Rahoitusperiaate kunnallisen itsehallinnon turvaajana : Tutkimus rahoitusperiaatteen toteutumisesta

(1)

T A N J A M A T I K A I N E N

Rahoitusperiaate kunnallisen itsehallinnon turvaajana

Tutkimus rahoitusperiaatteen toteutumisesta

TANJA MATIKAINEN Rahoitusperiaate kunnallisen itsehallinnon turvaajana

H e l s i n g i n y l i o p i s t o n o i k e u s t i e t e e l l i s e n t i e d e k u n n a n j u l k a i s u j a

Kunnille on vuosien saatossa säädetty yhä enemmän uusia tehtäviä samaan aikaan kun valtion rahoitusosuus näihin lakisääteisiin tehtäviin on yhä ete- nevässä määrin vähentynyt. Kunnille säädettyjen velvoitteiden ja niille osoi- tetun rahoituksen välillä vallitsee epätasapaino. Rahoitusperiaatteen mukaan kuntien taloudellisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin vel- voitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muussa laissa. Rahoitus- periaatteen katsotaan olevan osa kunnallista itsehallintoperiaatetta, ja sen tehtävänä on turvata kunnan talousautonomiaa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten valtion ja kuntien kustannustenjakoa kuvaava rahoitusperiaate toteutuu ja miten se turvaa kunnallista itsehallintoa.

ISBN: 978-952-10-7835-4 ISSN: 1456-842X

H E L S I N G I N Y L I O P I S T O N O I K E U S T I E T E E L L I N E N

T I E D E K U N TA

9 789521 078354

(2)

(3)

RAHOITUSPERIAATE KUNNALLISEN ITSEHALLINNON TURVAAJANA

Tutkimus rahoitusperiaatteen toteutumisesta

(4)

(5)

TANJA MATIKAINEN

RAHOITUSPERIAATE KUNNALLISEN

ITSEHALLINNON TURVAAJANA

Tutkimus rahoitusperiaatteen toteutumisesta

YLIOPISTOLLINEN VÄITÖSKIRJA,

joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Porthanian salissa PIII

perjantaina 31. päivänä tammikuuta 2014 kello 12.

FORUM IURIS

HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JULKAISUT

HELSINKI 2014

(6)

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori (Helsingin yliopisto) Hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla (Turun yliopisto)

Oikeustieteellinen tiedekunta, PL 4, 0014 Helsingin yliopisto Fax: (09) 191 22152

e-mail: forum-juris@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/oik./tdk

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ISBN 978-952-10-7835-4 (nid.)

ISBN 978-952-10-7836-1 (PDF) Saatavilla osoitteessa http://ethesis.helsinki.fi ISSN 1456-842X

Helsinki 2014 Unigrafia

(7)

V

Sisällys

Esipuhe ... IX Lähteet ... XI Lyhenteet ... LIX

I JOHDATUS TUTKIMUKSEN AIHEESEEN ... 1

1 Johdanto ... 1

2 Rahoitusperiaate kunnallisen itsehallinnon turvaajana tutkimusaiheena ... 3

3 Tutkimustehtävän asettaminen ... 5

4 Tutkimuksen ala ja -metodit ... 8

5 Säännöt ja periaatteet oikeusjärjestyksessä ... 16

6 Keskeisiä käsitteitä ... 21

6.1 Kunnallinen itsehallinto ... 22

6.2 Rahoitusperiaate ... 23

6.3 Terveyspalvelut ... 24

7 Kunnallishallintoa koskevat keskeiset lainsäädäntömuutokset 2000-luvulla ... 26

7.1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ... 26

7.2 Kuntarakenne- ja sote -uudistus ... 34

8 Tutkimuksen eteneminen ... 40

II KUNNALLINEN ITSEHALLINTO ... 43

1 Kunnallisen itsehallinnon kehitys ... 43

1.1 Kunnallisen itsehallinnon kehityksen alkuvaiheet ... 43

1.2 Kunnallinen itsehallinto itsenäisyyden jälkeen ... 49

1.3 Kunnallinen itsehallinto hyvinvointivaltion kehittäjänä ... 52

1.4 Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan ratifiointi ... 56

1.5 Itsehallintokäsityksen muotoutuminen ... 60

1.5.1 Institutionaalinen itsehallintokäsitys ja sen hylkääminen ... 60

1.5.2 Uusi itsehallintokäsitys ... 62

1.6 Kunnallista itsehallintoa koskeva perustuslain sääntely Suomessa ... 64

1.6.1 Kunnallisen itsehallintoperiaatteen sisältö ... 64

1.6.2 Rahoitusperiaate osana kunnallista itsehallintoperiaatetta .... 72

1.7 Kunnallinen itsehallinto Pohjoismaissa ... 75

2 Valtion ja kuntien tehtäväjaon muotoutuminen ... 88

3 Yleinen – erityinen jaottelu kunnan toimialalla ... 96

3.1 Yleinen toimiala ... 100

3.2 Erityinen toimiala ... 102

(8)

VI

III RAHOITUSPERIAATTEEN OIKEUDELLINEN ASEMA .... 107

1 Oikeusperiaate ... 107

2 Valtiosääntöoikeudellinen periaate ... 116

3 Rahoitusperiaate ... 119

3.1 Rahoitusperiaatteen muotoutuminen – historia ... 119

3.2 Rahoitusperiaatteen aseman vakiintuminen ... 122

3.3 Rahoitusperiaatteen oikeudellinen määrittely ja sisältö ... 131

IV KUNNAN VASTUU TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ ... 141

1 Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan lainsäädännön kehitys ... 142

2 Perusoikeuksien kehittyminen ... 148

3 Perusoikeusuudistus Suomessa ... 152

4 Oikeus terveyteen perusoikeutena ... 154

4.1 Terveyspalvelut perusoikeutena ... 154

4.2 Perusoikeuksien turvaamisvelvoite ja heikennyskielto terveyspalveluissa ... 157

4.3 Vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä Pohjoismaissa ... 161

5 ”Kaksi suurta reformia” ... 167

5.1 Valtava-uudistus ... 167

5.2 Hoitotakuu ... 169

5.3 Reformit rahoitusperiaatteen näkökulmasta tarkasteltuna ... 173

6 Yhdenvertaisuuden vaatimus terveydenhuollossa ... 176

V KUNNAN TEHTÄVIEN RAHOITUS ... 183

1 Kuntien ja valtion väliset taloussuhteet ... 183

2 Kunnan tulot ... 190

2.1 Kunnan verotusoikeus ... 190

2.1.1 Kunnallisvero ... 199

2.1.2 Kunnan osuus yhteisöverosta ... 200

2.1.3 Kiinteistövero ... 203

2.2 Verotulojen tasaus ... 204

2.3 Valtionosuusjärjestelmä ja sen tarkoitus ... 207

2.3.1 Valtionosuusjärjestelmän kehityksen alkutaival ... 210

2.3.2 Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän kehitys ja pääpiirteet ... 213

2.3.3 Voimassa oleva valtionosuusjärjestelmä ja suunnitellut uudistukset ... 224

3 Yleisen toimialan rahoitus ... 232

4 Erityisen toimialan rahoitus ... 238

5 Valtionosuusjärjestelmän funktiot ... 240

(9)

VII

VI VALTION JA KUNTIEN NEUVOTTELUMENETTELY ... 247

1 Neuvottelumenettelyn kehitys ... 247

1.1 Järjestelyasiakirjamenettely ... 248

1.2 Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta ... 252

1.3 Peruspalveluohjelmamenettely ... 255

2 Neuvottelumenettelyä koskevat eurooppalaiset vaatimukset ... 260

3 Neuvottelumenettelyn toteutumisen arviointia ... 266

VII RAHOITUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTIA ... 271

1 Rahoitusperiaatteen toteutuminen ... 271

2 Rahoitusperiaate ja kustannusvaikutusten seuraaminen ... 292

3 Rahoitusperiaate ja yhdenvertaisuuden vaatimus ... 301

4 Rahoitusperiaate ja kunnan talousautonomia ... 304

5 Rahoitusperiaate ja julkisen talouden tasapaino ... 309

5.1 Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) vaatimukset ... 309

5.2 Kuntia koskeva alijäämän kattamisvelvollisuus ... 312

6 Rahoitusperiaate ja kunnan oikeussuojakeinot ... 322

VIII TUTKIMUKSEN TULOKSIA ... 333

1 Rahoitusperiaatteen asema ... 334

2 Rahoitusperiaatteen toteutumisen ongelmia ... 336

2.1 Kustannusvaikutusten aliarviointi lainsäädäntövaiheessa ... 337

2.2 Valtionosuusjärjestelmän asema kuntien ja valtion taloudellisten suhteiden perustana ... 339

2.3 Kunnallisveropohjan leikkaaminen ... 343

2.4 Peruspalveluohjelman heikko vaikuttavuus ... 345

3 Reformien tarve ja rahoitusperiaate ... 349

3.1 Reformien tarve? Kuntarakenne vai sote? ... 349

3.2 Onko tarvetta muuttaa valtion ja kuntien välistä tehtävienjakoa? ... 362

3.3 Rahoitusperiaatteen tason määrittäminen ja tarve täydentää perustuslain 121 §:ä? ... 367

Summary ... 371

Liitteet ... 375

(10)

VIII

(11)

IX

Esipuhe

Asiat eivät aina mene niin kuin etukäteen suunnittelee. Aina ei saa sitä mitä haluaa. Joskus kuitenkin käy niin, että saa enemmän kuin on uskaltanut edes toivoa. Edellä lausuttu kuvaa hyvin väitöskirjaprosessiani ja sen etenemistä.

