5.2018.

Campbell & Fell v. Yhdistynyt kuningaskunta (7819/77;7878/77).

Saatavissa: http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57456 Katsottu: 20.5.2018

Dumitru Popescu v. Romania nro. 2 (71525/01).

URL: http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-80352 Katsottu: 20.5.2018.

Guja v. Moldova (14277/04).

Gündüz v. Turkki (35071/97).

Handyside v. Yhdistynyt kuningaskunta (5493/72).

Saatavissa:http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57499

(13)

Katsottu: 15.5.2018

Huvig v. Ranska (24.4.1990).

Kafkaris v. Kypros (21906/04).

Klass ja muut v. Saksa (5029/71).

Saatavissa: http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57510 Katsottu 9.5.2018.

Kopp v. Switzerland (13/1997/1000).

Kruslin v. Ranska (11801/85).

Leander v. Ruotsi (9248/81).

Liberty & Others v. The United Kingdom (58243/00).

Lingens v. Itävalta (9815/82).

http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57523 Katsottu: 15.5.2018

M'Bala M'Bala [tutkimattaottamispäätös] (25239/13).

Roman Zakharov v. Venäjä (47143/06).

Segerstedt-Wiberg and Others v. Sweden (62332/00).

Szabó & Vissy v. Hungary (37138/14).

(14)

The Association for European Integration and Human Rights and Ekimdzhiev v. Bulgaria (62540/00).

Valenzuela Contreras v. Espanja (58/1997/842/1048).

Weber & Saravia v. Germany (54934/00).

Zana v. Turkki (69/1996/688/880).

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut

Angela Maria Sirdar v. The Army Board, Secretary of State for Defence (C-273/97).

Saatavissa:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=44803&pageIndex=0&docl ang=fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=128004

Costa v. ENEL, C-6/64.

Saatavissa:

http://curia.europa.eu/juris/showPdf.jsf?text=&docid=87399&pageIndex=0&doclang=FI&mo de=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=135055

Digital Rights Ireland ja Seitlinger, yhdistetyt asiat (C-293/12 ja C-594/12).

Saatavissa: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-293/12&language=fi Katsottu 11.5.2018.

Dory. v. Saksan liittotasavalta, C-186/01.

Saatavissa:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=48119&pageIndex=0&docl ang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=127530

Insinööritoimisto InsTiimi Oy, C-615/10.

Saatavissa:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=123604&pageIndex=0&doc lang=fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=627213

Katsottu 10.5.2018.

Internationale Handelsgesellschaft mbH C-11/70.

Saatavissa:http://curia.europa.eu/juris/showPdf.jsf?text=&docid=88063&pageIndex=0&docla ng=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=635944

Katsottu 11.5.2018.

(15)

Komissio v. Espanja, C-503/03.

Saatavissa:

Komissio v. Saksa, C-490/04.

Saatavissa: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=fi&jur=C,T,F&num=C- 490/04&td=ALL

Komissio v. Suomi, C-285/05.

Saatavissa:

Katsottu 11.5.2018.

Schrems v. Data Protection Commissioner, C-362/14.

Saatavissa:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=169195&pageIndex=0&doc lang=fi&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=638864

Katsottu 11.5.2018.

Tele2 Sverige AB v. Post- och telestyrelsen (C-203/15) yhdistetty asiaan Secretary of State for the Home Department vastaan Watson & muut (C-698/15).

Saatavissa: http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-203/15&language=fi Katsottu 11.5.2018.

Van Gend en Loos v. Administratie der Belastningen, C-26/62.

Saatavissa:

http://curia.europa.eu/juris/showPdf.jsf?text=&docid=87120&pageIndex=0&doclang=FI&mo de=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=140331

Katsottu: 14.5.2018

Virallislähteet

Compilation of good practices on legal and institutional frameworks and measures that ensure respect for human rights by intelligence agencies while countering terrorism, including on their oversight, A/HRC/14/46. United Nations, Human Rights Council, 17 May 2010.

Saatavissa: https://documents-dds-

ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G10/134/10/PDF/G1013410.pdf?OpenElement Katsottu: 12.5.2018.

Concluding observations on the fourth periodic report of the United States of America, CCPR/C/USA/CO/4, United Nations, Human Rights Committee, 23 April 2014 Saatavissa: https://www.state.gov/documents/organization/235641.pdf

Katsottu 12.5.2018.

Council of Europe Commissioner of Human Rights. Democratic and effective oversight of national security services (2015).

(16)

Saatavissa: https://book.coe.int/eur/en/commissioner-for-human-rights/6682-pdf-democratic- and-effective-oversight-of-national-security-services.html

Katsottu 7.5.2018.

Digitalt grenseforsvar (DGF). Lysne II-utvalget. 26.8.2016.

Saatavissa:

https://www.regjeringen.no/contentassets/ca1f705dbebd48cb9a61889d4cfee6bf/digitalt- grenseforsvar-lysne-ii-utvalget.pdf

European Union Agency for Fundamental Rights. Surveillance by intelligence services - Volume I: Member States' legal frameworks.

