Teemahaastattelu

Tutkimushaastattelulla on erilaisia lajeja, joista käytetään monia eri nimityksiä. Joskus jopa samoilla nimityksillä voidaan tarkoittaa täysin erilaisia menetelmiä, tai samantapaisista me-netelmistä käyttää täysin eri nimityksiä. Hirsjärvi ja Hurme (2001) päätyvät erottelemaan tutkimushaastattelun lajeja siten, että strukturoitu, standardoitu lomakehaastattelu muodos-taa oman luokkansa ja kaikki muut haastattelun lajit oman luokkansa. Muita luokkia ovat esimerkiksi strukturoimaton haastattelu, puolistrukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, sy-vähaastattelu ja kvalitatiivinen haastattelu. Tässä tutkimuksessa haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.

31

Teemahaastattelu on yleisesti käytetty haastattelumenetelmä monissa eri tieteenalojen tutki-muksissa. Tutkimuksessa, jossa käytetään teemahaastattelua, tuotetaan kokemukseen poh-jautuvaa tietoa. Tutkimusmenetelmänä käytetystä teemahaastattelusta löytyy paljon kirjal-lista tietoa. Useat tutkijat käyttävät lähteenään Hirsjärven ja Hurmeen teosta Tutkimushaas-tattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö tai tätä edeltävää teosta Teemahaastattelu.

(Hannila & Kyngäs 2008, 1.) Teemahaastattelua käytetään usein tutkimuksissa, joissa aihe on arka, tai halutaan selvittää asioita, jotka ovat vain vähän tiedettyjä tai tunnettuja (Metsä-muuronen 235). Kuten aiemmin mainittu, tutkimushaastattelun lajien luokittelu vaihtelee eri tutkijoiden ja teoksien keskuudessa. Hirsjärvi ja Hurme (2001) luokittelevat teoksessaan Tut-kimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö teemahaastattelun puolistruktu-roiduksi haastattelumenetelmäksi. Eskola ja Suoranta (1998) kuitenkin erottelevat teema-haastattelun strukturoidusta tai puolistrukturoidusta haastattelusta niillä perusteilla, että tee-mahaastattelussa kysymysten tarkka järjestys ja muoto puuttuvat. He erottelevat teemahaas-tattelun myös avoimesta haastattelusta, sillä avoimessa haastattelussa keskustellaan tietyistä aiheista, mutta ei käydä läpi kaikkia teema-alueita. Suhteessa lomakehaastatteluun ja struk-turoimattomaan haastatteluun teemahaastattelu asettuu näiden kahden väliin (ks. KUVIO 5).

Hirsjärvi ja Hurme (2001) ovat esittäneet teoksessaan teemahaastattelun suhteen näihin kah-teen muuhun kuvion 5 tapaan.

KUVIO 5. Teemahaastattelu suhteessa lomakehaastatteluun ja strukturoimattomaan haastat-teluun (Hirsjärvi ja Hurme 2001, 44)

Teemahaastattelussa haastattelun aihepiirit, eli teema-alueet, on etukäteen päätetty (Eskola

& Vastamäki 2001, 26). Nämä teema-alueet käydään läpi jokaisen haastateltavan kanssa, mutta teemojen järjestys ja laajuus vaihtelevat eri haastattelujen kesken (Eskola & Suoranta 1998, 87). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka jokainen haastattelu lähtee teemojen suhteen sa-malta pohjalta, voivat haastattelut ja niistä saatu aineisto olla hyvinkin erilaisia keskenään.

32

8 AINEISTOLÄHTÖINEN SISÄLLÖNANALYYSI

Sisällönanalyysiä käytetään hyvin usein analyysimenetelmänä laadullisessa tutkimuksessa avointen vastausten ja haastattelujen analysoinnissa. Sisällönanalyysin pystyy määrittele-mään eri tavoin. Yleisesti se määritellään menettelytavaksi, jolla analysoidaan objektiivisesti ja systemaattisesti erilaisia dokumentteja (Kyngäs, Elo, Pölkki, Kääriäinen & Kanste 2011, 139). Ennen kuin varsinainen aineiston analysointi voidaan aloittaa, on aineisto laitettava sellaiseen muotoon, että sen analysoiminen tulee mahdolliseksi. Yleensä haastattelut ja muistiinpanot litteroidaan eli puhtaaksikirjoitetaan. (Metsämuuronen 2005, 233). Tutki-musta varten halusimme analysoida haastattelujen asiasisällön lisäksi joitakin merkityksel-lisiä tunteen ilmauksia (esim. nauru ja liikuttuminen), sekä keskustelijoiden välistä vuoro-vaikutusta. Jätimme litteroinnista kuitenkin pois jotkin täytesanat, toistot, kesken jääneet ta-vut ja yksittäiset lausahdukset, sillä emme kokeneet niiden olevan oleellisia aineiston ana-lyysin kannalta.