Mielessäni ei käynyt jatko-opintoja aloittaessani Vaasan yliopistolla, että lopulta valmistuisin oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Niin kuitenkin kävi.

Väitöskirja on ollut elämänvaihe, ja sen suomista mahdollisuuksista olen kiitollinen. Väitöskirjatyö on myös mahdollistanut työskentelyn ul- komailla, ja sitä mahdollisuutta olen käyttänyt hyväkseni. Tusen tack till Lena Marcusson, professor i förvaltningsrätt vid Juridiska institutionen i Uppsala universitet och Jan Fridthjof Bernt, professor vid juridiske fakultet i Universitetet i Bergen på möjligheten att arbeta som gästforskare vid era fakulteter.

Vaikka väitöskirjan valmistumisessa tutkija on tärkein tekijä, ei tutkimus olisi valmistunut ilman asiantuntevia ohjaajia. Osoitankin syvimmät kiitokseni väitöskirjani ohjaajille. Työni ohjaajana on toiminut hallinto- oikeuden professori Olli Mäenpää. Apusi on ollut korvaamaton tohtoriksi valmistumiseni kannalta. Kiitos asiantuntevista kommenteistasi ja mielenkiinnostasi työtäni kohtaan, joiden ansiosta työni valmistui. Kiitos myös toimimisesta kustoksena väitöstilaisuudessani. Työni ohjaajana on toiminut myös kunnallisoikeuden professori (emeritus) Aimo Ryynänen.

Asiantuntevat kommenttisi, kannustava otteesi ja mielenkiintosi työtäni kohtaan ovat olleet tutkimukseni kannalta korvaamattomia.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori (Helsingin yliopisto) ja hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla (Turun yliopisto) suostuivat väitöskirja- ni esitarkastajiksi. Kiitän Teitä asiantuntevista kommenteistanne. Kiitän hallinto-oikeuden professori Heikki Kullaa myös suostumisesta toimimaan vastaväittäjänä väitöstilaisuudessani.

Olen kiitollinen, että olen saanut haastatella tutkimustani varten Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväistä, Sisäasiainministeriön en- tisiä ylijohtajia Juhani Nummelaa ja Aulis Pöyhöstä sekä Ruotsin kunta- ja maakuntaliiton (SKL) ekonomia Per Sedigh’iä. Kiitos Teille siitä, että olette käyttäneet kallisarvoista aikaanne keskusteluihin kanssani sekä vastaamalla kysymyksiini. Kiitän myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Heikki Pukkia, joka ystävällisesti toimitti minulle tutkimuksessa esitetyt kuviot.

Väitöskirjan valmistumista on helpottanut se taloudellinen tuki, jonka turvin olen voinut keskittyä tutkimukseen. Kiitos kuuluu Kunnallisalan Kehittämissäätiölle, joka myönsi minulle 3-vuotisen apurahan. Kiitos myös Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle

(12)

X

rahoituksesta, joka mahdollisti tutkijavierailut Ruotsiin Uppsalan yliopistoon ja Norjaan Bergenin yliopistoon. Kiitän myös Pohjoismaiden hallinnolli- sen liiton Suomen osasto ry:tä (Nordiska administrativa förbundets finska avdelning rf, NAF) sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastoa myöntämistänne apurahoista. Lisensiaattitutkimuksen valmistumisen jälkeen siirryin työhön yliopiston ulkopuolelle, kunnanjohtajaksi Sulkavan kuntaan, ja olen jatkanut väitöskirjatyötä harrastuspohjalta iltaisin ja viikonloppuisin. Kombinaatio on ollut hyvin haastava ja ajoittain raskaskin, mutta kuitenkin mielenkiin- toinen ja palkitseva.

Haluan kiittää perhettäni ja erityisesti äitiäni kaikesta siitä tuesta ja kannustuksesta, jonka turvin olen voinut tutkijan tielle lähteä. Tukesi on ollut monesti korvaamaton elämän eri tilanteissa. Kiitos myös ystävilleni ja kollegoilleni, joiden kanssa jaetut kokemukset ja keskustelut ovat tuoneet iloa ja auttaneet jaksamaan tutkimustyön parissa.

Aloittaessani maisteriopinnot vuoden 2003 syksyllä tyttäreni Jenna oli kaksivuotias. Jenna onkin melkein koko lapsuutensa ajan tottunut siihen, että äiti joko lukee ja/tai kirjoittaa. Nyt, 10 vuotta myöhemmin, urakka on ohi. Väitöskirja, tai isokirja, kuten sitä kotona olemme kutsuneet, on valmis. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Omistan tämän kirjan tyttärelleni Jennalle.

Sulkavalla 30.11.2013 Tanja Matikainen

(13)

XI

Lähteet

Kirjallisuus

Aarnio, Aulis (1978). Mitä lainoppi on? Forum Oikeustiede. Helsinki.

Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Aarnio, Aulis (1986). Lain ja kohtuuden tähden. Juva. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Aarnio, Aulis (1989a). Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja.

Juva. WSOY.

Aarnio, Aulis (1989b)^. Ottakaamme oikeussäännöt vakavasti. Oikeus 2/1989, s. 112 – 122. Suomen demokraattiset Lakimiehet ja Oikeus- ja yh- teiskuntatieteellinen yhdistys.

Aarnio, Aulis (1997a). Oikeussäännösten systematisointi ja tulkinta.

Teoksessa: Minun metodini s. 35 – 56. Toim. Juha Häyhä. Porvoo.

Werner Söderström Lakitieto Oy.

Aarnio, Aulis (1997b). Reason and Authority. The Treatise on the Dynamic Paradigm of Legal Dogmatics. Aldershot. Ashgate Publishing Company.

Alanko, Arto & Arto Ojala (2012a, 2012b, 2012c). Sosiaali- ja terveyden- huolto valtion vastuulle. Kauppalehti 13.2.2012(a), Lapin Kansa 13.2.2012(b) ja Helsingin Sanomat 16.2.2012(c).

Algotsson, Karl-Göran (1993). Lagrådet, rättsstaten och demokratin under 1900-talet. Upplaga 1:1. Stockholm. Norstedts Juridik.

Bauer, Helfried (1999). Konsultationsmechanismus und nationaler Stabilitätspakt in Österreich – neu gefaßte Beziehungen zwichen Staat und Gemeinden für die Euro-Zeit. (Konsultaatiomekanismi ja kansallinen vakautussopimus Itävallassa – valtion ja kuntien välisten suhteiden uudelleenmuotoilu Euroaikaa varten. Suomenkielisen tii- vistelmän on kirjoittanut prof. Aimo Ryynänen). Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/1999, s. 121 – 130.

Befring, Anne Kersti C. (2007). Jus i helse- og sosialtjensten. Oslo. N.W.Damm

& Søn.

(14)

XII

Bernt, Jan Fridthjof (1981). Rettslige og økonomiske rammer for norsk kommunalt selvstyre – reformarbeid og reformdiskusjon s. 255 – 271.

Nordisk Administrativt Tidsskrift 1981. Juristforbundets Forlag.

Bernt, Jan Fridthjof, Oddvar Overå & Harald Hove (2005). Kommunalrett.

4 utgave. 2 opplag 2005. Oslo. Universitetsforlaget AS.

Blom-Hansen, Jens (2012). Local Government in Denmark and the 2007 municipal reform. Teoksessa: Rethinking local government: Essays on municipal reform, s. 43 – 81. Ed. Antti Moisio. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki. VATT Publications. Edita Prima Oy.

Bogdan, Michael (1996). Jämförande juridik – vad, varför, hur? Teoksessa:

Jämförande juridik: vad, varför, hur? Oikeusvertailu: mitä, miksi, miten? s. 1 – 8. Red. Suksi, Markku. Rättsvetenskapliga institutionen, Ser. A:468. Åbo. Åbo Akademis tryckeri.

Bogdan, Michael (2003). Komparativ rättskunskap. Andra upplagan.

Institutet för rättvetenskaplig forskning [CL]. Norsteadts Juridik Ab.

Bohlin, Alf (2007). Kommunalrättens grunden. Femte upplagan. Stockholm.

Norstedts Juridik.

Calmfors, Hans (1974). Staten och kommunerna – metoder och medel för statlig kontroll over den kommunala verksamheten. Förvaltningsrättslig tidskrift 1974. Stockholm Ab P.A. Norstead & Söner.

Danelius, Hans (1989). Mänskliga rättigheter. Norstedts. Fjärde upplagan.

Dworkin, Ronald (1991). Taking Rights Seriously. New Impressions with a Reply to Critics. Sixth impression. Avon. Duckworth.