Saatavissa: http://fra.europa.eu/en/publication/2015/surveillance-intelligence-services Katsottu 15.5.2018.

European Union Agency for Fundamental Rights. Surveillance by intelligence services:

fundamental rights safeguards and remedies in the EU - Volume II: field perspectives and legal update

Saatavissa: http://fra.europa.eu/en/publication/2017/surveillance-intelligence-socio-lega Katsottu 13.5.2018.

Eduskunnan kanslia 2017. Tiedustelun parlamentaarinen valvonta -mietintö.

Saatavissa:

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Documents/tiedustelun%20parlamentaarinen%20valvo nta.pdf

Katsottu 22.4.2018.

European Commission for Democracy Through Law (Venice Commission) Study no.

388/2006.

Saatavissa: http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/libe/dv/3_cdl- ad(2007)016_/3_cdl-ad(2007)016_en.pdf

Katsottu 8.5.2018.

HaVL 7/2018 vp - HE 198/2017 vp: Lausunto perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_7+2018.aspx Katsottu: 15.5.2018.

HaVM 26/1998 vp. Hallituksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/havm_26+1998.pdf Katsottu 24.4.2018.

HE 96/1998 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle henkilötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+96/1998 Katsottu 24.4.2018.

HE 198/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+198/2017 Katsottu: 15.5.2018.

(17)

HE 199/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta.

HE 202/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

HE 203/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

HE 9/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi.

K8/2004 vp. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2003.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/k_8+2004.pdf Katsottu: 16.5.2018.

K 3/2015 vp. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2014

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_3+2015.pdf Katsottu: 16.5.2018.

K 11/2016 vp. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_11+2016.pdf Katsottu: 9.5.2018.

Laillisuusvalvonta sisäasiainministeriössä. Nykytilan arvio ja valvonnan haasteet.

Sisäasianministeriön julkaisuja 11/2009.

Saatavissa:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79741/sm_112009.pdf?sequence=1

&isAllowed=y Katsottu: 10.5.2018.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto luonnoksesta hallituksen

esitykseksi siviilitiedustelulaista, 21.12.2017. Lausunto Dnro: VNK/841/32/2017.

Saatavissa:

http://vnk.fi/documents/10616/2913095/Lausunto+sotilastiedustelulaista+21.12.2017/f225cce f-4063-4515-a7e4-b34061f011c1

Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM/1936/02/2016. Luottamuksellisen viestin salaisuus - perustuslakisääntelyn tarkistaminen. Lausunto oikeusministeriölle 13.1.2016.

Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/.../LAUSUNTO_20170119234500.docx Katsottu: 9.5.2017.

(18)

Oikeusministeriö 41/2016. Luottamuksellisen viestin salaisuus. Perustuslakisääntelyn tarkistaminen.

Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/27ebb554-f57c-4903-873e- 3af5f3dec8c7/0e6cc27d-2d9a-4f55-b2b5-

0a0bede0459a/LAUSUNTOPYYNTO_20170517224503.pdf Katsottu 22.4.2018.

Oikeusministeriö 8.12.2017. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta.

Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/9ede5385-215a-4865-a961-

67f928a760ee/5290fa7b-a5de-4d15-a082-b0b8ed9dabea/ESITYS_20171208114937.pdf Katsottu 22.4.2018.

Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 18/2017. Tiedustelutoiminnan valvonta - työryhmän mietintö.

Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-576-8 Katsottu: 10.5.2018.

Parliamentary Assembly of the Council of Europe, Resolution 428 (1970): Declaration on mass communication media and Human Rights. 23.1.1970.

Saatavissa: http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML- en.asp?fileid=15842&lang=en.

PeVM 5/2006 vp. Mietintö eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelta 2003.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/pevm_5+2006.pdf Katsottu: 16.5.2018.

Poliisin kohdistuva sisäinen laillisuusvalvonta, sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2013.

Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79030 Katsottu 9.5.2018.

PNE 1/2018: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/PNE_1+2018.pdf Katsottu: 15.5.2018.

PTK 9/2018 vp. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 20.2.2018.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Sivut/PTK_9+2018.aspx Katsottu: 15.5.2018.

Puolustusministeriö 2015. Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja.

Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö.

Saatavissa:

https://www.defmin.fi/files/3016/Suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.pdf.

Katsottu 22.4.2018.

Puolustusministeriö 1.10.2015, asettamispäätös. Sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelu.

Saatavissa: http://www.defmin.fi/files/3223/Asettamispaatos.pdf Katsottu 22.4.2018.

(19)

Puolustusministeriö 2017. Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän mietintö.

Saatavissa:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79757/PLM_Ehdotus%20sotilastied ustelua%20koskevaksi%20lainsaadannoksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Katsottu 22.4.2018.

PuVL 6/2018 vp. Puolustusvaliokunnan lausunto perustuslakivaliokunnalle

puhemiesneuvoston ehdotuksesta eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PuVL_6+2018.pdf Katsottu: 28.5.2018.