Tässä tutkimuksessa käytämme aineiston analyysiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ai-neistolähtöisessä sisällönanalyysissä käsitteitä yhdistellään ja saadaan näin vastaus tutki-mustehtävään. Sisällönanalyysi perustuu päättelyyn ja tulkintaan, jossa empiirisestä aineis-tosta edetään kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta asiasta. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 112.) Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sopii meidän tutkimukseemme, koska ke-räsimme aineiston haastattelemalla ja tutkimuksen tulokset nousivat haastattelujen sisäl-löstä.

33

Aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä pyritään saamaan tiivistetty ja yleistettävä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Sisällön analyysin onnistuminen edellyttää, että tutkija kyke-nee siis pelkistämään aineiston ja muodostamaan käsitteet niiden asiasisältöjen pohjalta, jotka luotettavasti kuvaavat tutkittavaa ilmiötä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105). Sisällönana-lyysin keskeinen idea on siis muodostaa isosta määrästä tekstiä pienempiä kategorioita (We-ber 1990, 12). Aineistolähtöinen sisällönanalyysi etenee Tuomen ja Sarajärven mukaan seu-raavalla tavalla:

TAULUKKO 1. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin eteneminen (Tuomi & Sarajärvi 2002, 111)

1. Haastattelujen kuunteleminen ja auki kirjoitus sana sanalta (Litterointi)

2. Haastattelujen lukeminen ja sisältöön perehtyminen (Tutkimukseen tutustuminen) 3. Pelkistettyjen ilmausten etsiminen ja alleviivaaminen (Redusointi)

4. Pelkistettyjen ilmausten listaaminen (Redusointi)

5. Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkistetyistä ilmauksista (Kluste-rointi)

6. Pelkistettyjen ilmauksien yhdistäminen ja alaluokkien muodostaminen (Klusterointi) 7. Alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen niistä (Klusterointi) 8. Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodostaminen (Abstrahointi)

Tutkimuksen eettisyyden säilyttämiseksi ja haastattelijoiden anonymiteetin varmistamiseksi emme tuo esille haastateltavien nimiä. Aineiston analyysin alussa koodasimme haastatelta-vien nimet niin, että koodinimestä selviää, minkä vuosikurssin opiskelija on kyseessä, mitä pääainetta hän opiskelee, ja onko hän nainen vai mies. Jos haastattelussa oli kaksi saman vuosikurssin, samaa pääainetta opiskelevaa ja samaa sukupuolta olevaa henkilöä, heidät nu-meroitiin (1 ja 2). Koodauksessa käytämme pääaineista nimityksiä LUKO (luokanopettaja-opiskelija), LAKO (lastentarhanopettaja(luokanopettaja-opiskelija), KÄSSÄ (käsityönopettajaopiskelija) ja KOTSA (kotitalousopettajaopiskelija).

Esimerkiksi: 2KOTSAn tarkoittaa 2. vuosikurssin kotitalousopiskelija, nainen ja 5LUKOm2 tarkoittaa 5. vuosikurssin luokanopettajaopiskelija numero 2, mies.

34

Yhtenä aineiston analyysikeinona käytimme taulukointia siitä, miten opiskelijoiden suhtau-tuminen kampussiirtoon on ajan kuluessa muuttunut (ks. Liite 2). Analysoimme haastatte-luissa käydyistä keskusteluista jokaisen opiskelijan ensisuhtautumisen, sekä minkälainen suhtautuminen opiskelijalla on tällä hetkellä. 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoiden suhtautu-misen muuttumiseen vaikutti opintojen aloittaminen Savonlinnan kampuksella, joten ensi-suhtautumisen ja tämän hetkisen ensi-suhtautumisen lisäksi analysoimme heidän suhtautumi-sensa opintojen aloittamisen jälkeen.

Aineistolähtöisen sisällönanalyysin analyysivaihe on tutkielmassamme karkeasti katsottuna kolmiosainen. Ensiksi litteroitu aineisto redusoitiin eli jaoteltiin teemoihin. Toisessa vai-heessa teemoiteltu aineisto klusteroitiin eli ryhmiteltiin yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Kol-mannessa vaiheessa ryhmitelty aineisto abstrahoitiin, eli siitä luotiin teoreettisia käsitteitä.

Abstrahoinnissa siis käsitteellistetään aineisto. Seuraavissa kappaleissa selitetään kuinka ai-neiston redusointi, klusterointi ja abstrahointi toteutettiin tässä tutkimuksessa.