Engh, Arnljot (1968). Kommunal forvaltning (av Arnljot Engh i samarbeid med Einar Tofte). 6 utgave. Oslo. Tiden Norsk Forlag.

Fimreite, Anne Lise, Helge O. Larsen & Jacob Aars (2001). Lekmannsstyre under press. Teoksessa: Lekmannsstyre under press, Festskrift til Audun Offerdal, s. 9 – 24. Red. Fimreite, Anne Lise, Helge O. Larsen & Jacob Aars. Oslo. Kommunforlaget.

Greve, Emil (2012). Local Government in Denmark. Teoksessa: Local government in the Member States of the European Union: a comparative legal perspective, 136 – 156. Ed. Angel–Manuel Moreno.

(15)

XIII

Hakkila, Esko (1939). Suomen tasavallan perustuslait sekä eräitä niihin liittyviä lakeja, asetuksia ja säännöstöjä. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Halila, Aimo (1956). Kunnallinen itsehallinto. Teoksessa: Suomalaisen kansanvallan kehitys, s. 217 – 224. Toim. Pentti Renvall. Historian ystäväin liitto XIII. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Hallberg, Pekka (2005). Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuuden näkymiä.

Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/2005, s. 152 – 156.

Hannus, Arno (1977). Kunnallisoikeuden pääpiirteet. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 181. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Hannus, Arno, Pekka Hallberg & Anne E. Niemi (2009). Kuntalaki. Juva.

WSOYpro Oy.

Harisalo, Risto, Pasi–Heikki Rannisto & Jari Stenvall (2012). Institutionaalinen luottamus. Tutkimus kuntien luottamuksesta valtioon. Kuntaliitto, Acta 236. Helsinki. Tampereen yliopisto, Suomen Kuntaliitto.

Harjula, Heikki & Kari Prättälä (2004). Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat.

Helsinki. Talentum.

Heinonen, Tuuli (2012a). Valtiosääntöoikeus ja oikeuslähdeoppi. Teoksessa:

Oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen. Ihmisoikeuksien murroksesta kansainväliseen oikeuteen, s. 179 – 199. Toim. Tuuli Heinonen & Juha Lavapuro. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja N:o 23.

Heinonen, Tuuli (2012b). Konstitutionaalinen konflikti Suomessa. Teoksessa:

Oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen. Ihmisoikeuksien murroksesta kansainväliseen oikeuteen, s. 201 – 239. Toim. Tuuli Heinonen & Juha Lavapuro. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja N:o 23.

(16)

XIV

Helin, Heikki (1991). Isäntä vai renki? Kunnallistalouden liikkumavapaus ja valtiollinen säätely. Liikkumavaraprojektin raportti no 15. 1991.

Helsinki. Suomen kaupunkiliitto.

Helin, Heikki (2002). Kunnallistalouden rytmihäiriö. KuntaSuomi 2004 -ta- lousanalyysi 2002. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia.Helsinki. Suomen kuntaliitto.

Helin, Heikki. (2010). Lamasta lamaan. Suurten kaupunkien talous 1988 – 2008. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2010:4

Helin, Heikki (2011a). Yhteisöjen maksamat verot – jatkuvan kiistan koh- teena. Kvartti 2/2011.

Helin, Heikki (2011b). Miten tähän on tultu? Toisenlainen tulkinta kun- tataloudesta. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2011:2.

Helin, Heikki (2012a). Valtion vaikutus kuntien talouteen. Teoksessa:

Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin, s. 339 – 356. Toim. Loikkanen, Heikki A., Seppo Laakso &

Ilkka Susiluoto. Helsingin kaupunki, Tilastokeskus. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka. Helsinki.

Helin, Heikki (2012b). Kaksi näkökulmaa: Kunnallisveroprosentti ja kun- nallisveroaste. Helsingin kaupungin tilastokeskus. Tutkimuskatsauksia 2012:4.

Herlitz, Nils (1964). Grunddraken av det svenska statsskickets historia.

Sjätte upplagen. Stockholm. Svenska Bokförlaget. Norstedts.

Herlitz. Nils (1969). Elements of Nordic Public Law. Stockholm. P.A.

Norstedt & Söners Förlag.

Hermanson, Robert (1893). Anteckningar enligt professor R. Hermansons föreläsningar öfver Finlands Statsförefattningsrätt IV. Helsingfors. G.

Arvidsons Litografiska Atelier.

Hermanson, Robert & Kaarlo Kaira (1965). Suomen valtiosääntö pääpiir- teittäin. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 54.

Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

(17)

XV

Heuru, Kauko (2000). Kunnan päätösvallan siirtyminen. Oikeudellinen tutkimus kunnanvaltuuston vallasta suomalaisen kunnallishallinnon demokraattisten arvojen ja tehokkuusarvojen ristipaineessa. Acta Universitatis Tamperensis 760. Tampere. Tampereen yliopisto.

Heuru, Kauko (2001). Itsehallinnon aika. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 40. Vammala. Pole-Kuntatieto Oy.

Heuru, Kauko (2002a). Kunta perusoikeuksien toteuttajana. Saarijärvi.

Talentum.

Heuru, Kauko (2002b). Kunnan vastuu erikoissairaanhoidosta ja taloudes- taan. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2002, s. 68 – 76.

Heuru, Kauko (2006). Perustuslaillinen kunnallishallinto. Helsinki. Edita.

Heuru, Kauko (2007). Kunta- ja palvelurakenneuudistus. Edilex 2007/13.

http://www.edilex.fi.proxy.tritonia.fi/lakikirjasto/4381.pdf.

Heuru, Kauko, Erkki Mennola & Aimo Ryynänen (2001). Kunnallinen itsehallinto. Kunnallisoikeuden perusteet. Helsinki. Kauppakaari.

Lakimiesliiton kustannus.

Heuru, Kauko, Erkki Mennola & Aimo Ryynänen (2008). Kunta – Kunnallisen itsehallinnon perusteet. Helsinki. Edita.

Heuru, Kauko, Erkki Mennola & Aimo Ryynänen (2011). Kunta – Kunnallisen itsehallinnon perusteet. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy – Juveness Press.

Hidén, Mikael (2001). Kunnat ja valtiosääntö. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/2001, s. 152 – 166.

Hirvonen, Ari (2012). Oikeuden ja lainkäytön teoria. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki. Unigrafia Oy.

Holopainen, Toivo (1969). Kunnan asema valtiossa. Oikeudellinen raken- netutkimus. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 81. Vammala. Suomalainen lakimiesyhdistys.

Høyland, Toril Kristiansen (2001). Søksmål etter klagebehandling av kommunale vedtak – hvem kan søkes, og hvem kan saksøke? Lov og rett s. 195 – 212.

(18)

XVI

Huhtanen, Raija (2002). Oikeustapauskommentti. KHO 2002:21.

Erikoissairaanhoito. Yksityisesti hankitun hoidon korvaaminen.

Maksusitoumus. Hallintoriita. Lakimies 4/2002, s. 647 – 664 Huhtanen, Raija (2004). Kunnan juridinen vastuu perusoikeuksista.

Julkaisussa: Etiikka palvelujärjestelmän ja perusoikeuden välisessä suhteessa. Kutsuseminaari 11.12.2003. STAKES. Aiheita 6/2004 s.

25 – 32.

Huhtanen, Raija (2005). Kommunens ansvar för att de grundläggande fri- och rättigheterna förverkligas inom socialvården samt hälso- och sjukvården – aktuella lagstiftningsfrågor i Finland. Teoksessa: Samspelet mellan offentlig rätt och privaträtt – de grundläggande fri- och rät- tigheterna, s. 283 – 298. Red. Eija Mäkinen. Tammerfors Universitet.

Rättvetenskapliga institution.

Huovari, Janne (2012). Veromuutosten vaikutus metropolialueen kunnal- listalouteen. Toim. Heikki A. Loikkanen & Seppo Laaksonen & Ilkka Susiluoto. Teoksessa: Metropolialueen talous – Näkökulmia kaupunkitalouden haasteisiin, s. 359 – 368. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Husa, Jaakko (1995). Julkisoikeudellinen tutkimus. Tutkimus julkisoikeu- dessa harjoitettavan oikeusdogmatiikan metodologiasta. Jyväskylä.

Finnpublishers Oy.

Husa, Jaakko (1998). Johdatus oikeusvertailuun. Oikeusvertailun perusteet erityisesti julkisoikeutta silmällä pitäen. Helsinki. Kauppakaari Oyj.

Husa, Jaakko (1999). Perusoikeudet valtiosääntöoikeudessa ja valtiosääntö- oikeustieteessä. Teoksessa: Perusoikeudet Suomessa, s. 273 – 311. Toim.

Nieminen, Liisa. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki. Kauppakaari Oyj.

Husa, Jaakko (2007). Valtiosääntöoikeuden luonne, yleiset opit ja poikke- uslaki-instituutio – suuntaviivoja uudelle systematiikalle? Lakimies 2/2007, s. 183 – 207.