Sisäministeriö 8.12.2017. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/1e7af3db-f87b-439f-8463-

9ab7ff076a25/9f5f84f1-4898-495c-8cc9-daaf9f1a92a0/ESITYS_20171208114208.pdf Katsottu 27.4.2018

Sisäministeriön julkaisu 8/2017. Siviilitiedustelulainsäädäntö. Siviilitiedustelulakityöryhmän mietintö.

Saatavissa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79759/SM_08_2017_Siviilitiedostel ulainsaadanto.pdf?sequence=1

Katsottu 6.5.2018.

Suojelupoliisin ohjesääntö 1.7.2017 Dnro 268/2017.

Saatavissa: http://www.supo.fi/ohjesaanto Katsottu 9.1.2018.

TrVL 2/2018 vp. Tarkastusvaliokunnan lausunto perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/TrVL_2+2018.pdf Katsottu: 29.5.2018.

TrVL 3/2018 tarkastusvaliokunnan lausunto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/TrVL_3+2018.pdf Katsottu 25.4.2018.

Valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013. Suomen kyberturvallisuusstrategia.

Saatavissa: https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/mcdc/14-suomen- kyberturvallisuusstrategia

Katsottu 22.4.2018.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1566(2004) 8.10.2004 (threats to international peace and security caused by terrorist acts).

Saatavissa: https://www.un.org/counterterrorism/ctitf/en/sres1566-2004 Katsottu: 4.6.2018.

(20)

Lausunnot

Eduskunnan oikeusasiamies 22.6.2017. Lausunto oikeusministeriölle mietinnöstä

"Tiedustelutoiminnan valvonta", EOAK/2658/2017. Asia: OM 15/41/2016.

67f928a760ee/fb079b3d-fe14-461c-9286-d5d4d448e87a/LAUSUNTO_20170622224500.pdf Katsottu: 5.6.2018.

Korkein oikeus 31.8.2018. Lausunto oikeusministeriölle mietinnöstä "Tiedustelutoiminnan valvonta", OH2017/85. Asia: OM 15/41/2016.

67f928a760ee/95aed4d5-be7c-4de5-a0f6-1219ed0de74c/LAUSUNTO_20170831224501.pdf Katsottu: 5.6.2018.

Suomen Asianajajaliitto 19.6.2017. Lausunto ehdotuksesta sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö). Lausuntopyynnön diaarinumero: 801/40.02.00/2015.

Saatavissa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=70f81ab6- fabc-45bc-a7de-631a61128a74

Katsottu: 5.6.2018.

Suomen tuomariliitto. Mietintö oikeusministeriölle lausunnosta "Tiedustelutoiminnan valvonta". Asia: OM 15/41/2016.

67f928a760ee/33171dc9-00ac-4920-a8e1-32ebf4f9f591/LAUSUNTO_20170630224500.pdf Katsottu: 5.6.2018.

Tuori, Kaarlo. Lausunto perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä tieliikennelaiksi ja eräiski siihen liittyviksi laeiksi (HE 180/2017).

Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK- 169016.pdf

Lehdistö

Advokaatti 6/2017: Valtakunnan turvallisuuden tuomarit, s. 21-25.

Helsingin Sanomat 8.10.2017. Salmi: Puukkoisku ei saa vaikuttaa lakimuutoksiin.

Helsingin Sanomat 1.10.2017. EU-tuomioistuimen presidentti varoittaa

tiedustelulain-säädännön ongelmista – ”On olemassa riski, että terrorismin torjunnan nimissä tingitään perusarvoista”.

Helsingin Sanomat 23.5.2018.Supo siirtymässä kokonaisuudessaan kansanedustajien valvontaan – tiedustelulakien nopea voimaantulo entistä todennäköisempää.

Helsingin Sanomat 1.7.2018: Xinjiangin kaltaista super-valvontaa ei ole koskaan aiemmin nähty – joku tarkkailee jokaista liikettä, puhelua, nettisivua ja keskustelua

Saraste, Anna. Valvonnan pauloissa. Ulkopolitiikka 4/2016, s. 66-69.

Turun Sanomat 4.1.2018.Supon ex-pomo Tiitinen uudesta tiedusteluvirasta: Sellainen ylipäätirehtööri vaikuttaa erikoiselta.

Tala, Jyrki. Sata vuotta suomalaista lainsäädäntöä. Lakimiesuutiset 8/2017, s. 54–57

(21)

Halila, Heikki. Kestääkö demokratiamme? Lakimiesuutiset 8/2017, s. 27.

Internet-lähteet

FRA:n (Försvarets radioanstalt) verkkosivusto.

Saatavissa: http://www.fra.se/

Ilta-Sanomat, verkkouutinen 24.5.2018: IS sai haltuunsa perustuslakivaliokunnan luonnospaperin: Valinnanvapautta ei voida toteuttaa hallituksen aikataulussa.

Saatavissa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005693581.htm Katsottu: 25.5.2018

Lainkirjoittajan opas, kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet, jakso 4.1.21 Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus.

Saatavilla: http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-1/#jakso-4-1-21 Katsottu 15.5.2018.

Legal Tribune Online, verkkouutinen 9.3.2017: Unabhängiges Gremium nimmt seine Arbeit auf.