Husa, Jaakko (2013). Oikeusvertailu. Teoria ja metodologia. Lakimiesliiton kustannus. Media Zone OÜ. Viro.

Husa, Jaakko & Teuvo Pohjolainen (2002). Julkisen vallan oikeudelliset perusteet. Johdatus julkisoikeuteen. Helsinki. Talentum.

(19)

XVII

Husa, Jaakko & Teuvo Pohjolainen (2008). Julkisen vallan oikeudelliset perusteet. Johdatus julkisoikeuteen. 2. painos. Helsinki. Talentum.

Husa, Jaakko, Kimmo Nuotio & Heikki Pihlajamäki (eds.) (2007). Nordic Law – Between Tradition and Dynamism. Teoksessa: Nordic Law – Between Tradition and Dynamism, s. 1 – 39. Eds. Husa, Jaakko, Kimmo Nuotio & Heikki Pihlajamäki. Antwerp–Oxford. Insertia.

Häggroth, Sören, Kai Kronvall, Curt Riberdahl & Karin Rudebeck (1993).

Kommuner och landsting. En grundbok. Göteborg. Norstedts Juridik.

Ikkala, Olli (1959). Kunnan yleinen toimivalta. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 60. Vammala. Suomalainen lakimiesyhdistys.

Isberg, Magnus (2011). Sveriges grundlagar och riksdagsordningen.

Riksdagens Interntryckeri, Stockholm 2011. Sveriges Riksdag.

Inha, Jyri (2005). Haminasta Maastrichtiin – Modernin suomalaisen val- tiosääntöhistorian pääpiirteet. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki. Forum Iuris.

Jonasen, Viggo (2006). Kommunal självstyrelse i Danmark 1803 – 2006- Mellan decentralisering och centralism. Teoksessa: Persperktiv på lokal och regional självstyrelse, s. 51 – 60. Region Skåne, Kristianstad.

http://www.landscapecitizens.se/pdffiler/perspektivpasjalvstyrelse.pdf Jyränki, Antero (1968). Näkökohtia Suomen perusoikeusjärjestelmästä.

Lakimies 1968, s. 977 – 1002.

Jyränki, Antero (1996). ”Im fremden spiegel” – Tankar om jämföran- de rättsforskning. Teoksessa: Jämförande juridik: vad, varför, hur?

Oikeusvertailu: mitä, miksi, miten? s. 9 – 16. Red. Suksi, Markku.

Rättsvetenskapliga institutionen, Ser. A:468. Åbo. Åbo Akademis tryckeri.

Jyränki, Antero (2002). Kansanvalta ja Suomen perustuslaki. Teoksessa:

Kansanvalta, s. 1 – 9. Toim. Miettinen, Tarmo. Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja N:o 1. Joensuu. Joensuun yliopisto.

Jyränki, Antero (2003). Valta ja vapaus. Valtiosääntöoikeuden yleisiä ky- symyksiä. Helsinki. Talentum.

(20)

XVIII

Jyränki, Antero & Jaakko Husa (2012). Valtiosääntöoikeus. Hämeenlinna.

Kaisto, Janne (2005). Lainoppi ja oikeusteoria. Oikeusteorian perusteista aineellisen varallisuusoikeuden näkökulmasta. Edilex Libri. Helsinki.

Edita.

Kallio, Olavi, Pentti Meklin, Jari Tammi & Jarmo Vakkuri (2011).

Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000 – 2010.

Väliraportti. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 17. Tampereen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki.

Kalliomaa-Puha, Laura (2007). Vanhoilla ja sairaille sopivaa?

Omaishoitosopimus hoivan instrumenttina. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 90. Helsinki. Kelan tutkimusosasto.

Karapuu, Heikki (1999). Perusoikeuksien tausta ja yleinen sisältö. Teoksessa:

Perusoikeudet, s. 61 – 86. Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Juva. Werner Söderström Lakitieto Oy.

Karhu, Veli, Rentola Pasi & Aki Viitasaari (2000). Valtionosuuskriteerit ja palvelutuotannon kustannustekijät. Tutkimus opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta.

Tampere. Tampereen yliopisto.

Kastari, Paavo (1977). Suomen valtiosääntö. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 179. Vammala. (Helsinki) Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta.

Kavonius, Petter (2001). Oikeusperiaatekin velvoittaa! Tutkimus oikeuspe- riaatteen velvoittavuuden ja voimassaolon perusteista. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, E-sarja N:o 1. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys.

Kavonius, Petter (2003). Tarpeidenmukainen oikeusperiaateajattelu. Tutkimus oikeusperiaateajattelun viehätysvoiman perusteista. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja N:o 238. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys.

(21)

XIX

Kekkonen, Urho (1936). Kunnallinen vaalioikeus Suomen lain mukaan.

Suomalaisen lakimiesten yhdistyksen julkaisuja N:o 5. Helsinki.

Kustannusosakeyhtiö Otava.

Kekkonen, Urho (1965). Tasavallan presidentin puhe maalaiskuntien kunnallishallinnon 100-vuotisjuhlassa 29.3.1965.

Kilpiö, Antti (1956). Kuntien tehtävistä aiheutuvien kustannusten jako valtion ja kuntien kesken. Helsinki.

Kjønstad, Asbjørn (2003). Rettinghetslovgivning og kommunalt selvstyre.

Lov og rett Nr. 06/2003, s. 341 – 359.

Kjønstad, Asbjørn (2004). Rett til helsetjenester. Jussens Venner Nr. 03–

04/2004, s. 220 – 272.

Kjønstad, Asbjørn (2005). Styringsretten i helsevesenet. Arbeidsrett Nr.

01/2005, s. 1 – 27.

Kjønstad, Asbjørn (2007). Helserett – pasienters og helsearbeideres retts- stilling. Gyldendal Akademisk. 2. utgave, 1 opplag. Oslo. Gyldendal Norsk Forlag AS.

Klammer, Dieter (2001). Municipalities in Austria: Competencies, Local Politicians and Recent Trends. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2001, s. 35 – 44.

Knemeyer, Franz-Ludwig (1989). Eurooppalaisen kunnallissopimuksen merkitys – varainhoito-oikeus ja oikeussuoja. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/1989, s. 249 – 259.

Korhonen, Arvi (1956). Suomalaisen kansanvallan juuret. Teoksessa:

Suomalaisen kansanvallan kehitys, s. 7 – 14. Toim. Pentti Renvall.

Historian ystäväin liitto XIII. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Kulla, Heikki (2012). Hallintomenettelyn perusteet. Helsinki. Talentum.

Kuuskoski, Reino (1954). Uusi kunnallislaki. 3. täydennetty painos.

Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 39. Porvoo, Helsinki. Werner Söderström Osakeyhtiö.

(22)

XX

Kuuskoski, Reino & Arno Hannus (1966). Suomen kunnallisoikeus pää- piirteittäin. 2. painos. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 70. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Laajala, Päivi & Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (2011). Neuvottelu- ja oh- jausmenettely kunta-valtio-suhteessa. Teoksessa: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet s. 312 – 315. Toim. Arto Haveri, Jari Stenvall

&Kaija Majoinen. Kuntaliitto Acta nro 224. Kunnallistieteen yhdistys.

Helsinki. Suomen Kuntaliitto.

Laakso, Seppo (1990). Oikeudellisesta sääntelystä ja päätöksenteosta – erityisesti julkisoikeuden alalla. Helsinki. Valtionhallinnon kehittämiskeskus.

Laakso, Seppo, Outi Suviranta & Veijo Tarukannel (2006). Yleishallinto- oikeus. Tampereen yliopisto. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy.

Laasanen, Juhani (1999). Valtionaputasoitus. Kustannusperusteisen ja laskennallisen valtionosuusjärjestelmän tasoituksen vertailu. Acta Universitatis Tamperensis 705. Tampere. Tampereen yliopisto.

Laitinen, Arto (2000). Järjestelyasiakirjamenettely ja kutahanek – tehtä- vät; vahvuudet ja heikkoudet. Teoksessa: Tuleeko neuvottelemalla tulosta? Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä, s. 48 – 54. Toim.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma & Lasse Oulasvirta. Tampere 2000.

Tampere University Press.

Lohiniva-Kerkelä, Mirva (2007). Terveydenhuollon juridiikkaa. Helsinki.

Talentum.

Loikkanen, Heikki A. (2012). Kuntien ja metropolialueiden rakenteesta:

periaatteita, argumentteja ja empiriaa. Teoksessa: Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin, s.

275 – 296. Loikkanen, Heikki A. & Seppo Laakso & Ilkka Susiluoto (Toim.)

Madell, Tom (2012). Local Government in Sweden. Teoksessa: Local government in the Member States of the European Union: a comparative legal perspective, 637 – 661. Ed. Angel-Manuel Moreno.

Makkonen, Kaarle (1981). Oikeudellisen ratkaisutoiminnan ongelmia:

rakenneanalyyttinen tutkimus. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 191. Lainopillisen Ylioppilastiedekunnan Kustannustoimikunta.

(23)

XXI

Manninen, Ari (2010). Palveluja vai byrokratiaa? Suomen kunnallishallinto sotien jälkeen. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Helsinki. Edita.