Saatavissa: https://www.lto.de/recht/nachrichten/n/bnd-kontrolle-gremium-bgh-nimmt-arbeit- auf/

Le Monde 5.3.2018. Tensions autour du contrôle du renseignement.

Saatavissa: http://www.lemonde.fr/societe/article/2016/03/05/tensions-autour-du-controle-du- renseignement_4877127_3224.html

Limnéll, Jarno: Kyberturvallisuus on entistä laajempi käsite. Kolumni Ylen verkkopalvelussa.

Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9831451 Katsottu: 22.5.2018.

Norsk Biografisk Leksikon: Arne Treholt.

Saatavissa: https://nbl.snl.no/Arne_Treholt Katsottu: 22.5.2018.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. KvaliMOTV -

Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus Katsottu: 15.5.2018.

Sisäministeriö: Lopulliset hallituksen esitykset annettiin eduskunnan käsiteltäväksi.

Lehdistötiedote 25.1.2018.

Saatavissa: http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tiedustelulakikokonaisuus- eteni-eduskunnan-kasiteltavaksi

Katsottu: 15.5.2018

Suojelupoliisi, verkkosivusto: Turvallisuusselvitys on ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä.

Saatavissa: http://www.supo.fi/turvallisuusselvitykset Katsottu: 28.5.2018.

(22)

Säkerhetspolisen, verkkosivusto.

Saatavissa: www.sakethetspolisen.se Katsottu: 1.6.2018.

Sveriges Riksdag / verkkosivusto.

Saatavissa: www.riksdagen.se Katsottu: 5.6.2018.

Tieteen termipankki: Epistemologia.

Saatavissa: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tietoteoria Katsottu: 15.8.2018

Tieteen termipankki: Ontologia.

Saatavissa: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ontologia Katsottu: 15.8.2018.

Tieteen termipankki: Paradigma.

Saatavissa: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:paradigma Katsottu: 16.8.2018

The Local.de, verkkouutinen 7.11.2017.:"Federal government has violated Bundestag's rights, Constitutional Court rules", 7.11.2017. Saatavissa:https://www.thelocal.de/20171107/federal- government-violated-bundestags-rightsconstitutional-court-rules

Ulkoministeriö: Martin Scheinin valittu YK:n ihmisoikeustoimikunnan erityisraportoijaksi terrorisminvastaisessa toiminnassa. Lehdistötiedote 29.7.2015.

Saatavissa:

http://www.ulkoministerio.fi/public/default.aspx?contentid=64566&nodeid=15146&contentla n=1&culture=fi-FI

Katsottu 10.5.2018.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tietoja kyberturvallisuusasioita sekä Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Lehdistötiedote 7.11.2013.

Saatavissa:

http://um.fi/public/default.aspx?contentid=292096&nodeid=49298&contentlan=1&culture=fi -FI

Katsottu 22.4.2018.

Valtioneuvoston viestintäosasto, lehdistötiedote 21.12.2017. Arviointineuvosto tiedustelulaeista: turvallisuusuhkien mittaluokkaa ja lakiesitysten vaikutuksia tulisi kuvata tarkemmin.

Saatavissa: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointineuvosto-tiedustelulaeista- turvallisuusuhkien-mittaluokkaa-ja-lakiesitysten-vaikutuksia-tulisi-kuvata-tarkemmin

Yle 2.5.2018: "Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista."

(23)

Yle 2.7.2014: ”Supo: Ulkoministeriö joutui kaksi kertaa vakoilun kohteeksi”

Yle 9.7.2015: ”Suojelupoliisi siirtyy suoraan sisäministeriön alaisuuteen ensi vuonna”.

Ylen verkkosivusto; Rikostarinoita historiasta: Sisäministerin murha. Julkaistu 9.5.2012.

Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/09/rikostarinoita-historiasta-sisaministerin- murha#media=79903

Katsottu: 4.5.2018.

(24)

1. JOHDANTO 1.1. Aluksi

Maailman muutos on ollut nopeaa etenkin viime vuosikymmenten digitalisoitumiskehityksen myötä. Jos internet nähtiin vielä pari vuosikymmentä sitten pitkälti erillisenä osasena arkipäiväisestä reaalimaailmasta, nykyään on ilmiselvää, ettei sähköistä ja fyysistä elämänpiiriä voida enää erottaa toisistaan. Suuri osa kansalaisten, yritysten ja julkisten toimijoiden edesottamuksista tapahtuu verkossa. Verkon välityksellä voidaan fyysisestä etäisyydestä riippumatta suunnitella ja koordinoida yhteistä tekemistä: lomamatkoja, harrastusvuoroja, yrityksen perustamista ja vaikkapa hallinnon palveluiden järjestämistä. Mutta niin voidaan suunnitella ja myös toimeenpanna terroristisia operaatioita, disinformaatiokampanjoita, verkkohyökkäyksiä sekä muita sekasortoa, hämmennystä ja hätää aiheuttavia toimenpiteitä.