Marcusson, Lena (2007). Utvecklingen av kommunal självstyrelse i Sverige – några reflektioner. Teoksessa: Festkrift till Claus Haagen Jensen, s. 329 – 339. Red. Erik Werlauff & Sten Bønsing. Jurist- og Økonomforbundets Forslag.

Matikainen, Tanja (2007a). Terveyspalveluiden järjestäminen kunta- ja pal- velurakenneuudistuslain mukaan. Teoksessa: Oikeus, talous, hallinto, s. 415 – 435. Toim. Jukka Kultalahti – Risto Nuolimaa. Oikeustieteen päivät 30. – 31.8.2007. Tampereen yliopisto. Vaajakoski 2007.

Matikainen, Tanja (2007b). Kunnallinen itsehallinto ja rahoitusperiaate.

Matikainen, Tanja (2009). Kunnan ja valtion yhteinen vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Julkisoikeuden lisensiaatti- tutkimus. Vaasan yliopisto.

Matikainen, Tanja (2011). Kuntarakenneuudistus vai uusi tehtävienjako?

Mallia Pohjoismaista. Teoksessa: Kuntakirja – uudistusajatuksia, s.

19 – 25. Toim. Antti Mykkänen. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 81. Sastamala. Pole-Kuntatieto Oy.

Meklin, Pentti (2012). Vahva peruskunta yhdenvertaisten palvelujen turvaajana? Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/2012, s. 273 – 278.

Merikoski, V. (1938). Valtionapujärjestelmä hallintovalvonnan kannalta.

Suomalaisen lakimiesten yhdistyksen julkaisuja N:o 17. Vammala.

Suomalainen lakimiesten yhdistys.

Merikoski, V. (1944). Suomen julkisoikeuden oppikirja. I nide. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 3. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Merikoski, V. (1966). Suomen julkisoikeus pääpiirteittäin I. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 80. Porvoo. Kolmas painos.

Werner Söderström Osakeyhtiö.

Merikoski, V. (1969). Muuttumaton, muuttuva valtiosääntömme. Porvoo.

(24)

XXII

Merikoski, V. (1970). Suomen julkisoikeus pääpiirteittäin I. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 80. Porvoo. Neljäs painos.

Modeen, Tore (1988). Den finländska kommunalförfattningsreformen 1865 – 1873. Mot bakgrund av deb svenska reformen 1862. Teoksessa:

Kommunalrätt I utveckling. Historisk bakgrund och utvecklingsten- derser I Finland och Sverige, s. 55 – 66. Utgiven av Gunnar Bramstång.

Lund. Juristförlaget i Lund.

Molander, Per (2005). Självstyrelse, likvärdighet och effektivitet – ett spän- ningsfyllt förhållande. Teoksessa: Självstyrelse, likvärdighet, effektivitet Stigmark. Målkonflikter i den offentliga sektorn, s. 11 – 24. Red.

Per Molander & Kerstin. Södertälje. Riksbankens jubileumsfond i samarbete med gidlunds förlag.

Molven, Olav (2006a). Helse og jus. En innføring for helsepersonell. 5 utgave, 1 opplag. Gyllendal Norsk Forslag AS. Akademisk.

Molven, Olav (2006b). Sykepleie og jus. 2 utgave, i opplag. Gyldendal Norsk Forslag AS. Akademisk.

Møse, Erik 2002. Menneskerettigheter. Oslo. Cappelen Akademisk Forlag.

Myllymäki, Arvo (1989). Julkistyönantajat ja virkaehtolainsäädäntö: valtion, kuntien ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtolainsäädäntö ja sen vaikutukset työnantajavaltaan ja virkamiesjärjestöjen asemaan.

Tampere. Finnpublishers

Myllymäki, Arvo (1994). Julkistalouden sääntely. Tampere. Finnpublishers Oy.

Myllymäki, Arvo (2000a). Finanssihallinto-oikeus. Valtion ja kuntien va- rainkäyttö ja varainkäytön valvonta. Helsinki. Werner Söderström Lakitieto Oy.

Myllymäki, Arvo (2000b). Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmän oikeudelliset perusteet. Teoksessa: Tuleeko neuvottelemalla tulosta? Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä, s. 80 – 90. Toim. Kari-Pekka Mäki- Lohiluoma & Lasse Oulasvirta. Tampere 2000. Tampere University Press.

(25)

XXIII

Myllymäki, Arvo (2002). Kuntien kujanjuoksu. Kunnallisalan kehittämis- säätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 45. Vammala. Pole-Kuntatieto Oy ja Arvo Myllymäki.

Myllymäki, Arvo (2007). Finanssihallinto-oikeus. Valtion ja kuntien varain- käyttö ja varainkäytön valvonta. Toinen, uudistettu painos. Helsinki.

WSOYpro.

Myllymäki, Arvo & Päivi Kalliokoski (2006). Valtio, kunta ja Euroopan unioni. Unionijäsenyyden vaikutus valtion ja kuntien taloudelliseen päätösvaltaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 51. Vammala. Pole-kuntatieto Oy.

Mäenpää, Olli (1981). Kunnan hallinto. Tutkimus hallitusmuodosta ja kunnallislaista kunnan hallinnon perustana. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 152. Vammala. Suomalainen lakimiesyhdistys.

Mäenpää, Olli (2002). Lausunto perustuslaissa turvatun kuntien verotusoikeuden merkityksestä yhteisöverouudistuksen toteuttamisen yhte- ydessä ja yhteisöveron tuoton jako-osuuksia muutettaessa. Lausunto Suomen Kuntaliitolle.

Mäenpää, Olli (2009). Julkisuusperiaate. Juva. WSOYpro.

Mäenpää, Olli (2011a). Oikeus hyvään hallintoon. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki. Unigrafia Oy Yliopistopaino.

Mäenpää, Olli (2011b). Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. 4. uudistettu painos. Porvoo. Edita Publishing Oy.

Mäenpää, Olli (2013). Hallinto-oikeus. Oikeuden perusteokset. Helsinki.

SanomaPro Oy.

Mäki-Lohiluoma Kari-Pekka (2000). Valtion ja kuntien välisen neuvotte- lujärjestelmän kehitysvaiheet Suomessa. Teoksessa: Tuleeko neuvottelemalla tulosta? Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä, s. 9 – 26.

Toim. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma & Lasse Oulasvirta. Tampere 2000. Tampere University Press.

Mäkinen, Eija (2004). Oikeudellinen kontrolli kunnan ympäristöasioissa.

Tampere. Finnpublishers.

(26)

XXIV

Niemelä, Mikko (2008a). VALTAVASTA PARHAASEEN – kunnallisia palveluita koskevien uudistusten perustelut. Teoksessa: Forma, Pauli, Mikko Niemelä & Arttu Saarinen (toim.). Hyvinvointivaltion kil- pailuttaminen, s. 12 – 30. Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu -sarjan julkaisu nro 7. Pole-Kuntatieto Oy. Vammalan kirjapaino Oy.

Niemelä, Mikko (2008b). Julkisen sektorin reformin pitkä kaari Valtava- uudistuksesta Paras -hankkeeseen. Helsinki. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 102.

Niemi-Iilahti, Anita (1992). Itsehallinnon ideaalimallin kehitys ja reaali- maailma. Ideaalityyppimetodi kunnallisen itsehallinnon käsitteen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion itsehallinnon tulkinnassa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No 163. Hallintotiede 11.

Niemi – Kiesiläinen, Johanna (2007). Comparing Finland and Sweden:

The Structures of Legal Argument. Teoksessa: Nordic Law – Between Tradition and Dynamism, s. 89 – 108. Eds. Husa, Jaakko, Kimmo Nuotio & Heikki Pihlajamäki. Antwerp–Oxford. Insertia.

Niemivuo, Matti (1976). Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille.

Oikeustieteellinen tutkimus valtionapuinstituutiosta julkisten palvelujen, erityisesti perus- ja keskiasteen koulutuksen määrällisen sääntelyn keinona. Suomalaisen lakimiesyhdityksen julkaisuja A-sarja N:o 118.

Vammala. Suomalainen lakimiesyhdistys.

Nissinen, Tero & Aki Viitasaari (2006). Kunta- ja palvelurakenneuudistus – kuntien kadonnutta taloudellisuutta etsimässä? Teoksessa:

Kuntarakenteita etsimässä. Puheenvuoroja kunta- ja palvelurakenteiden uudistustarpeista ja mahdollisuuksista. Juhlakirja kunnallistalouden professori Veli Karhun siirtyessä eläkkeelle vuonna 2006, s. 86 – 104.

Toim.Pentti Meklin, Tuija Rajala, Lotta-Maria Kärki, Arto Haveri &

Aimo Ryynänen. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy – Juveness Print.

Nord, Lars (2001). Juridik och politik – om juristers syn på sociala rät- tigheters grunglagsställning. Teoksessa: Mänsliga rättigheter – aktuella forskningsfrågor, s. 33 – 76. Red. Göran Gunner & Sia Spiliopoulou Åkermark. Iustus Förlag.

Nummela, Juhani & Aimo Ryynänen (1993). Kuntahallinnon vaihtoehdot.

Lakimiesliiton kustannus. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy.

(27)

XXV

Nummela, Juhani (2003). Kuntatalous murroksessa – miten käy kuntien palvelutuotannon? Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2003, s. 34 – 41.

Ojala, Pekka (1980). VALTAVA -projektin keskeisiä kysymyksiä. Suomen Kunnat 2/1980, s. 72 – 75.

Ojanen, Tuomas (2003). Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki.

Forum Iuris.

Oulasvirta, Lasse (1986). VALTAVAn seurantatutkimus. Osa 2. Pohjoismaiden valtionapujärjestelmät erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimusosasto. Helsinki. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalisia erikoistutkimuksia, SVT XXXII: 112.

Oulasvirta, Lasse (1991). Kunta, valtio ja talous – jäähyväiset juustohöyläta- loudelle. Kuntien ja valtion taloudellisia suhteita, valtionapujärjestel- mää ja kuntien talousongelmia koskeva tutkimus. Helsinki. Suomen Kaupunkiliitto, Acta-sarja.

Oulasvirta, Lasse (1996). Kuntien valtionapujärjestelmä. Vertaileva ar- viontitutkimus kahdesta valtionapujärjestelmästä. Acta Universitatis Tamperensis A 494. Tampere. Tampereen yliopisto.

Oulasvirta, Lasse (2000). Valtio- ja kuntatalouden tasapainotus. Teoksessa:

Tuleeko neuvottelemalla tulosta? Valtion ja kuntien neuvottelujärjestel- mä, s. 27 – 32. Toim. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma & Lasse Oulasvirta.

Tampere 2000. Tampere University Press.

Oulasvirta, Lasse (2002). Valtionapujärjestelmän perusteet ja kansainvälinen katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen valtionapujärjestel- mästä ja -ohjauksesta. Teoksessa: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsimässä, s. 83 – 102. Oulasvirta, Lasse, Jukka Ohtonen & Jari Stenwall (2002). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:19. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö

Pahlman, Irma (2003). Potilaan itsemääräämisoikeus. Helsinki. Edita Prima Oy.

Pellonpää, Matti, Monica Gullans, Pasi Pölönen & Antti Tapanila (2012).

Euroopan ihmisoikeussopimus. Helsinki. Talentum.

(28)

XXVI

Pihlajaniemi, Toivo (2006). Kuntarakenne murroksessa. Kunnallisalan kehit- tämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 53. Vammala. Pole- Kuntatieto Oy.

Platou, Carl (1931). Utviklingen og organisasjonen av vårt kommunale selvstyre, s. 201 – 216. Nordisk Administrativt Tidsskrift. København.

Det Nordiske Administrative Forbund.

Prättälä, Kari (1998). Kunnan verotusoikeuden perustuslainsuojasta.

Teoksessa: Näkökulmia kunnallishallintoon 1990-luvulla. Juhlakirja Suomen kaupunginsihteerien Yhdistyksen täyttäessä 60 vuotta, s.

75 – 89. Toim. Halme, Jukka-Pekka, Kari Prättälä & Pertti Vanne.

Suomen Kaupunginsihteerien yhdistys.

Prättälä, Kari (2000). Kunnan ja valtion suhteiden oikeudellinen sääntely:

Miten subjektiiviset oikeudet ja kunnallinen itsehallinto yhteensovi- tetaan? Teoksessa: Tuleeko neuvottelemalla tulosta? Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä, s. 55 – 63. Toim. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

& Lasse Oulasvirta. Tampere 2000. Tampere University Press Prättälä, Kari (2004). Kuntien voitava päättää hyvinvointipalvelujen jär-

jestämistavasta. Kuntalehti 21/2004, s. 45 – 47.

Pöyhönen, Aulis (1993). Euroopan kunnallissopimus. Sisäasiainministeriö.

Pöyhönen, Aulis (1996). Euroopan kunnallissopimus. Kunnallisen itsehallinnon tavoitemalli. Helsinki. Edita.

Pöyhönen, Aulis (1997). Euroopan neuvoston suositukset. Euroopan kunnallissopimus (erityisesti valtio/kunnat). Sisäasiainministeriö.

Reitz, John C. (1998). How to Do Comparative Law. American Journal of Comparative Law. Volume 46/1998, s. 617 – 636.

Ryynänen, Aimo (1986). Kunnan tehtävien lakisääteistäminen. Tutkimus lakisääteistämisen vaikutuksista kunnan toimintaan, hallinto-organisaa- tioon ja valtionvalvontaan. Acta Universitatis Tamperensis. Vammala.

Tampereen yliopisto.

Ryynänen, Aimo (1994). Kriisikuntalaki ja kunnallinen itsehallinto. Lakimies 7 /1994, s. 898 – 914.

(29)

XXVII

Ryynänen, Aimo (2000). Valtion ja kuntien väliset neuvottelujärjestelmät Itävallassa ja Saksassa. Teoksessa: Tuleeko neuvottelemalla tulosta?

Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä, s. 136 – 0. Toim. Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma & Lasse Oulasvirta. Tampere 2000. Tampere University Press.

Ryynänen, Aimo (2004a). Kunnat valtion valvonnassa. Kunnallisalan kehit- tämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 44. Pole-Kuntatieto Oy. Vammala.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.

Ryynänen, Aimo (2004b). Kuntien ja alueiden itsehallinto – kehittämis- vaihtoehdot. Helsinki. Edita Publishing Oy.

Ryynänen, Aimo (2006). Kunnallinen itsehallinto talouden vaatimusten ja ylikansallisen sääntelyn puristuksessa. Teoksessa: Kuntarakenteita etsimässä. Puheenvuoroja kunta- ja palvelurakenteiden uudistustarpeista ja mahdollisuuksista. Juhlakirja kunnallistalouden professori Veli Karhun siirtyessä eläkkeelle vuonna 2006, s. 34 – 55. Toim.

Pentti Meklin, Tuija Rajala, Lotta-Maria Kärki, Arto Haveri & Aimo Ryynänen. Tampere. Tampereen yliopistopaino Oy – Juveness Print.

Ryynänen, Aimo (2008). Kuntauudistus ja itsehallinto. Tampere. Tampere University Press. Tampereen yliopistopaino Oy – Juveness Print.

Ryynänen, Aimo (2009). Eduskunta ja kunnallinen itsehallinto. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2009.

Ryynänen, Aimo (2011a). Eurooppalainen näkökulma kuntauudistukseen ja -rakenteeseen. Teoksessa: Kuntakirja – uudistusajatuksia, s. 11 – 18.

Toim. Antti Mykkänen. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia- sarjan julkaisu nro 81. Sastamala. Pole-Kuntatieto Oy.

Ryynänen, Aimo (2011b). Kunnallinen itsehallinto Euroopan unionissa ja Euroopan neuvostossa. Teoksessa: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet s. 141 – 160. Toim. Arto Haveri, Jari Stenvall &Kaija Majoinen.

Kuntaliitto Acta nro 224. Kunnallistieteen yhdistys. Helsinki. Suomen Kuntaliitto.

Ryynänen, Aimo (2012a). Ideoita luottamushenkilöille luottamushenkilöor- ganisaation ja toimintatapojen kehittämiseksi. Teoksessa: Demokratian ritarit – kuntien luottamushenkilötyön kehittäminen, s. 9 – 43. Toim.

Markku Pyykkölä. Hyvinkää. Suomen Toivo -ajatuspaja.

(30)

XXVIII

Ryynänen, Aimo (2012b). Kunnan olemassaolon oikeus, s. 62 – 70. Hallinnon tutkimus 1/2012.

Ryynänen, Aimo (2012c). Kunnallishallinnon kansainväliset vaikutteet.

Tampere. Tampere University Press. Tampereen yliopistopaino Oy – Juveness Print.

Ryynänen, Aimo & Heikki Telakivi (2006). Eurooppalainen mallikunta.

Helsinki. Edita.

Rönkkö, Pentti (2005). Kunta- ja palvelurakenneuudistus – kuntien ra- hoitusongelman ratkaisu vai uusi ongelma. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/2005, s. 148 – 151.

Rönnberg, Lena (2007). Hälso- och sjukvårdrätt.Andra upplagan.

Studentlitteratur.

Sahlin, Jan (2006). Hälso- och sjukvårdslagen. Med kommentater. Sjunde upplagan. Stockholm. Norstedts Juridik. AB.

Sakslin, Maija (1999). Sosiaaliset oikeudet ja perustuslaki. Teoksessa:

Perusoikeudet Suomessa, s. 221 – 254. Toim. Liisa Nieminen.

Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki. Kauppakaari Oyj.

Sallinen, Sini (2007). Kunnan itselleen ottamat tehtävät ja niiden oikeudelliset reunaehdot. Acta Universitatis Tamperensis 1212. Tampere.

Tampereen yliopisto.

Saraviita, Ilkka (1976). Järjestely vaihtotaseen tasapainottamiseksi – talous- politiikkaa vaiko parlamentarismia? Lakimies 2/1976, s. 152 – 170.