2000-luvulla olemme nähneet kansainvälisen terrorismin suuria murhenäytelmiä, vakavan globaalin talouskriisin ja sen länsimaisten yhteiskuntien vakautta ravistelleen vaikutuksen sekä kansainvälisten suhteiden kiristymisen mukaan lukien suurvaltojen voimapolitiikan uuden esiinnousu. Uudenlaisten uhkien ja teknologisen kehityksen on usein katsottu edellyttävän uudenlaisia viranomaiskeinoja näiden uhkien ehkäisyyn ja torjuntaan. Samalla varsinkin Länsi- Euroopan maat, Suomi niihin kuuluvana, ovat voimakkaasti korostaneet perus- ja ihmisoikeuksia sekä monin eri tavoin myös sitoutuneet niihin. Tästä on syntynyt dilemma: Mitä länsimainen valtio voi tehdä, kun ikävään suuntaan muuttuva ympäröivä maailma sysää käsiin hankaluuksia, mutta samalla olisi pidettävä kiinni hyvinä aikoina voimaan saatetuista yksilön etua suojaavista perus- ja ihmisoikeusvelvoitteista?

Suomessa pyritään osaltaan vastaamaan edellä kuvattuun haasteeseen yhtäältä säätämällä valtiollisille toimijoille uusia, nykymaailmaan soveltuvia tiedusteluvaltuuksia uhkien mahdollisimman varhaiseksi ennakoimiseksi ja toisaalta yrittämällä varmistamaa näiden valtuuksien toteutuminen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Ehdotetut uudistukset kajoaisivat aiempaa laajemmalla tavalla etenkin yksityisyyden suojaan ja varsinkin luottamuksellisen viestin suojaan. Tiedustelulainsäädännön uudistamisessa pyritään luomaan mekanismit, joiden puitteissa toteutettavat perus- ja ihmisoikeuspuuttumiset pysyisivät hyväksyttävissä rajoissa. Keskeinen rooli on tiedustelun valvonnalla, etenkin tiedusteluviranomaisista riippumattomalla ulkoisella valvonnalla. Sen toimivuus myös käytännön tasolla on tiedustelutoiminnan demokraattisen hyväksyttävyyden kannalta olennaisen tärkeää.

(25)

1.2. Tutkielman tausta ja aihepiiri

Tiedustelulainsäädännön uudistamisen tarve on tuotu esiin jo ennen nykyisen hallituksen toimikauden alkamista. Osana vuonna 2010 hyväksytyn yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa päätettiin kyberturvallisuusstrategian laatimisesta, joka valmistui tammikuussa 2013¹. Kyberturvallisuusstrategian toimeenpanemiseksi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti marraskuussa 2013, että työ Suomen lainsäädännön kehittämiseksi tältä osin tulee aloittaa välittömästi². Tiedustelua koskevan säädösperustan luominen eteni, kun hallitus päätti³ elokuussa 2015 käynnistää siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön valmistelun puolustusministeriön Tiedonhankintalakityöryhmän mietinnössään⁴ esittämän mukaisesti.

Uudistusten valmistelussa sisäministeriön vastuulle asetettiin siviilitiedustelua ja puolustusministeriölle sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelu.

Oikeusministeriön vastuulle tuli uudenlaiset tiedustelukeinot mahdollistavan perustuslakisääntelyn valmistelu. Tämän lisäksi oikeusministeriö ja eduskunnan kanslia saivat tehtäväkseen tiedustelun valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelun.

Vuoden 2018 alkuun mennessä julkisesti saatavilla olivat muun valmisteluaineiston ja niihin liittyvien lausuntojen ohella oikeusministeriön mietintö⁵ perustuslain tarkistamisesta luottamuksellisen viestin salaisuuden osalta, tiedustelun parlamentaarista valvontaa koskeva eduskunnan kanslian työryhmän mietintö⁶, sotilastiedustelulainsäädännön uudistamista koskeva puolustusministeriön mietintö⁷ sekä oikeusministeriön tiedustelun valvontaa ja sisäministeriön siviilitiedustelua koskevat 8.12.2017 julkaistut luonnokset⁸ ⁹ hallituksen esityksiksi.

1 Suomen kyberturvallisuusstrategia 2013, s. 2.

2 Ulkoministeriö: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tietoja kyberturvallisuusasioita sekä Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Lehdistötiedote.

3 Ks. mm. Puolustusministeriö 1.10.2015, lainsäädäntöhankkeen asettaminen sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelusta, s. 2.

4 Puolustusministeriö 2015. Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja.

5 Oikeusministeriö 41/2016. Luottamuksellisen viestin salaisuus. Perustuslakisääntelyn tarkistaminen.

6 Eduskunnan kanslia 2017. Tiedustelun parlamentaarinen valvonta -mietintö.

7 Puolustusministeriö 2017. Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän mietintö.

8 Oikeusministeriö 8.12.2017. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta.

9 Sisäministeriö 8.12.2017. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

(26)

Lopulliset hallituksen esitykset annettiin eduskunnan käsiteltäväksi tammikuussa 25.1.2018¹⁰. Tiedustelulakipaketti sisältää esityksen luottamuksellisen viestin suojaa koskevan perustuslain 10 §:n muuttamisesta¹¹, esityksen siviilitiedustelulaiksi¹², esityksen laiksi sotilastiedustelusta¹³ sekä esityksen tiedustelutoiminnan valvonnasta¹⁴. Lisäksi eduskunnan puhemiesneuvosto antoi tiedustelun parlamentaarisen valvonnan toteuttamiseksi ehdotuksensa eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamiseksi¹⁵. Eduskunnan täysistunto kävi tiedustelulakikokonaisuudesta lähetekeskustelun 20.2.2018 ja kevään 2018 aikana kokonaisuus on ollut eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä¹⁶. Tiedustelulakikokonaisuuden käsittely loppuun eduskunnassa tapahtuu aikaisintaan syysistuntokaudella 2018 – oma kysymyksensä on, käytetäänkö tiedustelulakipaketin läpiviemisessä kiireellistä vai tavallista perustuslain säätämisjärjestystä.

Tiedustelun kohteelta ei lähtökohtaisesti kysytä etukäteen suostumusta tiedustelutoimille vaan.

Päinvastoin tiedustelun paljastuminen ainakin liian aikaisin voisi vesittää koko toiminnan tarkoituksen ja mahdollisesti kriittisen tärkeä informaatio saattaisi jäädä saamatta.

Tiedustelutoimintaan liittyykin luontaisesti salailua, kuten myös ruotsalaista tiedustelutoimintaa tutkinut Klamberg on todennut¹⁷. Kuitenkin pohjoismaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa¹⁸ on lähdettävä siitä, että viranomaiset eivät voi tehdä tiedustelutoimintaa täysin vapaasti ja oman harkintansa mukaan¹⁹. Koska tiedustelukohteen

10 Sisäministeriön tiedote 25.1.2018: Lopulliset hallituksen esitykset annettiin eduskunnan käsiteltäväksi.

11 HE 198/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta.

12 HE 202/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

13 HE 203/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

14 HE 199/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta.

15 PNE 1/2018: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta.

16 PTK 9/2018 vp. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 20.2.2018.

17 Klamberg 2009, s. 520

18 ks. esim. Raitio 2017 s. 19-81, joka esittelee oikeusvaltion käsitettä myös historiallisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Raitio (s. 19) viittaa yhtenä oikeusvaltio-käsitteen määritelmänä Jyränkiin, joka on luonnehtinut suomalaisen oikeusvaltio-käsitteen historiallisen kerrostumisen seuraavasti: 1. Julkisen vallan tulee perustua lakiin; 2. Valtio organisoidaan perustuslailla, johon koko oikeusjärjestys palautetaan; 3. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista saadaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen kaikki voivat yhdenvertaisesti vaikuttaa, toisin sanoen eduskuntalailla; Lakia soveltavat yksittäistapaukseen oikeussuojan antamisen tarkoituksessa riippumattomat, tuomioistuimiksi organisoidut viranomaisen, ja jokaiselle on taattu pääsy omassa asiassaan tuomioistuimeen; 5. yksilön asemaa suojaavat kaikkia julkisija toimintoja sitovat perusoikeudet. Raitio (s. 76-81) tuo esiin näkemykset, joiden mukaan oikeusvaltion sisältö ei ole enää nykyisin rajattavissa vain kansallisvaltioon. Raitio tuo esiin Suomen kannalta erityisesti sen, että Suomi on EU:n jäsenvaltiona velvollinen ottamaan huomioon ne tulkinnat, joita oikeusvaltion käsite on EU-oikeuden piirissä saanut. Raition mukaan EU-oikeudellista oikeusvaltiokäsitettä tulee tulkita tiiviissä yhteydessä demokratian periaatteiden sekä perus- ja ihmisoikeuksien kanssa.

19 vrt. Klamberg 2009, s. 520, joka viittaa osuvasti professori Wilhelm Agrelliin tässä yhteydessä: "Däremot är det naturligt att i en demokrati

(27)

etukäteistä suostumusta ei kyse, korostuu tiedustelutoiminnan sääntely, kuten tuomioistuinharkinta, tiedustelun kohteen jälkikäteisten oikeussuojakeinojen mahdollistaminen sekä tiedustelun viranomaisten sisäinen omavalvonta ja etenkin tiedustelutoiminnan ulkoinen valvonta.

Julkisen hallintotoiminnan, johon myös tiedustelutoiminta kuuluu, eri valvontajärjestelmillä pyritään varmistamaan, että julkinen hallinto toimii sekä lainmukaisesti että tarkoituksenmukaisesti, kuten myös tehokkaasti ja taloudellisesti. Korostetun tärkeää on, että julkinen hallinto on perutuslain 2 § 3 momentissa säädetyn hallinnon lainalaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla oikeudellisesti moitteetonta²⁰. Nyt ehdotetussa lainsäädännön uudistamiskokonaisuudessa ulkoinen valvonta ehdotetaan järjestettäväksi siten, että eduskuntaan perustetaan uusi tiedusteluvalvontavaliokunta vastaamaan tiedustelun parlamentaarisesta valvonnasta²¹. Lisäksi tiedustelun laillisuusvalvonnasta tulisi ehdotusten toteutuessa vastaamaan erillinen tiedusteluvaltuutettu. Tiedusteluvaltuutetun perustaminen ei vaikuttaisi ylimpien laillisuusvalvojien toimintaan ja tehtävänkuvaan, pikemminkin etenkin eduskunnan oikeusasiamies toimisi uudessa järjestelyssä tiedustelun laillisuusvalvonnan valvojana²².