Saraviita, Ilkka (2000). Perustuslaki 2000. Kommentaariteos uudes- ta valtiosäännöstä Suomelle. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki.

Kauppakaari Oyj.

Saraviita, Ilkka (2011). Perustuslaki. Helsinki. Talentum.

Scheinin, Martin (1993). Edellyttävätkö kansainväliset ihmisoikeussopi- mukset subjektiivisia oikeuksia? Teoksessa: Hyvinvointioikeudet, s.

105 – 114. Toim. Veli Pelkonen. Jyväskylä.

(31)

XXIX

Scheinin, Martin (1999). Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto. Teoksessa:

Perusoikeudet, s. 231 – 261. Toim. Pekka Hallberg, Heikki Karapuu, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Juva. Werner Söderström Lakitieto Oy.

Scheinin, Martin (2012). Perusoikeuskonfliktit. Teoksessa: Oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen. Ihmisoikeuksien murroksesta kansainväliseen oikeuteen, s. 125 – 141. Toim. Tuuli Heinonen & Juha Lavapuro.

Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja N:o 23.

Siltala, Raimo (2001). Johdatus oikeusteoriaa. FORUM IURIS. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki.

Hakapaino Oy.

Siltala, Raimo (2003). Oikeustieteen tieteenteoria. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 234. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys.

Sinervo, Lotta-Maria (2011). Kunnan talouden tasapaino monitulkintaisena ilmiönä. Acta Universitatis Tamperensis 1628.Tampereen yliopisto.

Johtamiskorkeakoulu. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

Tampere.

Sipponen Kauko (1964). Maakunta hallintoyksikkönä. Teoksessa:

Maakuntapolitiikka, s. 27 – 52. Toim. Jaakko Numminen & Jouko Hulkko. Yhteiskuntapoliittinen julkaisusarja n:o 2. Valkeakoski.

Suomalaisuuden liitto.

Soikkanen, Hannu (1966). Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta.

Maalaiskuntien itsehallinnon historia. Helsinki. Maalaiskuntien liitto.

Steen, Sverre (1968). Lokalt selvstyre i Norges bygder. Første fase. Oslo.

J.W Cappelens Forlag A.S.

Ståhlberg, K.J. (1913). Suomen hallinto-oikeus. Yleinen osa. Helsinki.

Ståhlberg, K.J. (1915). Suomen hallinto-oikeus. Sisäasiain hallinto. Helsinki.

Ståhlberg, K.J. (1926). Lait ja asetukset maalaiskuntain hallinnosta. Helsinki.

(32)

XXX

Sundberg, Halvar G.F. (1964). Kommunalrätt. Samlad upplaga. Stockholm.

P.A. Norstedt & Söners Förlag.

Sutela, Marja (2000). Suora kansanvalta kunnassa. Oikeusvertaileva tutkimus kansanäänestyksestä kunnan asukkaiden itsehallinnon toteuttajana.

Kauppakaari Oyj. Jyväskylä. Lakimiesliiton kustannus.

Sutela, Marja (2003). Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen.

Oikeudelliset reunaehdot. Helsinki. Edita Prima Oy.

Taskula, Tuula (2005). Kannanottoja sosiaali- ja terveydenhuollon maksu- politiikan ja maksujärjestelmän uudistamista selvittäneen toimikunnan mietintöön (STM 2005:10). Näkökohtia sosiaali- ja terveystoimen tehtävien uudelleenarvioinnista.

Telakivi, Heikki (2011). Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokong- ressin Suomen valtuuskunta 2011: 13.

Toimiva kunta (2004). Toim. Matti Vahermo. Sipoo. Kuntakoulutus Oy.

Tolonen, Hannu (2003). Oikeuslähdeoppi. WSOY Lakitieto.

Torngren, Håkan (2004). Den kommunala självstyrelsen ur ett rättslig perspektiv. Förvaltiningsrättslig tidskrift 1/2004 s. 39 – 61. Årgång 67. Stockholm. Eddy.se Ab.

Tuominen, Uuno (1956). Paikallinen itsehallinto. Teoksessa: Suomalaisen kansanvallan kehitys, s. 67 – 74. Toim. Pentti Renvall. Historian ys- täväin liitto XIII. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Tuori, Kaarlo (1996). Perusoikeuksien toteuttamisvastuun jakautuminen – kuntien asema. Lakimies 5–6/1996, s. 845–861.

Tuori, Kaarlo (1999a). Sosiaaliset oikeudet. Teoksessa: Perusoikeudet, s.

593 – 630. Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Juva. Werner Söderström Lakitieto Oy.

Tuori, Kaarlo (1999b). Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus.

Teoksessa: Perusoikeudet, s. 667 – 673. Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Juva.

Werner Söderström Lakitieto Oy

(33)

XXXI

Tuori, Kaarlo (1999c). Perustuslakiuudistus ja hallinto-oikeus. Lakimies 4/1999, s. 530 – 540.

Tuori, Kaarlo (2000). Kriittinen oikeuspositivismi. Werner Söderström Lakitieto Oy.

Tuori, Kaarlo (2001). Asiantuntijalausunto Suomen Kuntaliitolle valtion ja kuntien vastuunjaosta sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisessa.

Helsinki 5.12.2001. Saatavissa 21.9.2006: http://www.kunnat.net/

binary.asp?path=1;29;60;498; 21975;21988;36697;36698&field=F ileAttachment&version=2

Tuori, Kaarlo (2002b). Foucault’n oikeus. Kirjoituksia oikeudesta ja sen tutkimisesta. WSOY Lakitieto.

Tuori, Kaarlo (2004). Sosiaalioikeus. Porvoo. WSOY Lakitieto.

Tuori, Kaarlo (2006). Kunnan ja valtion vastuu. Kaarlo Tuorin esitys pe- rusoikeusseminaarissa 26.9.2006. Kansalaisareena ry.

Tuori, Kaarlo (2007). Oikeuden ratio ja voluntas. Helsinki. WSOYpro.

Tuori, Kaarlo (2011). Sosiaaliset oikeudet. Teoksessa: Perusoikeudet, s.

711 – 752. Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Tuomas Ojanen, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Helsinki.

WSOYpro Oy.

Tuori, Kaarlo (2012). Jäitä hattuun! Teoksessa: Kuntarakennekirja – oi- keusoppineet puhuvat, s. 113 – 120. Toim. Ari Hölsä. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 84. Sastamala. Pole- Kuntatieto Oy.

Tuori, Kaarlo & Toomas Kotkas (2008). Sosiaalioikeus. WSOYpro. Juva.

Tuori, Kaarlo & Juha Lavapuro (2011). Teoksessa: Perusoikeudet, s. 809 – 820.

Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Tuomas Ojanen, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Helsinki. WSOYpro Oy.

Turkkila, Ilona (2002). Kunnat valtion asialla. Tapaustutkimus valtiolta kunnille siirtyneistä vastuista. Acta nro 148. Helsinki. Suomen Kuntaliitto.

(34)

XXXII

Tähti, Aarre (1995). Periaatteet Suomen hallinto-oikeudessa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 205. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki.

Tähti, Aarre (1999). Oikeudellisilla periaatteilla argumentoimisen erityis- piirteistä. Lakimies 4/1999, s. 553 – 564.

Uoti, Asko (2003). Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimus lasten hyvinvointipalvelujen oikeudellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Acta Universitatis Tamperensis 911. Tampere. Tampere University Press.

Vauhkonen, Onni & Guy Bäckman (1973). Sairaala suomalaisessa yhteis- kunnassa. Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu. Porvoo · Helsinki.

Vauhkonen, Onni (1992). II Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle. Teoksessa:

Terveydenhuollon historia, s. 187 – 292. Jyväskylä. Sairaanhoitajien koulutussäätiö.

Viljanen, Veli-Pekka (1999). Perusoikeuksien rajoittaminen. Teoksessa:

Perusoikeudet, s. 157 – 186. Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen. Juva. Werner Söderström Lakitieto Oy.

Viljanen, Veli-Pekka (2011). Perusoikeuksien soveltamisala. Teoksessa:

Perusoikeudet, s. 89 – 137. Toim. Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Tuomas Ojanen, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori & Veli-Pekka Viljanen.

Helsinki. WSOYpro Oy.

von Martens, Christel (2000). Valtio-kunta -neuvottelumenettelyjärjestelmät Tanskassa ja Ruotsissa. Teoksessa: Tuleeko neuvottelemalla tulosta?

Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä, s. 126 – 135. Toim. Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma & Lasse Oulasvirta. Tampere 2000. Tampere University Press.

Wacker, Jani (2009). Euroopan unionin talous- ja rahaliiton vaikutukset kansalliseen finanssivaltaan. Tutkimus unionin vakaussääntelyn oikeudellisesta merkityksestä. Acta Universitatis Tamperensis 1468.

Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.Tampere.

(35)

XXXIII

Warnling–Nerep, Wiweka (1995). Kommuners lag- och domstolstrots. En undersökning av legaliteten i den kommunala förvaltningen, gränserna för den kommunala självstyrelsen samt statens möjligheter att utöva kontroll och ställa kommuner till ansvar. Stockholm. Juristförslaget.