Tiedusteluvaltuutetulle kaavailtu laaja toimivalta on aikaansaanut myös kriittisiä äänenpainoja muun muassa entiseltä suojelupoliisin päälliköltä ja eduskunnan pääsihteerin tehtävästä eläköityneeltä Seppo Tiitiseltä, joka on nimittänyt tiedusteluvaltuutettua ”ylipäätirehtööriksi”.

Tiitinen kantaa huolta siitä, että tiedusteluvaltuutettu, jolle tulisi lakiluonnosten mukaan oikeus keskeyttää tai lopettaa hänen lainvastaiseksi katsomansa tiedustelumenetelmän käyttö, voisi mennä jopa kansanvaltaisesti valittujen valtioelinten hyväksymien linjausten yli²³. Toisaalta, kuten jäljempänä käy ilmi, etenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään edellyttänyt vahvaa ja itsenäistä valvontaelintä tiedusteluviranomaisille.

Koska Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin, kuten keskeisimmin Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (KP-sopimus) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä kuuluu jäsenyytensä myötä Euroopan unionin oikeusjärjestyksen piiriin, ei yksilön oikeuksiin puuttuvan tiedustelutoiminnan järjestämisessä voida nojautua pelkästään valtionsisäisiin oikeuslähteisiin

och rättsstat fortlöpande granska och diskutera underrättelseverksamhetens metoder, målsättningar och prioriteringar."

20 Laillisuusvalvonta sisäasiainministeriössä, sisäasiainministeriön julkaisuja 11/2009, s. 4.

21 PNE 1/2018 vp, s. 1; Eduskunnan kanslia 2017.

22 HE 199/2017 s. 34; Oikeusministeriö 8.12.2017, s. 36.

23 Turun Sanomat, 4.1.2018.

(28)

ja -järjestykseen. Päinvastoin ehdotettua tiedustelun ulkoisen valvonnan järjestämistä on peilattava siihen, mitä johtuu etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomiokäytännöstä sekä EU:n perusoikeuskirjasta ja sen tulkintaa koskevista Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista.

Tiedustelulainsäädännön valmistelua koskevassa julkisessa keskustelussa on ollut väittelyä siitä, onko kaavailtu lainsäädäntö kansainvälisten velvoitteiden mukaista. Esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti Koen Lenaerts, ottamatta kantaa Suomeen suunniteltuun tiedustelulainsäädäntöön, muistutti Helsingin Sanomissa, että jäsenvaltioiden pitäisi punnita hyvin huolellisesti erityisesti tietoliikenteen laaja-alaista valvontaa. Samassa artikkelissa puolestaan kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin totesi näkemyksenään, että ehdotetussa tiedustelulainsäädännössä olisi yksiselitteisesti kyse EU- tuomioistuimen kieltämästä massavalvonnassa²⁴. Tiedustelulainsäädäntöä on kommentoinut myös suojelupoliisin entinen päällikkö Ilkka Salmi, jonka mukaan mikään yksittäinen tapahtuma – viitaten Turun puukkoiskuun vuonna 2017 – ei saa vaikuttaa tiedustelulakien valmisteluun, jotka lait ovat vaikutuksiltaan kauaskantoisia. Salmi itse on ehdottanut jo vuonna 2012, että Suomeen tarvitaan tiedusteluoikeuksin varustettu viranomainen vastaamaan nykyaikaisiin turvallisuusuhkiin, joka viranomainen voisi käyttää uhkien torjuntakeinoja jo ennen varsinaisia rikosepäilyjä²⁵.

Turvallisuudesta puhuttaessa puhutaan yleisesti olemassaolon edellytyksistä, joko valtion tai ihmisten tai molempien. Turvallisuuskäsitys kuitenkin on sidoksissa sitä koskeviin tulkintoihin ja tavoitteisiin. Niin sanotulla turvallistamisella (securitization) voidaan myös rakentaa poliittisten diskurssien kautta uhkakuvia. Turvallistamispuheella voidaan jotkin uhat selittää niin vakaviksi, että niihin puuttuminen edellyttää normaaliolot ja -säännöt ylittäviä poikkeustoimenpiteitä²⁶. Turvallistamisdiskurssissa jokin aihe tai asia pyritään nostamaan ehdottomaan prioriteettiasemaan. Täten pyritään rakentamaan yhteisymmärrystä tilanteesta ja aikaansaamaan kollektiivinen ratkaisu esitettyyn uhkaan vastaamiseen²⁷. Näin on mahdollista tulkita olevan myös tiedustelutoimivaltuuksien laajentamisen osalta: esitetty peruste etenkin perustuslain 10 §:n mukaiselle yksityiselämän suojan kaventamiselle on juuri muuttunut uhkatilanne, joka muutos johtuu pitkälti ylivaltiollisista tekijöistä²⁸. Etenkin kylmän sodan

24 Helsingin Sanomat, 1.10.2017.

25 Helsingin Sanomat 8.10.2017: Salmi: Puukkoisku ei saa vaikuttaa lakimuutoksiin.

26 ks. esim. Lohse 2012, s. 17-18, joka viittaa turvallistamisen käsitteen määrittelyssä Buzan, Waever & de Wildeen 1998.

27 Buzan, Waever & de Wilde 1998, s. 26.

28 Ks. esim. HE 202/2017 vp, s. 11; sisäministeriö 8.12.2017.

(29)

päättymisen jälkeisenä trendinä on ollut, että valtiot määrittelevät uudelleen kansallisen turvallisuuden käsitteensä. Tämän johdosta näkemys siitä, mikä kuuluu valtiollisen turvallisuuden alaan, laajenee²⁹. Flyghed on esittänyt, että turvallisuuspolitiikkaa koskeva paradigman³⁰ muutos on jopa saanut aikaan uudenlaisen turvallisuusmentaliteetin esiinnousun³¹.

Uudenlaiselle tilanteelle on keskeistä, että erottelut erilaisten uhkien välillä ovat hämärtyneet:

uhkatekijät näyttävät pitkälti sekoittuneen toisiinsa. Flyghedin mukaan on kuitenkin olemassa ero konkreettisten ja välittömien sekä mahdollisten uhkien välillä. Uhkakuvien rakentamista voidaan käyttää hyväksi nostettaessa ennakoivasti valmiutta ja kykyä vastata mahdollisiin uhkiin, kuten terrorismiin tai kybervaikuttamiseen. Toisaalta, kuten Flyghed tuo esiin, uhkakuvien tuottamisen piilotavoitteena voi myös olla kyseisiin uhkiin vastaamiseen tarkoitettujen organisaatioiden olemassaolon tai lisäresurssien tarpeen perustelu. Uhkakuvien tuottamisella voidaan myös pyrkiä suuntaamaan julkinen huomio pois jostain muusta asiasta³². Uhkiin ja niiden vakavuuteen liittyvä keskustelu on pitkälti yhteiskunnallisen ja poliittisen keskusteluun piiriin kuuluvaa. Oleellinen juridinen yhteys syntyy kuitenkin siitä, että esitettyihin uusiin uhkiin vastaamisen keinot voivat potentiaalisesti vaikuttaa yksilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen merkittävällä tavalla. Näin on asian laita myös viranomaisten tiedustelutoimivaltuuksia laajennettaessa. Kuten Klamberg toteaa, lainsäätäjä on uhkiin vastaamisen osalta haastavan tilanteen edessä, koska nykyaikainen teknologia mahdollistaisi lähes totaalisen valtiollisen kontrollin ja valvonnan – tällaista on myös eräissä tapauksissa pyritty saamaan aikaiseksi³³. Toisaalta, kuten Lyon ja Bennett tuovat esiin, valtiolliset ihmisten identifiointiin liittyvät järjestelyt ovat muodostuneet tärkeiksi hallinnan välineiksi myös demokraattisissa valtioissa: ihmiset eivät esimerkiksi voi juurikaan elää päivittäistä elämäänsä

29 ks. Klamberg 2010, s. 96.

30 Ks. tieteen termipankki. Paradigma = teoreettinen malliratkaisu; tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus. Thomas Kuhnin (1922-1996) tässä yhteydessä tunnetuksi tekemä paradigman käsite tuottaa näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää reunaehtoja sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tällaisia reunaehtoja voivat esimerkiksi olla käsitykset, joita pidetään itsestään selvinä sekä aikakauden yleiset ennakkoluulot. Tieteellisen ajattelun lisäksi paradigman käsitettä voidaan soveltaa myös yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun sekä tarkasteltaessa lainsäädännön esitettyjä muutostarpeita, kuten esimerkiksi tiedustelulainsäädännön tapauksessa.

31 ks. Flyghed 2005, s. 165-167. Suomenkin tilanteen kannalta havainnollistavalla tavalla Flyghed on tarkastellut turvallisuuskäsityksen muutosta ruotsalaisessa kontekstissa 1990-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin - tämänkin jälkeen on toki tapahtunut hyvin paljon niin Suomessa kuin länsinaapurissamme.

32 Flyghed 2005, s. 169. Kuten Flyghed toteaa, klassinen historiassa ja nykypäivänäkin usein tavattu keino on padota hankalan sisäpoliittisen asian käsittely vilkastuttamalla toimintaa ulkopolitiikan alalla ja nostamalla esiin ulkoisia uhkia.

33 Klamberg 2010, s. 134-135. Lisäksi ks. nykyaikaisesta teknisestä tehovalvonnasta esim. HS 1.7.2018: ”Xinjiangin kaltaista super-valvontaa ei ole koskaan aiemmin nähty – joku tarkkailee jokaista liikettä, puhelua, nettisivua ja keskustelua”