Wikström, Kauko (1990). Verotuksen uudistaminen ja kuntien itsehallinto.

Willgren, Karl (1925). Förvaltningsrättens allmänna läror. Helsingfors.

Söderström & C:o Förlagsaktiebolag.

Wrede, R.A. (1945). Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys. (Suom. Hjalmar Kahanpää ja Kaarlo Kaira). Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja N:o 7. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Wrede, R.A. (1970). Suomen oikeus ja yhteiskuntajärjestys. R.A. Wreden teoksen pohjalta toimittaneet Inkeri Anttila, Yrjö Blomstead, Erik Castrén, Esko Hoppu, Heikki Jokela, Paavo Kastari, Ilmari Melander, V. Merikoski, Arvo Sipilä, Tauno Tirkkonen, Matti Ylöstalo ja Simo Zitting. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja, N:o 7.

Helsinki.

(36)

XXXIV

Virallislähteet

Suomi

Eduskunnan oikeusasiamies

Eoa 1044/2002 Hammashuollon järjestäminen Kuopion kaupungissa Eoa 1901/2002 Hammashuollon järjestäminen Liedon kunnassa Eoa 1277/2003 Helsingin kaupungin hammashuollon järjestämisen

lainmukaisuus

Eoa 1442/2003 Hammashuollon järjestäminen Imatran kaupungissa Eoa 1485/2003 Hammashuollon järjestäminen Vantaan kaupungissa Eoa 1721/2003 Hammashuollon järjestäminen Salon seudun kan-

santerveystyön kuntayhtymässä

Eoa 1780/2003 Hammashuollon järjestäminen Espoon kaupungissa Eoa 2193/2003 Hammashuollon järjestäminen Järvenpään kaupun-

gissa

Eoa 77/2004 Hammashuollon järjestäminen Hollolan kunnassa ja Lahden kaupungissa

Eoa 959/2004 Hammashuollon järjestäminen Turun kaupungissa Eoa 1529/2004 Hammashoidon järjestäminen Porvoon kaupungissa Eoa 3908/2006 Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus Eoa 2822/2010 Taloudelliset syyt eivät vähennä kunnan vastuuta

Valtiontalouden tarkastusvirasto

K 21/2010 vp Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuus finanssipolitiikan hallintavälineenä. Helsinki. Edita Prima Oy.

K 2/2013 vp Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikauden 2011 – 2014 puoliväliraportti. Helsinki. Edita Prima Oy.

(37)

XXXV

Eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

HaVL 3/1994 vp – HE 135/1994 vp, HaVL 3/1994 vp – 1994 vp – UaVM 9 – HE 135/1994 vp Hallintovaliokunnan lausunto Hallituksen esi- tyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.

HaVM 18/1994 vp – HE 192/1994 vp Hallintovaliokunnan mietintö n:o 18 Hallituksen esityksestä kuntalaiksi.

HaVL 28/2000 vp – HE 149/2000 vp Hallintovaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä laeiksi kansanterveyslain 14 ja 49 §:n, erikoissairaanhoitolain 59 §:n ja mielenterveyslain 34 §:n muuttamisesta.

HaVL 28/2006 vp – MINS 1/2004 vp Hallintovaliokunnan lausunto ministeriön selvitykseen kuntien taloudellisista mahdollisuuksista huolehtia asianmukaisesti tehtävistään ja velvoitteistaan.

HaVM 31/2006 vp – HE 155/2006 vp Hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta.

HaVM 12/2007 vp – HE 129/2007 vp Hallintovaliokunnan mietintö Hallituksen esityksestä laiksi kuntalain muuttamisesta.

HaVM 8/2010 vp – VNS 9/2009 vp Hallintovaliokunnan mietintö Valtioneuvoston selonteosta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

HaVM 1/2011 – HE 26/2011 vp Hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan oikeudesta osallistua paikallishallinnon viranomaisten toimintaan tehdyn lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkir- jan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HaVM 7/2011 vp – HE 60/2011 vp Hallintovaliokunnan mietintö

Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta.

HaVM 13/2012 vp – VNT 2/2012 vp Hallintovaliokunnan mietintö Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä

(38)

XXXVI

HaVM 22/2012 vp – HE 96/2012 vp Hallintovaliokunnan mietintö Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HaVM 11/2013 vp – HE 31/2013 vp, HE 53/2013 vp Hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta ja hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja vä- liaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013 vp) täydentämisestä.

PeVL 9/1984 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esitykses- tä n:o 113 laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta julkisoikeudellisten työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksusta.

PeVL 18/1985 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä n:o 178 laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi sekä laiksi vuodelta 1986 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta.

PeVL 29/1992 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esitykses- tä n:o 288 vuonna 1993 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevaksi lainsäädännöksi.

PeVL 13/1993 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä n:o 75 perhetuen uudistamista koskeviksi laeiksi.

PeVL 9/1994 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä n:o 84 laiksi kunnan toiminnan ja asukkaiden välttämättömien peruspalvelujen turvaamisesta.

PeVM 23/1994 vp – LA 86 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 23 la- kialoitteesta laiksi Suomen Hallitusmuodon 51 §:n muuttamisesta.

PeVM 25/1994 – HE 309/1993 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 Hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.

PeVL 34/1996 vp – HE 88/1996 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä 88/1996 vp laeiksi työttömyysturvalain 25 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta ja työttömyysturvalain 22 ja 24 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.

(39)

XXXVII

PeVL 46/1996 vp – U 73/1996 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto valtioneuvoston kirjelmästä U 73/1996 vp. Vakaussopimus julkisen talouden kurinalaisuuden varmistamiseksi.

PeVL 24/1997 vp – HE 135/1997 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä kuntajakolainsäädännön uudistamiseksi.

PeVM 10/1998 vp – HE 1/1998 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö Hallituksen esityksestä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi.

PeVL 37/2000 vp – 149/2000 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain 14 ja 49 §:n, erikoissairaanhoitolain 59 §:n ja mielenterveyslain 34 §:n muuttamisesta.

PeVL 18/2001 vp – HE 25/2001 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turva- paikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta.

PeVL 41/2002 vp – HE 123/2002 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta.

PeVL 42/2002 vp – HE 122/2002 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä laeiksi tuloverolain muuttamisesta sekä tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.

PeVL 65/2002 vp – HE 198/2002 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä laiksi Kainuun hallintokokeilusta.

PeVL 20/2004 vp – HE 77/2004 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta.

PeVL 50/2005 vp – HE 164/2005 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto 50/2005 vp Hallituksen esityksestä laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

PeVL 22/2006 vp – HE 215/2005 vp Hallituksen esitys laiksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta.

(40)

XXXVIII

PeVL 37/2006 vp – HE 155/2006 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta.

PeVL 29/2009 vp – HE 174/2009 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta.

PeVL 39/2010 vp – HE 101/2010 vp Perustuslakivaliokunnan lausun- to hallituksen esityksestä laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta.

PeVL 41/2010 vp – HE 90/2010 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi.

PeVL 12/2011 vp – HE 60/2011 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta.

PeVL 12/2011 vp – HE 60/2011 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta.

PeVL 24/2011 vp – E 122/2011 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto valtioneuvoston selvityksestä sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta.

PeVL 36/2012 vp – HE 160/2012 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toi- mintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja laiksi terveydenhuoltolain 20 §:n kumoamisesta.

(41)

XXXIX

PeVL 20/2013 vp – HE 31/2013 vp, HE 53/2013 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta ja hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja vä- liaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013 vp) täydentämisestä.

PeVL 34/2013 vp – HE 113/2013 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta.

TrVM 10/2010 vp – K 21/2010 vp Tarkastusvaliokunnan mietintö Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksesta eduskunnalle: Valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuus finanssipolitiikan hallintavälineenä.

VaVL 6/1994 vp – 1994 vp – UaVM 9 – HE 135 Valtiovarainvaliokunnan lausunto Hallituksen esityksestä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.

VaVM 36/2002 vp – HE 123/2002 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö Hallituksen esityksestä laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta.

Hallituksen esitykset

HE 101/1981 vp Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta.

HE 235/1990 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan eräiden määräysten hyväksymisestä.

HE 214/1991 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntien valtionosuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

HE 216/1991 vpHallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

(42)

XL

HE 309/1993 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoi- keussäännösten muuttamisesta.

HE 192/1994 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntalaiksi.

HE 110/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä vuonna 1996 ja eräistä muutoksista valtionosuuslainsäädäntöön.

HE 149/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntien valtionosuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi.

HE 1/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi.

HE 157/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain 65 ja 86 §:n muuttamisesta.

HE 149/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain 14 ja 49 §:n, erikoissairaanhoitolain 59 §:n ja mielenterveyslain 34

§:n muuttamisesta.

HE 77/2004 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta.

HE 88/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuus- lain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä eräiden muiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta.

HE 8/2006 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

HE 155/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta.

HE 129/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta.

HE 111/2008 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta.